Avainsanaan ‘Meksikon hallitus’ liitetyt artikkelit

Meksikon pääkatu lainehti sunnuntaina 27. marraskuuta täynnä iloa ja intoa, sillä joulukuun ensimmäisenä päivänä Morenan riveistä presidentiksi noussut Andrés Manuel López Obradorin hallitus täytti neljä vuotta vallassa. Neljässä vuodessa on tehty enemmän yhteiskunnan parantamiseksi kuin edellisen 40 vuoden aikana.

Siinä missä opposition hallituksen vastainen marssi vaalivilpeistään tunnetun Kansallisen vaali-instituutin (INE), konservatiivien viimeisen saarekkeen, puolustamiseksi keräsi kaksi viikkoa aiemmin noin 60 000 vihaista kansalaista, Meksikon neljännen muutoksen neljännen vuoden kunniaksi järjestetty presidentin itsensä johtama mielenilmaus houkutteli pääkaupungin kaduille sunnuntaina 27.11. vähintään 1,2 miljoonaa iloista ja tietoista kansalaista, joita media ja eliitti eivät enää kykene manipuloimaan. Kansa on ottanut vallan omiin käsiinsä eikä paluuta entiseen enää ole. Ensimmäistä kertaa kansanvalta on totisinta totta ja hallitus tekee, mitä kansanjoukot vaativat. Noin 70 prosentin kansansuosio, jonka kansainvälisen valtionpäämiesten hyväksyntää selvittävä Morning Consult vahvistaa viikko toisensa jälkeen, ei ole sattumaa. Eikä sattumaa ole sekään, että nyt järjestetty poliittinen juhlakulkue on vuosikymmenen suurin koko maailman mittakaavassa.

Meksikon historiaan lähtemättömästi nimensä kirjoittanut viimeisen 22 vuoden ajan maan tärkeimpänä yhteiskunnallisena taistelijana toiminut, kaikki mustamaalauskampanjat, vaalivilpit ja poliittisen pelikirjan likaisimmat temput kohdannut presidentti Andrés Manuel López Obrador piti tyylilleen uskollisen suorasanaisen ja faktapohjaisen, mutta tunteikkaan puheen täydelle Zócalon torille. 97 minuutin puheessa tuotiin esiin 110 konkreettista tekoa, muutosta tai projektia, joiden vaikutukset lävistävät koko yhteiskunnan, ja saavat kansalaiset juhlimaan hallitustaan ylpeänä. Tie tietoisuuksien vallankumoukseen ja niin sanottuun neljänteen muutosaaltoon (Cuarta Transformación – kolme edellistä olivat itsenäisyyssota, reformikausi ja vallankumous) oli pitkä ja kivinen, koska sen piti lävistää väkivalta, autoritarismi, korruptio ja häikäilemätön eliitti. Matkalla koettiin vuosien 1968 ja 1971 opiskelijamurhat, parin vuosikymmenen likainen sota (Guerra Sucia), käytiin läpi vuosien 1988 ja 2006 röyhkeät vaalivilpit, kymmenet muut vaalihuijaukset, epäonnistunut huumesota, köyhyys, siirtolaisuus ja väkivalta. Ennen kaikkea huono hallinto tuli korvata kansan edun poliittiseen keskiöön asettavalla humanistisella, pasifistisella ja demokraattisella hallinnolla. 1900-luvun alkupuolella Meksiko oli suunnannäyttäjänä koko Latinalaiselle Amerikalle ja nyt kun vallankumouksen lyhty on sytytetty uudelleen, 86 prosenttia yhtenäisen kulttuuri- ja kielialueen asukkaista omistaa vasemmistohallituksen. Läntinen pallonpuolisko on punaisempi kuin koskaan.

Oppositio on taas niin suunnattoman vihainen, että sitä on turha edes kommentoida sen tarkemmin. He syyttävät mielenilmaukseen osallistujia “ostetuiksi lammashuoriksi, saatananpalvojiksi, tietämättömiksi sontakasoiksi” ja niin edelleen: koko rasismin ja luokkasorron kirjo on käytössä, presidenttiä ja hallitusta nimitellään vaikka miksi sekä kaikki saavutukset kiistetään ilman minkäänlaisia järki- tai faktaperäisiä argumentteja. Lähtökohtana toimii se, ettei oikeisto pysty edelleenkään hyväksymään tai edes ymmärtämään vuonna 2018 kokemaansa murskaavaa vaalitappiota ja haaveilee täysin turhaan vuoden 2024 vaalivoitosta. Maa on kuulemma “tuhottu tyystin” ja “kommunistinen diktatuuri” on eliminoinut kaikki oikeudet ja kaiken demokratian. Sunnuntain suuri mielenilmaus näyttäytyi opposition silmin “vallankaappauksena”, koska se ilmaisi tukea uurnilta nousseelle lailliselle ja hyvin arvostetulle hallitukselle. Oppositio ei edelleenkään kykene näkemään omaan muuttunutta asemaansa eikä lopettamaan kansalaisten parjaamista, se kun voi suvaita kansanvaltaa vain silloin, kun se johtaa oikeiston ja eliitin aseman vahvistamiseen. Sen halpaan politikointiin ja medioiden kontrolliin perustuva strategia tuottaa pelkästään sokeaa vihaa, linjaa ohjaa hallituksen vastustaminen aivan joka käänteessä eikä mitään rakentavia ehdotuksia tai vaihtoehtoisia kehitysohjelmia ole esitetty.

Kuten sanottua, luokkasortoa ja rasismia tapansa mukaan lietsovan oikeiston marssilla oli presidentin syntymäpäivänä 13.11. noin 20 kertaa vähemmän väkeä kuin 27.11. kokoontuneella riemukulkueella, joka keräsi yhteen 1 200 000 meksikolaista, jotka osallistuivat siihen omasta vapaasta tahdostaan, vaikka julkisessa keskustelussa heidän pyrittiinkin leimaamaan aivottomaksi ja elottomaksi massaksi, jonka presidentti osti julkisia varoja väärinkäyttämällä. Kansan rakkaus ja tietoisuus hallitsevat, eivät enää eliitti ja mediat. Kansa on puhunut taas kerran ja se tahtoo tietoisuuksien vallankumouksen jatkuvan myös vuoden 2024 vaaleissa, joissa on edessä sukupolven murros, sillä presidentti López Obrador eläköityy ja tilalle nousee todennäköisesti maan historian ensimmäinen naispresidentti Claudia Sheinbaum Pardo, joka on vasemmiston monien hyvien ehdokkaiden listan kärkinimi. Opposition listoilla pyörii noin 50 eri skandaaleissa ja väärinkäytöksissä ryvettynyttä nimeä, joista yksikään ei pysty keräämään paljon yli 30 prosentin äänisaalista edes kaikki puolueet yhdistämällä ja kaikki eliitin muhkeat budjettivarannot tuhlaamalla. Meksikossa samaa presidenttiä ei myöskään voida valita kuin yhdeksi kaudeksi ja vaalit ratkaistaan suoraan ensimmäisellä kierroksella. Maata johtavalle Morena-liikkeelle luvataan vähintään 60 prosentin kannatusta.

Meksikon väestön arvioidaan yltävän nykyisin lähes 130,3 miljoonaan henkeen. Koska varsin luotettava mielipidetutkimuksiin erikoistunut kansainvälinen toimija Morning Consult mittasi presidentin hyväksynnäksi marraskuun viimeisinä päivinä 71 prosenttia, tarkoittaa tämä 90,5 miljoonaa kansalaista. Kun luvusta vähennetään alle 18-vuotiaat, jotka muodostavat 30,2 prosenttia kaikista asukkaista, kun 90,5 miljoonasta vähennetään siis 39,3 miljoonaa alaikäistä saadaan tukijoiden kokonaisluvuksi 51,2 miljoonaa. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että nykyhallitusta tukee yli 50 miljoonaa henkeä. Opposition kannatus ei taas ylitä juuri 15 miljoonan rajapyykkiä. Siksi tässä tapauksessa ei voida puhua edes kahtia jakautumisesta tai polarisaatiosta, koska selvä politisoitunut kahden kolmasosa enemmistö tukee muutoskykyistä vasemmistohallintoa. Medioissa tilanne tosin näyttää toiselta, koska niiden omistus keskittyy pääosin 12 perheen käsiin.

Meksikolainen humanismi uuden politiikan kattokäsitteenä

Teen seuraavaksi 40 nostoa presidentin Zócalolla viiden tunnin marssimisen jälkeen pitämän historiallisen 97 minuutin puheen annista, jotka tiivistävät sen faktat, määritelmät, argumentit ja tavoitteet.

Kuten José Martí sanoi: “Rakkaus maksetaan rakkaudella.” Presidentti totesi sukupolvien jatkuvuuden toteutuvan, sillä enemmistö osallistujista oli nuoria ja omisti puheensa matkan varrelle jääneille taistelutovereille, joiden valvova katse seuraa yhä tekojamme. Muutokset on toteutettu alhaalta ylöspäin, huomioimalla erityisesti alkuperäiskansat. Ketään ei ole jätetty ulkopuolelle ja sekä yksilölliset että kollektiiviset oikeudet on taattu. Kaikkien hyväksi, ensin tulevat köyhät. Hallitus olemme me kaikki.

1. Maan 35 miljoonasta perheestä 30 miljoonassa eli 85 prosentissa perheistä vastaanotetaan ainakin jokin osa valtion budjetista. Loput 15 prosenttia taas hyötyvät muun muassa edullisista energiakuluista, korruption kitkemisestä ja yhteiskuntarauhasta. Vähimmäispalkka on noussut 62 prosenttia inflaation yläpuolella, mitä ei oltu nähty viimeisen 40 vuoden aikana. Ensi vuoden alusta näihin palkkoihin tulee toivon mukaan yhteisymmärryksellä ainakin 20 prosentin korotus [ja tulikin heti torstaina] ja koko hallituskaudella ylletään 100 prosentin reaalitason korotukseen.

2. Työelämään on tehty lukuisia parannuksia. Sosiaaliturvainstituutin virallisiin tilastoihin on kirjattu yli 21,7 miljoonaa työpaikkaa, mikä on uusi ennätys ja melkein 1,3 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemian alkua. Talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja sama tahti jatkuu seuraavina vuosina.

3. Yli 283 000 yksinhuoltajaäitiä saa valtion avustusta lastensa hoitopaikkoja varten. Esikoulussa, ala- ja yläasteella reilut 3,7 miljoonaa lasta nauttii apurahoista. Kaikki julkisten toisen asteen koulujen, lukioiden, oppilaat, vajaat 4,2 miljoonaa nuorta saavat hallitukselta oman tukirahansa. Vähävaraisimpien perheiden yliopisto-opiskelijoita on opintorahojen piirissä 410 000. Lisäksi Kansallinen tieteen ja teknologian neuvosto (Conacyt) tarjoaa apurahoja lähes 129 000 maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijalle sekä tutkijalle. Uusia zapoteekkipresidentti Benito Juárez Garcían nimeä kantavia yliopistoja on luotu 145. Niissä opiskelee 45 581 nuorta. Tavoite on päästä 200 uuteen yliopistoon ja 60 000 opiskelijaan tällä hallituskaudella.

4. Perusasteella 113 791 koulua on saanut osallistavan budjetoinnin periaatteita noudattavien vanhempien neuvostojen hallinnoimia kunnostusvaroja opiskeluolosuhteiden parantamista varten. Tieteellisen ja humanistisen koulutuksen arvoja ajavia uusia oppikirjoja on tehty tai on työn alla 25 kappaletta. Opettajien palkkausta on parannettu 21 prosentilla neljässä vuodessa. 650 000 opetusalan työntekijää on vakinaistettu. Nykyisellään opettajien työtä kunnioitetaan ja arvostetaan.

5. Saimme rokotettua lähes kaikki ikäihmiset kertaalleen viidessä kuukaudessa. Rokotteita on jaettu yhteensä jo 228 miljoonaa. Ilmaisen ikuisen kiitollisuutemme terveysalan työntekijöille. Sosiaaliturvainstituutin IMSS-Bienestar-järjestelmän laajennus on alkanut laadukkaan, ilmaisen ja universaalin hoivan takaamiseksi. Uusia terveydenhoidon ammattilaisia on palkattu ja lääkejakelua, infrastruktuuria sekä laitteistoja on parannettu tähän mennessä yhdeksässä osavaltiossa. Hoidosta tai lääkkeistä ei peritä mitään maksuja. Järjestelmä laajenee koko maahan, jotta kansan oikeus terveyteen toteutuu.

6. Jo 1,3 miljoonaa vammaista, etenkin lasta ja nuorta, saa valtiollista tukea. 15 osavaltiota on hyväksynyt etujärjestelmän kohdentamisen kaiken ikäisiin henkilöihin. Yhteisrahoituksella siitä tehdään yleispätevä etu eläkeikään asti. 10,5 miljoonaa henkeä nostaa valtion maksamaa eläkettä. Tammikuussa eläkkeisiin tehdään 25 prosentin korotus ja samanlainen korotus on luvassa myös tammikuussa 2024. Kun luovumme vallasta, eläkkeiden taso on tullut viisinkertaistettua.

7. Vuoden kestävään oppisopimuskoulutukseen on osallistunut yli 2,3 miljoonaa 18–29-vuotiasta nuorta. Puolet Jóvenes Construyendo el Futuro -ohjelman nuorista on työllistynyt pysyvästi harjoittelupaikkojensa palkkalistoille.

8. Vanhan reseptin valheelliset väittävät on lähetetty hemmettiin: lisävelka ei ole tarpeen eikä varsinkaan rikkaimpien auttamiseksi, rikkaus ei ole tarttuvaa eikä se valu ylhäältä alaspäin. Avustamme alhaalta ylöspäin. Hallituksen ylellisyyksien ja korruption pois kitkemisen kaava toimii. Veroja ei ole ollut tarpeen nostaa, koska nykyisin myös pankit ja suuryritykset maksavat veronsa. Valtiovarainministeriön kassaa on vahvistettu neljässä vuodessa noin 1,9 biljoonan peson tai 95,7 miljardin euron lisätuloilla. Laittoman polttoainekaupan vastaiset toimet ovat tuoneet valtionkassaan 236,1 miljardia pesoa eli 11,9 miljardia euroa. Hallinnon tarpeettomien luksuskulujen, mukaan lukien yksityisen sektorin hämärät sopimukset, karsiminen on tuonut puolestaan 574 miljardin peson tai 28,9 miljardin euron säästöt. Valta on vaatimattomuutta eivätkä köyhät voi kärsiä mahtailevasta rikkaiden hallinnosta. Presidentinkanslia törsäsi 3,6 miljardia pesoa joka vuosi. Tänä vuonna käytämme alle 600 miljoonaa pesoa. Euroissa 181 miljoonan lähtötasolta on tultu alas 30,2 miljoonaan euroon. Neljässä vuodessa ei ole ostettu esimerkiksi yhtään uutta autoa liittovaltion toimeenpanovallan virkamiehille.

9. Presidentin kahdeksan tuhannen hengen turvajoukot (Estado Mayor Presidencial) lakkautettiin ja yhdistettiin puolustusministeriöön, entisten presidenttien eläkkeet lakkasivat juoksemasta ja kaikenlaiseen hämärään vaikuttamiseen, perheenjäsenten ja ystävien suosimiseen, korruptioon ja rankaisemattomuuteen on puututtu eivätkä ne ole enää maan tapa. Hallituksen julkisuuskuluista on poistettu 42 miljardia pesoa tai 2,1 miljardia euroa. Emme halua enää palata myydyn tai vuokratun median aikoihin. Tarpeettomien ja väärinkäytöksiin altistavien rahastojen lopettamisella on palautettu valtiolle 132 miljardia pesoa, mikä tekee noin 6,6 miljardia euroa.

10. Lupaus siitä, etteivät verot, polttoaineet tai sähkö kallistuisi, on lunastettu. Tämän vuoden 8,1 prosentin inflaatiosta huolimatta polttoaineiden hinnat on pidetty alhaalla 338 miljardin peson tai likimain 17 miljardin euron valtiontuella. Tähän on ollut varaa, sillä valtion tulot ovat nousseet 3,7 prosentilla yli inflaation tason yltäen 460 miljardin peson tai 23,2 miljardin euron lisätuloihin. Jos emme olisi tehneet tätä päätöstä, inflaatio oli karannut jopa 13 prosenttiin. Inflaatio on köyhiin pahiten kohdistuva raskas vero. Politiikka on myös onnea, koska olimme arvioineet öljyn hinnan 60 dollariksi tynnyriltä, mutta se ylsi sataan dollariin ja on ollut keskimäärin 80 dollarin tasolla. Ylijäämä on päätetty kohdentaa polttoaineiden hintojen ylläpitämiseen, jotta hintojen nousua on voitu hillitä. Strategia on toiminut, sillä kansantaloutta on kyetty tukemaan ja tulopohja on vahvistunut kaikesta huolimatta.

11. Valtion budjetti on kasvanut vuodesta 2018 vuodelle 2023 kaikkiaan 57 prosentilla. Osavaltioiden ja kuntien rahoitusta on lisätty 50 prosentilla. Valtion rahoitus ei kuulu puolueille vaan kansalle. Hallituksemme aikakaudella julkisten kehitys- ja infrastruktuurihankkeiden rahoitus on lisääntynyt 78 prosenttiyksiköllä eikä vastaavaa oltu koettu vuosikymmeniin.

12. Kuutta öljyjalostamoa on uudistettu vajaalla 40,2 miljardilla pesolla eli noin kahdella miljardilla eurolla. Deer Parkin jalostamo Teksasissa ostettiin Shelliltä 600 miljoonalla dollarilla, mutta kyseinen investointi saatiin maksettu pelkästään yhden vuoden tuloilla. Paraísoon, Tabascoon, rakennettiin uusi Olmeca-öljynjalostamo 11 miljardilla dollarilla. Sen ylösajo on meneillään ja pian se kykenee tuottamaan 340 000 tynnyriä päivässä. Tulaan ja Salina Cruziin rakentuu kaksi uutta koksauslaitosta, joihin investoidaan 160 miljardia pesoa eli melkein 8,1 miljardia euroa. 14 vuotta jatkunut taantuva öljyntuotanto on saatu pysäytettyä: raakaöljyn tuotanto on noussut 1,8 miljoonan tynnyrin päivätasolle ja kaasu noin 4,8 miljoonaan päivittäiseen kuutiojalkaan. Todennetut öljyvarannot ovat kasvaneet kuudella prosentilla. Ensi vuoden loppupuolella meistä tulee energiaomavaraisia, kun lakkaamme ostamasta polttoaineita ulkomailta.

13. Myös sähköteollisuus on pelastettu ja sen yksityistäminen on pysäytetty. Liittovaltion sähkökomissioon (Comisión Federal de Electricidad) sijoitetaan kuusivuotiskauden loppuun mennessä 9,3 miljardia dollaria ja sen asennettu kapasiteetti nousee noin 10 000 megawattiin. 38 käynnissä olevaa projektia modernisoivat energiantuotantoa ja tekevät siitä puhtaampaa. 16 vesivoimalan turbiinit uusitaan ja Sonoran osavaltion Puerto Peñascoon on rakenteilla Latinaisen Amerikan suurin aurinkovoimala. Sähkökomission työntekijöiden avulla asennetaan valokuitua ja pystytetään 3 800 antennia, jotta yllämme 10 979 yhteyspisteen tavoitteeseen ja takaamme ilmaisen internetyhteyden koko maan kouluissa, sairaaloissa ja julkisissa tiloissa.

14. El Rosariossa, Sinaloassa, sijaitsevasta Santa Marían padosta on valmistunut 70 prosenttia. Jätämme Sonoraan, Sinaloaan ja Nayaritiin tekoaltaita, kanavia ja veden infrastruktuuria kastelemista varten 100 000 hehtaaria. Investoimme 16,2 miljardia pesoa tai 815,2 miljoonaa euroa patohankkeisiin ja vesijohtojen rakentamiseen kahdeksassa osavaltiossa.

15. Yaqui-kansan oikeudenmukaisuussuunnitelma etenee: takaamme veden kotitalouksille ja maanviljelyyn, palautimme 30 000 hehtaaria maata tälle alkuperäiskansalle, myös kokonaisvaltaista kehitysohjelmaa sovelletaan näissä yhteisöissä.

16. 2018 maissin, pavun, riisin ja vehnän tuotanto oli 31,2 miljoonan tonnin tasolla ja viime vuonna se ylsi 32,3 miljoonaan tonniin, mikä on 3,5 prosenttia enemmän. Tänä vuonna tuotanto kasvaa selvästi takuuhintojen asettamisen ja 300 000 tonnin lannoitejakelun vuoksi. Ensi vuonna ilmaiset lannoitteet tulevat saavuttamaan kaksi miljoonaa pienviljelijää. Meillä on maailman suurin metsien uudelleen istuttamisohjelma, johon sijoitetaan 30 miljardia pesoa tai noin 1,5 miljardia euroa joka vuosi. Sembrando Vida työllistää 450 000 maanviljelijää. Kaksi miljoonaa pienviljelijää saa tuotantotukea. Tukea ohjataan myös 180 000 kalastajalle. Välikädet on poistettu ja kukin saa tukensa suoraan omalle tililleen, joten myös käteismaksujen riskeistä vapaudutaan. Pandemiasta huolimatta maataloussektori kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia ja tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kasvua on kertynyt 3,2 prosenttia.

17. Felipe Ángelesin nimeä kantava uusi kansainvälinen lentokenttä avattiin 21.3. Ciudad de Méxicon lentokenttää parannetaan, Tuxtla Gutiérrezin ja Chetumalin lentokentät modernisoitiin, Tepicin ja Puerto Escondidon lentokenttiä ollaan laajentamassa. Tulumiin, Quintana Roon osavaltiossa, on rakentumassa kokonaan uusi kansainvälisen tason lentokenttä.

18. Neljässä vuodessa 40 516 kilometrin valtatieverkoston ylläpitoon on panostettu 71,5 miljardia pesoa, mikä vastaa 3,6 miljardia euroa. Uusia valta- ja ohitusteitä on valmistunut 522 kilometriä lähes kaikissa maan osavaltioissa. Ensi vuonna avataan yhdeksän uutta valtaväylää muun muassa Oaxacassa, Guerrerossa, Veracruzin ja Tamaulipaksen välillä sekä Hidalgossa. Uusia siltahankkeita on vireillä useita, joista tärkein on Cancúnin Nichuptén laguunin kahdeksan kilometrin pikatiehanke. Maaseudun tieyhteyksiä toteutetaan 13 osavaltiossa. 570 kunnan Oaxacassa on rakennettu paikallisten alkuperäiskansojen toimesta tähän mennessä 2 441 kilometriä käsityönä tehtäviä kauniita betonikiviteitä. Niiden rakentaminen on alkanut myös Guerrerossa ja Tlaxcalassa.

19. Viemme loppuun 1 554 kilometrin Maya-junahankkeen (Tren Maya). Ensi vuoden heinäkuussa alamme vastaanottaa 42 junaa, joissa on 219 vaunua ja jotka valmistetaan Ciudad Sahagúnissa, Hidalgossa. Kyseessä on maailman suurin rautatiehanke, pyydämme ylpeilyä anteeksi etukäteen. Toisella sijalla on 750 kilometrin hanke maassa, jota en mainitse tässä yhteydessä. Samaan aikaan panostamme mayojen arkeologisten aarteiden tutkimiseen ja ehostamiseen. Tavara- ja matkustusliikennettä varten avataan uudelleen yhteydet Coatzacoalcosista Palenquehen ja Ixtepecistä Ciudad Hidalgoon Guatemalan rajalla. Tehuantepecin kannaksen kiskoväylä (Corredor del Istmo de Tehuantepec) yhdistää toisiinsa Meksikon kapeimman kohdan uudistettavat satamat Salina Cruzin ja Coatzacoalcosin. Niiden välille luodaan 10 teollisuuskeskittymää 3 000 hehtaarin alueelle. Guadalajaran taajama-alueen juna valmistui ja samalla Jaliscon metropolialueella ollaan aloittamassa Tlajomulcon paikallisjunaa. Ensi vuonna avataan pääkaupungin ytimestä Buenavistasta 45 minuutissa uudelle Felipe Ángelesin lentokentälle kulkeva junayhteys. Ensi vuoden joulukuussa panoraamiset maisemat vuoriston läpi halkova Ciudad de Méxicon ja Tolucan välillä kulkeva kaupunkijuna aloittaa liikennöinnin. Presidenttikauden loppuun tultaessa jätämme jälkeemme toimivan matkustajajunien verkoston, koska Meksikon raideliikenteen pitkistä perinteistä huolimatta junaliikenne ajettiin alas. Tämä hallitus laittaa liikkeelle kaksi tuhatta kilometriä raideyhteyksiä.

20. Modernisoimme tullilaitoksen tiloja: 19 pohjoisen rajan tarkastuspistettä, kaksi etelärajalla ja 16 satamien tulliasemaa. Niihin investoidaan 80 miljardia pesoa, mikä on nelisen miljardia euroa. Siitä lähtien kun puolustusministeriö ja merijalkaväki huolehtivat tulleista ja satamista, tullilaitoksen tulot ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla. Tulleissa kerätään valtion kirstuihin jo yli biljoona vuodessa, mikä on noin 50,4 miljardia euroa. Enää raha ei vuoda vieraisiin käsiin eivätkä poliitikkojen kaverit hoitele tullilaitoksia. Myös salakuljetukseen ja huume- sekä asekauppaan puututaan niiden vaatimalla vakavuudella.

21. Kaupunkien parantamishankkeisiin on sijoitettu 38 miljardia pesoa tai 1,9 miljardia euroa 135 kunnassa, joissa on rakennettu 151 urheilutilaa, 293 puistoa, rantakatua tai taide- ja kulttuuritilaa, 44 kauppahallia, 162 koulua, 22 terveyskeskusta, 216 katua ja juomavesiverkoston osaa. 6 721 julkista rakennusta ja 1 953 historiallista kirkkoa tai kulttuurikiinteistöä on rakennettu uudelleen vuoden 2017 maanjäristysten tuhon jälkeen. Vielä kesken olevat hankkeet viedään loppuun. Fovisssten ja Infonavitin asuntolainoja on myönnetty kahdelle miljoonalle työntekijälle. Asuntorakentamisen valtiollisia avustuksia on annettu 317 000 vähävaraiselle kotitaloudelle.

22. Uusia luonnonsuojelualueita on luotu kolme, joiden pinta-ala yltää 127 409 hehtaariin. Yhteisömaita on pyhitetty kasviston ja eläimistön suojelemiseksi vapaaehtoisesti toiset 139 749 hehtaaria. Texcocon järven ekologisen puiston muokkaus jatkuu. Tulette pitämään myös Tulumiin nousevasta Jaguaaripuistosta ja suuren Chapultepecin kaupunkimetsän laajennus- ja parannusprojektista.

23. Kaikki avustukset maksetaan tuensaajille ilman välikäsiä, järjestöjä tai niihin pesiytynyttä korruptiota. Olemme saaneet valmiiksi 1 779 valtiollisen Hyvinvointipankin (Banco del Bienestar) konttoria. Ensi vuoden puolivälissä tulee toimimaan 2 744 pankkikonttoria, mikä tekee Hyvinvointipankista maan suurimman pankkiverkoston, joka yltää myös syrjäseuduille ja jakaa kansalle 600 miljardia pesoa tai 30,2 miljardia euroa, jotka kohdistetaan 25 miljoonalle edunsaajalle.

24. Olen täysin vakuuttunut siitä, että rauha on seurausta oikeudenmukaisuudesta, mikä tarkoittaa nuorista, haavoittuvaisimmista ja syrjäytyneistä huolehtimista. Tämä strategia vähentää väkivaltaa. Sitä täydentävät turvallisuusviranomaisten yhteistyö, sinnikkyys ja ammattimaisuus sekä se, ettei korruptiota eikä rankaisemattomuutta sallita. Kaikki tämä tuo tuloksia: liittovaltiotason rikokset ovat vähentyneet 27,3 prosentilla hallituskauden alusta lähtien, autovarkaudet 40,1 ja kidnappaukset 68,1 sekä murhat kymmenisen prosenttia. Maanantaista perjantaihin teemme jotakin, mitä ei koskaan tehty. Kokoonnumme aamukuudelta koko turvallisuuskabinetin voimin. Käymme läpi raportit ja teemme päätöksiä. Samaa käytäntöä noudatetaan kuvernöörien toimesta osavaltiotasolla. Turvallisuuskysymyksiä ei voida vain delegoida jollekin virkamiehelle, sillä vallanpitäjien täytyy olla siitä arkisessa vastuussa suoraan kansalaisille.

25. Siviilisuojelussa on onnistuttu niin tulvien, tulipalojen, maanjäristysten kuin muidenkin katastrofien suhteen. Tässä työssä puolustusministeriön ja merijalkaväen avustussuunnitelmat kuten DN-III ja Plan Marina ovat olleet suureksi avuksi. Armeija on aina ensin paikalla. Kansalliskaarti (Guardía Nacional) on perustettu ja lähes 500 kasarmista on rakennettu 247. 123 000 kaartin jäsentä on rekrytoitu ja koulutettu. 19 liittovaltion osassa on jo enemmän kansalliskaartin joukkoja kuin osavaltiotason poliiseja. Ilmaisen kiitollisuuteni kongressin lainsäätäjille ja paikallisille kongresseille kansalliskaartia koskevan perustuslain muutoksen hyväksymisestä, joka yhdistää sen osaksi puolustusministeriötä sen vakiintumisen ja ammattimaistumisen takaamiseksi. Konservatiivisen ajattelun todellinen ydin on tekopyhyys, joten teen selväksi, ettei hallituksessamme ole Genaro García Lunan kaltaisia virkamiehiä, ihmisoikeusloukkauksia, kidutusta ja joukkomurhia ei sallita, poliitikot eivät liittoudu rikollisten kanssa tai tue mitään kartelleja. Laki on kaikille sama. Yksi osoitus tästä on Ayotzinapan opettajaopiskelijoiden murhaamiseen ja sen peittelyyn osallistuneiden rikostutkinta ja rankaiseminen. Olemme luvanneet selvittää nämä tapahtumat ja olemme edistyneet.

26. Taputtakaamme siirtolaisille, sillä hyvinvointiohjelmien ja palkkojen parantamisen ohella Yhdysvalloista tulevat noin 40 miljoonan meksikolaisen perheilleen tekemät rahalähetykset ovat kasvaneet. Toiseksi suurin latinoyhteisö Yhdysvalloissa ovat viisi miljoonaa puertoricolaista ja kolmantena ryhmänä tulevat siellä asuvat neljä miljoonaa kuubalaisveljeämme. Emme tule haastamaan riitaa yhdenkään hallituksen kanssa, mutta pyydämme kunnioitusta ja puolustamme tarpeen vaatiessa siirtolaistemme oikeuksia. Arvioimme maanmiestemme rahalähetyksien yltävän tänä vuonna 60 miljardiin dollariin, joka kohdistuu 10 miljoonalle perheelle. Tämä on lisäapu yhteiskuntarauhan takaamiseksi, jotta kukaan ei näe nälkää ja toivon lyhty voi palaa.

27. Meksiko on yksi houkuttelevimmista maista sijoituksille ja liiketoimille. Saimme uudistettua vapaakauppasopimuksen Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Hallituksemme aikana ulkomaiset investoinnit ovat saavuttaneet historiallisen tason. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ne ylsivät reiluun 32,1 miljardiin dollariin, mikä tarkoittaa 29 prosentin kasvua edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Olemme Yhdysvaltojen tärkein kauppakumppani koko maailmassa. Teemme yhteistyötä, kunnioitamme toistemme itsemääräämisoikeutta ja vaalimme hyviä naapurisuhteita.

28. Meidän Amerikkamme kansojen ja maiden välinen suhde on veljeyttä, yhä alati vahvistuvaa sellaista nyt, kun monissa maissa toimii tai on voittanut laillisesti ja oikeutetusti johtajia, jotka jakavat tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja itsenäisyyden ihanteemme. Lähetän terveiset Zócalon torilta Luiz Inácio Lula da Silvalle. Kunnioitamme kaikkia maailman kansoja ja hallituksia. Toteutamme ulkopolitiikassamme puuttumattomuusperiaatetta, itsemääräämisoikeutta, kehitysyhteistyötä, erimielisyyksien rauhanomaista ratkomista ja yhteisen solidaarisuuden ihannetta.

29. Olemme suojelleet ympäristöä, pitäneet huolta vedestä. Emme ole antaneet yhtäkään lupaa kaivostoimintaan emmekä salli fracking-menettelyä tai geenimanipuloitua maissia.

30. Muutimme perustuslakia kuten lupasimme ja äänestimme ensimmäistä kertaa siitä, saako presidentti jatkaa vallassa virkakautensa loppuun asti. Presidentin virkasuoja poistettiin ja nykyisellään hänet voidaan tuomita mistä tahansa rikoksesta kuten muutkin kansalaiset.

31. 2022 juhlimme 500 vuotta Tenochtitlanin taistelusta ja 200 vuotta itsenäisyytemme saavuttamisesta erinäisillä kulttuurihistoriallisilla tapahtumilla, jottemme unohtaisi menneisyyttämme valloitettuna alkuperäiskansana ja nykyisyyttämme vapaana kansakuntana. Historiallinen muisti muodostaa osan politiikkamme tekemisestä. 2019 omistettiin Emiliano Zapatalle, 2020 Leona Vicariolle, 2021 sulkakäärme Quetzalcóatlille kuten se sanotaan náhuatliksi tai Kukulkánille, kuten sitä kutsutaan mayaksi. Tänä vuonna olemme juhlineet Ricardo Flores Magónia ja ensi vuonna muistamme Francisco Villaa.

32. Ilmaisen kiitollisuutta kumppanilleni, vaimolleni Beatriz Gutiérrez Müllerille hänen avustaan lukemisen sekä muiden koulutus-, taide- ja kulttuuriprojektien edistämisessä. Hän ei hyväksynyt minkäänlaista presidentin puolison virallista asemaa eikä hän tule ottamaan osaan mihinkään vaaleihin. Yleisen edun, kansan ja meidän muutosprosessimme on oltava kaiken muun yläpuolella.

33. Edullisen kulttuurin rahaston (Fondo de Cultura Económica) avulla on painettu yli kaksi miljoonaa ikimuistoista teoista, joita on jaettu ilmaiseksi tai myyty vaatimattomaan hintaan. Emme ole lakanneet tukemasta terveyttä edistävää harrasteurheilua emmekä ammattiurheilua. Olemme jakaneet vuosittain apurahoja kansainvälisille kilpaurheilijoille ja tulemme tekemään niin jatkossakin.

34. Neljässä vuodessa olen käynyt kaikilla alueilla ja kaikissa osavaltioissa. Koskaan Meksikon historiassa ei ole toteutettu arkista ja vastavuoroista vuoropuhelua tiedotusvälineiden edustajien ja kansan kanssa, kuten aamupäivän tiedotustilaisuuksissa (mañaneras) tapahtuu.

35. Tieteen ja teknologian neuvosto (Conacyt) oli kansallisten ja ulkomaisten suuryritysten eduksi tehdyn tutkimuksen käsikassana. Nyt Conacyt keskittää resurssinsa apurahoihin ja sellaiseen tutkimukseen, joka palvelee todellisia kansallisia tarpeita.

36. Kerrataan vielä. Oligarkia ei enää hallitse Meksikossa. Demokraattisen hallituksen prioriteetti ovat köyhät. Korruptiota ei suvaita eikä kukaan nauti rankaisemattomuudesta. Veronmaksun etuoikeudet loppuivat. Politiikka ei ole yhden miehen show, muutokset viedään läpi kansan kanssa ja hyvällä ryhmätyöllä. Politiikka kuuluu kaikille. Hallituksen luksuseduille on pantu päätepiste ja julkiset toimijat ovat aikaansaapia, vastuullisia ja nuhteettomia sekä heidän tulotasonsa on kohtuullinen, sopivalla keskitasolla, kuten presidentti Juárez suositteli. Meksiko on saamassa takaisin arvostusta muiden maiden keskuudessa. Hallitus on lakannut olemasta suurin ihmisoikeuksien sortaja. Palkkojen nostaminen, liikevoittojen jakaminen yritysten työntekijöille ja hyvinvointiohjelmat ovat muuntautuneet toimiviksi välineiksi tulonjaon tasaamiseksi. Valtion yleiset eläkkeet, vammaisavustukset ja vähävaraisimpien perheiden apurahat on kirjattu perustuslakiin. Koulutuksesta ja terveydestä on tulossa kansalaisoikeuksia, koska ne eivät ole etuoikeuksia. Olen ylpeä ja meidän kaikkien on syytä tuntea ylpeyttä siitä, että olemme voittamassa taistelua rasismia, luokkasortoa ja kaikenlaisia syrjinnän muotoja vastaan. Olemme vähentäneet rikollisuutta. Mielenilmauksia on ollut vähän, lakot ovat olleet harvassa eikä hallinto ole minkäänlaisessa kriisissä. Ilmaisunvapaus ja oikeus olla eri mieltä taataan kuten ei koskaan ennen. Meksiko on vapauksien pyhäkkö, joitakin päiviä sitten äärioikeiston kansainvälisesti kuuluisimmat henkilöt saivat kokoontua täysin esteettömästi. Hallitus ei osallistu vaalivilppeihin. Valtakunnansyyttäjän virasto, lainsäätäjät ja oikeuslaitos voivat toimia täysin itsenäisesti. Uskonnonvapaus taataan ja valtio on vapaa kirkollisesta vaikutusvallasta. Näytämme toteen sen, miten Meksikon suurin rikkaus piilee sen kansan rehellisyydessä.

37. Politiikka on ajattelua ja toimintaa. Vaikka tärkeintä ovat teot, myös hallitusmallin määrittelyillä on oma arvonsa. Kutsuisin sitä “meksikolaiseksi humanismiksi”. Minkään inhimillisen ei tule olla meille vierasta, kuten roomalainen oppinut Publius Terentius Afer sanoi. Ravitsemme ajatteluamme yleismaailmallisilla ideoilla, mutta projektimme ytimenä sykkii vuosituhantinen kulttuurinen suuruutemme ja ainutlaatuisen hedelmällinen poliittinen historiamme. Mitkä ovat meksikolaisen humanismin poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia neljättä muutosaaltoa ruokkivia periaatteita? Kuten itsenäisyyden isä Miguel Hidalgo y Costilla sanoi “kansa, joka tahtoo olla vapaa, on oleva sitä”. Demokratian maaperällä seuraamme Francisco I. Maderon ja San Luis Potosín suunnitelman 20.11.1910 ilmaisuja, jotka tuomitsivat vallan väärinkäytökset, joista hyötyi hyvin pieni osa kansasta. Edistyminen ilman oikeudenmukaisuutta on taaksepäin kulkemista. Pelkkä talouskasvu ei riitä, jos oikeus ei toteudu. Uusi talouspolitiikkamme on hylännyt teknokraattiset pakkomielteet mitata kaikkea kasvun mittareilla, vaikka ne eivät heijastelisikaan lainkaan sosiaalisia todellisuuksia. Olennaista ei ole määrä vaan laatu, siis tulon ja rikkauden yhdenvertainen jakaminen. Valtion viimekätinen päämäärä on luoda olosuhteet ihmisten onnelliselle kurjuuksista ja peloista vapaalle elämälle. Talouskasvun tuolla puolen korruptio ja etuoikeudet on kitkettävä, jotta kaikki kerätty ja säästetty vauraus voidaan antaa kansan enemmistölle ja etenkin sen köyhimmille sekä syrjityimmille jäsenille.

38. Sosiaalipolitiikassa hallitus kuuntelee kaikkia, mutta panee etusijalle kaikkein vaatimattomimmissa oloissa elävät. Olemme sanoneet aina, ja se oli Ciudad de Méxicon kaupunginjohtajan vaalien mottoni vuonna 2000, että “kaikkien hyväksi, ensin köyhät”. Tämän lauseen olisi syytä olla politiikan keskiössä, koska se merkitsee humanismia ja toisenlaista tapaa ymmärtää valta, jonka harjoittaminen on puhdasta vain silloin, kun se alistetaan toisten ihmisten palvelemiselle.

39. Köyhimpien huomioiminen tuo mukanaan monien tuen silloin, kun sorto pyritään hautaamaan ja yhteiskunnasta halutaan tehdä tasavertaisempi ja veljellisempi. Ketkä määrittelevät todellisuudessa demokraattisen hallituksen? Kansa. Ricardo Flores Magón jätti meille monia opetuksia. Yksi niistä on usein toistamani lause: “Vain kansa voi pelastaa kansan”. Toinen oaxacalainen, suurin presidentti koko Meksikon historiassa, Benito Juárez, zapoteekki-intiaani sanoi: ”Kaikki luonnistuu kansan myötämielisyydellä, mutta ilman sitä ei ole mitään”. Ketkä tukevat neljättä julkisen elämän muutosta? Kansa. Siksi emme tule koskaan pettämään kansaa.

40. Tämä keskeinen opetus etenkin nuorten on muistettava: mitään ei voida saavuttaa ilman kansan rakastamista. Neuvo nuorille onkin, että jos he haluavat omistautua politiikan jalolle ammatille, heidän ei tule milloinkaan unohtaa syvää rakkautta kansaa kohtaan. Presidentti Lázaro Cárdenas sanoi 1937, että “monien julkisten palvelijoiden todellisen moraalin saattoi saada selville siitä vastenmielisyydestä, minkä köyhien ihmisten avunpyyntö heissä herätti. Siksi ajattelenkin yhä enemmän meidän oman kansamme loputonta tragediaa”, hän sanoi. Todellinen politiikka on syvästi inhimillistä ja sitä harjoitetaan toisten hyväksi. Tietoisuuksien vallankumous jatkukoon. Tehkäämme meksikolaisesta humanismista totisinta totta. Eläköön Meksiko!

Tietoinen kansa on herännyt uusliberalismin painajaisesta

Siinä missä López Obrador onnistui tiivistämään ison liudan hallituksensa saavutuksia, kirjailijana ja toimittajana ansioitunut Fabrizio Mejía Madrid taas onnistui kertomaan sen, mistä yhdessä maailmanhistorian suurimmista mielenilmauksista todella oli kyse. Esitän seuraavaksi käännöksen hänen kolumnistaan “La Marcha.

Jo päiviä ennen tätä mielenilmausta media kutsui meitä “paikalle kyyditetyiksi”. Akatemian elitistit syyttivät meitä osallistumisesta uskonnolliseen “kulkueeseen” sekä natsismin tai PRI:n oletetun uudelleen perustamisen vuoksi ja presidentin parvekkeen ympärille kokoontumisen vuoksi. Mutta kukaan ei ole tullut katsomaan, mitä obradorismi on, kun se kohtaa toisensa kadulla. Sunnuntaina saavuin itsenäisyyden enkelin monumentille kello 7:15 ja pystyin vahvistamaan sen, mitä olen nähnyt vuoden 2005 virasta syrjäyttämisen vastaisesta marssista lähtien: Andrés Manuel López Obrador ei ole yksi henkilö, vaan hän on sitä, mitä hänen seuraajansa ovat. Häntä ei ihailla, vaan sitä, minkä hän luo meidän häneen uskovien keskuudessa: se on tietty tapa suhtautua tähän maahan ja sen historiaan, puhetapa, joka on täynnä tuota todellisuutta, ja innostusta osallistua julkiseen elämään. Eräs mies kantaa kylttiä, joka alleviivaa koko tämän mielenosoituksen tunnelman: “Väkijoukko ei vihaa. Vähemmistöt vihaavat, koska oikeuksien valloittaminen tuo mukanaan iloa, kun taas etuoikeuksien menettäminen aiheuttaa kaunaa.”

Obradorismin ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää sen kaksi perusominaisuutta. Yksi on se, mistä maan pääasiallinen vaalien enemmistö koostuu. Toinen on se, kuinka tuo enemmistö loi oman johtajansa AMLO:n. Kun puhumme obradorismista, puhumme kaikista niistä meksikolaisista, jotka ymmärsivät jossain vaiheessa vuonna 2006, ettei uusliberalismista koskaan olisi oleva hyötyä heille. Uusliberalistinen malli ehdotti, että “oleminen” ja “omistaminen” olivat sama asia ja että ihmisarvo määrittyy heidän ansaitsemansa rahan, ostamiensa tavaroiden ja tuotemerkkien sekä seinilleen laittamiensa akateemisten nimikkeiden arvon mukaan. Se oli talous, joka antoi identiteetin. Miljoonat ihmiset ajettiin epävarmuuteen ja heille annettiin kertakäyttöisyyden rooli. Heillä ei ollut omaisuutta, he eivät kuluttaneet tarpeeksi, he eivät tienneet, mitä tarvitaan. He olivat ei-olentojen ei-paikassa, sosiaalisesti kuolleita; eli ihmisiä, jotka työskentelivät ja loivat loputtomasti, mutta jotka eivät saaneet tunnustusta muilta. Samaan aikaan tätä enemmistöä loukattiin päivittäin kertomalla, että he olivat köyhiä, koska he olivat laiskoja, että he olivat köyhiä, koska he eivät yrittäneet tarpeeksi, että he olivat köyhiä, koska he eivät opiskelleet englantiaan ja tietokoneen käyttöään. Saamaan aikaan heille näytettiin televisiossa, kuinka yksi prosentti väestöstä eli yksityisten jahtien, lentokoneiden ja saarten ylellisyydessä ja yltäkylläisyydessä. Tilapäiset työpaikat, huonosti palkatut ja epävarmat, ja velkaantunut luottokorttien kulutus yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin, koulutuksen ja terveydenhuollon yksityistämiseen loukkasivat valtavaa enemmistöä, joka jäi ilman minkäänlaista identiteettiä, ylpeyttä tai kuulumisen tunnetta suhteessa ainoaan säilyneeseen suvereniteettiin eli markkinoihin. Mutta tilanne paheni, kun Vicente Fox ja PRIAN toteuttivat vuoden 2006 vaalipetoksen liittovaltion vaali-instituutti IFE:tä hyväksikäyttäen. Sitten valtio päästi valloilleen sotilaallisen hyökkäyksen ilman sääntöjä tai lakeja, jossa “sivullisten vahinkojen” nimeä käytettiin uusliberalismin syrjäytyneistä, silloin jos heitä ei suoraan kutsuttu rikollisiksi. Köyhyyteen ja sairauksiin lisättiin myös fyysisten vahinkojen ja kuoleman taakka. Obradorismin suuri päätös oli ymmärtää, että vaikka taloudessa heidän ei annettu olla olemassa, se oli politiikassa, jossa he saattoivat vaatia omaa, ei määritettyä, paikkaansa, mikä puolestaan oli eräänlainen juurtumisen muoto, he saattoivat tuntea kuuluvansa tähän maahan. Tätä tarkoitamme, kun kutsumme uutta osallistavaa demokratiaa “köyhimpien kansankerroksien” vallaksi. Kyse ei ole siitä, että joku olisi päästänyt heidät sisään, vaan pikemminkin siitä, miten he ryntäsivät pakolla sisään äänestämällä, mutta myös mielenilmauksilla julkiseen elämään, joka yksityistettiin, kuten kaikki muukin. Tämä rikkomus johti paikkaan, jonne heidän ei annettu päästä, meni alueelle, jota eliitti ei tuntenut: politiikan tekemiseen, yhteiskunnassamme elävien konfliktien pöydälle laittamiseen. Nuo miljoonat nykyään politisoidut “kertakäyttötuotteet” ovat obradorismin ydin.

Toinen asiakohta on se, kuinka loimme tämän johtajan nimeltä AMLO. Opposition edustajat kutsuvat häntä ”Lópeziksi”, koska he uskovat yleisen sukunimen loukkaavan häntä. Todellisuudessa se tekee hänestä suuremman, koska juuri tuo  “yleinen” etu pannaan peliin. Hänen luojansa kutsuvat häntä ”Obradoriksi”, siksi,  joka tekee asioita, joka toimii. Mutta presidenttikaudella hän on ollut “puuvillainen pieni pää” viekkautensa ja valkoisten hiustensa vuoksi. Se on rakkaudellinen lempinimi. Tämä johtaja vieraili kaikissa maan kunnissa jopa kolme kertaa ja sai sisällytettyä kaikki vaatimukset yhteiseen runkoon: “korruption vastaiseen taisteluun”. Siten obradorismi ei rakennu karismaattisen johtajan ympärille, vaan pikemminkin etiikkaa politisoivaan vaatimukseen. Tämä on tärkeää huomioida sekoittaaksemme meidät uskontoon, kuten monet tutkijat ja mielipiteiden väsääjät ovat kenties ilkeyttään tehneet. Etiikan politisointi tarkoittaa hyvän tai pahan tekemisen välisen arvottamisen poistamista puhtaasti yksityiseltä elämänalueelta ja sen tekemistä julkiseksi asiaksi. “Julkisen elämän puhdistaminen” on ollut obradorismin motto, mutta se menee pidemmälle kuin se, että poliitikkojen, liikemiesten ja tiedotusvälineiden keskuudessa ei olisi korruptiota. Se on ajatus sellaisen hallintomallin rakentamisesta, jolla olisi demokraattinen  ja myös moraalinen oikeutus. Tätä on López Obrador miljoonien “kertakäyttöihmisten” luomana johtajana.

Tuotuamme esiin nämä kaksi obradorismin peruspiirrettä, palataan La Marchaan, tähän mielenilmaukseen. Meillä on siinä miljoonan kahdensadan tuhannen vakuuttuneen ihmisen keskittyminen pääkaupunkiin. Suurin osa ei ole kirjaimien, univormujen tai lippujen alle järjestyneitä joukkoja. Presidentin puolue Morena ei ole marssimassa. He ovat, kuten vuoden 2005 tekaistusta virkasyytteestä lähtien, kansalaisia, jotka osallistuvat omilla käsintehdyillä kylteillään, joilla on oma käsitys siitä arvokkuudesta, jonka poliittinen osallistuminen heille antaa. Sitä väkivaltaa vastaan, joka nimittää meitä ulkopuolelta käsin ja oletetun älyllisen tai taloudellisen paremmuuden turvin, obradoristit käyttävät resursseja, joita he hallitsevat: omaksuvat omikseen heihin kohdistetut loukkaukset. He saapuvat tälle marssille merkitsemään uudelleen kaksi substantiivia, jotka politiikkaa liiketoimintana harjoittava PRIAN-oppositio on antanut heille: “vääräsääret” ja “kyyditetyt”. Ensimmäinen käsite liittyy ihonväriin ja kovaan työhön, alasti, paljain jaloin.

Toinen, “kyyditetyt”, kertoo sen, mitä media heistä ajattelee: että he ovat elottomia ruumiita, joita voidaan pakottaa, liikuttaa ja hylätä jälleen kerran. Vastustajat eivät ymmärrä, että kutsumalla heitä “kyyditetyiksi” he tulevat korostaneeksi sitä ehtoa, jonka uusliberalistinen hallinto itse oli heille asettanut: olla pelkkiä alamaisia, ilman vakaumuksia, esineitä, jotka ostetaan, kuljetetaan ja heitetään pois. Tässä kohtaa obradorismi saavuttaa vaikutuksensa loukkausten kumoamiskoneena: “Tulen paikalle toivon kyyditsemänä”, sanoo eräs Juchitánista, Oaxacasta kotoisin oleva nainen. “Me olemme vääräsäärisiä”, lukee Tepetitánin, Tabascon, pahvissa. “Minut kyyditsi paikalle lentokenttä, öljynjalostamo, valtameret yhdistävä kannaksen väylä, juna”. Se on luovaa nautintoa, jonka olen nähnyt niin monta kertaa obradorismissa, puutangoista tehdystä Quijoten hevosesta lähtien, aina niihin paitoihin asti, joissa on kaksi rikkinäistä jalanjälkeä 4T:n tukemiseksi, joka täällä muuttuu muotoon “olen neljä vääntynyttä jalkaa”. Ottaessaan omakseen vastaanottamansa loukkauksen obradoristit vahvistavat olevansa subjekteja, eivät objekteja. Tumma, vatsakas mies kantaa pilapiirtäjä José Hernándezin luomaa “Amliton” piirroshahmon lippua, odottaa kärsivällisesti, että Meme Yamel haastattelisi häntä YouTube-kanavaansa varten. Hän odottaa ja odottaa ja voisi olettaa, että hänellä on jotakin valitettavaa, mutta kun mikrofoni vihdoin laitetaan hänen eteensä, hän sanoo vain: “Tulin paikalle oman vakaumukseni vuoksi. Kukaan ei kyydittänyt minua.” Hän odotti kaksikymmentä minuuttia sanoakseen vain kaksi lausetta. Se tekee siitä tärkeää, mutta myös hänestä arvokkaan.

Presidentti ei käytä PRI:n edeltäjiensä tavoin presidentin parvekkeen puhetta edukseen. Ei edes massiivista Zócalon torin keskittymää. Se, mitä hän tekee, on jotain muuta: hän kävelee viisi tuntia seuraajiensa keskuudessa, uppoutuu kokonaan heidän väliinsä. Vaikealla taipaleella hän kuuntelee, ei puhu. Siinä on radikaali ero. He, jotka sanovat, että se on osoitus hänen egostaan, hänen narsismistaan tai että se on suuri keskittymä Cárdenasin öljyn kansallistamisen tapaan tai kuin José López Portillon kokoontumiset pankkien vuoksi. Hän ei nouse ylhäälle Kansallispalatsin parvekkeelle pitämään puhettaan, vaan laskeutuu kuuntelemaan hänen johtajuutensa luoneita ihmisiä. Uusliberalismin hylkäämisen talouteen obradorismi vastaa kiinnittämällä huomionsa ahkeraan ja suojaa tarjoavaan kuuntelemiseen. Obradorismin ajatusta kansan tottelemisesta, sen käskyjen noudattamisesta ei voida ymmärtää millään muulla tavalla. Kuunteleminen on arvon antamista toiselle, joka on kansa, sen sanoille ja merkityksille, sille toiselle, joka ylittää kaikki tarpeet, minkä tahansa poliittisen taktiikan tai hallituksen suunnitelman. Toista on kuunneltava sen jälkeen, kun hänet on jätetty ulkopuolelle, pyyhitty pois, riistetty, ryöstetty, loukattu ja vahingoitettu. Tämän marssin annin kiteyttää freelance-toimittaja Luis Antonio Rojasin ottama valokuva: Andrés Manuel ihmisten ympäröimänä, inhimillisen pyörteen keskellä, ylöspäin katsoen.

Minulle La Marchan symbolinen ydinkokemus oli olla Jaliscosta ja Sinaloasta tulleiden ihmisten ympäröimänä. Välillämme on tasavaltainen juuritason yhteys, eli jaamme muutoksen, innostuksen siitä, traagisen toivon varmuuden. Todellakin, kuten keskustelin heidän kanssaan noina tunteina, jolloin seisoimme puolen metrin päässä itsenäisyyspylvään portaista, López Obrador saapui Felipe Calderónin hallituksen kanssa yhteistyössä toimineen huumekartellin johtaman sisäisen sodan jälkeen. Vuoden 2006 vaalipetos syöksi meidät, jo uusliberalismin valmiiksi tuhoamassa maassa, epävarmuuteen ja kuolemaan perustuvaan hallintomalliin. Mutta presidenttimme oli meitä varten pandemiassa ja nyt Ukrainan sodan seurauksissa. “Oli meidän vuoromme, kun tarvitsimme sitä eniten”, sanoo keskustelukumppanini, opettaja Guadalajarasta. Kun jotakin todellista rakennetaan, tiedämme, että se on aina ollut mahdollista. Tästä syystä voimme nimetä tämän neljänneksi muutokseksi nykyhetkestä käsin. He sanovat hyvästit, ihmiset alkavat liikkua kohti Zócaloa. Kello on vasta 9:35 aamulla ja aurinko paistaa jo. Presidentti López Obrador on aloittanut työnsä upottautuakseen väkijoukkoon. Hän tulisi pitämään puheensa vasta viiden tunnin kuluttua. Kuljen Paseo de la Reforman laidatkin täyttävän väkijoukon läpi. Saavun jollekin Juárezin kaupunginosan kaduista. Siellä eräs iäkäs pariskunta syö aamiaista ravintolassa. He ovat ainoat ruokailijat. Me muut olemme jalankulkijoita. Nähdessään joitakin wixarika-alkuperäiskansojen jäseniä, jotka ovat pukeutuneet peyoten inspiroimiin kuvioihinsa, etuoikeutetun valkoisen parin nainen pyytää heitä ottamaan kuvan kanssaan. Alkuperäiskansat kieltäytyvät. He kääntyvät ympäri ja yllän kuulemaan: “He luulevat meidän olevan käsitöitä”, sanoo yksi ja muut nauravat.

Andrés Manuelin puhe yleisönsä edessä sisältää avaimen, joka tekee koko kansanliikkeestä ymmärrettävän. Hän käyttää termiä “meksikolainen humanismi” kuvaamaan hallintotapansa perintöä. Se resonoi obradorismin jousien kanssa, ei vain siksi, että se teki kertakäyttöisistä esineistä jälleen toimijoita, vaan koska se haastaa myös uusliberalismin oletetun onnen odotuksen. Alhaalta katsottuna uusliberalismi pakotti riiston omaksumisen lisäksi myös huipulla olevat täyttämään liikakulutuksen odotukset. Tässä puutteen taloudessa koetaan kaksinkertainen menetys: yksi syrjäytyneiden ja ryöstettyjen köyhien, mutta myös toinen rikkaiden, joiden on yritettävä täyttää emotionaalisia menetyksiään, eksistentiaalisia haavoittuvuuksiaan esineillä ja tuotemerkeillä. Humanismi palauttaa politiikkaan sen vanhat tehtävät: demokratia palaa myös luonteeltaan taloudelliseksi ja moraaliseksi, eikä typisty vain vallan pelisäännöiksi. Taloutta ei ole erillään muista tuhansiin vaikuttavista toiminnoista. Politiikkaa on yhä edelleen olemassa, vaikka meille haluttiin kertoa, että se oli puhdasta teknokratiaa, niin sanottua “hallintotiedettä”, eli tekniikkaa eikä moraalista sitoutumista enemmistön onnellisuuteen. Valta itsessään olisi vain seurausta siitä, mitä renessanssin ihmiset kutsuivat julkisiksi hyveiksi, toisin sanoen ihanne siitä, miten politiikka ja poliitikot tekevät toimillaan oikeudenmukaisuutta.

Teksti ja käännöstyö: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Sin Embargo, SPR Informa, Signis Alc, etc.

Advertisement
Meksikon presidentin hyväksyntä kansan parissa liikkuu alati 60 ja 70 prosentin välimaastossa.

Kuten Meksikon perustuslaki edellyttää, maan historian pidetyin presidentti Andrés Manuel López Obrador toimitti hallituksensa neljännen selonteon lainsäätäjille 1.9. Kongressissa 1 371 sivun asiakirjan vei perille asti hallituksen sisäministeri (Secretario de Gobernación) Adán Augusto López Hernández. Sen jälkeen kaikki parlamentaariset ryhmät ilmaisivat näkemyksensä 45 kuukautta vallassa olleen hallituksen toiminnasta. Viiden aikaan iltapäivällä presidentti tiivisti osan hallituksensa saavutuksista 46 minuutin puheessaan. Kiteytän puheen annin minä-muodossa kirjoitettuihin kymmeneen poimintaan, jotka kertovat sen keskeisen sisällön.

1. Vaikeat ajat mittaavat muutoskauden ydintä ja laittavat todella koetukselle sen teesit. Virallisen työllisyystilaston (IMSS) luvut ovat uudella ennätystasolla: yli 623 000 henkeä enemmän kuin ennen pandemiaa. Köyhyys ja tulonjaon epätasa-arvo ovat vähentyneet, etenkin maaseudun väestön, eläkeikäisten sekä alkuperäiskansojen tulot ovat kasvaneet. Oikeudenmukaisuuden tavoite on korvannut tarpeen mitata kaikkea talouskasvuna, meitä kiinnostaa ihmisten onnellisuus ja hyvinvointi.

2. Korruption ja hallinnon etuoikeuksien karsiminen on tuonut tähän mennessä mukanaan 2,4 biljoonan peson tai 119,2 miljardin euron säästöt, jotka kohdennetaan kansan elinolosuhteiden parantamiseen. Niihin lukeutuvat verohelpotuksien ja veronkierron lopettaminen, laittoman öljykaupan pysäyttäminen, hämärien infrastruktuurisopimuksien hillitseminen sekä hallinnon turhien kulujen karsiminen. Veroja ei ole tarvinnut nostaa eikä uutta velkaa ottaa lainkaan, energian ja polttoaineiden hinnat eivät ole nousseet neljään vuoteen. Liittovaltion kokonaistulot ovat nousseet viime vuodesta 2,4 prosenttia yli inflaation tason. Peso ei ole menettänyt arvoaan, päinvastoin se on yksi kolmesta vahvimmasta valuutasta suhteessa dollariin. Olemme investoineet öljy- ja polttoaineteollisuuden omavaraisuuden takaamiseen noin 24 miljardia dollaria. Olemme pelastaneet valtion oman sähköyhtiön sen yksityistämispyrkimyksiltä.

3. Vuoden loppuun mennessä valmistuu 2 300 uuden valtiollisen pankin (Banco del Bienestar) konttoria 25 miljoonan edunsaajan hyväksi. Ensi vuonna nostetaan 2 800 uutta antennimastoa internetin saatavuuden takaamiseksi. Meneillään on useita vesiverkoston ja kastelujärjestelmien sekä veden infrastruktuurin parannushankkeita. Maaseudun tuottavuus jatkaa kasvuaan tukiohjelmien, kuten ilmaisten lannoitteiden ja suorien avustuksien vuoksi. Julkinen talous on elvyttänyt rakennussektorin, luonut työpaikkoja, esimerkiksi uuden lentokentän rakennusurakka toi mukanaan yli 169 000 suoraa työpaikkaa. Reilun 40 500 kilometrin valtatieverkostosta on pidetty huolta, kymmenien uusien tiehankkeiden lisäksi etenkin Oaxacaan rakentuu yhteisöjen itse käsityönä tekemiä kyläteitä. Tulemme saamaan valmiiksi 1 554 kilometrin maan kaakkoiskulman Maya-junan joulukuuhun 2023 mennessä. Ensi vuoden joulukuussa aloittaa operointinsa myös Tolucan ja Ciudad de Méxicon välinen luotijuna. Uusia kiskoyhteyksiä syntyy yli 2 000 kilometriä eikä vastaavaa ole nähty vuosikymmeniin.

4. Tullilaitoksen raja- ja satamapisteet uusitaan. Siitä lähtien kun merijalkaväki vastaa tullien valvonnasta, ovat kertyneet tulot kasvaneet noin 20 prosentin verran. Urbaanien alueiden parannusohjelma on käsittänyt 135 kunnan kokonaisvaltaisen kohentamisen. Toisaalta noin 6 700 julkista rakennusta ja 1 945 historiallista rakennusta on rakennettu uudelleen vuoden 2017 maanjäristyksien jäljiltä. Valtio on rakennuttanut tai parantanut yli 312 000 asuntoa. Uusia luonnonsuojelualueita on luotu viisi noin 127 000 hehtaarin alueelle. Chapultepecin puiston uudistaminen jatkuu.

5. Edustamani hallituksen erityispiirre ovat sen hyvinvointiohjelmat. Keskeisessä asemassa ovat köyhimmät. Kansaneläkkeitä saa 10,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, stipendejä saa noin 11 miljoonaa aina tarhasta tohtorivaiheeseen asti, vammaisavustuksia taas saa miljoonaa henkeä ja niiden laajentaminen jatkuu. Uuteen oppisopimuskoulutukseen on osallistunut 2,3 miljoonaa nuorta. 449 000 viljelijää saa maksun metsämaidensa laajentamisesta yli miljoonan hehtaarin alueella.

6. Arvostan oppimisen lähettiläitä, opettajia. Yli 650 000 opettajaa on vakinaistettu ja etenkin vähiten ansaitsevien palkkoja on parannettu. Koulutuksen yksityistäminen ja opettajien stigmatisointi on lopetettu. Uusi tieteellinen ja humanistinen oppimissuunnitelma on saatu valmiiksi ja oppikirjoja on uusittu. Jo 113 000 koulun osallistuvan demokratian korjaus- ja ylläpitotoimikuntia on avustettu. Uusia zapoteekkipresidentti Benito Juárezin nimeä kantavia syrjäisimmille seuduille kohdentuvia yliopistoja on perustettu 145. Niissä opiskelee tänä vuonna 64 000 nuorta. Uusia yliopistoja luodaan vielä 55 lisää.

7. Olemme luomassa yhtä maailman parhaista täysin ilmaisista terveydenhoitojärjestelmistä. Uudistus on lähes valmis kolmessa osavaltiossa. Valmista on tultava ensi vuoden puolivälissä kaikissa 32 osavaltioissa.

8. Rikosten esiintymistiheys vähenee. Olen vakuuttunut siitä, että rauha kasvaa oikeudenmukaisuudesta, syrjäytyneitä ja heikoimmassa asemassa olevia on tuettava. Liittovaltiotason rikokset ovat laskeneet 29,3 autovarkaudet 43,1 ja kidnappaukset 81 prosenttia sekä ryöstöt 23,4 prosenttiyksikköä. Edellisten presidenttien kaudella murhat kasvoivat seuraavasti: Vicente Fox + 1,6 prosenttia, Felipe Calderón 192,8 prosenttia ja Enrique Peña 59 prosenttia. Me olemme vähentäneet murhia 2,8 prosenttiyksiköllä ja tämän vuoden alustavien tilastojen mukaan jo 10,4 prosentilla. Olemme luoneet yli 115 000 hengen kansalliskaartin, jolle kasarmeja on rakennettu tähän mennessä 242. Lähetin eilen aloitteen kongressille, jotta se muodostaisi osan puolustusministeriötä sen ammattimaisuuden ja institutionaalisen jatkuvuuden takaamiseksi. Emme salli ihmisoikeusrikkomuksia, kiduta, joukkomurhaa, salli rankaisemattomuutta tai liittoudu rikollisten kanssa.

9. Olemme kohdanneet ulkoisia ongelmia. Kaksi tekijä on auttanut meitä: tuki kaikkein vähävaraisimmille ja vapaakauppasopimus Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Pienimmät palkat ja ulkomaiset rahalähetykset ovat kasvaneet. Toivon lyhty on pysynyt kirkkaana. Vuoden 2022 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ulkomaiset investoinnit kasvoivat 12 prosentilla. Tuoreessa kirjeessään Joe Biden korostaa maidemme välisen kaupan ylittäneen tänä vuonna 384 miljardin dollarin tason, mikä on enemmän kuin ennen pandemiaa ja muodostaa uuden ennätyksen.

10. Presidenttikauttani on jäljellä vielä kaksi vuotta ja yksi kuukautta. Pystymme vielä lujittamaan miljoonien eteenpäin viemää muutostyötä. Tiivistäisin sen lyhyesti näin. Oligarkia on vaihtunut kansanvaltaan. Köyhät ovat prioriteetti. Korruptiota ei suvaita. Etuoikeuksista on luovuttu. Valtio on lakannut olemasta suurin ihmisoikeuksien rikkoja. Eläkkeet, vammaisavustukset ja stipendit on kirjattu perustuslakiin. Terveys ja koulutus ovat koko kansan oikeuksia. Olemme voittamassa taistelun rasismia, luokkasortoa ja syrjintää vastaan. Turvallisuustilanne paranee. Ilmaisuvapaudet ja oikeudet olla eri mieltä taataan paremmin kuin koskaan. Peso ei ole menettänyt arvoaan ja Meksikon pankin reservit ovat kasvaneet 14 prosentilla. Ollaan näyttämässä toteen sitä, miten Meksikon suurin rikkaus on sen kansan rehellisyys. Meksiko on yksi maailman kulttuuriltaan vauraimmista maista. Tunnustan olevani kärsivällisempi ja rakkauteni kansaa kohtaan on vahvistunut. Olen varma, että neljäs muutos (Cuarta Transformación) tulee voittamaan. Tietoisuuksien vallankumous on vähentänyt poliittisen epätietoisuuden minimiin. Kiitos hallituksen jäsenille ja kansalaisille osallistumisesta tähän kansan onnellisuuteen tähtäävään urotekoon. Eläköön Meksiko!

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Canal Once, Andrés Manuel López Obradorin YouTube-kanava.

Olmeekkien vuosituhansien taakse ulottuvan kulttuurin tiedetään hyödyntäneen öljyä muun muassa vesijohtojen ja veneiden tiivistämiseen, pienten hahmojen ja veitsien kahvojen koristeena sekä yleisesti rakennusmateriaalina. Siksi tätä egyptiläisten aikalaiskulttuuria kunnioittava nimi ei ole tuulesta temmattu, varsinkaan koska jalostamo rakentuu sen muinaisille maille eteläisen Meksikonlahden rannikolle.

Meksikossa rakennettiin kolmessa vuodessa yksi maailman nykyaikaisimmista öljynjaloistamoista. Sen hinta olisi tuplaantunut, jos sitä ei olisi aloitettu onnellisten tähtien alla ja jos kaikkia ulkomailta tehtyjä teknologiaostoja ei olisi tehty jo 2019. Teräksen hinta on noussut yli 200 ja merirahtien hinta jopa 500 prosentilla. Vaikka öljynjalostamoista eniten kokemusta omaavat kansainväliset yritykset olivat keskeisiä energiaministeriön johdolla tehdyssä hankkeessa, kertoo se meksikolaisesta insinööriosaamisesta, sillä lähes sata prosenttia työntekijöistä oli paikallisia. Edellinen öljynjalostamo valmistui 1979. Silloin valmistui kaksi jalostamoa, yksi pohjoiseen Cadereytaniin, Nuevo Leónissa ja toinen eteläiseen Salina Cruziin, Oaxacassa. Uusliberaalilla kaudella 1982−2018 maan poliittinen eliitti keskittyi raakaöljyn vientiin samalla, kun polttoaineiden prosessointi alati väheni ja niiden maahantuonti lisääntyi. Meksiko myi appelsiineja ja osti appelsiinimehua: liikevoitot valuivat ulkomaille, uusia energiasektorin työpaikkoja ei syntynyt ja rahtikulut kallistivat polttoaineen hintoja. Samaan aikaan myös raakaöljyn tuotanto väheni jatkuvasti vuodesta 2007 lähtien. Vuodesta 2023 lähtien Meksiko ei enää aio lähettää raakaöljyään maailmanmarkkinoille. 1,9 miljoonan tynnyrin päivittäinen tuotanto suunnataan jatkossa kansallisten polttoaineiden, etenkin bensiinin ja dieselin jalostamiseen, mikä tekee Latinalaisen Amerikan pohjoisimmasta maasta energian suhteen täysin omavaraisen. Sillä puolestaan on myönteisiä talous- ja geopoliittisia seurauksia kuten sisämarkkinoiden ja ulkopoliittisen itsenäisyyden vahvistuminen.

586 hehtaarin Olmeca-nimeä (Refinería Olmeca) kantava Tabascon osavaltiossa, Paraíson kunnan Dos Bocasin satamassa sijaitseva jalostamo koostuu 17 tuotantolaitoksesta. Sen 340 000 päivittäisen tynnyrin kapasiteetti vastaa viidesosaa maan polttoaineen tarpeesta. Sen nimi juontaa puolestaan vähintään neljä tuhatta vuotta sitten syntyneen olmeekkien kulttuurista, jota pidetään ensimmäisenä mesoamerikkalaisena korkeakulttuurina, kaikkien kulttuurien äitinä. Jalostamon sijainti Meksikonlahdella on strateginen, koska merkittävä osa kansallisesta tuotannosta sijoittuu sen läheisille meri- ja maa-alueille Campechessa ja Tabascossa Etelä-Meksikossa. Alun perin 1985 avattuun öljysatamaan saapuu öljyä päivittäin miljoonan tynnyrin verran. Lähes 600 hehtaarin kokoluokka vastaa 840 maan suurinta stadionia (Estado Azteca), jossa pelataan kolmannen kerran jalkapallon MM-kisoja 2026. Toisaalta jalostamo on vaatinut 16 Eiffelin tornin verran terästä. Sementtiä taasen on kulunut 41 Estadio Aztecan verran. Omat tarkastuslaskentani tosin tuottivat toisenlaisia tuloksia. Laskiessani käytetyn teräksen ja sementin määriä, sain lopputulokseksi 55,5 Eiffelin tornin verran terästä. Toisaalta Estadio Azteca olisi voitu rakentaa hankkeeseen käytetyllä sementillä 19,7 kertaa. Jalostamon pinta-ala taas vastaa 125,2 niin kutsutun Zócalon (Plaza de la Constitución) toria, jonka kokoluokka on 46 800 neliömetriä. Atsteekki-stadioneissa (lempinimeltään El Coloso de Santa Úrsula) tämä on vastaavasti 820-kertaisesti 87 000 hengen jalkapallokentän verran.

Jalostamo valmistuu kreivin aikaan, sillä se on välttänyt pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamat globaalit toimitus- ja talousongelmat. Toisaalta sen liikevoitot tulevat olemaan alkutaipaleella odotettua suuremmat kallistuneen öljynhinnan vuoksi. Se on myös entistä tärkeämpi edullisten polttoainehintojen takaamiseksi. Jo viime vuonna Meksikon hallitus jäädytti kaasun korotukset alueellisilla hintakatoilla ja maaliskuusta lähtien polttoaineveroja ei ole peritty. Koska raakaöljyn myynnin marginaalit ovat kasvaneet eurooppalaisen sodan myötä, voidaan osa näistä varoista ohjata polttoaineveron korvaamiseen, jotta inflaatio ei kasvaisi eivätkä tuotanto- ja jakeluketjujen hinnat kallistuisi. Meksikossa energian inflaatio on pysynyt 0,6 prosentissa, kun se Yhdysvalloissa on 2,1 prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että polttoaineet ovat Meksikossa naapuria edullisemmat. Ennen tankkausjonot kulkivat pohjoiseen ja nyt ne kulkevat etelään. Meksikon kokonaisvaltainen inflaatio oli kesäkuussa 7,9 prosenttia, kun Yhdysvalloissa vastaava lukema oli toukokuussa 8,6 ja Saksassa kesäkuussa 8,2. Ukrainan kriisi talouspakotteineen on osoittanut, ettei vihreä siirtymä ole edennyt toivotulla nopeudella. Parhaillaan maailmassa on pulaa kaasun nesteytyslaitosten sekä öljynjalostamojen kapasiteetista sen jälkeen, kun noin reilua kymmenesosaa globaaleista energiamarkkinoista hallinnut Venäjä on suljettu läntisiltä kauppayhteyksiltä. Myös Meksiko on sitoutunut siirtymään vihreään energiaan, kuten jo mainittu luopuminen raakaöljyn viennistä osoittaa, mutta siirtymä ei valitettavasti tapahdu yhdessä yössä eikä öljyriippuvaisuudesta päästä nykytahdilla eroon ennen 2040-lukua. Tilannetta ei liioin helpota 50,3 miljoonan autokanta. Siihen asti tiukat ympäristönormit täyttävä öljynjalostamo tuo Meksikolle energiaomavaraisuutta, työtä, vaurautta ja takaa edulliset polttoainehinnat ulkovaltojen kriiseistä riippumatta. Sen valmistuminen on myös osa valtionyhtiö Pemexin vakauttamisprosessia olosuhteissa, joissa kansallinen omaisuus ei enää ole myynnissä, vaan siitä pidetään huolta.

Kuvassa näkyvät vasemmalta oikealle Tabascon kuvernööri Carlos Manuel Merino Campos, Pemexin johtaja Octavio Romero Oropeza, merijalkaväen ministeri José Rafael Ojeda Durán, energiaministeri ja Dos Bocasin projektin johtotähti Rocío Nahle García, presidentti López Obrador, valtiovarainministeri Rogelio Ramírez de la O ja puolustusministeri Luis Cresencio Sandoval González.
Kunnianhimoinen hanke ei olisi toteutunut ilman yli 35 000 sitoutunutta ja osaavaa eri alan ammattilaista.

Monimutkaisen tislauskoneiston vaiheet

Jalostamon avaustilaisuudessa puhui Rocío Nahle García, kemian insinööri ja energiaministeri, joka kantoi päävastuun suurhankkeesta, joka lunasti presidentti Andrés Manuel López Obradorin lupauksen numero 71. Iso haaste sai alkunsa jalostamon ja raakaöljyn tyypin määrittelemisestä. Tähän työhön osallistuivat Pemexin erityisasiantuntijat ja Meksikolaisen öljyinstituutin (Instituto Mexicano del Petróleo − IMP) tiedemiehet. Seuraavaksi oli valittava otollisin paikka kolmesta Meksikonlahden vaihtoehdosta: Tuxpan, Coatzacoalcos tai Dos Bocas. Tekniset ja taloudelliset sekä logistiset tekijät suosivat viimeksi mainittua öljysatamaa. Sitten oli löydettävä sopiva maa-alue modernille öljynkäsittelykompleksille. Tabascon tuolloin vielä tuleva osavaltiotason hallinto auttoi löytämään 586 hehtaarin alueen, joka oli jo valmiiksi valtionyhtiö Pemexin ja liittovaltion hallituksen omistuksessa.

Oli tullut aika aloittaa projektin vaatimat kattavat eri alojen tutkimukset, joita teetettiin yhteensä 135, ja joihin osallistuivat öljyalan toimijoiden lisäksi Meksikon kansallinen autonominen yliopisto (Universidad Nacional Autónoma de México − UNAM) ja valtion sähköyhtiö (Comisión Federal de Electricidad − CFE). Onni ja intohimo ohjasivat energiatehokkaan ja uusimmalla teknologialla varustellun jalostamon rakennushanketta, jota edes pandemia tai globaalien toimitusketjujen ongelmat eivät pysäyttäneet.

Alueen raivaus-, siivoamis- ja valmistelutyöt alkoivat heti joulukuussa 2018, kun uusi vasemmistohallitus otti vetovastuun maan johtamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö oli jo aiemmin valmistellut sataman navigointiväylän ruoppaamista tuloksetta, mutta nyt valmiit suunnitelmat otettiin hyötykäyttöön, mikä mahdollisti kooltaan suurempien laivojen liikennöinnin samalla, kun jalostamon maata tukevoitettiin 13 miljoonalla kuutiometrillä merenpohjan hiekkaa. Pohjustustyöt nostivat ranta-alueet likimain viisi metriä merenpinnan yläpuolelle. Töistä vastasi hollantilaisyhtiö Van Oord, joka teki terminaalialueen alkuperäiset maanrakennustyöt 1985 ja tunnettu myös Dubain saarten projekteistaan. Varsinaisesti ruoppaus alkoi kesäkuussa 2019 ja hiekka sekä vesi lensivät katkeamattomana ketjuna 24 tuntia päivässä lähes kahdeksan kuukauden ajan. Vesi palautettiin mereen kanavien ja suurien pumppujen sekä kelluvien putkistojen avulla. Samanaikaisesti jalostamon teknistä suunnittelu- ja kehitystyötä jatkettiin.

Maailman neljä tunnetuinta jalostamojen rakennuttajaa haastettiin hankkeen johtovastuun kilpailutukseen, mutta yksikään ei ollut kykenevä täyttämään asetettuja ehtoja tai takaamaan aikataulujen ja budjetin raameissa pysymisen eikä niillä ollut kiinnostusta liitännäistöihin, sähköntuotantokapasiteetin tai hallintorakennusten luomiseen. Ne asettivat valmistumisen aikarajaksi jopa vuoden 2026. Siksi projektipäällikön tehtävät harteilleen otti energiaministeriö, joka sai apua etenkin Pemexiltä ja IMP:ltä. Merijalkaväki taas takasi turvallisuuden. Presidentti antoi kolmen vuoden määräajan hankkeelle. Rima oli pantu korkealle, mutta muutosten ajat vaativat rohkeutta kantaa vastuuta.

Jalostamo pilkottiin kuuteen pakettiin, joissa on 17 kemiallista prosessilaitosta: yhdistelmälaitos, koksaaja, vetykäsittelijä bensiinille ja dieselille sekä teollisuuden polttoaineille, katalyyttinen muuntolaitos, alkylointilaitos, butaanin ja pentaanin isomerointilaitokset, infrastruktuuri jätekaasun, vedyn, rikin, happamien vesien ja amiinien uudelleenkäsittelyyn, energiantuotantolaitos, veden ja likavesien puhdistamo. Lisäksi jalostamoon kuuluu 90 varastosäiliötä, joista 56 on pystysuoraa nesteiden varastointia varten ja 34 pallosäilöä kaasulle. Niiden varastointikapasiteetti on 15 miljoonaa tynnyriä. Alueelle on rakennettu myös tekniset integrointiratkaisut ja hallinnollinen ydin sekä järjestelmä oman 280 megawatin sähkön tuottamiseksi, mukaan lukien toimintaan tarvittava höyryvoima.

Jalostamohanke kilpailutettiin kuukaudessa ja voittajiksi valikoituivat meksikolainen ICA Flúor, eteläkorealainen Samsung ja yhdysvaltalainen KBR. Kellogg Brown & Root kuitenkin luopui projektista heti sen alkuvaiheessa ja niin sanottu nelospaketti annettiin argentiinalais-italialaiselle Techint-yhtiölle. Liittovaltio- ja osavaltiotason hallitukset muodostivat halukkaiden työntekijöiden tietokannan. Noin 45 000 erilaisen osaamis- ja erikoistumistaustan omaavaa henkilöä kirjautui tähän työntekijöiden valikoimista tukeneeseen järjestelmään. Energiaministeriön johtama projektiryhmä aloitti 215 keskeisen teknologisen laitteiston kansainväliset kilpailutukset välittömästi valikoiden parhaat ehdokkaat toimitusaikataulujen ja hintojen perusteella. Sopimuksia solmittiin Intiaan, Etelä-Koreaan, Italiaan, Romaniaan, Turkkiin, Indonesiaan ja Kiinaan. Meksikon sisäisiä toimitussopimuksia tehtiin niin ikään muun muassa Hidalgon, Estado de Méxicon, Jaliscon, Nuevo Leónin ja Veracruzin suuntiin.

Jalostamon erittäin raskas kalusto vaati insinööritieteen mukaisesti erittäin tukevat perustukset. Syvyyttä ja lujuutta tuotettiin 30 214 paalurakenteella ja 55 435 pylväällä, joihin upotettiin kirjaimellisesti 969 535 kuutiometriä betonia ja 74 214 tonnia terästankoja. Nopeutettu suoritusmenettely tarkoitti sitä, että yksityiskohtaisessa teknisessä suunnittelussa edettiin sitä mukaan kuin rakentaminen edistyi. Tabascon tropiikissa varjon lämpötilat yltävät toistuvasti 45 asteeseen, mikä piti osaltaan huomioida työturvallisuudessa. Pandemia alkoi iskeä rakennustöihin voimalla huhtikuussa 2020, kun syväperustuksia ja jalostamon sisäistä 43 kilometrin tieverkostoa oltiin tekemässä. Terveysministeriöt suositukset otettiin käyttöön, mutta työt eivät pysähtyneet milloinkaan. Kun maanmuokkaustyöt vähentää jalostamon aikatauluista, käy selväksi se, miten varsinaiseen infrastruktuurin rakentamiseen meni vain noin kaksi vuotta, mikä lienee uusi maailmanennätys.

Kun kerran olemme lukujen äärellä, todettakoon muutamia kuvaamia numerotietoja. Teräsrakenteita vaadittiin kaikkiaan 404 113 tonnin verran ja sementtiä taasen 1 972 423 kuutiometriä. Erinäisiä mekaanisia vempeleitä urakan materialisoimiseen tarvittiin 4 109 kappaletta, lisäksi 2 145 dynaamista, 1 964 staattista ja 1 957 sähköistä työvälineistöä. Elektronisen laitteiston määrä oli puolestaan 72 202. Putkistoa tarvittiin 3 270 kilometrin pituudelta ja kaapeleita taas 23 986 kilometrin matkalta. Alueelle luotiin 39 sähköasemaa, neljä jäähdytystornia, viisi pumppuyksikköä, yksi kelluva alusta ja 182 metriä korkea poistotorni. Kaikesta tästä muodostuu yhteensä 91 459 laitteen kokonaisuus, jonka on toimittava koordinoidusti, saumattomasti kuin kellokone.

Lisäksi oli rakennettava 65 kilometriä pitkä halkaisijaltaan 24 tuuman kaasuputki Chiapasin osavaltion Cactusesta jalostamoon ja 28 kilometrin pituinen vesiputki González-joelta Dos Bocasiin. Meksikonlahdelle kolme kilometriä rannasta rakentui myös varalle toinen vaihtoehtoinen kelluva alusta. Öljysataman ja jalostamon välille rakennettiin 120 metrin silta, jonka kautta lukuisat suuren luokan laivakuljetukset löysivät perille. Hollantilaisyhtiö Mammoet, joka hoitaa muun muassa Nasan rakettien siirtämisen, laittoi erityisosaamiseensa peliin ja käytti hydraulisia rullapintoja painavien rakenteiden liikutteluun. Paraíson kunnan laitamille piirtyi 7,9 kilometrin betoninen ohitustie massiivisen tuhansien kuorma-autojen kuljetusliikenteen haittojen vähentämiseksi. Samaiselle kunnalle luovutettiin myös uusi vedenpuhdistamo, joka annettiin osavaltiotason viranomaisten hallinnoitavaksi. Tähän mennessä koko projekti on vaatinut 1 455 016 arkkitehtonista, teknistä tai muuta suunnitteluasiakirjaa.

Presidentti ohjeisti hakemaan vaikutteita muista onnistuneista jalostamohankkeista, joten projektijohto tutustui esimerkiksi maailman suurimpaan ja moderneimpaan jalostamoon Intian Jamnagarissa, jonka kapasiteetti ylittää 1,2 miljoonan päivittäisen tynnyrin rajan. Reliance-yhtiö jakoi kokemuksiaan rakentamisesta, toimitusketjuista ja operoinnista. Intiasta saatiin mallia etenkin toimivaan keskusvalvomoon. Sen alihankinnan teki Evans Houstonista, Teksasista. Lopputuloksena syntyi yksi nykyaikaisimmista kontrollijärjestelmistä. Hallintorakennuksiin haettiin arkkitehtuurista harmoniaa. Olmeca-jalostamon sydämenä sykkivät kolme toimistorakennusta, ruokailutilat, tietoliikenneyhteyksien rakennus, paloturvallisuuskeskus, huoltohallit, varastot, laboratoriot ja väestösuojelun tilat. Alueelle sijoittuu myös jalostamon pääaukio. Turvallisuusstandardien mukaisesti pystytettiin 7,2, 6,5 ja 5,7 kilometriä erilaisia aitarakenteita strategisen kohteen turvaamiseksi. Hallintoalue pyrittiin integroimaan ympäröivään vihreään kosteikkomaiseen maisemaan, joten jalostamoon luotiin kaksi puistoa paikallisine puulajikkeineen ja kasveineen, joiden viljely käynnistyi biologien ja kasvitieteilijöiden toimesta kaksi vuotta aiemmin.

Mitä tulee jokaisessa rakennushankkeessa korvaamattoman tärkeään sielun ravintoon eli kulttuuriin, niin olmeekkien alkuperäiset asuinmaat antoivat jalostamolle sen nimen ja sen päät. Mystisen olmeekkikulttuurin tunnetuimmat symbolithan kytkeytyvät juurikin jättiläismäisiin päihin, joita arkeologisissa kaivauksissa on löydetty muinaisen Mesoamerikan eteläpuolelta yhteensä 17. Tabascon La Ventan pää sijaitsee yhdellä sisäänkäynnillä ja Veracruzin Tres Zapotesin pää taas toisella sisäänkäynnillä. Tarkkoja kopioita on sijoiteltu myös laboratorion ja pienoismallien salin yhteyteen. Jalostamon näyttelytilassa eli Olmeekkisalissa (Sala Olmeca) voi tutustua 17 kivikasvoihin, jotka kuvastavat muinaisen korkeakulttuurin syvää humanistista ja taiteellisista visiota. Isokokoiset päät on luoto paikallisten käsityöläisten yhteistyönä. Näyttely kertaa suururakan rakennusvaiheet valokuvien kertomana ja esittelee valtion öljy-yhtiö Pemexin historian kohokohtia 1938 tapahtuneesta öljyn kansallistamisesta lähtien. Lisäksi tiloissa tuodaan esiin öljytuotteiden koostumusta sekä itse jalostamon rakennetta. Seinämaalauksien luvattuna maana tunnetun Meksikon uuden jalostamon näkyvimpiin paikkoihin nousi kolmen taiteilijan luomuksia.

Parhaimmillaan megahankkeen työmaalla urakoi 35 236 henkeä, joista 12 prosenttia oli naisia. Näille sankareille kuuluu isoin kiitos tästä meksikolaisen insinööriosaamisen taidonnäytteestä.  Epäsuoria työpaikkoja tehtailtiin kuitenkin toiset vähintään 230 000 likimain halki koko maan. Jo mainittujen viiden osavaltion lisäksi erityisesti metalliteollisuus ja materiaalien alihankinnat työllistivät väkeä etenkin Querétarossa, Guanajuatossa, Pueblassa, San Luis Potosíssa, Zacatecasissa ja pääkaupunki Ciudad de Méxicossa sekä tietysti ympäröivässä Tabascon osavaltiossa, jonka talous ja työllisyys ei ole koskaan ollut korkeammalla tasolla kuin viime vuosina on koettu. Presidentin synnyinosavaltio oli pitkään yksi vähiten työtä luoneista, mutta nyt se johtaa kansallisia tilastoja. Koska jalostamokompleksin operointi työllistää vain 1 500 henkeä, odottanee Tabascoa jonkinmoinen uskomattoman kasvubuumin jälkeinen luja krapula, vaikka Meksikon hallitus on sitoutunut työllistämään hankkeen rungon muodostaneet työntekijät muissa eteläisen Meksikon suurhankkeissa, joihin lukeutuvat Maya-juna (Tren Maya), kannaksen valtamerien välinen junakanava (Corredor Interoceánico del Istmo de Tehuantepec) ja Salina Cruzin jalostamon laajennus.

Sementtihankintojen suuret volyymit takasivat edulliset hinnat. Päävastuun kantoi sveitsiläisyhtiö Holcim, mutta se ei pystynyt yksin toimittamaan sementtiä riittävän suuria määriä tai riittävän ripeästi. Meksiko on maailman 12. suurin sementin tuottaja 41 miljoonalla tonnilla. Siksi myös meksikolaistrio Cemex, Cruz Azul ja Moctezuma saattoivat osallistua talkoisiin harmaisine kämmenineen, jotteivat poikkeuksellisen vuolaat sementtivirrat vain katkenneet kesken missään vaiheessa. Koko hankkeen kotimaisuusasteeksi materiaalihankinnoissa muodostui lopulta kiitettävä 72 prosentin lukema. Pemexin hanketta varten luoma tytäryhtiö Pemex Transformación Industrial (PTI) Infraestructura de Desarrollo on saanut projektiin tähän mennessä 10,2 miljardin dollarin tai melkeinpä 9,99 miljardin euron rahoituksen, johon ei sisälly penniäkään velkarahaa vauraassa maassa, jonka varat eivät enää valu entiseen tapaan korruption kiemuroihin. Tästä summasta veroihin on mennyt vajaat 1,43 miljardia dollaria tai reilut 1,39 miljardia euroa. Varsinaiseen rakentamiseen on siis käytetty alle 8,92 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa hieman yli 8,72 miljardia euroa. Jos jalostamon rakentamista ei olisi pantu vireille heti uuden hallituskauden alussa ja ennen vuosisataan pahinta pandemiaa, sitä ei ole ollut mahdollista rakentaa yhtä nopeasti maailmanlaajuisten toimitusongelmien vuoksi. Sen hintalappu nykytilanteessa olisi myös mitä todennäköisemmin kaksinkertainen verrattuna vuoden 2019 tasoon.

Rakennustöistä sata prosenttia on saatu valmiiksi aikataulujen mukaisesti 1.7.2022, jolloin Meksikon poliittisen historian suurimmasta, merkittävimmästä, demokraattisimmista, rauhanomaisimmasta ja radikaaleimmasta vaalivoitosta tuli kuluneeksi täydet neljä vuotta. 1.7.2018 uudelle tietoisuuden tasolle ponnistanut kansan enemmistö päätti tehdä politiikkaan tärkeimmän suunnanmuutoksen sitten Meksikon vallankumouksen. Andrés Manuel López Obrador sai 30,1 miljoonan ja 53,2 prosentin kannatuksen, mikä oli enemmän kuin kolme kauaksi jäänyttä ehdokasta yhteensä. Mikään vaalivilppikään ei olisi enää riittänyt häikäilemättömän eliitin pelastusrenkaaksi. Yksi maailmanhistorian rikollisimmista ja verisimmistä, korruptoituneimmista, valheellisimmista ja vaarallisimmista oikeistoista oli vihdoin lyöty. Sitä sietää edelleen juhlia yhteisenä urotekona, sillä silloin murtuivat monet jo viimeistään 1960-luvulla kiristetyt kahleet, sortokoneistot ja väkivallan ketjut niin sanotussa täydellisessä diktatuurissa, jossa perinteinen politiikka oli suurta teatteria. Postmoderni politiikka näytti myös voimansa todellisen yhteiskunnallisen muutoksen moottorina eikä tällä kertaa tarvinnut enää ryhtyä aseelliseen vallankumoukseen.

Heinäkuussa jalostamon koneiston virittely käynnistyy monimutkaisten prosessinohjausjärjestelmien testaamisella, samalla kun täydentävää elektroniikkaa ja putkistoa vielä asennetaan. Sitä seuraa laitosten käyttöönoton varsin yksityiskohtainen ja huolellinen valmistelu. Mustien nesteiden käsittely ja 340 000 päivittäisen tynnyrin kapasiteetin ylösajo käynnistyy toden teolla joulukuusta lähtien. Tammikuussa 2023 päästäneen jo tuottamaan alati kasvavia määriä öljytuotteita. Historiaa on taas tehty Tabascon trooppisilla mailla ja tehdään varmasti jatkossakin, vaikka ironista kyllä, kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen on ehdoton edellytys ihmislajin selviytymiselle. Olisiko jalostamo pitänyt rakentaa aiemmin? – Ilman muuta, mutta siihen ei löytynyt poliittista tahtoa. Yksikin 2000-luvun presidentti yritti rakentaa jalostamon Tulaan, Hidalgoon, mutta hän ei saanut hallituksineen valmiiksi edes sen ulkomuuria. Uusliberaalilla kaudella kansallisien öljy- ja sähköteollisuuden yksityistämistä yritettiin useaan otteeseen, mutta siinäkään ei onneksi onnistuttu, vaikka monesta tollosta tehtiinkin laittomasti miljonääri. Uusi jalostamo, lajissaan varmasti viimeinen, syntyi kuitenkin lopulta ennätystahtiin, hyvään hintaan ja mitä otollisimpaan aikaan kesken globaalin öljykriisin, joten sen takaama omavaraisuus tulee edelleen tarpeeseen ja se maksaa itse itsensä takaisin aiottua aiemmin nykyisten korkeiden raakaöljyn ja polttoaineen hintojen vuoksi. Uusi teknologia takaa toisaalta sen, että jalostamo on yksi puhtaimpia mahdollisia jalostusteollisuuden keskittymiä.

Meksikon osuus maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä on noin 1,5 prosenttia, mikä tarkoittaa, että se on vasta sijalla 75 niiden 106 maan joukossa, jotka osallistuvat eniten ilmastokriisin synnyttämiseen. Energiasektorin päästöistä puhuttaessa Meksiko tuottaa 1,2 tonnin päästöt per asukas, kun saman energiaministeriön ja sähköyhtiö CFE:n tekemän vertailun mukaan Suomessa energiapäästöt ovat 3,3 tonnia asukasta kohden ja Yhdysvalloissa 5,7 tonnia sekä Australiassa jopa 7,5 tonnia. Uutta jalostamoa ympäröi laaja mangrovemetsien verkosto, josta huolehditaan entistä tarkemmin. Se huomioitiin jalostamon rakentamisessa, mikä edellytti 15 hehtaarin suojelutoimia, mutta suojelu kattoi lopulta noin 200 hehtaaria trooppisia metsiä. Uusi jalostamo ei käsittele polttoöljyä ja se tuottaa erittäin vähäpäästöisiä polttoaineita. Korkea energiatehokkuus tarkoittaa omavaraisuuden ohella myös sitä, että energiankulutus minimoidaan. Uusi teknologia mahdollistaa saastuttavien höyryjen ilmakehään päätymisen estämisen erityisillä lukkoventtiileillä. Suoraa saastuttamista ei käytännössä esiinny lainkaan ja ilmastopäästöt ovat tässä uudessa jalostamassa viety minimiin.

Neljän vuoden työsarka tuottaa tuloksia

Presidentti piti Tabascon taivaan alla kolmen kuukauden välein tehtävän tiedonannon, joka juhlisti tällä kertaa uuden jalostamon ohella vuoden 2018 vaalivoiton neljättä vuosipäivää. Pieni tiivistys saavutetuista tavoitteista ei tarjoa kattavaa kuvaa meneillään olevasta laajasta ja syvästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, mutta kerrottakoon silti joitakin poimintoja. Olen käynyt faktoja läpi tarkemmin viime helmikuun artikkelissani.

Maailman suurin puiden istutusohjelma Sembrando Vida on tuottanut 1,2 miljardia puuta 1,1 miljoonan hehtaarin pinta-alalle 1,45 miljardin dollarin vuosi-investoinnilla, joka työllistää noin 450 000 viljelijää ja parantaa suoraan yli kahden miljoonan hengen elämänlaatua. Meksikon peso on Latinaisen Amerikan vahvimpia valuuttoja suhteessa dollarin ja euroon, mikä kuvaa talouden vakautta. Inflaatio taas on Yhdysvaltoja ja Saksaa alemmalla tasolla. Vähimmäispalkka on noussut reaalitasolla 67 prosentilla ja työllisyys on ohittanut pandemiaa edeltäneen tason, mistä kertoo Meksikolaisen sosiaaliturvainstituutin (Instituto Mexicano del Seguro Social) yli 21 miljoonaan ja 68 000 työsuhteen tilasto. Työntekijöiden saama laillinen osuus yritysten liikevoitosta nousi 109 prosentilla vuonna 2021. Meksikon pankin valuuttavarannot ovat kasvaneet 14 prosentilla ja suorat ulkomaiset investoinnit yltävät 19,4 miljardin dollarin ennätystasolle vuoden avausneljänneksellä. Sisämarkkinoita vahvistavat myös Yhdysvalloista tulevat siirtolaisten rahalähetykset, jotka kohdistuvat noin kymmenelle miljoonalle perheelle ja kasvoivat vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana 17 prosentilla. Uusia ja uudestaan käyttöön otettuja raideyhteyksiä avataan 2 600 kilometrin verran vuoteen 2024 mennessä. Veden infrastruktuuria uudistetaan niin ikään vesivoimaloiden turbiinien vaihtamisella, uusia patoja ja akvedukteja rakentuu, pohjoisen Coahuilan ja Durangon laguunialueen kroonisia vesiongelmia ratkaistaan sekä kolmeen kuivaan osavaltioon Nayaritiin, Sinaloaan ja Sonoraan luodaan 100 000 hehtaaria kastelukanavia. Hankkeet tukevat energia- ja maataloutta sekä juomaveden saantia ja tulvaturvallisuutta, jota parannetaan myös eteläisten jokien kattavalla ruoppausohjelmalla.

Maatalouden etuuksia maksetaan neljän toisiaan täydentävän ohjelman avulla 3,5 miljoonalle meksikolaiselle. Jos jokaisessa perheessä on vähintään neljä jäsentä, kohdistuu sosioekonominen oikeudenmukaisuus yli 10 miljoonaan henkeen. Tällä tavoin ja useilla muilla täydentävillä toimenpiteillä tuetaan ruokaomavaisuutta ja hillitään peruselintarvikkeiden kallistumista. Hallituksen avustuksia matkaa jo 25 miljoonaan perheeseen. Kansaneläkettä saa 10,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta ikäihmistä, vammaisavustukset ylittävät miljoonan rajan ja niiden piiriin on parhaillaan hakeutumassa ainakin toiset puoli miljoonaa lisää. Koulutuksen stipendejä annetaan noin 11 miljoonaa aina esikoulusta tohtorivaiheeseen asti. Hallituksen maksettuun oppisopimuskoulutukseen on osallistunut jo 2,3 miljoonaa alle 29-vuotiasta nuorta, joista enemmistö on naisia. Sosiaaliturva ei ole milloinkaan ollut yhtä kattavalla tasolla. Avustukset nousevat joka vuosi vähintään inflaation verran ja kansaneläkkeisiin tehdään sen lisäksi tuntuvat 20 prosentin korotukset seuraavina vuosina. Näin ollen niiden taso tulee olemaan viisinkertainen 2024 verrattuna vuoteen 2018, niin ikään edunsaajien määrä on moninkertaistettu ja ikärajaa on laskettu kolmella vuodella.

Jo ainakin 89,1 miljoonaa kansalaista on saanut kaksi tai kolme koronarokotetta. Terveyssektorin kokonaisuudistus siirtyi pandemian vuoksi, mutta niin sanottua ”Tanskan tasoista” universaalia, kattavaa, ilmaista ja laadukasta terveydenhoitojärjestelmää pannaan kokoon ilman budjettirajoituksia vuosien 2022 ja 2023 aikana. Valmista on tultava 2024. Terveysalan työsuhteet vakinaistetaan, kaikki halukkaat ja pätevät lääkärit palkataan. Järjestelmä pitää sisällään myös ilmaisen lääkejakelun. Koulutussektorilla on vakinaistettu jo yli 400 000 työntekijää aina opettajista muuhun henkilökuntaan. Koulukirjojen sisältöjen kokonaisuudistus etenee ja jo 68 000 koulua on ehostettu vanhempainyhdistysten hallinnoimalla suoran demokratian ja osallistavan budjetoinnin ohjelmalla. Myös infrastruktuurihankkeista ja turvallisuudesta oli puhetta. Vakavimmissa rikoksissa on nähty lähes kolmasosan pudotus: murhat ovat laskeneet viisi, kidnappaukset 44, autovarkaudet 40 ja yleisvarkaudet 24 prosentilla. Kuten presidentti usein muistuttaa, 16 tunnin työtahdilla kaksi vuotta hallituskautta vastaavat hyvinkin neljää vuotta vallassa, joten vielä syksyllä 2024 päättyvällä ensimmäisellä vasemmistolaisella muutoskaudella ehditään saavuttaa paljon enemmän.

Presidentin neljä vuotta sitten tekemästä sadasta sitoumuksesta jo 98 on lunastettu. Lupaus 71 liittyy Tabascon osavaltioon, jonka Macuspanan kunnan Tepetitánin kylässä López obrador syntyi marraskuussa 1953. Tämä projekti tuo mukanaan polttoaineiden omavaraisuuden, mikä oli vielä muutamia vuosia sitten täysin utopistiselta vaikuttanut äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite. Pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamat globaalit kriisit ovat kuitenkin tehneet ruoka- ja energiaomavaraisuudesta tärkeämpää kuin koskaan. López Obrador on uskonut omavaraisuuteen periaatteena koko poliittisen uransa ajan.

Energiauutisten superperjantai 1.7.

Pemexin johtaja Octavio Romero Oropeza kiitteli kansallisen öljyteollisuuden meneillään olevasta pelastusprojektista. Pemex on yhä maan tärkein yritys ja sen takoma liikevoitto takaa edulliset polttoaineiden hinnat, mikä auttaa kontrolloimaan köyhiin pahiten kohdistuvaa veroa eli inflaatiota. Tällä hallituskaudella katkaistiin 15 vuotta jatkunut tuotannon hiipuminen. Kesäkuussa tuotanto ylsi lähes 1,77 miljoonaan päivittäiseen tynnyriin. Olemassa olevat varannot on pystytty korvaamaan sataprosenttisesti, lisäksi niihin on jopa tullut 400 miljoonan tynnyrin lisäys. Jalostuskapasiteetti on kyetty tuplaamaan marraskuun 2018 lähtötasosta, joka oli 519 000. Nykyisin Pemex käsittelee lähes 1,1 miljoonaa tynnyriä polttoaineita päivätasolla seitsemässä jalostuskeskuksesta, joista yksi sijaitsee Deer Parkissa, Teksasissa. Shelliltä ostettu jalostamo maksoi 600 miljoonaa dollaria, mutta kuudessa kuukaudessa jo yli puolet tästä summasta on saatu tulovirtoina takaisin. Viime vuoden kesäkuussa Pemex myi 844 000 tynnyriä bensaa, dieseliä ja kerosiinia, mutta nykyisin myynti yltää päivätasolla – kesäkuun 2022 lukujen mukaan – jo melkein 1,2 miljoonaan tynnyriin. Parhaimmillaan jo 1,3 miljoonan rajakin ylittyy.

Meksikon ensimmäinen jalostamo rakennettiin Ciudad Maderoon, Tamaulipaksen osavaltioon 1914. Guanajuaton Salamancan kompleksi syntyi taas 1950 ja Veracruzín Minatitlánin öljynkäsittelylaitoksien kokonaisuus 1956. Hidalgon osavaltion Tulan kaupungin jalostamo puolestaan näki päivänvalon 1976. Vain osa ulkomuurista saatiin valmiiksi. Viimeisimmät jalostamot ovat vuoden 1979 Cadereytanin ja Salina Cruzin jalostamot. Vanhoja jalostamoja on kunnostettu tällä hallituskaudella 37 miljardilla pesolla, mikä vastaa likimain 1,78 miljardia euroa. Uudistyöt ovat jo käytännössä tuplanneet tähän mennessä näiden jalostamojen kapasiteetin ja niitä jatketaan yhä.

Romero kertoi Lakachin kaasuesiintymästä, joka on ollut hylättynä seitsemän vuotta, vaikka siihen tehtiin aiemmin 1,4 miljardin dollarin investoinnit. Veracruzin rannikon edustan esiintymästä löytyy 900 miljardin kuutiojalan kaasuvarannot. Merellinen kaasuesiintymä päästään kuitenkin aktivoimaan uudelleen yhteistyössä yhdysvaltalaisen New Fortress Energyn kanssa. Investointi on 1,5 miljardin dollarin luokkaa ja tuotanto on määrä aloittaa heinäkuussa 2023. Jalostamon avajaistilaisuudessa allekirjoitettiin tämän projektin aiesopimus. Bensiinin ja vähärikkipitoisen dieselin tuotanto kasvaa näin 70 000 tynnyrillä päivässä.

Samalla pantiin nimet paperiin myös avaimet käteen -periaatteella tehtyyn sopimukseen ICA Flúor Daniel -yhtiön kanssa uuden koksaamolaitoksen rakentamisesta Antonio Dovalí Jaimen jalostamoon Salina Cruziin, Oaxacaan. Saastuttavampaa tislausjäännöstä eli polttoöljyä polttoaineeksi muuntava laajennus maksaa hitusen yli kolme miljardia dollaria. Tulan Hidalgoon nousee niin ikään toinen polttoöljyä eliminoiva koksaamo. Nämä jalostamolaajennukset tuovat mukanaan noin 18 000 työpaikkaa. Tulan toteutumatta jääneeseen jalostamohankkeeseen investoitiin aikanaan 1,5 miljardia dollaria vuonna 2008, mutta isoja laitteistoja ei koskaan asennettu. Tuo projekti jätti jälkeensä 700 hehtaarin hylätyn alueen ja 300 maanviljelijää ilman peltoja. Jotta tehdyt hankinnat eivät valuisi täysin hukkaan, vaatii laajennus 2,5 miljardia dollaria lisärahoitusta.

Pemexin kanssa yhteistyöhön uusissa projekteissa ryhtyivät Guadalupe Phillipsin edustama ICA Flúor ja Wes Edensin New Fortress Energy. Taustalla vasemmalla näkyy myös Ciudad de Méxicon kaupunginjohtaja Claudia Sheinbaum Pardo, energiatekniikan tohtori, joka on tällä hetkellä vahvin ehdokas jatkamaan rauhanomaista tietoisuuksien vallankumousta vuosina 2024–2030.

Liittovaltion sähkökomission (CFE) johtaja Manuel Bartlett Díaz täydensi energiapoliittista tilannekuvaa Dos Bocasin öljysataman juhlatilaisuudessa. Kansallisen yhtiön palvelutehtävää, taloutta ja toimintamallia on tarkastettu edullisen energian turvaamiseksi, ennenhän CFE oli lähinnä monikansallisten yhtiöiden hyväksikäyttämä juoksupoika. Uutta kautta elävä meksikolaisten omistama valtionyritys solmi TransCanadan (TC Energy) kanssa strategisen liittolaissopimuksen maan kaakkoiskulman energiaturvallisuuden tukevoittamiseksi. Investointi yltää viiteen miljardiin dollariin. CFE omistaa aluksi 15 prosenttia yhteisprojektista, mutta vuodesta 2026 lähtien sen omistusosuus kasvaa asteittain 49 prosenttiin. Kyseessä on 420 kilometrin merellisen putkiyhteyden laajennus Tuxpanista Coatzacoalcosiin. Tämä linjaston laajennus mahdollistaa puolestaan Salina Cruziin rakennettavan kaasun nesteytyslaitoksen raaka-ainetoimitukset. CFE ei osta enää pelkästään kuljetuspalveluita, vaan siitä tulee kaasuputken kumppani ja osaomistaja. Uusi linja takaa alkuperäiskansojen oikeudet paremmin vähentämällä Tuxpanista Tulaan kulkevan linjaston olemassa olevia ongelmia. Lisäksi kaasuputken laajennus Dos Bocasin satamaan asti varmistaa uudella infrastruktuurillaan Kaakkois-Meksikon ja Yucatánin niemimaan kaasun saannin. Sopimus tuo mukanaan 25 vuoden vakauden yhdenmukaistettaviin kuljetussopimuksiin Tamazunchalesta Tuxpaniin asti, mikä heijastuu puolestaan sähkönhintojen pysyvyytenä. Toisaalta CFE solmi sopimuksen New Fortress Energyn kanssa uudesta kaasun nesteytyslaitoksesta. 2,2 miljardin dollarin investointi synnyttää liittoutuman, joka tekee CFE:stä vähemmistöosakkaan maakaasun nesteytyshankkeessa Baja Califonia Surin osavaltiossa maan luoteiskulmassa. Näin CFE voi taata omakustannehintaan kaikki alueelliset kaasutoimitukset, mukaan lukien maan suurin satama Tyynenmeren rannikolla Coliman osavaltion Manzanillossa. Samalla ratkaistaan kymmenisen vuotta jatkuneet sopimuskiistat ja tehdään valtion sähköyhtiöstä kaasun toimittaja kansainvälisille markkinoille vain 12 kuukaudessa. Kaasun kysyntä on räjähtänyt Ukrainan sotaan liittyvien talouspakotteiden myötä.

Kohti energiaomavaraisuutta

Presidentti López Obrador kertasi, ettei 36 vuoden uusliberaalin talouspolitiikan kaudella rakennettu yhtään jalostamoa. Politiikka seuraili kaavaa, joka keskittyi raakaöljyn vientiin ja polttoaineiden maahantuontiin. Edes vanhoja jalostamoja ei uusittu, koska pyrkimyksenä oli kansallisen öljyteollisuuden yksityistäminen, mikä olisi tietysti tuonut poliitikoille tuntuvat lahjusrahat, ja toikin muun muassa vuoden 2013 energiauudistuksen yhteydessä, kun kaikki oikeiston kongressiedustajat saivat pöydän alta maksetut korvaukset vaivannäöstään yksityisen pääoman hyväksi.

Energiapolitiikka on kuitenkin nykyisen varsin toisennäköistä, koska sen päätavoitteina ovat omavaraisuus ja edullisten kuluttajahintojen takaaminen. Raakaöljyn viennistä ollaan luopumassa kokonaan, sillä jatkossa lisäarvo tuotetaan omin voimin ja kaikki öljy muunnetaan sisämarkkinoiden vaatimiksi polttoaineiksi. Appelsiinien myynti loppuu, koska Meksiko on kykenevä nostamaan jalostusastetta ja tuottamaan itse tarvitsemansa appelsiinimehun, siis polttoaineet dieselistä kerosiiniin. Kuusi jalostamoa tuottivat laihalla 30 prosentin tasolla hallituksen vaihtuessa vuoden 2018 lopussa. Uudistamistyö on tuplannut niiden kapasiteetin ja vuoden 2023 aikana ne saavuttavat yli 80 prosentin tuottavuusasteen. 485 000 tynnyrin päivätahdista on jo edistytty 863 000 tynnyrin tasolle ja lopullinen tavoitetaso liikkuu 1,2 miljoonassa. Kun tähän lisätään Dos Bocasin ja Deer Parkin kapasiteetit, jotka ovat kummassakin tapauksessa 340 000 tynnyriä per päivä, tulee Meksikosta polttoaineteollisuuden osalta täysin omavarainen vuoden 2023 toisella puolikkaalla. Meksiko osti Teksasin Deer Parkin jalostamon myös varsin oikea-aikaisesti keskellä pandemiaa, silloin kun öljyn ei enää uskottu olevan hyvää liiketoimintaa. Toisin on kuitenkin käynyt vuoden 2022 sodan ja pakotteiden myötä eikä Shell välttämättä enää myisi yhtä parhaista jalostamoistaan Meksikolle. Tavoite omavaraisuudesta ei siis olisi onnistunut ilman hyvissä ajoin tehtyjä valintoja, politiikassa kun tarvitaan ajatuksien lisäksi toimintaa ja oikeaa ajoitusta.

Polttoaineiden omaehtoinen valmistaminen vahvistaa Meksikon geopoliittista asemaa, luo työtä, lisää verotuloja, vahvistaa tuottavuutta ja sisämarkkinoita, takaa edullisen hintatason sekä luo ylipäätänsä suotuisampia olosuhteita maan kehittämiselle, hyvinvoinnille, koulutukselle ja terveydelle. Uusi jalostamo tuo osaltaan myös kauan kaivattua sosiaalista oikeudenmukaisuutta aiemmin niin syrjittyyn, unohdettuun ja vähäteltyyn etelään, joka on kaikesta huolimatta ollut yksi kansallisen talouden kivijaloista, mitä tulee muun muassa sen työvoimaan ja öljyesiintymiin. Meksikon hallitus suhtautuu vihreään energiaan väistämättömänä välttämättömyytenä, josta koituu suuria hyötyjä ympäristölle ja terveydelle. Se on myös realisti näkemyksissään ja pyrkii hyödyntämään kilpailuetunsa täysimittaisesti, sillä sähköautot eivät vielä pitkään aikaan syrjäytä perinteisiä polttomoottorimalleja. Meksiko tuottaa energiastaan enää vain kaksi prosenttia hiilellä, joten edistymistä uusiutuvaan energiaan siirtymisessä on tapahtunut. Uuteen energiapolitiikkaan lukeutuu myös Latinalaisen Amerikan suurimman aurinkovoimalan rakennuttaminen Sonoran osavaltion Puerto Peñascoon. Litium on myös kansallistettu tänä vuonna, joten Meksiko valmistautuu siirtymään mustasta kullasta valkoiseen heti, kun teknologioiden ja markkinoiden kehitys sen sallii. Maailmassa on noin 700 jalostamoa ja uusia on rakenteilla tai suunnitteilla edelleen ainakin 88 kappaletta, pääosin Aasiaan. Toivottavasti öljy ei syki talouden moottorina enää 2042.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Meksikon hallitukset lähteet, Canal Once, La Jornada, Statista, Excelsior, Capital 21, Global Energy, Página Oficial de Andrés Manuel López Obrador, etc.

Meksikon hallituksen viiden maan vierailut neljässä päivässä sujuivat hyvässä hengessä: yhteinen sävel löytyi jokaisen naapurivaltion johtajan kanssa.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador juhli Pueblan taistelun voittoa ranskalaisista 5.5.1862 ja lähti suoraan kaupallisella lennolla Guatemalaan. Sieltä matka jatkui ilmavoimien koneella El Salvadoriin, Hondurasiin, Beliceen ja Kuubaan. Paluu Kuubasta Meksikoon tapahtui niin ikään kaupallisella lennolla. Vierailut keskittyivät ennen kaikkea siirtolaiskysymyksiin, kehitysyhteisyöhön, turvallisuuspolitiikkaan, kaupallisiin suhteisiin, infrastruktuuriin ja köyhyyttä vähentäviin sosiaalisiin ohjelmiin. Keskeinen teema oli miettiä ratkaisua elinolosuhteiden kokonaisvaltaiseen parantamiseen, jotta oikeudenmukaisuuden toteutumista voitaisiin edistää.

Vasemmistopresidentti otti mukaansa seurueen, johon lukeutuivat muun muassa ulkoministeri Marcelo Ebrard Casaubón ja turvallisuudesta vastaava ministeri Rosa Icela Rodríguez Velázquez, hallituksen tiedottaja Jesús Ramírez Cuevas sekä merijalkaväen ministeri José Rafael Ojeda Durán ja puolustusministeri Luis Cresencio Sandoval González. Presidentin vaimo Beatriz Gutiérrez Müller liittyi mukaan Hondurasissa sen jälkeen, kun hän oli käynyt Valkoisessa talossa sikäläisen presidenttiparin vieraana juhlistamassa meksikolaisuutta Pueblan taistelun vuosipäivänä 5.5. Vastaanotto oli hyvä kaikissa maissa niin poliitikkojen, kansalaisten kuin medioidenkin keskuudessa. Kyseessä on López Obradorin ensimmäinen usean maan ulkomaanvierailujen kiertue, sillä valtiojohtajien vierailut ovat tapahtuneet tähän mennessä pitkälti Meksikon maaperällä. Syyskuussa 2021 López Obradorin vieraaksi saapuivat Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioyhteisö Celac:in edustajat. Muutoinkin itsenäisyyden saavuttamisen 200. juhlavuotta vietettiin useissa tilaisuuksissa, joihin oli kutsuttu edustajia muiden valtioiden johdosta. Aiemmat ulkomaanvierailut, kaikki kolme, ovat puolestaan kohdistuneet Yhdysvaltoihin.

Guatemalassa Meksikon valtiojohtaja vastaanotti kollegansa Alejandro Eduardo Giammattei Fallan käsistä quetzal-linnusta nimensä saaneen kunniamerkin (Condecoración de la Orden del Quetzal en Grado de Gran Collar), joka perustui Guatemalalle annettuun pandemia-apuun.

Koska Yhdysvallat on osa siirtolaisilmiötä kohdemaana, on Pohjois-Amerikassa päästy Meksikon aloitteesta sopuun jo aiemmin kehitysavusta sekä Donald Trumpin että Joe Bidenin kaudella, mutta varsinaista rahaa ei ole vielä hyvistä aikeista huolimatta laitettu liikkeelle. Siksi López Obrador kritisoi Guatemalan pääkaupungin Kansallisen kulttuurin palatsissa (El Palacio Nacional de la Cultura) naapurivaltion hitautta reagoida Keski-Amerikan projekteihin:

− Minusta näyttää, sanon sen vilpittömästi, selittämättömältä, se miten Washingtonissa, Capitolissa, niiden neljän miljardin dollarin hyväksyminen, joita he tarjosivat sijoittavansa hyvinvoinnin luomiseen Keski-Amerikan maissa, on viivästynyt niin paljon, vaikka Presidentti Biden ja varapresidentti Kamala Harris ovat olleet sitä järjestämässä. Ne ovat eri asioita, eikä niitä pidä verrata sellaisinaan, mutta yli 30 miljardia dollaria on jo hyväksytty Ukrainan sodan tukemiseksi, ja siitä on kulunut neljä vuotta, kun presidentti Donald Trump ehdotti, että tätä tuetaan neljällä miljardilla dollarilla ja tähän päivään mennessä ei ole annettu mitään, ei yhtään mitään. Omalta osaltamme vaadimme edelleen kunnioittavasti tarvetta Yhdysvaltojen yhteistyölle.

López Obrador korosti, ettei siirtolaisilmiöön ja sen aiheuttaviin mahdollisuuksien puutteisiin, turvallisuusongelmiin ja eriarvoisuuteen voida vastata vain voimakeinoin:

− Emme voi vastata muuttoliikeilmiöön rajatarkastuspisteillä tai ankarammilla laeilla tai muureilla ja poliiseilla, vaan hyvinvoinnilla, turvallisuudella ja rauhalla matkustajien lähtöpaikoilla, siirtolaisten alkuperäisillä asuinalueilla.

Presidentti kuvaili Meksikon sosiaaliohjelmia ja kiteytti turvallisuusongelmien juurisyihin puuttumisen reseptin:

− Kaava, jota käytämme Meksikossa, on aktivoida maaseutu uudelleen, huolehtia luonnosta, luoda työpaikkoja, pelastaa nuoret työelämän ja koulutuksen syrjäytymiseltä sekä luoda hyvinvoinnin olosuhteet, joita enemmistöt tässä nykyajan Mesoamerikassa vaativat ja ansaitsevat.

− Edessämme on välitön tehtävä edistää rauhaa ja kansojemme hyvinvointia sekä niiden välistä veljellistä yhteistyötä. Jotta Usumacintan ja Suchiaten joet eivät olisi muureja ja että ne palautuisivat kaupan, kulttuurin ja kumppanuuden valtaväyliksi, mitä ne olivat silloin, kun olmeekit ja mayat, esi-isämme, navigoivat noilla kauniilla, poikkeuksellisilla joilla.

22 saavutettua sopimusta pitävät sisällään tulli- ja rajamuodollisuuksien helpottamista sekä lähetystöjen yhteistyön tiivistämistä ja kaupallista lähentymistä mukaan lukien rautatiet ja lentoliikenne, mutta tärkeimpänä joukosta erottuu Meksikon lupaus taata terveydenhoito yli 25 000 Chiapasin osavaltiossa asuvalle guatemalaissiirtolaiselle. Toisaalta Meksikossa menestyksekkäiksi osoittautuneiden monipuolisten sosiaalistenohjelmien eli Elämää istuttamassa (Sembrando Vida) ja Nuoret tulevaisuutta rakentamassa (Jóvenes Construyendo el Futuro) soveltaminen alkaa Guatemalassa. Heti seuraavana päivänä El Salvadorissa López Obrador ja presidentti Nayib Armando Bukele Ortez sopivat näiden kahden jo siellä käynnissä olevien ohjelmien tuplaamisen yhteisin varoin 20 000:sta 40 000:teen.

El Salvador – toistaiseksi eniten tuensaajia

San Salvadorin presidentinpalatsissa Meksikon presidentti kertoi puiden istutusohjelman – Sembrando Vida – tähän mennessä saavuttamista tuloksista El Salvadorissa. Esimerkiksi 55 prosenttia ohjelmaan kirjautuneista viljelijöistä oli harkinnut maahanmuuttoa, mutta ohjelmaan sisään päässeiden keskuudessa luku väheni 0,6 prosenttiin. 75 prosenttia koki tulojensa parantuneen, 74 prosenttia taas koki perheensä elämänlaadun parantuneen, kun taas 77 prosenttiyksikköä paransi ravitsemustilannettaan. 88 prosentin mielestä saatu tekninen apu paransi tietämystä kylvämisestä ja 99 prosentin mukaan viljelytietämys kasvoi. Ohjelman 10 000 työpaikkaa ovat tuoneet mukanaan myös lähes 21 300 epäsuoraa työpaikkaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksen tulokset ovat olleet niin ikään lupaavia ensimmäisten 10 000 18−29-vuotiaan keskuudessa: siirtolaisuuden vetovoima väheni 35,7:stä 11,4 prosenttiin, heistä 84 prosentille tämä oli ensimmäinen työpaikka. 97 prosenttia koki ohjelman auttaneen luomaan kykyjä, jotka tukevat kotimaahan pysyvästi jäämistä, kun taas 91 prosentille ohjelman rakenne auttoi hankkimaan ammatilliseen kehitykseen linkittäytyviä ominaisuuksia.

López Obrador kävi puheessaan läpi kaukaista ja läheisempää yhteistä historiaa lopettaen katsauksen vuoteen 1992, jolloin El Salvadorin sisällissota päättyi Meksikossa allekirjoitettuun rauhansopimukseen. Nykyisin haasteet ovat eritoten sosiaalisia:

− Tänään, presidentti Bukele, El Salvadorin ystävät, meillä on muita haasteita kuin sota: taistelu köyhyyttä, eriarvoisuutta, työttömyyttä ja syrjäytymistä vastaan, jotka ovat turvattomuuden, muuttoliikkeen ja muiden vaikeuksien syviä juuria. Olen hallituskauteni alusta asti kannattanut näiden ongelmien ratkaisemista kestävällä tavalla sekä Meksikossa että Keski-Amerikassa kunnioittaen ehdottomasti kunkin maan suvereniteettia.

Bukele kuvaili kolleegaansa puolestaan tähän tapaan:

− AMLO on presidentti, joka sen lisäksi, että hänen kansansa rakastaa häntä hyvin paljon, on arvostettu malliesimerkki maailmassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Honduras – matkalla kohden parempia aikoja

Imartelua ja aiheellisia kehuja ei matkan varrelta puuttunut, sillä Hondurasin presidentti Iris Xiomara Castro Sarmiento lainasi tuttua lausetta, joka viittaa kunniaan olla Obradorin rinnalla (es un honor estar con Obrador). Puheessaan Castro muistutti maansa toipuvan 12 vuoden diktatuurista, joka toi mukaan korruptiota, rikollisuutta ja kansallisen omaisuuden yksityistämistä. Kumpikin naapurimaa toipuu parhaillaan uusliberalismin vaurioista:

− Kuten alussa huomautin, Hondurasin ja Meksikon hallitukset jakavat nykyään visioita ja ehdotuksia uusliberalismin pitkän yön taakse jättämiseksi, sen ajanjakson, jolle oli ominaista riippuvuus, autoritaarisuus, rankaisemattomuus, epätasa-arvo, korruptio ja sosiaalisen rakenteen pirstoutuminen. Presidentti Castro, kumppani Xiomara: Meksikon ja Hondurasin kansat ovat osoittaneet halunsa täyden itsemääräämisoikeuden harjoittamiseen, rehellisyyteen hallituksessa ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hallitsevaan rooliin erityisesti kaikkein syrjäytyneimmille: naisille, alkuperäiskansoille, talonpojille ja palkansaajille, jotka ovat kärsineet väkivallasta, riistosta ja sorrosta viiden vuosisadan ajan.

Kummassakin maassa on vallassa edistyksellinen laajoja yhteiskunnallisia muutoksia ajava vasemmistohallitus, jonka keskeisiin periaatteisiin kuuluu sekä oikeus- että hyvinvointivaltion vahvistaminen. Myös Hondurasissa käynnistetään valtiovierailun jäljiltä uudella innolla ekologinen luonnon toipumista tukeva sosiaalinen ohjelma (Sembrando Vida), jolla on ollut tähän mennessä 10 000 edunsaajaa ja alle 29-vuotiaille suunnattu oppisopimuskoulutus (Jóvenes Construyendo el Futuro), johon on osallistunut tähän mennessä nelisen tuhatta nuorta. Xiomara Castro piti ohjelmien antia ”Meksikon mestarikurssina solidaarisuudesta”. López Obrador kuvaili nykytilannetta tähän tapaan:

− Oligarkkisen talouspolitiikan aiheuttamien vastoinkäymisten traagisimpia seurauksia ovat olleet yhteiskuntarakenteen hajoaminen ja miljoonien pakkomuutto. Tämä on ilmiö, joka on aiheuttanut tuhoa maissamme, tyhjentänyt peltomme, aiheuttanut perheiden repeytymistä ja ajanut lukemattomia siirtolaisia elämään pitkän matkan vaaroissa. Ne, jotka onnistuvat saamaan matkansa päätökseen, kohtaavat poliisin vainoa, syrjintää ja rasismia vieraissa maissa. Liikkumisvapauden käyttäminen on pyhää, mutta on sietämätöntä, että monet joutuvat jättämään kotiseutunsa nälän, turvattomuuden tai täydellisen elämännäkymien puutteen vuoksi.

− Kylväkäämme, tai pikemminkin, jatkakaamme veljeyden kylvämistä sinne, missä on epätoivoa; rakentakaamme turvallisuutta ja rauhaa yrittämällä antaa kaikille kansojemme asukkaille kehto, pulpetti, katto, pöytä, kunnollinen työ ja arvokas hautaus. Kutsumme sitä hyvinvointivaltioksi, että ihmisellä on turvaa syntymästä kuolemaan; kehdosta hautaan. Tehkäämme lopuksi totta meksikolaisimman hondurasilaisen kirjailijan tai hondurasilaisimman meksikolaisen kirjailijan Rafael Heliodoro Vallen lausekkeesta, joka totesi: ”Rakkaus on kuolemaa väkevämpi.”

Pieni Belice ja integraation haaveet

Belicen parlamentaarisessa monarkiassa Meksikon valtionpäämiehen vastaanotti pääministeri Johnny Briceño. Jo mainittujen sosiaaliohjelmien soveltamisesta yhteistuumin sovittiin myös tässä pienessä reilun 400 000 asukkaan valtiossa. Lisäksi Meksiko jäädyttää Belicen tullimaksut ja lisää perusruokatarvikkeet vapaakaupan piiriin, mikä tuo uusia mahdollisuuksia Karibian rannikolla sijaitsevan maan tuottajille. López Obrador onnitteli Belicea sen rohkeasta päätöksestä laillistaa reilut 40 000 sen rajojen sisäpuolella asuvaa keskiamerikkalaista siirtolaista. Briceño taas kertoi pandemian lisänneen köyhyyttä 60 prosentilla. Siksi sosiaaliohjelmille on nyt erityistä tilausta. Kun Belice itsenäistyi 1981, Meksiko oli ensimmäinen sen täysivaltaisuuden tunnustanut maa. Latinalaisen Amerikan uuden vasemmiston veturi AMLO, korosti yhdentymisen merkitystä yhteisten haasteiden ratkaisemissa:

− Mutta Belizen ja Meksikon välisten hyvien välien lisäksi väitän, että on välttämätöntä edetä koko Amerikan mantereen yhdentymisessä rakentaessamme mantereelle samankaltaista mallia kuin Euroopan talousyhteisö [EEC], joka edelsi Euroopan unionia, jotain samanlaista Amerikalle. Vain tällä tavalla voimme kohdata yhdistyneessä, integroituneessa, sisarellisessa Amerikassa maailmantalouden myllerrykset ja mikä tärkeintä, sen geopoliittisen vaaran, jota Yhdysvaltojen talouden taantuminen merkitsee koko maailmalle muihin alueisiin verrattuna, etenkin Aasiassa ja erityisesti tarkoitan Kiinan taloudellista ja kaupallista edistystä, joka saattaa olla jopa hegemonista.

− Tämän ei-toivotun tapahtumien kulun pysäyttämisen lisäksi on otettava huomioon, miten kaikkien Amerikan maiden yhdentyminen mahdollistaisi yhteisten suurien markkinoiden avulla väestömme, luonnonvarojemme, teollisuutemme, rannikoidemme, matkailumme ja rahoitusjärjestelmän toimintavalmiuksien vahvistamisen. Sillä ei olisi ainoastaan tarkoituksenaan saada meidät näyttäytymään vauraimpana alueena maailmassa, vaan myös tarjota hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta väestöillemme, kohdataksemme yhdessä monimutkaisia yhteisiä ongelmia, kuten köyhyyttä, turvattomuutta ja rikollisuutta, niistä aiheutuvia muuttoaaltoja, huolehtia ympäristöstä, energiahuollosta ja jopa valmistautua, toimia yhdessä luonnonilmiöiden aiheuttamissa katastrofeissa.

− Tällaisten ulottuvuuksien projekti vaatii korkeatahtoisuutta vanhentuneiden ideologisten fobioiden jättämiseksi taakse, kunkin maan suvereenien päätösten kunnioittamista ja ennen kaikkea aitoa sitoutumista väestöihimme ja heidän pakottavimpien tarpeidensa tyydyttämiseen. Tästä syystä olen vaatinut, ettei yhtäkään pallonpuoliskon hallitusta tai Amerikan maata suljeta pois seuraavasta Amerikan mantereen huippukokouksesta, joka pidetään Los Angelesissa, Yhdysvalloissa, jotta ketään ei suljettaisi ulos. Sen on oltava kohtaaminen, joka mahdollistaa juurikin erimielisyyksien sovittelun ja ratkaisemisen ilman pakkokeinoja tai yksipuolisia toimenpiteitä, ilman ylivaltaa, ilman ylimielisyyttä.

Meksikon ja Kuuban diplomaattiset suhteet alkoivat 20.5.1903 ja Meksiko on ainut Latinalaisen Amerikan valtio, joka ei katkaissut koskaan diplomaattisia tai kaupallisia suhteitaan Kuubaan. Maiden välit ovat tunnetusti hyvin läheiset yhteiskunnan eri osa-alueilla. Fidel Castro teki Meksikoon seitsemän valtiovierailua, hänen veljensä Raúl Castro kaksi ja nykyinen presidentti Miguel Díaz-Canel on jo tehnyt kolme valtiovierailua vuodesta 2018 alkaen. Kaikki Meksikon presidentit vuoden 1975 Luis Echeverrían vierailusta lähtien ovat käyneet vuorollaan Kuubassa. Tällä hallituskaudella välit ovat lämmenneet etenkin pandemian yhteistyön ja Meksikon presidentin alati esillä pitämän kauppasaarron purkamisen vaatimuksen vuoksi.

Kuuba – itsemääräämisoikeuden puolustamisen malliesimerkki

Neljän jälkeen iltapäivällä lauantaina 7.5. läheisten liittolaisten visiitti jatkui Philip S. W. Goldsonin lentokentältä kohden Kuuban Havannaa. López Obrador kertasi Vallankumouspalatsin (Palacio de la Revolución) puheessaan maiden yhteistä syvää ja pitkää historiaa, joka pitää sisällään useita kapinallisia puolin ja toisin. Lähtihän Kuuban vallankumous uudelleen liikkeelle Meksikosta marraskuun 1956 lopussa, kun Grandma-vene ja Fidel Alejandro Castro Ruz kumppaneineen selaisivat kohti uutta aikakautta. Meksikon presidentti ilmaisi tukensa Kuuban vallankumoukselle ja vaati kauppasaarron lopettamista:

− Läpi koko ajan, Fidel oli ainut vasemmistojohto, silloin kun olimme oppositiossa Meksikossa, joka tiesi, mitä edustamme, ja antoi meille tukensa pohdinnoissa, kirjoituksissa ja solidaarisissa poliittisissa toimissa. Emme koskaan tavanneet, mutta pidin häntä aina suurena miehenä itsenäisyyden ihanteidensa vuoksi. Voimme olla hänen persoonansa ja hänen johtajuutensa puolesta tai vastaan, mutta kun tiedämme Kuuban kärsimän valloituksien ja siirtomaavallan pitkän historian, Yhdysvaltojen ”valitun kansan” kohtalon [destino manifiesto − oppi Yhdysvaltojen laajentumisesta kaikkialle Amerikan mantereille sekä perusteltuna että väistämättömänä kohtalona] politiikan puitteissa ja iskulauseen ”Amerikka amerikkalaisille” alaisuudessa, voimme arvostaa sitä saavutusta, mitä sinnikkyys edustaa alle sadan kilometrin päässä tästä suurvallasta, että on olemassa itsenäinen saari, jossa asuu vaatimaton ja nöyrä kansa, mutta iloinen, luova ja ennen kaikkea arvokas, erittäin ihmisarvoinen.

− Siksi, kun olin kiertueella Colimassa ja sain tietää komentaja Castron kuolemasta, julistin jotain, mitä tunsin ja josta olen edelleen vakuuttunut: sanoin, että jättiläinen oli kuollut.

Kuubassa muista maista poiketen oli paikalla myös terveysministeri Jorge Alcocer Varela ja terveysalan valvonnasta vastaavan Cofepris-komission edustajia. Karibian saarivaltion kanssa onkin suunnitteilla nimenomaan terveyssektorin yhteistyötä: Meksiko palkkaa 500 lääkäriä, ostaa kuubalaisen lasten rokotteen 2−12 vuotiaille ja mahdollistaa lääkäriensä erikoistumiskoulutuksen Kuubassa. Sembrando Vida -ohjelmaan alkaa tässä Karibian valtiossa osallistua alkuvaiheessa viisi tuhatta viljelijää. Saarella vieraillut Meksikon valtiojohtaja ehti tavata myös eläköityneen vallankumousjohtaja Raúl Modesto Castro Ruzin, joka täyttää 91 vuotta kesäkuun kolmas päivä. Kuuban presidentti Miguel DíazCanel Bermúdez palkitsi López Obradorin maansa korkeimmalla tunnustuksella (la Orden José Martí) ansioista kauppasaarron vastustamisessa, solidaarisuudessa saarivaltiota kohtaan ja sen itsemääräämisoikeuden puolustamisessa. Palauttipa Kuuba myös Meksikolle vallankumousjohtaja Francisco I. Maderon kaimalleen Francisco ”Pancho” Villalle teettämän aseen. Meksikon presidentti vetosi Havannassa kauppasaarron lopettamiseen raukkamaisena menneisyyden pakkokeinona:

− Myös kantani Yhdysvaltojen hallituksen Kuubaa vastaan toteuttamaan saartoon tunnetaan hyvin: olen sanonut aivan suoraan, miten se näyttää pahalta, että Yhdysvaltojen hallitus käyttää saartoa Kuuban kansan hyvinvoinnin estämiseen siinä tarkoituksessa, että he, Kuuban kansa, joutuisi tarpeidensa pakottamana käymään oman hallituksensa kimppuun. Jos tämä kieroutunut strategia onnistuisi – mikä ei vaikuta todennäköiseltä sen oma-arvontunnon vuoksi, johon olen viitannut kuubalaisen kansan kohdalla – niin suuri epäkohta muuttuisi joka tapauksessa raskaaksi, alhaiseksi ja roistomaiseksi voitoksi, sellaiseksi tahraksi, jota eivät pyyhi pois edes kaikki valtamerissä olevat vedet.

− Mutta väitän myös, että on veljeyden eikä vastakkainasettelun aika. Kuten José Martí huomautti, yhteentörmäys voidaan välttää, lainaan: ”erinomaisella poliittisella tahdikkuudella, joka juontaa epäitsekkyyden majesteettisuudesta ja rakkauden suvereniteetista”. On aika uudelle rinnakkaiselolle kaikkien Amerikan maiden kesken, sillä yli kaksi vuosisataa sitten asetettu malli on tullut tiensä päähän, sillä ei ole tulevaisuutta tai ulospääsyä eikä se hyödytä enää ketään. Meidän on jätettävä syrjään dilemma liittyä Yhdysvaltoihin tai vastustaa sitä puolustuksellisesti.

− On aika ilmaista ja tutkia toista vaihtoehtoa: vuoropuhelua Yhdysvaltain hallitsijoiden kanssa ja vakuuttaa sekä saada heidät vakuuttuneiksi siitä, että uusi suhde Amerikan, koko Amerikan maiden välillä on mahdollinen. Ehdotuksemme saattaa vaikuttaa utopistiselta ja jopa naiivilta, mutta sulkeutumisen sijaan meidän on avauduttava sitoutuneelle ja suoralle vuoropuhelulle ja etsittävä yhtenäisyyttä koko Amerikan mantereella.

Matkalta jäi tuomiseksi useita tunnustuspalkintoja (Hondurasissakin annettiin José Cecilio del Vallen nimeä kantava tunnustus), sopimuksia, avauksia, konkretiaa, kehuja ja alueellisen johtajuuden vahvistumista. Suosionosoituksia ei puuttunut eikä presidentin vierailu herättänyt protesteja paikallisessa väestössä. Päinvastoin hänen kansanläheistä ja käytännöllistä johtajuuttaan ihaillaan. Hänen ja Meksikon hallituksen esimerkkiä rauhanomaisesta ja demokraattisesta, mutta etenkin sosiaalipolitiikan ja korruption vastaisen taistelun sekä uusliberalismin arvojen kumoamisessa radikaalin uudistuksen esimerkkiä pidetään tavoiteltavana. Neljän intensiivisen päivän aikana meksikolaista muutosmallia tarjottiin kädenojennuksena naapurivaltioille, jotta niillä olisi enemmän keinoja tasavertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Tärkeät ja tulokselliset keskustelut tuovat mukanaan tuhansittain uusia tilaisuuksia Keski-Amerikan ja Karibian kansoille, joille Meksiko ei enää käännä selkäänsä.

Kaikki vierailun kuvat voi katsoa täältä.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Página Oficial Andrés Manuel López ObradorOnce NoticiasAristegui NoticiasExpansiónSwiss InfoLa Jornada, etc.

Meksiko tähtää litiumin tuottajaksi valtiollisin voimin. Tarkoituksena on taata tulevaisuuden teknologioiden omavaraisuus ja jakaa niiden tuoma vauraus kansan kesken.

Meksikon nykyisen hallituksen aikeina on alusta asti ollut energia-, raaka-aine- ja ruokaomavaraisuuden saavuttaminen sekä tärkeiden valtionyhtiöiden öljyalan PEMEX:in ja sähköalan Liittovaltion sähkökomission (Comisión Federal de Electricidad) pelastaminen. Sekä pandemia että Ukrainassa käytävä sota ovat osoittaneet näiden päämäärien tärkeyden. Maaliskuussa 2021 kongressi ja senaatti hyväksyivät vuorollaan presidentti Andrés Manuel López Obradorin lähettämän sähkölain (Ley de la Industria Eléctrica), mutta sitä vastaan tehtailtiin yli 250 yksityisten tahojen edut väärinkäytöksiltä takaavaa suojakannetta (amparos). Korkein oikeus (SCJN) kuitenkin julisti vihdoin viiden tunnin keskustelun jälkeen lain perustuslain mukaiseksi ja vahvisti sen voimassaolon 7.4.2022. Entisen valtaeliitin eli nykyisen opposition yhä kontrolloima korkein oikeus pitää sisällään 11 tuomaria, joista seitsemän kannatti perustuslain vastaiseksi julistamista. Koska neljä tuomaria vastusti, tarpeellista lain hylkäämiseen vaadittua kahdeksaa edustajaa ei saatu kasaan. Samaan aikaan kongressi valmistautui uuteen muutokseen, jonka presidentti oli laatinut vastaiskuna opposition tukemien yritysten valitustulvaan, joista suurin osa pyrki takaamaan niiden suhteettoman suuren kilpailuedut.

Niin sanottu sähköuudistus pyrki kumoamaan vuosien 1992 toissijaisten lakien ja vuoden 2013 silloisen energiauudistuksen mukanaan tuomat muutokset, jotka olivat vääristäneet sähkömarkkinat. Meksiko kansallisti sähkön 1960 presidentti Adolfo López Mateosin kaudella. Tästä seurasi historiallinen kasvun kausi, Meksikon ihme (Milagro Mexicano), suuri yhteiskunnallisen kehityksen kausi, jonka yksi pääpilareista oli edullinen sähkö. Yksityiset yritykset eivät olleet myöskään halunneet kehittää sähköverkostoa tai tarjota palveluitaan myös kaikille pienimpien seutukuntien ja maaseudun asukkaille. Nämä puutteet saatiin korjattua. Uusliberaalilla kaudella 1982−2018 maan omaisuutta myyvät poliitikot suhtautuivat sähköön kuitenkin jälleen pelkkänä kauppatavarana, kuten López Mateos oli ennustanut. Maahan alkoi hakeutua yksityisiä sähköalan yrityksiä, joita kohdeltiin kuin herran kukkarossa tai kuin kettuna kanalassa. Niille pinottiin maailman parhaat edut: valtion edulliset lainat, etuoikeudet ajaa oma sähkönsä verkkoon ennen valtionyhtiö CFE:tä, maksuttoman siirron ja sähköverkon käytön suhteen, ylihinnoiteltu korvaus sähkön tuotannosta huutokauppamenettelyllä, jossa hinta määräytyy kalleimman tariffin mukaan ja niin edelleen. Loivatpa yksityiset yritykset myös niin kutsutut oman sähkötuotannon yhteisönsä (sociedades de autoabasto), joka tarkoitti niiden saavan sähkönsä monin verroin edullisemmin samalla, kun ne vähensivät valtionyhtiön tuottoja. 223 varsinaisella sähköntuottajalla on ollut omien maanalaisten markkinoidensa laittomina jäseninä 75 656 yritysasiakasta. Pieni osa yhteisöistä tuotti sähköä laillisesti omaan tarpeeseensa – mikä sallitaan myös jatkossa, mutta kymmenet tuhannet yritykset simuloivat olevansa yhteistyökumppaneita, maksoivat pari pesoa ja soluttautuivat tähän malliin säästääkseen kaksi kolmasosaa sähkökuluistaan, esimerkkeinä mainittakoon reilun 19 100 kulmakaupan ketju Oxxo ja yhdysvaltalainen päivittäistavarakaupan jätti Walmart sekä leipomoalan toimija Bimbo. Parhaimmillaan suuryritykset maksoivat sähköstä kolme kertaa vähemmän kuin kotitaloudet.

Vuodesta 2014 lähtien CFE:n menetykset ja tuet yksityiselle sektorille yltävät noin 490 miljardiin pesoon tai 22,4 miljardiin euroon. Summa pitää sisällään erinäisiä tukia, pakko-ostovelvotteita, turvamekanismeja valuuttakurssien ja inflaation varalta, maksukorvauksia sekä ylihinnoittelua.  Valtionyhtiön markkinaosuus oli jo laskenut 38 prosenttiin ja hallituskauden eli vuoden 2024 toiselle puoliskolle tultaessa perinteikkään 1937 luodun julkisen alan yhtiön loppu olisi jo voinut olla lähellä. Siksi perustuslain muutos oli tarpeen. Sillä pyrittiin kitkemään väärinkäytökset, vahvistamaan valtion kontrollia sähkömarkkinoista sekä takaamaan CFE:n tulevaisuus. Uudistus saapui kongressiin jo syyskuun 2022 viimeisenä päivänä. Tammi-helmikuussa aloitteesta järjestettiin ennätyksellisen laaja ja avoin keskustelu tutkijoiden, järjestöjen, yritysten ja poliitikkojen keskuudessa. Oikeisto-oppositio ja ulkomaiset yritykset, etenkin espanjalaiset sellaiset, pelottelivat sähköuudistuksen nostavan hintoja ja lisäävän likaisen sähkön osuutta. Todellisuudessa uudistus kuitenkin vakauttaisi kansallista laajaa sähköjärjestelmää, takaisi hintojen pysymisen nykytasolla, mahdollistaisi valtiollisen sijoituskyvyn ja sallisi nykyisin vajaakäytöllä yksityisen sektorin suosimiseksi olevien noin 60 vesivoimalan täyden hyödyntämisen. Onpa Tabascon osavaltiokin tulvinut kahdesti sen takia, ettei sitä ympäröiviä vesivoimaloita ole käytetty suunnitellulla tasolla ja patoaltaiden tavoitevesimäärät ovat päässeet ylittymään. Voimassa ollut lainsäädäntö on myös estänyt valtiollisen vesienergian luokittelemisen puhtaaksi sähköksi. Meksikon hallitus uusii myös vesivoimaloidensa turbiinit, joka tulee parantamaan niiden energiatehokkuutta. Valtion sähköyhtiötä on pidetty tarkoituksella sähköliekillä, koska se ei ole voinut hyödyntää 45 prosenttia tuotantokapasiteetistaan, totesi CFE:n johtaja Manuel Bartlett maaliskuussa 2021. Bartlettin mukaan julkinen yritys on toiminut yksityisten yritysten ”trampoliinina”. Kirjoitin aiheesta jo viime vuoden huhtikuussa.

Uudistuksessa yksityisille yrityksille jätettäisiin vielä varsin suuri 46 prosentin osuus sähkömarkkinoista, samalla kun valtion osuus nostettaisiin 54 prosenttiin. Jo nykyisin CFE tuottaa enemmän uusiutuvaa energiaa kuin mukamas pelkästään ajoittaisiin tuuli- ja aurinkoenergian vaihtoehtoihin panostavat yksityiset pääosin ulkomaiset yritykset, joiden energiasta valtaosa tosin tuotetaan oikeasti kaasulla. Meksikon energialiiton (Asociación Mexicana de Energía) 17 suurimmasta jäsenyrityksestä 15 on ulkomaalaisia. Listan ylivoimainen ykkönen espanjalainen Iberdrola on syönyt valtionkassasta tukia jo vähintään 56 miljardilla pesolla tai lähes 2,6 miljardilla eurolla. Listan kakkonen on japanilaisyritys Mitsui, yhdysvaltainen Saavi Energía on listakolmonen ja nelonen Naturgy on sekin espanjalainen. Meksikossa viime aikoina paljon mainostettujen puhtaan energian liikemalleihin sisältyy todellisuudessa likaisia menettelyjä kuten valtion kassasta varastaminen, paikallisen väestön uhkailu ja alkuperäiskansojen hyväksikäyttö. Myöskään kotitalouksien aurinkopaneeleja ei kielletä, kuten kansaa peloteltiin. Meksiko rakentaa myös julkisin varoin Sonoran Puerto Peñascoon Latinalaisen Amerikan suurimman aurinkopaneelien keitaan. Meksikon sähkömarkkinoiden noin 30 prosentin puhtaan energian osuus voi nousta lyhyellä aikavälillä 10−15 prosenttia etenkin vesienergian teknologian uusimisen myötä. Yksityiset tahot voivat myös jatkossa tuottaa tuuli- ja aurinkoenergiaa.

Yhtä kaikki, keskustelu oli värikästä, aaltoilevaa, kiivasta eikä siinä jätetty käyttämättä opposition ja yritysten taholta myöskään maksettuja mainoksia tai nykydemokratioissa tyypillisiä valhe- ja mustamaalauskampanjoita. Yhtäkkiä monikansalliset suuryritykset olivatkin pienen ihmisen ja ilmastonmuutoksen asialla, vaikka todellisuudessa ne halusivat jatkaa kansallisen vaurauden riistämistä keinolla millä hyvänsä. Oikeistoblokki, johon kuuluvat Partido Acción Nacional (PAN), Partido Revolucionario Institucional (PRI) ja entinen vasemmistopuolue Partido de Revolución Democrática (PRD), niin sanottu vuoden 2021 vaalien Va por México (”Meksikon puolesta”) tai kansan parissa yhdistelmä PRIANRD, ehdotti 12 kohtuullisen järkevää ja uudistukseen jo tavalla tai toisella liittyvää lisäystä, kuten sähkön julistamista ihmisoikeudeksi ja kuluttajahintojen laskemista sekä vihreän siirtymisen kirjauksia. Kolmea kohtaa ei voitu sisällyttää, koska ne sotivat korkeimmassa oikeudessa laillistetun sähkölain asetuksia vastaan. Huomionarvoista on myös se, että PRI-puolue ja sen edeltäjät olivat pääroolissa, kun öljy kansallistettiin 1938 ja sähkö 1960. Nyt uusliberaali − kuulemma ”sosiaalidemokraattinen” − vanha maata yksinoikeudella pitkään hallinnut PRI on tallannut pitkän matkan ja siitä on tullut keskusta- ja äärioikeistolaisuuden välillä tasapainoilevan PAN:in juoksupoika. PAN taas perustettiin aikoinaan vastareaktiona etenkin presidentti Lázaro Cárdenas del Ríon maareformiin ja öljyn kansallistamiseen. Oli tullut määrittelyjen aika kansalaisten edessä: ken tukisi kansakunnan etuja ja kuka taas asettuisi ajamaan ulkomaisten sähköyhtiöiden asiaa. Asiasta äänestettiin sunnuntaina 17.4.

Oikeisto petti lopulta kansan ja PRI:n sekä PRD:n tapauksessa omat arvonsa eikä taipunut ehdotuksiensa hyväksymisestä huolimatta isoimman puolueen Movimiento de Regenación Nacionalin (MORENA), ja sen liittolaisten Partido Verde Ecologista de Méxicon (PVEM) ja Partido del Trabajon (PT) kelkkaan. Oikeiston puolelle taittui odotetusti myös sosiaalidemokratiaa ja äärioikeistolaisuutta yhdistelevä entinen vasemmistopuolue Movimiento Ciudadano (MC), jolla on hallussaan tärkeät ja väestöltään suurien Jaliscon ja Nuevo Leónin osavaltiot. Hallitusta tukeva vasemmisto voitti äänestyksen 275 äänellä, kun oppositio jäi toiseksi 223 äänellä. Kaksi edustajaa oli poissa. Oppositio alkoi kuitenkin juhlia 12 tunnin vääntöä ”voittona” ja se juhli sitä kuin jalkapallon maailmanmestaruutta. Morena liittolaisineen ei yltänyt tarvittuun kahden kolmasosan enemmistöön, mikä olisi vaatinut 332 edustajaa. Vaikka suurin puolue Morena lisäsi paikkamääräänsä vuoden 2021 välivaaleissa ja vaikka vihreät saivat suunnilleen saman verran paikkoja kuin leniniläis-marxilainen PT menetti, söi 56 paikkaa vuonna 2018 vaaliliitossa Morenan kanssa saaneen kristillis-vasemmistolaisen Partido de Encuentro Socialin (PES) häviäminen puoluekartalta äänestyksessä tarvittuja paikkoja, joista osa valui vaaleissa liittoutuneelle oikeistolle. Se ei varsinaisesti kasvanut äänimääriensä suhteen, mutta sai enemmän paikkoja uuden maan poliittisen historian kannalta varsin perverssin vaaliliittonsa turvin. Hallituskauden ensimmäisen kolmen vuoden aikana kongressi ja senaatti ylsivät 18 perustuslain muutokseen, jotka muokkasivat 55 artiklaa. Enää kesken hallituskauden toiselle kolmivuotiselle kongressikaudelle jäivät kolme uudistusta: sähköuudistus, vaaliuudistus ja 2019 perustetun kansalliskaartin hallinnollinen muutos. Suurin osa niin sanotun neljännen muutoksen (Cuarta Transformación) lakialoitteista on jo saatu ajettua onnistuneesti kaksiportaisen parlamentaarisen koneiston läpi. Kyseessä oli hallituksen ensimmäinen tappio kongressissa sitten vuoden 2018 vaalien.

Eräiden arvioiden mukaan kyseessä oli kuitenkin presidentin shakkimatti. Teoriaa tukee se, että korkein oikeus hyväksyi aiemman sähkölain, joka takaa valtionyhtiö CFE:n ylösajo-operaation ja laittaa päätepisteen yksityisen sektorin etuoikeuksille kuten hinnoittelulle, voimansiirtojärjestykselle ja väärinkäytetyille energiaosuuskunnille. Se luo vakaat sekä tasapuoliset markkinaolosuhteet, vakauttaa sähköverkoston toiminnan ja takaa nykyiset edulliset kuluttajahinnat. Siksi sähköuudistukselle ei enää ollut niin suurta tarvetta, vaikka siinä mainittiin myös litiumin kansallistaminen. Vasemmistolainen Morena on kutsunut uudistusta vastaan äänestäneitä edustajia maanpettureiksi samaan tapaan kuin 1900-luvun paras presidentti Cárdenas teki vuoden 1938 öljyn kansallistamisen yhteydessä. Näin on tehnyt myös presidentti López Obrador. Äänestyskäyttäytyminen kieltämättä näytti sen, kenen riveissä kukin seisoo. Aiemmin kiihkeästi vallankumouksen ja Cárdenasin perintöä elossa pitäneen PRD:n edustaja toi italialaisen energia-alan lobbarin jopa kongressisaliin asti. Kuten myös arvioidaan, saattaapa tämä äänestys jäädä historiaan opposition todellisena lopun alkuna. Sen kannatus on laahannut jo vuodesta 2018 ja se on hävinnyt järjestäen myös osavaltiotasolla, mutta nyt se saattaa kaivaa omaa kuoppaansa. Tuleeko siitä sen hauta, riippuu siitä, miten kansa hahmottaa ulkomaisten yritysten intressien ajamisen suhteessa valtionyhtiön laajalle yhteiskuntaan säteileviin etuihin: onko kansanedustajan tehtävä ajaa ulkomaisten toimijoiden kuten espanjalaisen Iberdrolan vai tavallisten kansalaisten etuja? Tämän suhteen viimeinen sana kuuluu kansalle. Ensimmäiset vaalit tulevat eteen jo kesäkuussa, kun päätetään kuuden osavaltion kuvernöörin viroista. Sähköuudistuksen avoin käsittely ja se, miten hallitus ei saanut tuekseen riittävää enemmistöä, kertovat aidosti toimivasta demokratiasta, moraalinen voitto on myös se, ettei nyt ei käytetty penniäkään edustajien lahjontaan kuten tapahtui todistetusti vuoden 2013 energiauudistuksen yhteydessä, kuten vankilassa istuva PEMEX:in entinen johtaja ja PRI:n poliitikko Emilio Lozoya Austin on myöntänyt.

Sonoran osavaltion Bacadéhuachissa on tiettävästi maailman suurin tunnettu litiumesiintymä eli noin 243 miljoonaa tonnia valkoista kultaa.
Vuonna 2020 litiumtonnin hinta oli 147 000 pesoa (6 734 euroa) ja 2022 hinta oli kivunnut jo 1,6 miljoonaan pesoon tai lähes 73 300 euroon.

Presidentti oli ilmoittanut jo aiemmin lähettävänsä kongressille välittömästi esityksen kaivoslain (Ley Minera) muutoksesta, jos litiumin kansallistamista ei hyväksyttäisi sähköuudistuksen yhteydessä. Kyseinen uudistus ei vaadi kahden kolmasosan enemmistöä, vaan se voidaan hyväksyä yksinkertaisella määräenemmistöllä. Ehdotus meni kongressissa läpi heti maanantaina 18.4. Sen hyväksyivät 298 edustajaa, sillä myös MC tuki sitä. Oppositio boikotoi äänestystä ja siltä jäi antamatta 197 ääntä. Tiistaina 19.4. senaatti teki saman tempun: 86 kannatti, 20 vastusti ja 16 oli poissa. Näin litium kansallistettiin ennätystahdilla kahdessa päivässä. Koska aihetta oli käsitelty laajasti jo sähköuudistuksen yhteydessä, niin lähetekeskustelussa, avoimessa parlamentissa kuin valiokunnissakin, voitiin siitä äänestää nyt pikatahdilla. Jo aiemmin vuodesta 1917 lähtien mineraalivarat ja maanalaiset varannot kuten öljy ovat periaatteessa kuuluneet valtiolle, mutta määrittelyt ovat väljiä tai tulkinnanvaraisia eikä artiklassa 27 mainita erikseen litiumia. Teknisesti litium on alkuaine eikä mineraali. Nyt sille määriteltiin selkeä strateginen asema. Litiumia varten perustetaan julkinen valtionyhtiö, joka vastaa tämän yhteiskunnan sähköistämisessä keskeisen ”valkoisen kullan” kartoittamisesta, prosessoimisesta ja hyödyntämisestä. Koska kyse on Meksikon kansan omaisuudesta, yksityisille tahoille tai ulkomaisille yrityksille ei tulla myöntämään enää kaivoslupia hinnoiltaan tulevaisuudessa yhä kallistuvan litiumin käsittelyyn. Uusi laki turvaa osaltaan myös luonnon hyvinvointia, terveyttä ja kaivosyhteisöjen sekä alkuperäiskansojen oikeuksia vastuullisen kaivosteollisuuden logiikalla. Litiumesiintymät julistetaan suojelluiksi mineraalivarantojen alueiksi niiden turvaamiseksi. Laki tukee osaltaan Meksikon energiasiirtymää, uusien teknologioiden innovaatiotyötä ja ylipäätänsä kansallista kehitystä. Meksiko omaa maailman suurimpiin kuuluvat litiumvarannot, tätä alkuainetta esiintyy yli puolessa 32 osavaltiosta ja sen pitoisuudet ovat tiettävästi poikkeuksellisen suuria. Maassa on myös orastavaa litiumakkujen teollisuutta. Eräs kiinalaisyhtiö ja maailman suurin tuottaja Ganfeng Lithium on pyrkinyt hyödyntämään Sonoran osavaltion niin kutsutun litiumlaakson (Valle de Litio) laajoja esiintymiä, mutta vasta alussa ollut projekti tullaan suurella todennäköisyydellä keskeyttämään. Kiinalaisyritys osti kaivosoikeudet niiden alkuperäiseltä haltijalta brittiläiseltä Bacanora Lithiumilta. Meksikolainen geologinen tutkimuslaitos (Servicio Geológico Mexicano) tulee vastaamaan litiumin analysoimisesta, paikantamisesta ja varantojen kartoittamisesta.

Meksikon litiumvaroista tehtiin äskettäin ensi-iltansa saanut dokumentti México: Litio al Descubierto, joka hahmottelee tulevan kehityksen suuntaviivoja nykyisen tietämyksen perusteella:

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Once Noticias, La Jornada, Vanguardia, La Razón, Rompeviento TV, Energía Hoy, etc.