Kansa valtasi kadut ja juhli vasemmistohallitustaan

Siinä missä opposition hallituksen vastainen marssi vaalivilpeistään tunnetun Kansallisen vaali-instituutin (INE), konservatiivien viimeisen saarekkeen, puolustamiseksi keräsi kaksi viikkoa aiemmin noin 60 000 vihaista kansalaista, Meksikon neljännen muutoksen neljännen vuoden kunniaksi järjestetty presidentin itsensä johtama mielenilmaus houkutteli pääkaupungin kaduille sunnuntaina 27.11. vähintään 1,2 miljoonaa iloista ja tietoista kansalaista, joita media ja eliitti eivät enää kykene manipuloimaan. Kansa on ottanut vallan omiin käsiinsä eikä paluuta entiseen enää ole. Ensimmäistä kertaa kansanvalta on totisinta totta ja hallitus tekee, mitä kansanjoukot vaativat. Noin 70 prosentin kansansuosio, jonka kansainvälisen valtionpäämiesten hyväksyntää selvittävä Morning Consult vahvistaa viikko toisensa jälkeen, ei ole sattumaa. Eikä sattumaa ole sekään, että nyt järjestetty poliittinen juhlakulkue on vuosikymmenen suurin koko maailman mittakaavassa.

Meksikon historiaan lähtemättömästi nimensä kirjoittanut viimeisen 22 vuoden ajan maan tärkeimpänä yhteiskunnallisena taistelijana toiminut, kaikki mustamaalauskampanjat, vaalivilpit ja poliittisen pelikirjan likaisimmat temput kohdannut presidentti Andrés Manuel López Obrador piti tyylilleen uskollisen suorasanaisen ja faktapohjaisen, mutta tunteikkaan puheen täydelle Zócalon torille. 97 minuutin puheessa tuotiin esiin 110 konkreettista tekoa, muutosta tai projektia, joiden vaikutukset lävistävät koko yhteiskunnan, ja saavat kansalaiset juhlimaan hallitustaan ylpeänä. Tie tietoisuuksien vallankumoukseen ja niin sanottuun neljänteen muutosaaltoon (Cuarta Transformación – kolme edellistä olivat itsenäisyyssota, reformikausi ja vallankumous) oli pitkä ja kivinen, koska sen piti lävistää väkivalta, autoritarismi, korruptio ja häikäilemätön eliitti. Matkalla koettiin vuosien 1968 ja 1971 opiskelijamurhat, parin vuosikymmenen likainen sota (Guerra Sucia), käytiin läpi vuosien 1988 ja 2006 röyhkeät vaalivilpit, kymmenet muut vaalihuijaukset, epäonnistunut huumesota, köyhyys, siirtolaisuus ja väkivalta. Ennen kaikkea huono hallinto tuli korvata kansan edun poliittiseen keskiöön asettavalla humanistisella, pasifistisella ja demokraattisella hallinnolla. 1900-luvun alkupuolella Meksiko oli suunnannäyttäjänä koko Latinalaiselle Amerikalle ja nyt kun vallankumouksen lyhty on sytytetty uudelleen, 86 prosenttia yhtenäisen kulttuuri- ja kielialueen asukkaista omistaa vasemmistohallituksen. Läntinen pallonpuolisko on punaisempi kuin koskaan.

Oppositio on taas niin suunnattoman vihainen, että sitä on turha edes kommentoida sen tarkemmin. He syyttävät mielenilmaukseen osallistujia “ostetuiksi lammashuoriksi, saatananpalvojiksi, tietämättömiksi sontakasoiksi” ja niin edelleen: koko rasismin ja luokkasorron kirjo on käytössä, presidenttiä ja hallitusta nimitellään vaikka miksi sekä kaikki saavutukset kiistetään ilman minkäänlaisia järki- tai faktaperäisiä argumentteja. Lähtökohtana toimii se, ettei oikeisto pysty edelleenkään hyväksymään tai edes ymmärtämään vuonna 2018 kokemaansa murskaavaa vaalitappiota ja haaveilee täysin turhaan vuoden 2024 vaalivoitosta. Maa on kuulemma “tuhottu tyystin” ja “kommunistinen diktatuuri” on eliminoinut kaikki oikeudet ja kaiken demokratian. Sunnuntain suuri mielenilmaus näyttäytyi opposition silmin “vallankaappauksena”, koska se ilmaisi tukea uurnilta nousseelle lailliselle ja hyvin arvostetulle hallitukselle. Oppositio ei edelleenkään kykene näkemään omaan muuttunutta asemaansa eikä lopettamaan kansalaisten parjaamista, se kun voi suvaita kansanvaltaa vain silloin, kun se johtaa oikeiston ja eliitin aseman vahvistamiseen. Sen halpaan politikointiin ja medioiden kontrolliin perustuva strategia tuottaa pelkästään sokeaa vihaa, linjaa ohjaa hallituksen vastustaminen aivan joka käänteessä eikä mitään rakentavia ehdotuksia tai vaihtoehtoisia kehitysohjelmia ole esitetty.

Kuten sanottua, luokkasortoa ja rasismia tapansa mukaan lietsovan oikeiston marssilla oli presidentin syntymäpäivänä 13.11. noin 20 kertaa vähemmän väkeä kuin 27.11. kokoontuneella riemukulkueella, joka keräsi yhteen 1 200 000 meksikolaista, jotka osallistuivat siihen omasta vapaasta tahdostaan, vaikka julkisessa keskustelussa heidän pyrittiinkin leimaamaan aivottomaksi ja elottomaksi massaksi, jonka presidentti osti julkisia varoja väärinkäyttämällä. Kansan rakkaus ja tietoisuus hallitsevat, eivät enää eliitti ja mediat. Kansa on puhunut taas kerran ja se tahtoo tietoisuuksien vallankumouksen jatkuvan myös vuoden 2024 vaaleissa, joissa on edessä sukupolven murros, sillä presidentti López Obrador eläköityy ja tilalle nousee todennäköisesti maan historian ensimmäinen naispresidentti Claudia Sheinbaum Pardo, joka on vasemmiston monien hyvien ehdokkaiden listan kärkinimi. Opposition listoilla pyörii noin 50 eri skandaaleissa ja väärinkäytöksissä ryvettynyttä nimeä, joista yksikään ei pysty keräämään paljon yli 30 prosentin äänisaalista edes kaikki puolueet yhdistämällä ja kaikki eliitin muhkeat budjettivarannot tuhlaamalla. Meksikossa samaa presidenttiä ei myöskään voida valita kuin yhdeksi kaudeksi ja vaalit ratkaistaan suoraan ensimmäisellä kierroksella. Maata johtavalle Morena-liikkeelle luvataan vähintään 60 prosentin kannatusta.

Meksikon väestön arvioidaan yltävän nykyisin lähes 130,3 miljoonaan henkeen. Koska varsin luotettava mielipidetutkimuksiin erikoistunut kansainvälinen toimija Morning Consult mittasi presidentin hyväksynnäksi marraskuun viimeisinä päivinä 71 prosenttia, tarkoittaa tämä 90,5 miljoonaa kansalaista. Kun luvusta vähennetään alle 18-vuotiaat, jotka muodostavat 30,2 prosenttia kaikista asukkaista, kun 90,5 miljoonasta vähennetään siis 39,3 miljoonaa alaikäistä saadaan tukijoiden kokonaisluvuksi 51,2 miljoonaa. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että nykyhallitusta tukee yli 50 miljoonaa henkeä. Opposition kannatus ei taas ylitä juuri 15 miljoonan rajapyykkiä. Siksi tässä tapauksessa ei voida puhua edes kahtia jakautumisesta tai polarisaatiosta, koska selvä politisoitunut kahden kolmasosa enemmistö tukee muutoskykyistä vasemmistohallintoa. Medioissa tilanne tosin näyttää toiselta, koska niiden omistus keskittyy pääosin 12 perheen käsiin.

Meksikolainen humanismi uuden politiikan kattokäsitteenä

Teen seuraavaksi 40 nostoa presidentin Zócalolla viiden tunnin marssimisen jälkeen pitämän historiallisen 97 minuutin puheen annista, jotka tiivistävät sen faktat, määritelmät, argumentit ja tavoitteet.

Kuten José Martí sanoi: “Rakkaus maksetaan rakkaudella.” Presidentti totesi sukupolvien jatkuvuuden toteutuvan, sillä enemmistö osallistujista oli nuoria ja omisti puheensa matkan varrelle jääneille taistelutovereille, joiden valvova katse seuraa yhä tekojamme. Muutokset on toteutettu alhaalta ylöspäin, huomioimalla erityisesti alkuperäiskansat. Ketään ei ole jätetty ulkopuolelle ja sekä yksilölliset että kollektiiviset oikeudet on taattu. Kaikkien hyväksi, ensin tulevat köyhät. Hallitus olemme me kaikki.

1. Maan 35 miljoonasta perheestä 30 miljoonassa eli 85 prosentissa perheistä vastaanotetaan ainakin jokin osa valtion budjetista. Loput 15 prosenttia taas hyötyvät muun muassa edullisista energiakuluista, korruption kitkemisestä ja yhteiskuntarauhasta. Vähimmäispalkka on noussut 62 prosenttia inflaation yläpuolella, mitä ei oltu nähty viimeisen 40 vuoden aikana. Ensi vuoden alusta näihin palkkoihin tulee toivon mukaan yhteisymmärryksellä ainakin 20 prosentin korotus [ja tulikin heti torstaina] ja koko hallituskaudella ylletään 100 prosentin reaalitason korotukseen.

2. Työelämään on tehty lukuisia parannuksia. Sosiaaliturvainstituutin virallisiin tilastoihin on kirjattu yli 21,7 miljoonaa työpaikkaa, mikä on uusi ennätys ja melkein 1,3 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemian alkua. Talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja sama tahti jatkuu seuraavina vuosina.

3. Yli 283 000 yksinhuoltajaäitiä saa valtion avustusta lastensa hoitopaikkoja varten. Esikoulussa, ala- ja yläasteella reilut 3,7 miljoonaa lasta nauttii apurahoista. Kaikki julkisten toisen asteen koulujen, lukioiden, oppilaat, vajaat 4,2 miljoonaa nuorta saavat hallitukselta oman tukirahansa. Vähävaraisimpien perheiden yliopisto-opiskelijoita on opintorahojen piirissä 410 000. Lisäksi Kansallinen tieteen ja teknologian neuvosto (Conacyt) tarjoaa apurahoja lähes 129 000 maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijalle sekä tutkijalle. Uusia zapoteekkipresidentti Benito Juárez Garcían nimeä kantavia yliopistoja on luotu 145. Niissä opiskelee 45 581 nuorta. Tavoite on päästä 200 uuteen yliopistoon ja 60 000 opiskelijaan tällä hallituskaudella.

4. Perusasteella 113 791 koulua on saanut osallistavan budjetoinnin periaatteita noudattavien vanhempien neuvostojen hallinnoimia kunnostusvaroja opiskeluolosuhteiden parantamista varten. Tieteellisen ja humanistisen koulutuksen arvoja ajavia uusia oppikirjoja on tehty tai on työn alla 25 kappaletta. Opettajien palkkausta on parannettu 21 prosentilla neljässä vuodessa. 650 000 opetusalan työntekijää on vakinaistettu. Nykyisellään opettajien työtä kunnioitetaan ja arvostetaan.

5. Saimme rokotettua lähes kaikki ikäihmiset kertaalleen viidessä kuukaudessa. Rokotteita on jaettu yhteensä jo 228 miljoonaa. Ilmaisen ikuisen kiitollisuutemme terveysalan työntekijöille. Sosiaaliturvainstituutin IMSS-Bienestar-järjestelmän laajennus on alkanut laadukkaan, ilmaisen ja universaalin hoivan takaamiseksi. Uusia terveydenhoidon ammattilaisia on palkattu ja lääkejakelua, infrastruktuuria sekä laitteistoja on parannettu tähän mennessä yhdeksässä osavaltiossa. Hoidosta tai lääkkeistä ei peritä mitään maksuja. Järjestelmä laajenee koko maahan, jotta kansan oikeus terveyteen toteutuu.

6. Jo 1,3 miljoonaa vammaista, etenkin lasta ja nuorta, saa valtiollista tukea. 15 osavaltiota on hyväksynyt etujärjestelmän kohdentamisen kaiken ikäisiin henkilöihin. Yhteisrahoituksella siitä tehdään yleispätevä etu eläkeikään asti. 10,5 miljoonaa henkeä nostaa valtion maksamaa eläkettä. Tammikuussa eläkkeisiin tehdään 25 prosentin korotus ja samanlainen korotus on luvassa myös tammikuussa 2024. Kun luovumme vallasta, eläkkeiden taso on tullut viisinkertaistettua.

7. Vuoden kestävään oppisopimuskoulutukseen on osallistunut yli 2,3 miljoonaa 18–29-vuotiasta nuorta. Puolet Jóvenes Construyendo el Futuro -ohjelman nuorista on työllistynyt pysyvästi harjoittelupaikkojensa palkkalistoille.

8. Vanhan reseptin valheelliset väittävät on lähetetty hemmettiin: lisävelka ei ole tarpeen eikä varsinkaan rikkaimpien auttamiseksi, rikkaus ei ole tarttuvaa eikä se valu ylhäältä alaspäin. Avustamme alhaalta ylöspäin. Hallituksen ylellisyyksien ja korruption pois kitkemisen kaava toimii. Veroja ei ole ollut tarpeen nostaa, koska nykyisin myös pankit ja suuryritykset maksavat veronsa. Valtiovarainministeriön kassaa on vahvistettu neljässä vuodessa noin 1,9 biljoonan peson tai 95,7 miljardin euron lisätuloilla. Laittoman polttoainekaupan vastaiset toimet ovat tuoneet valtionkassaan 236,1 miljardia pesoa eli 11,9 miljardia euroa. Hallinnon tarpeettomien luksuskulujen, mukaan lukien yksityisen sektorin hämärät sopimukset, karsiminen on tuonut puolestaan 574 miljardin peson tai 28,9 miljardin euron säästöt. Valta on vaatimattomuutta eivätkä köyhät voi kärsiä mahtailevasta rikkaiden hallinnosta. Presidentinkanslia törsäsi 3,6 miljardia pesoa joka vuosi. Tänä vuonna käytämme alle 600 miljoonaa pesoa. Euroissa 181 miljoonan lähtötasolta on tultu alas 30,2 miljoonaan euroon. Neljässä vuodessa ei ole ostettu esimerkiksi yhtään uutta autoa liittovaltion toimeenpanovallan virkamiehille.

9. Presidentin kahdeksan tuhannen hengen turvajoukot (Estado Mayor Presidencial) lakkautettiin ja yhdistettiin puolustusministeriöön, entisten presidenttien eläkkeet lakkasivat juoksemasta ja kaikenlaiseen hämärään vaikuttamiseen, perheenjäsenten ja ystävien suosimiseen, korruptioon ja rankaisemattomuuteen on puututtu eivätkä ne ole enää maan tapa. Hallituksen julkisuuskuluista on poistettu 42 miljardia pesoa tai 2,1 miljardia euroa. Emme halua enää palata myydyn tai vuokratun median aikoihin. Tarpeettomien ja väärinkäytöksiin altistavien rahastojen lopettamisella on palautettu valtiolle 132 miljardia pesoa, mikä tekee noin 6,6 miljardia euroa.

10. Lupaus siitä, etteivät verot, polttoaineet tai sähkö kallistuisi, on lunastettu. Tämän vuoden 8,1 prosentin inflaatiosta huolimatta polttoaineiden hinnat on pidetty alhaalla 338 miljardin peson tai likimain 17 miljardin euron valtiontuella. Tähän on ollut varaa, sillä valtion tulot ovat nousseet 3,7 prosentilla yli inflaation tason yltäen 460 miljardin peson tai 23,2 miljardin euron lisätuloihin. Jos emme olisi tehneet tätä päätöstä, inflaatio oli karannut jopa 13 prosenttiin. Inflaatio on köyhiin pahiten kohdistuva raskas vero. Politiikka on myös onnea, koska olimme arvioineet öljyn hinnan 60 dollariksi tynnyriltä, mutta se ylsi sataan dollariin ja on ollut keskimäärin 80 dollarin tasolla. Ylijäämä on päätetty kohdentaa polttoaineiden hintojen ylläpitämiseen, jotta hintojen nousua on voitu hillitä. Strategia on toiminut, sillä kansantaloutta on kyetty tukemaan ja tulopohja on vahvistunut kaikesta huolimatta.

11. Valtion budjetti on kasvanut vuodesta 2018 vuodelle 2023 kaikkiaan 57 prosentilla. Osavaltioiden ja kuntien rahoitusta on lisätty 50 prosentilla. Valtion rahoitus ei kuulu puolueille vaan kansalle. Hallituksemme aikakaudella julkisten kehitys- ja infrastruktuurihankkeiden rahoitus on lisääntynyt 78 prosenttiyksiköllä eikä vastaavaa oltu koettu vuosikymmeniin.

12. Kuutta öljyjalostamoa on uudistettu vajaalla 40,2 miljardilla pesolla eli noin kahdella miljardilla eurolla. Deer Parkin jalostamo Teksasissa ostettiin Shelliltä 600 miljoonalla dollarilla, mutta kyseinen investointi saatiin maksettu pelkästään yhden vuoden tuloilla. Paraísoon, Tabascoon, rakennettiin uusi Olmeca-öljynjalostamo 11 miljardilla dollarilla. Sen ylösajo on meneillään ja pian se kykenee tuottamaan 340 000 tynnyriä päivässä. Tulaan ja Salina Cruziin rakentuu kaksi uutta koksauslaitosta, joihin investoidaan 160 miljardia pesoa eli melkein 8,1 miljardia euroa. 14 vuotta jatkunut taantuva öljyntuotanto on saatu pysäytettyä: raakaöljyn tuotanto on noussut 1,8 miljoonan tynnyrin päivätasolle ja kaasu noin 4,8 miljoonaan päivittäiseen kuutiojalkaan. Todennetut öljyvarannot ovat kasvaneet kuudella prosentilla. Ensi vuoden loppupuolella meistä tulee energiaomavaraisia, kun lakkaamme ostamasta polttoaineita ulkomailta.

13. Myös sähköteollisuus on pelastettu ja sen yksityistäminen on pysäytetty. Liittovaltion sähkökomissioon (Comisión Federal de Electricidad) sijoitetaan kuusivuotiskauden loppuun mennessä 9,3 miljardia dollaria ja sen asennettu kapasiteetti nousee noin 10 000 megawattiin. 38 käynnissä olevaa projektia modernisoivat energiantuotantoa ja tekevät siitä puhtaampaa. 16 vesivoimalan turbiinit uusitaan ja Sonoran osavaltion Puerto Peñascoon on rakenteilla Latinaisen Amerikan suurin aurinkovoimala. Sähkökomission työntekijöiden avulla asennetaan valokuitua ja pystytetään 3 800 antennia, jotta yllämme 10 979 yhteyspisteen tavoitteeseen ja takaamme ilmaisen internetyhteyden koko maan kouluissa, sairaaloissa ja julkisissa tiloissa.

14. El Rosariossa, Sinaloassa, sijaitsevasta Santa Marían padosta on valmistunut 70 prosenttia. Jätämme Sonoraan, Sinaloaan ja Nayaritiin tekoaltaita, kanavia ja veden infrastruktuuria kastelemista varten 100 000 hehtaaria. Investoimme 16,2 miljardia pesoa tai 815,2 miljoonaa euroa patohankkeisiin ja vesijohtojen rakentamiseen kahdeksassa osavaltiossa.

15. Yaqui-kansan oikeudenmukaisuussuunnitelma etenee: takaamme veden kotitalouksille ja maanviljelyyn, palautimme 30 000 hehtaaria maata tälle alkuperäiskansalle, myös kokonaisvaltaista kehitysohjelmaa sovelletaan näissä yhteisöissä.

16. 2018 maissin, pavun, riisin ja vehnän tuotanto oli 31,2 miljoonan tonnin tasolla ja viime vuonna se ylsi 32,3 miljoonaan tonniin, mikä on 3,5 prosenttia enemmän. Tänä vuonna tuotanto kasvaa selvästi takuuhintojen asettamisen ja 300 000 tonnin lannoitejakelun vuoksi. Ensi vuonna ilmaiset lannoitteet tulevat saavuttamaan kaksi miljoonaa pienviljelijää. Meillä on maailman suurin metsien uudelleen istuttamisohjelma, johon sijoitetaan 30 miljardia pesoa tai noin 1,5 miljardia euroa joka vuosi. Sembrando Vida työllistää 450 000 maanviljelijää. Kaksi miljoonaa pienviljelijää saa tuotantotukea. Tukea ohjataan myös 180 000 kalastajalle. Välikädet on poistettu ja kukin saa tukensa suoraan omalle tililleen, joten myös käteismaksujen riskeistä vapaudutaan. Pandemiasta huolimatta maataloussektori kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia ja tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kasvua on kertynyt 3,2 prosenttia.

17. Felipe Ángelesin nimeä kantava uusi kansainvälinen lentokenttä avattiin 21.3. Ciudad de Méxicon lentokenttää parannetaan, Tuxtla Gutiérrezin ja Chetumalin lentokentät modernisoitiin, Tepicin ja Puerto Escondidon lentokenttiä ollaan laajentamassa. Tulumiin, Quintana Roon osavaltiossa, on rakentumassa kokonaan uusi kansainvälisen tason lentokenttä.

18. Neljässä vuodessa 40 516 kilometrin valtatieverkoston ylläpitoon on panostettu 71,5 miljardia pesoa, mikä vastaa 3,6 miljardia euroa. Uusia valta- ja ohitusteitä on valmistunut 522 kilometriä lähes kaikissa maan osavaltioissa. Ensi vuonna avataan yhdeksän uutta valtaväylää muun muassa Oaxacassa, Guerrerossa, Veracruzin ja Tamaulipaksen välillä sekä Hidalgossa. Uusia siltahankkeita on vireillä useita, joista tärkein on Cancúnin Nichuptén laguunin kahdeksan kilometrin pikatiehanke. Maaseudun tieyhteyksiä toteutetaan 13 osavaltiossa. 570 kunnan Oaxacassa on rakennettu paikallisten alkuperäiskansojen toimesta tähän mennessä 2 441 kilometriä käsityönä tehtäviä kauniita betonikiviteitä. Niiden rakentaminen on alkanut myös Guerrerossa ja Tlaxcalassa.

19. Viemme loppuun 1 554 kilometrin Maya-junahankkeen (Tren Maya). Ensi vuoden heinäkuussa alamme vastaanottaa 42 junaa, joissa on 219 vaunua ja jotka valmistetaan Ciudad Sahagúnissa, Hidalgossa. Kyseessä on maailman suurin rautatiehanke, pyydämme ylpeilyä anteeksi etukäteen. Toisella sijalla on 750 kilometrin hanke maassa, jota en mainitse tässä yhteydessä. Samaan aikaan panostamme mayojen arkeologisten aarteiden tutkimiseen ja ehostamiseen. Tavara- ja matkustusliikennettä varten avataan uudelleen yhteydet Coatzacoalcosista Palenquehen ja Ixtepecistä Ciudad Hidalgoon Guatemalan rajalla. Tehuantepecin kannaksen kiskoväylä (Corredor del Istmo de Tehuantepec) yhdistää toisiinsa Meksikon kapeimman kohdan uudistettavat satamat Salina Cruzin ja Coatzacoalcosin. Niiden välille luodaan 10 teollisuuskeskittymää 3 000 hehtaarin alueelle. Guadalajaran taajama-alueen juna valmistui ja samalla Jaliscon metropolialueella ollaan aloittamassa Tlajomulcon paikallisjunaa. Ensi vuonna avataan pääkaupungin ytimestä Buenavistasta 45 minuutissa uudelle Felipe Ángelesin lentokentälle kulkeva junayhteys. Ensi vuoden joulukuussa panoraamiset maisemat vuoriston läpi halkova Ciudad de Méxicon ja Tolucan välillä kulkeva kaupunkijuna aloittaa liikennöinnin. Presidenttikauden loppuun tultaessa jätämme jälkeemme toimivan matkustajajunien verkoston, koska Meksikon raideliikenteen pitkistä perinteistä huolimatta junaliikenne ajettiin alas. Tämä hallitus laittaa liikkeelle kaksi tuhatta kilometriä raideyhteyksiä.

20. Modernisoimme tullilaitoksen tiloja: 19 pohjoisen rajan tarkastuspistettä, kaksi etelärajalla ja 16 satamien tulliasemaa. Niihin investoidaan 80 miljardia pesoa, mikä on nelisen miljardia euroa. Siitä lähtien kun puolustusministeriö ja merijalkaväki huolehtivat tulleista ja satamista, tullilaitoksen tulot ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla. Tulleissa kerätään valtion kirstuihin jo yli biljoona vuodessa, mikä on noin 50,4 miljardia euroa. Enää raha ei vuoda vieraisiin käsiin eivätkä poliitikkojen kaverit hoitele tullilaitoksia. Myös salakuljetukseen ja huume- sekä asekauppaan puututaan niiden vaatimalla vakavuudella.

21. Kaupunkien parantamishankkeisiin on sijoitettu 38 miljardia pesoa tai 1,9 miljardia euroa 135 kunnassa, joissa on rakennettu 151 urheilutilaa, 293 puistoa, rantakatua tai taide- ja kulttuuritilaa, 44 kauppahallia, 162 koulua, 22 terveyskeskusta, 216 katua ja juomavesiverkoston osaa. 6 721 julkista rakennusta ja 1 953 historiallista kirkkoa tai kulttuurikiinteistöä on rakennettu uudelleen vuoden 2017 maanjäristysten tuhon jälkeen. Vielä kesken olevat hankkeet viedään loppuun. Fovisssten ja Infonavitin asuntolainoja on myönnetty kahdelle miljoonalle työntekijälle. Asuntorakentamisen valtiollisia avustuksia on annettu 317 000 vähävaraiselle kotitaloudelle.

22. Uusia luonnonsuojelualueita on luotu kolme, joiden pinta-ala yltää 127 409 hehtaariin. Yhteisömaita on pyhitetty kasviston ja eläimistön suojelemiseksi vapaaehtoisesti toiset 139 749 hehtaaria. Texcocon järven ekologisen puiston muokkaus jatkuu. Tulette pitämään myös Tulumiin nousevasta Jaguaaripuistosta ja suuren Chapultepecin kaupunkimetsän laajennus- ja parannusprojektista.

23. Kaikki avustukset maksetaan tuensaajille ilman välikäsiä, järjestöjä tai niihin pesiytynyttä korruptiota. Olemme saaneet valmiiksi 1 779 valtiollisen Hyvinvointipankin (Banco del Bienestar) konttoria. Ensi vuoden puolivälissä tulee toimimaan 2 744 pankkikonttoria, mikä tekee Hyvinvointipankista maan suurimman pankkiverkoston, joka yltää myös syrjäseuduille ja jakaa kansalle 600 miljardia pesoa tai 30,2 miljardia euroa, jotka kohdistetaan 25 miljoonalle edunsaajalle.

24. Olen täysin vakuuttunut siitä, että rauha on seurausta oikeudenmukaisuudesta, mikä tarkoittaa nuorista, haavoittuvaisimmista ja syrjäytyneistä huolehtimista. Tämä strategia vähentää väkivaltaa. Sitä täydentävät turvallisuusviranomaisten yhteistyö, sinnikkyys ja ammattimaisuus sekä se, ettei korruptiota eikä rankaisemattomuutta sallita. Kaikki tämä tuo tuloksia: liittovaltiotason rikokset ovat vähentyneet 27,3 prosentilla hallituskauden alusta lähtien, autovarkaudet 40,1 ja kidnappaukset 68,1 sekä murhat kymmenisen prosenttia. Maanantaista perjantaihin teemme jotakin, mitä ei koskaan tehty. Kokoonnumme aamukuudelta koko turvallisuuskabinetin voimin. Käymme läpi raportit ja teemme päätöksiä. Samaa käytäntöä noudatetaan kuvernöörien toimesta osavaltiotasolla. Turvallisuuskysymyksiä ei voida vain delegoida jollekin virkamiehelle, sillä vallanpitäjien täytyy olla siitä arkisessa vastuussa suoraan kansalaisille.

25. Siviilisuojelussa on onnistuttu niin tulvien, tulipalojen, maanjäristysten kuin muidenkin katastrofien suhteen. Tässä työssä puolustusministeriön ja merijalkaväen avustussuunnitelmat kuten DN-III ja Plan Marina ovat olleet suureksi avuksi. Armeija on aina ensin paikalla. Kansalliskaarti (Guardía Nacional) on perustettu ja lähes 500 kasarmista on rakennettu 247. 123 000 kaartin jäsentä on rekrytoitu ja koulutettu. 19 liittovaltion osassa on jo enemmän kansalliskaartin joukkoja kuin osavaltiotason poliiseja. Ilmaisen kiitollisuuteni kongressin lainsäätäjille ja paikallisille kongresseille kansalliskaartia koskevan perustuslain muutoksen hyväksymisestä, joka yhdistää sen osaksi puolustusministeriötä sen vakiintumisen ja ammattimaistumisen takaamiseksi. Konservatiivisen ajattelun todellinen ydin on tekopyhyys, joten teen selväksi, ettei hallituksessamme ole Genaro García Lunan kaltaisia virkamiehiä, ihmisoikeusloukkauksia, kidutusta ja joukkomurhia ei sallita, poliitikot eivät liittoudu rikollisten kanssa tai tue mitään kartelleja. Laki on kaikille sama. Yksi osoitus tästä on Ayotzinapan opettajaopiskelijoiden murhaamiseen ja sen peittelyyn osallistuneiden rikostutkinta ja rankaiseminen. Olemme luvanneet selvittää nämä tapahtumat ja olemme edistyneet.

26. Taputtakaamme siirtolaisille, sillä hyvinvointiohjelmien ja palkkojen parantamisen ohella Yhdysvalloista tulevat noin 40 miljoonan meksikolaisen perheilleen tekemät rahalähetykset ovat kasvaneet. Toiseksi suurin latinoyhteisö Yhdysvalloissa ovat viisi miljoonaa puertoricolaista ja kolmantena ryhmänä tulevat siellä asuvat neljä miljoonaa kuubalaisveljeämme. Emme tule haastamaan riitaa yhdenkään hallituksen kanssa, mutta pyydämme kunnioitusta ja puolustamme tarpeen vaatiessa siirtolaistemme oikeuksia. Arvioimme maanmiestemme rahalähetyksien yltävän tänä vuonna 60 miljardiin dollariin, joka kohdistuu 10 miljoonalle perheelle. Tämä on lisäapu yhteiskuntarauhan takaamiseksi, jotta kukaan ei näe nälkää ja toivon lyhty voi palaa.

27. Meksiko on yksi houkuttelevimmista maista sijoituksille ja liiketoimille. Saimme uudistettua vapaakauppasopimuksen Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Hallituksemme aikana ulkomaiset investoinnit ovat saavuttaneet historiallisen tason. Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana ne ylsivät reiluun 32,1 miljardiin dollariin, mikä tarkoittaa 29 prosentin kasvua edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Olemme Yhdysvaltojen tärkein kauppakumppani koko maailmassa. Teemme yhteistyötä, kunnioitamme toistemme itsemääräämisoikeutta ja vaalimme hyviä naapurisuhteita.

28. Meidän Amerikkamme kansojen ja maiden välinen suhde on veljeyttä, yhä alati vahvistuvaa sellaista nyt, kun monissa maissa toimii tai on voittanut laillisesti ja oikeutetusti johtajia, jotka jakavat tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja itsenäisyyden ihanteemme. Lähetän terveiset Zócalon torilta Luiz Inácio Lula da Silvalle. Kunnioitamme kaikkia maailman kansoja ja hallituksia. Toteutamme ulkopolitiikassamme puuttumattomuusperiaatetta, itsemääräämisoikeutta, kehitysyhteistyötä, erimielisyyksien rauhanomaista ratkomista ja yhteisen solidaarisuuden ihannetta.

29. Olemme suojelleet ympäristöä, pitäneet huolta vedestä. Emme ole antaneet yhtäkään lupaa kaivostoimintaan emmekä salli fracking-menettelyä tai geenimanipuloitua maissia.

30. Muutimme perustuslakia kuten lupasimme ja äänestimme ensimmäistä kertaa siitä, saako presidentti jatkaa vallassa virkakautensa loppuun asti. Presidentin virkasuoja poistettiin ja nykyisellään hänet voidaan tuomita mistä tahansa rikoksesta kuten muutkin kansalaiset.

31. 2022 juhlimme 500 vuotta Tenochtitlanin taistelusta ja 200 vuotta itsenäisyytemme saavuttamisesta erinäisillä kulttuurihistoriallisilla tapahtumilla, jottemme unohtaisi menneisyyttämme valloitettuna alkuperäiskansana ja nykyisyyttämme vapaana kansakuntana. Historiallinen muisti muodostaa osan politiikkamme tekemisestä. 2019 omistettiin Emiliano Zapatalle, 2020 Leona Vicariolle, 2021 sulkakäärme Quetzalcóatlille kuten se sanotaan náhuatliksi tai Kukulkánille, kuten sitä kutsutaan mayaksi. Tänä vuonna olemme juhlineet Ricardo Flores Magónia ja ensi vuonna muistamme Francisco Villaa.

32. Ilmaisen kiitollisuutta kumppanilleni, vaimolleni Beatriz Gutiérrez Müllerille hänen avustaan lukemisen sekä muiden koulutus-, taide- ja kulttuuriprojektien edistämisessä. Hän ei hyväksynyt minkäänlaista presidentin puolison virallista asemaa eikä hän tule ottamaan osaan mihinkään vaaleihin. Yleisen edun, kansan ja meidän muutosprosessimme on oltava kaiken muun yläpuolella.

33. Edullisen kulttuurin rahaston (Fondo de Cultura Económica) avulla on painettu yli kaksi miljoonaa ikimuistoista teoista, joita on jaettu ilmaiseksi tai myyty vaatimattomaan hintaan. Emme ole lakanneet tukemasta terveyttä edistävää harrasteurheilua emmekä ammattiurheilua. Olemme jakaneet vuosittain apurahoja kansainvälisille kilpaurheilijoille ja tulemme tekemään niin jatkossakin.

34. Neljässä vuodessa olen käynyt kaikilla alueilla ja kaikissa osavaltioissa. Koskaan Meksikon historiassa ei ole toteutettu arkista ja vastavuoroista vuoropuhelua tiedotusvälineiden edustajien ja kansan kanssa, kuten aamupäivän tiedotustilaisuuksissa (mañaneras) tapahtuu.

35. Tieteen ja teknologian neuvosto (Conacyt) oli kansallisten ja ulkomaisten suuryritysten eduksi tehdyn tutkimuksen käsikassana. Nyt Conacyt keskittää resurssinsa apurahoihin ja sellaiseen tutkimukseen, joka palvelee todellisia kansallisia tarpeita.

36. Kerrataan vielä. Oligarkia ei enää hallitse Meksikossa. Demokraattisen hallituksen prioriteetti ovat köyhät. Korruptiota ei suvaita eikä kukaan nauti rankaisemattomuudesta. Veronmaksun etuoikeudet loppuivat. Politiikka ei ole yhden miehen show, muutokset viedään läpi kansan kanssa ja hyvällä ryhmätyöllä. Politiikka kuuluu kaikille. Hallituksen luksuseduille on pantu päätepiste ja julkiset toimijat ovat aikaansaapia, vastuullisia ja nuhteettomia sekä heidän tulotasonsa on kohtuullinen, sopivalla keskitasolla, kuten presidentti Juárez suositteli. Meksiko on saamassa takaisin arvostusta muiden maiden keskuudessa. Hallitus on lakannut olemasta suurin ihmisoikeuksien sortaja. Palkkojen nostaminen, liikevoittojen jakaminen yritysten työntekijöille ja hyvinvointiohjelmat ovat muuntautuneet toimiviksi välineiksi tulonjaon tasaamiseksi. Valtion yleiset eläkkeet, vammaisavustukset ja vähävaraisimpien perheiden apurahat on kirjattu perustuslakiin. Koulutuksesta ja terveydestä on tulossa kansalaisoikeuksia, koska ne eivät ole etuoikeuksia. Olen ylpeä ja meidän kaikkien on syytä tuntea ylpeyttä siitä, että olemme voittamassa taistelua rasismia, luokkasortoa ja kaikenlaisia syrjinnän muotoja vastaan. Olemme vähentäneet rikollisuutta. Mielenilmauksia on ollut vähän, lakot ovat olleet harvassa eikä hallinto ole minkäänlaisessa kriisissä. Ilmaisunvapaus ja oikeus olla eri mieltä taataan kuten ei koskaan ennen. Meksiko on vapauksien pyhäkkö, joitakin päiviä sitten äärioikeiston kansainvälisesti kuuluisimmat henkilöt saivat kokoontua täysin esteettömästi. Hallitus ei osallistu vaalivilppeihin. Valtakunnansyyttäjän virasto, lainsäätäjät ja oikeuslaitos voivat toimia täysin itsenäisesti. Uskonnonvapaus taataan ja valtio on vapaa kirkollisesta vaikutusvallasta. Näytämme toteen sen, miten Meksikon suurin rikkaus piilee sen kansan rehellisyydessä.

37. Politiikka on ajattelua ja toimintaa. Vaikka tärkeintä ovat teot, myös hallitusmallin määrittelyillä on oma arvonsa. Kutsuisin sitä “meksikolaiseksi humanismiksi”. Minkään inhimillisen ei tule olla meille vierasta, kuten roomalainen oppinut Publius Terentius Afer sanoi. Ravitsemme ajatteluamme yleismaailmallisilla ideoilla, mutta projektimme ytimenä sykkii vuosituhantinen kulttuurinen suuruutemme ja ainutlaatuisen hedelmällinen poliittinen historiamme. Mitkä ovat meksikolaisen humanismin poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia neljättä muutosaaltoa ruokkivia periaatteita? Kuten itsenäisyyden isä Miguel Hidalgo y Costilla sanoi “kansa, joka tahtoo olla vapaa, on oleva sitä”. Demokratian maaperällä seuraamme Francisco I. Maderon ja San Luis Potosín suunnitelman 20.11.1910 ilmaisuja, jotka tuomitsivat vallan väärinkäytökset, joista hyötyi hyvin pieni osa kansasta. Edistyminen ilman oikeudenmukaisuutta on taaksepäin kulkemista. Pelkkä talouskasvu ei riitä, jos oikeus ei toteudu. Uusi talouspolitiikkamme on hylännyt teknokraattiset pakkomielteet mitata kaikkea kasvun mittareilla, vaikka ne eivät heijastelisikaan lainkaan sosiaalisia todellisuuksia. Olennaista ei ole määrä vaan laatu, siis tulon ja rikkauden yhdenvertainen jakaminen. Valtion viimekätinen päämäärä on luoda olosuhteet ihmisten onnelliselle kurjuuksista ja peloista vapaalle elämälle. Talouskasvun tuolla puolen korruptio ja etuoikeudet on kitkettävä, jotta kaikki kerätty ja säästetty vauraus voidaan antaa kansan enemmistölle ja etenkin sen köyhimmille sekä syrjityimmille jäsenille.

38. Sosiaalipolitiikassa hallitus kuuntelee kaikkia, mutta panee etusijalle kaikkein vaatimattomimmissa oloissa elävät. Olemme sanoneet aina, ja se oli Ciudad de Méxicon kaupunginjohtajan vaalien mottoni vuonna 2000, että “kaikkien hyväksi, ensin köyhät”. Tämän lauseen olisi syytä olla politiikan keskiössä, koska se merkitsee humanismia ja toisenlaista tapaa ymmärtää valta, jonka harjoittaminen on puhdasta vain silloin, kun se alistetaan toisten ihmisten palvelemiselle.

39. Köyhimpien huomioiminen tuo mukanaan monien tuen silloin, kun sorto pyritään hautaamaan ja yhteiskunnasta halutaan tehdä tasavertaisempi ja veljellisempi. Ketkä määrittelevät todellisuudessa demokraattisen hallituksen? Kansa. Ricardo Flores Magón jätti meille monia opetuksia. Yksi niistä on usein toistamani lause: “Vain kansa voi pelastaa kansan”. Toinen oaxacalainen, suurin presidentti koko Meksikon historiassa, Benito Juárez, zapoteekki-intiaani sanoi: ”Kaikki luonnistuu kansan myötämielisyydellä, mutta ilman sitä ei ole mitään”. Ketkä tukevat neljättä julkisen elämän muutosta? Kansa. Siksi emme tule koskaan pettämään kansaa.

40. Tämä keskeinen opetus etenkin nuorten on muistettava: mitään ei voida saavuttaa ilman kansan rakastamista. Neuvo nuorille onkin, että jos he haluavat omistautua politiikan jalolle ammatille, heidän ei tule milloinkaan unohtaa syvää rakkautta kansaa kohtaan. Presidentti Lázaro Cárdenas sanoi 1937, että “monien julkisten palvelijoiden todellisen moraalin saattoi saada selville siitä vastenmielisyydestä, minkä köyhien ihmisten avunpyyntö heissä herätti. Siksi ajattelenkin yhä enemmän meidän oman kansamme loputonta tragediaa”, hän sanoi. Todellinen politiikka on syvästi inhimillistä ja sitä harjoitetaan toisten hyväksi. Tietoisuuksien vallankumous jatkukoon. Tehkäämme meksikolaisesta humanismista totisinta totta. Eläköön Meksiko!

Tietoinen kansa on herännyt uusliberalismin painajaisesta

Siinä missä López Obrador onnistui tiivistämään ison liudan hallituksensa saavutuksia, kirjailijana ja toimittajana ansioitunut Fabrizio Mejía Madrid taas onnistui kertomaan sen, mistä yhdessä maailmanhistorian suurimmista mielenilmauksista todella oli kyse. Esitän seuraavaksi käännöksen hänen kolumnistaan “La Marcha”.

Jo päiviä ennen tätä mielenilmausta media kutsui meitä “paikalle kyyditetyiksi”. Akatemian elitistit syyttivät meitä osallistumisesta uskonnolliseen “kulkueeseen” sekä natsismin tai PRI:n oletetun uudelleen perustamisen vuoksi ja presidentin parvekkeen ympärille kokoontumisen vuoksi. Mutta kukaan ei ole tullut katsomaan, mitä obradorismi on, kun se kohtaa toisensa kadulla. Sunnuntaina saavuin itsenäisyyden enkelin monumentille kello 7:15 ja pystyin vahvistamaan sen, mitä olen nähnyt vuoden 2005 virasta syrjäyttämisen vastaisesta marssista lähtien: Andrés Manuel López Obrador ei ole yksi henkilö, vaan hän on sitä, mitä hänen seuraajansa ovat. Häntä ei ihailla, vaan sitä, minkä hän luo meidän häneen uskovien keskuudessa: se on tietty tapa suhtautua tähän maahan ja sen historiaan, puhetapa, joka on täynnä tuota todellisuutta, ja innostusta osallistua julkiseen elämään. Eräs mies kantaa kylttiä, joka alleviivaa koko tämän mielenosoituksen tunnelman: “Väkijoukko ei vihaa. Vähemmistöt vihaavat, koska oikeuksien valloittaminen tuo mukanaan iloa, kun taas etuoikeuksien menettäminen aiheuttaa kaunaa.”

Obradorismin ymmärtämiseksi on välttämätöntä ymmärtää sen kaksi perusominaisuutta. Yksi on se, mistä maan pääasiallinen vaalien enemmistö koostuu. Toinen on se, kuinka tuo enemmistö loi oman johtajansa AMLO:n. Kun puhumme obradorismista, puhumme kaikista niistä meksikolaisista, jotka ymmärsivät jossain vaiheessa vuonna 2006, ettei uusliberalismista koskaan olisi oleva hyötyä heille. Uusliberalistinen malli ehdotti, että “oleminen” ja “omistaminen” olivat sama asia ja että ihmisarvo määrittyy heidän ansaitsemansa rahan, ostamiensa tavaroiden ja tuotemerkkien sekä seinilleen laittamiensa akateemisten nimikkeiden arvon mukaan. Se oli talous, joka antoi identiteetin. Miljoonat ihmiset ajettiin epävarmuuteen ja heille annettiin kertakäyttöisyyden rooli. Heillä ei ollut omaisuutta, he eivät kuluttaneet tarpeeksi, he eivät tienneet, mitä tarvitaan. He olivat ei-olentojen ei-paikassa, sosiaalisesti kuolleita; eli ihmisiä, jotka työskentelivät ja loivat loputtomasti, mutta jotka eivät saaneet tunnustusta muilta. Samaan aikaan tätä enemmistöä loukattiin päivittäin kertomalla, että he olivat köyhiä, koska he olivat laiskoja, että he olivat köyhiä, koska he eivät yrittäneet tarpeeksi, että he olivat köyhiä, koska he eivät opiskelleet englantiaan ja tietokoneen käyttöään. Saamaan aikaan heille näytettiin televisiossa, kuinka yksi prosentti väestöstä eli yksityisten jahtien, lentokoneiden ja saarten ylellisyydessä ja yltäkylläisyydessä. Tilapäiset työpaikat, huonosti palkatut ja epävarmat, ja velkaantunut luottokorttien kulutus yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin, koulutuksen ja terveydenhuollon yksityistämiseen loukkasivat valtavaa enemmistöä, joka jäi ilman minkäänlaista identiteettiä, ylpeyttä tai kuulumisen tunnetta suhteessa ainoaan säilyneeseen suvereniteettiin eli markkinoihin. Mutta tilanne paheni, kun Vicente Fox ja PRIAN toteuttivat vuoden 2006 vaalipetoksen liittovaltion vaali-instituutti IFE:tä hyväksikäyttäen. Sitten valtio päästi valloilleen sotilaallisen hyökkäyksen ilman sääntöjä tai lakeja, jossa “sivullisten vahinkojen” nimeä käytettiin uusliberalismin syrjäytyneistä, silloin jos heitä ei suoraan kutsuttu rikollisiksi. Köyhyyteen ja sairauksiin lisättiin myös fyysisten vahinkojen ja kuoleman taakka. Obradorismin suuri päätös oli ymmärtää, että vaikka taloudessa heidän ei annettu olla olemassa, se oli politiikassa, jossa he saattoivat vaatia omaa, ei määritettyä, paikkaansa, mikä puolestaan oli eräänlainen juurtumisen muoto, he saattoivat tuntea kuuluvansa tähän maahan. Tätä tarkoitamme, kun kutsumme uutta osallistavaa demokratiaa “köyhimpien kansankerroksien” vallaksi. Kyse ei ole siitä, että joku olisi päästänyt heidät sisään, vaan pikemminkin siitä, miten he ryntäsivät pakolla sisään äänestämällä, mutta myös mielenilmauksilla julkiseen elämään, joka yksityistettiin, kuten kaikki muukin. Tämä rikkomus johti paikkaan, jonne heidän ei annettu päästä, meni alueelle, jota eliitti ei tuntenut: politiikan tekemiseen, yhteiskunnassamme elävien konfliktien pöydälle laittamiseen. Nuo miljoonat nykyään politisoidut “kertakäyttötuotteet” ovat obradorismin ydin.

Toinen asiakohta on se, kuinka loimme tämän johtajan nimeltä AMLO. Opposition edustajat kutsuvat häntä ”Lópeziksi”, koska he uskovat yleisen sukunimen loukkaavan häntä. Todellisuudessa se tekee hänestä suuremman, koska juuri tuo  “yleinen” etu pannaan peliin. Hänen luojansa kutsuvat häntä ”Obradoriksi”, siksi,  joka tekee asioita, joka toimii. Mutta presidenttikaudella hän on ollut “puuvillainen pieni pää” viekkautensa ja valkoisten hiustensa vuoksi. Se on rakkaudellinen lempinimi. Tämä johtaja vieraili kaikissa maan kunnissa jopa kolme kertaa ja sai sisällytettyä kaikki vaatimukset yhteiseen runkoon: “korruption vastaiseen taisteluun”. Siten obradorismi ei rakennu karismaattisen johtajan ympärille, vaan pikemminkin etiikkaa politisoivaan vaatimukseen. Tämä on tärkeää huomioida sekoittaaksemme meidät uskontoon, kuten monet tutkijat ja mielipiteiden väsääjät ovat kenties ilkeyttään tehneet. Etiikan politisointi tarkoittaa hyvän tai pahan tekemisen välisen arvottamisen poistamista puhtaasti yksityiseltä elämänalueelta ja sen tekemistä julkiseksi asiaksi. “Julkisen elämän puhdistaminen” on ollut obradorismin motto, mutta se menee pidemmälle kuin se, että poliitikkojen, liikemiesten ja tiedotusvälineiden keskuudessa ei olisi korruptiota. Se on ajatus sellaisen hallintomallin rakentamisesta, jolla olisi demokraattinen  ja myös moraalinen oikeutus. Tätä on López Obrador miljoonien “kertakäyttöihmisten” luomana johtajana.

Tuotuamme esiin nämä kaksi obradorismin peruspiirrettä, palataan La Marchaan, tähän mielenilmaukseen. Meillä on siinä miljoonan kahdensadan tuhannen vakuuttuneen ihmisen keskittyminen pääkaupunkiin. Suurin osa ei ole kirjaimien, univormujen tai lippujen alle järjestyneitä joukkoja. Presidentin puolue Morena ei ole marssimassa. He ovat, kuten vuoden 2005 tekaistusta virkasyytteestä lähtien, kansalaisia, jotka osallistuvat omilla käsintehdyillä kylteillään, joilla on oma käsitys siitä arvokkuudesta, jonka poliittinen osallistuminen heille antaa. Sitä väkivaltaa vastaan, joka nimittää meitä ulkopuolelta käsin ja oletetun älyllisen tai taloudellisen paremmuuden turvin, obradoristit käyttävät resursseja, joita he hallitsevat: omaksuvat omikseen heihin kohdistetut loukkaukset. He saapuvat tälle marssille merkitsemään uudelleen kaksi substantiivia, jotka politiikkaa liiketoimintana harjoittava PRIAN-oppositio on antanut heille: “vääräsääret” ja “kyyditetyt”. Ensimmäinen käsite liittyy ihonväriin ja kovaan työhön, alasti, paljain jaloin.

Toinen, “kyyditetyt”, kertoo sen, mitä media heistä ajattelee: että he ovat elottomia ruumiita, joita voidaan pakottaa, liikuttaa ja hylätä jälleen kerran. Vastustajat eivät ymmärrä, että kutsumalla heitä “kyyditetyiksi” he tulevat korostaneeksi sitä ehtoa, jonka uusliberalistinen hallinto itse oli heille asettanut: olla pelkkiä alamaisia, ilman vakaumuksia, esineitä, jotka ostetaan, kuljetetaan ja heitetään pois. Tässä kohtaa obradorismi saavuttaa vaikutuksensa loukkausten kumoamiskoneena: “Tulen paikalle toivon kyyditsemänä”, sanoo eräs Juchitánista, Oaxacasta kotoisin oleva nainen. “Me olemme vääräsäärisiä”, lukee Tepetitánin, Tabascon, pahvissa. “Minut kyyditsi paikalle lentokenttä, öljynjalostamo, valtameret yhdistävä kannaksen väylä, juna”. Se on luovaa nautintoa, jonka olen nähnyt niin monta kertaa obradorismissa, puutangoista tehdystä Quijoten hevosesta lähtien, aina niihin paitoihin asti, joissa on kaksi rikkinäistä jalanjälkeä 4T:n tukemiseksi, joka täällä muuttuu muotoon “olen neljä vääntynyttä jalkaa”. Ottaessaan omakseen vastaanottamansa loukkauksen obradoristit vahvistavat olevansa subjekteja, eivät objekteja. Tumma, vatsakas mies kantaa pilapiirtäjä José Hernándezin luomaa “Amliton” piirroshahmon lippua, odottaa kärsivällisesti, että Meme Yamel haastattelisi häntä YouTube-kanavaansa varten. Hän odottaa ja odottaa ja voisi olettaa, että hänellä on jotakin valitettavaa, mutta kun mikrofoni vihdoin laitetaan hänen eteensä, hän sanoo vain: “Tulin paikalle oman vakaumukseni vuoksi. Kukaan ei kyydittänyt minua.” Hän odotti kaksikymmentä minuuttia sanoakseen vain kaksi lausetta. Se tekee siitä tärkeää, mutta myös hänestä arvokkaan.

Presidentti ei käytä PRI:n edeltäjiensä tavoin presidentin parvekkeen puhetta edukseen. Ei edes massiivista Zócalon torin keskittymää. Se, mitä hän tekee, on jotain muuta: hän kävelee viisi tuntia seuraajiensa keskuudessa, uppoutuu kokonaan heidän väliinsä. Vaikealla taipaleella hän kuuntelee, ei puhu. Siinä on radikaali ero. He, jotka sanovat, että se on osoitus hänen egostaan, hänen narsismistaan tai että se on suuri keskittymä Cárdenasin öljyn kansallistamisen tapaan tai kuin José López Portillon kokoontumiset pankkien vuoksi. Hän ei nouse ylhäälle Kansallispalatsin parvekkeelle pitämään puhettaan, vaan laskeutuu kuuntelemaan hänen johtajuutensa luoneita ihmisiä. Uusliberalismin hylkäämisen talouteen obradorismi vastaa kiinnittämällä huomionsa ahkeraan ja suojaa tarjoavaan kuuntelemiseen. Obradorismin ajatusta kansan tottelemisesta, sen käskyjen noudattamisesta ei voida ymmärtää millään muulla tavalla. Kuunteleminen on arvon antamista toiselle, joka on kansa, sen sanoille ja merkityksille, sille toiselle, joka ylittää kaikki tarpeet, minkä tahansa poliittisen taktiikan tai hallituksen suunnitelman. Toista on kuunneltava sen jälkeen, kun hänet on jätetty ulkopuolelle, pyyhitty pois, riistetty, ryöstetty, loukattu ja vahingoitettu. Tämän marssin annin kiteyttää freelance-toimittaja Luis Antonio Rojasin ottama valokuva: Andrés Manuel ihmisten ympäröimänä, inhimillisen pyörteen keskellä, ylöspäin katsoen.

Minulle La Marchan symbolinen ydinkokemus oli olla Jaliscosta ja Sinaloasta tulleiden ihmisten ympäröimänä. Välillämme on tasavaltainen juuritason yhteys, eli jaamme muutoksen, innostuksen siitä, traagisen toivon varmuuden. Todellakin, kuten keskustelin heidän kanssaan noina tunteina, jolloin seisoimme puolen metrin päässä itsenäisyyspylvään portaista, López Obrador saapui Felipe Calderónin hallituksen kanssa yhteistyössä toimineen huumekartellin johtaman sisäisen sodan jälkeen. Vuoden 2006 vaalipetos syöksi meidät, jo uusliberalismin valmiiksi tuhoamassa maassa, epävarmuuteen ja kuolemaan perustuvaan hallintomalliin. Mutta presidenttimme oli meitä varten pandemiassa ja nyt Ukrainan sodan seurauksissa. “Oli meidän vuoromme, kun tarvitsimme sitä eniten”, sanoo keskustelukumppanini, opettaja Guadalajarasta. Kun jotakin todellista rakennetaan, tiedämme, että se on aina ollut mahdollista. Tästä syystä voimme nimetä tämän neljänneksi muutokseksi nykyhetkestä käsin. He sanovat hyvästit, ihmiset alkavat liikkua kohti Zócaloa. Kello on vasta 9:35 aamulla ja aurinko paistaa jo. Presidentti López Obrador on aloittanut työnsä upottautuakseen väkijoukkoon. Hän tulisi pitämään puheensa vasta viiden tunnin kuluttua. Kuljen Paseo de la Reforman laidatkin täyttävän väkijoukon läpi. Saavun jollekin Juárezin kaupunginosan kaduista. Siellä eräs iäkäs pariskunta syö aamiaista ravintolassa. He ovat ainoat ruokailijat. Me muut olemme jalankulkijoita. Nähdessään joitakin wixarika-alkuperäiskansojen jäseniä, jotka ovat pukeutuneet peyoten inspiroimiin kuvioihinsa, etuoikeutetun valkoisen parin nainen pyytää heitä ottamaan kuvan kanssaan. Alkuperäiskansat kieltäytyvät. He kääntyvät ympäri ja yllän kuulemaan: “He luulevat meidän olevan käsitöitä”, sanoo yksi ja muut nauravat.

Andrés Manuelin puhe yleisönsä edessä sisältää avaimen, joka tekee koko kansanliikkeestä ymmärrettävän. Hän käyttää termiä “meksikolainen humanismi” kuvaamaan hallintotapansa perintöä. Se resonoi obradorismin jousien kanssa, ei vain siksi, että se teki kertakäyttöisistä esineistä jälleen toimijoita, vaan koska se haastaa myös uusliberalismin oletetun onnen odotuksen. Alhaalta katsottuna uusliberalismi pakotti riiston omaksumisen lisäksi myös huipulla olevat täyttämään liikakulutuksen odotukset. Tässä puutteen taloudessa koetaan kaksinkertainen menetys: yksi syrjäytyneiden ja ryöstettyjen köyhien, mutta myös toinen rikkaiden, joiden on yritettävä täyttää emotionaalisia menetyksiään, eksistentiaalisia haavoittuvuuksiaan esineillä ja tuotemerkeillä. Humanismi palauttaa politiikkaan sen vanhat tehtävät: demokratia palaa myös luonteeltaan taloudelliseksi ja moraaliseksi, eikä typisty vain vallan pelisäännöiksi. Taloutta ei ole erillään muista tuhansiin vaikuttavista toiminnoista. Politiikkaa on yhä edelleen olemassa, vaikka meille haluttiin kertoa, että se oli puhdasta teknokratiaa, niin sanottua “hallintotiedettä”, eli tekniikkaa eikä moraalista sitoutumista enemmistön onnellisuuteen. Valta itsessään olisi vain seurausta siitä, mitä renessanssin ihmiset kutsuivat julkisiksi hyveiksi, toisin sanoen ihanne siitä, miten politiikka ja poliitikot tekevät toimillaan oikeudenmukaisuutta.

Teksti ja käännöstyö: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Sin Embargo, SPR Informa, Signis Alc, etc.

Advertisement

Meksiko vaatii viiden vuoden rauhaa koko maailmaan

Zócalon torille oli kerääntynyt vähintään 140 000 henkeä 15.9., itsenäisyyspäivän aattona, jolloin presidentti perinteisesti huutaa vapauden puolesta, kuten itsenäisyyden isänä tunnettu Miguel Hidalgo aikanaan teki Doloresissa, Guanajuaton osavaltiossa 1810. Los Tigres del Norte -ryhmä tarjosi myös noin 3,5 tunnin konsertin ennen ja jälkeen kello 23.00 tapahtunutta seremoniaa, jota seurasi näyttävä ilotulitus.

Andrés Manuel López Obrador piti perinteisen presidentin puheen Meksikon itsenäisyyspäivän sotilasparaatissa 16.9., missä hän vetosi viisivuotisen maailmanrauhan puolesta sekä vaati sankaritoimittaja Julian Assangen vapauttamisesta. Ehdotus kolmen vaikuttajan, paavin, YK:n puheenjohtajan ja Intian pääministerin vetämästä rauhankomissiosta viedään seuraavaksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukseen. Paikalla olivat mielipidevanki Julian Assangen isä ja veli John Shipton ja Gabriel Shipton, vallankumousjohtaja Ernesto Che Guevaran tytär Aleida Guevara ja siirtolaisten oikeuksia Yhdysvalloissa puolustaneen César Chávezin jälkeläisiä. Suurimmat huomionosoitukset keräsivät Bolivian entinen presidentti Evo Morales Ayma ja 87-vuotias Uruguayn entinen presidentti José “Pepe” Mújica Cordano.

Esitän seuraavaksi käännöksen 16 minuutin puheesta, jonka voi myös lukea täältä.

Hyvät ystävät;

meksikolaiset;

asevoimien jäsenet;

kansalaiset, erikoisvieraat:

Tänään, kun juhlimme ylpeydellä kansallista itsenäisyyttämme, haluan tehdä tiedoksi ehdotuksen, jonka Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard esittää lähipäivinä tarvittavalla kunnioituksella ja ohjesäännöllä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa.

Kyse on kiireellisen sopimuksen etsimisestä Ukrainan sodan lopettamiseksi ja vähintään viiden vuoden aselevon saavuttamiseksi kaikkien kansojen välisen rauhan hyväksi, jotta kaikki se aika voidaan omistaa suurten ja vakavien taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien kohtaamiseen, niiden, jotka vaivaavat ja piinaavat maailman kansoja.

Politiikka on ainoa keino välttää sota. Hallitusvallan tai taloudellisen vallan asemissa olevat eturyhmät kuitenkin pyrkivät johtamaan politiikkaa kohti aseellista konfliktia, ja kun he ovat tehneet tämän virheen, sen korjaamisen sijaan he päättävät syventää sitä välittämättä ihmiskunnalle aiheuttamistaan kärsimyksistä tai vahingoista, joita ne aiheuttavat kansojen vakaudelle ja yhteiskuntien hyvinvoinnille. Tällä tavalla saivat alkunsa Venäjän sota Ukrainassa, myöhemmin säädetyt pakotteet ja massiiviset asetoimitukset hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen maahan, kaikki tekoja, jotka loivat nykyiseen yhteenottoon lisäannoksen järjettömyyttä.

Totuus on, että mitään ei ole tehty tai hyvin vähän on tehty tässä suhteessa: YK pysyy passiivisena ja ikään kuin pois pyyhittynä, muodollisuuksien ja poliittisen tehottomuuden vankina, jotka jättävät sille vain koristeelliseen rooliin.

Vielä tuomittavampaa on niiden suurvaltojen käytös, jotka suoranaisesti tai hiljaisuudessa asemoituvat suhteessa konfliktiin vain palvellakseen omia hegemonisia etujaan. Tästä syystä ei voida välttää epäilystä siitä, vaikka se saattaa tuntua perverssiltä ja uskomattomalta, miten tätä sotaa, kuten monia muitakin, ruokitaan sotateollisuuden etuajattelusta käsin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ilman muuta tuomittava. Käytän tilaisuutta hyväkseni selventääkseni, ettemme me meksikolaiset hyväksy minkäänlaista ulkomaista väliintuloa, koska olemme joutuneet viiden sellaisen suuren ikävän vastoinkäymisen uhriksi: yksi Espanjalta, johon liittyi useita yrityksiä takaisin valloittamisesta; kaksi Ranskalta ja kaksi Yhdysvalloilta. Nuo hyökkäykset ovat maksaneet meille verta, marttyyrikuolemia ja maa-alueita.

Mutta se ei tarkoita sitä, että voisimme lakata ihmettelemästä, kuinka Naton jäsenhallitukset kieltävät Ukrainalta pääsyn organisaatioon ratkaisevilla hetkillä, kun taas toisaalta tarjoavat sille aseita ja asettavat taloudellisia tai kaupallisia pakotteita Venäjää vastaan. Ne ovat toimenpiteitä, jotka ovat vain pahentaneet konfliktia, tuottaneet lisää kärsimystä uhreille, heidän perheilleen ja pakolaisille, pahentaneet ruuan ja energian puutetta ja kiihdyttäneet maailmanlaajuista inflaatiota, mitkä kaikki ovat ilmiöitä, jotka vahingoittavat suurinta osaa maailman kansoista.

Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä korjata virhettä, varsinkin jos siitä on tullut hyökkäys ihmisoikeuksia, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia vastaan kaikkialla maailmassa.

Siksi Meksikon hallitus ehdottaa, että tämän tuskallisen ja absurdin sodan ruokkimisen jatkamisen sijaan perustettaisiin välittömästi vuoropuhelua ja rauhaa käsittelevä komitea, johon kuuluisivat, siis jos se hyväksytään ja mahdollisilla sovittelijoilla on halukuutta osallistua, Intian ja Vatikaanin valtionpäämiehet sekä YK:n pääsihteeri. Viittaan Intian pääministeriin Narendra Modiin, paavi Franciscukseen ja pääsihteeri António Guterresiin.

Rauhan operaation on välittömästi pyrittävä vihollisuuksien lopettamiseen Ukrainassa ja suorien keskustelujen aloittamiseen Ukrainan presidentin Zelenskyin ja Venäjän presidentin Putinin kanssa.

Lisäksi tämän komitean tulisi ehdotuksemme mukaisesti saavuttaa myös monikansallinen sopimus vähintään viiden vuoden aselevosta, jonka YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyisi yksimielisesti ja joka merkitsisi sotilaallisten toimien ja provokaatioiden välitöntä keskeyttämistä sekä ydin- ja ohjuskokeiden lopettamista. Tämä sopimus vahvistaisi kaikkien valtioiden sitoutumisen yhteenottojen välttämiseen ja olemaan puuttumatta sisäisiin konflikteihin. Uskomme tällä tavalla voitavan luoda rauhan ja rauhallisuuden ilmapiiri, joka sallisi hallituksien omistaa kaikki ponnistelunsa köyhyyden, terveyden ja väkivallan tuhoisiin ongelmiin, joista kärsitään kaikilla mantereilla, ja käsitellä siirtolaisilmiötä humanitäärisellä ja veljellisellä tavalla.

Ilman rauhaa ei ole tuleva talouskasvua ja vielä vähemmän on oleva oikeudenmukaisuutta.

Hallitsemisen ei tulisi olla hegemonian tai herruuden harjoittamista, vaan ennen kaikkea kansojen hyvinvoinnin etsimistä; vallassa on järkeä ja siitä tulee hyve vain silloin, kun se asetetaan muiden palvelukseen.

Toivottavasti onnistumme tässä aloitteessa, mutta tapahtuipa mitä tahansa, koskaan ei ole turhaa taistella oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta.

Lopuksi kiitän viisaasta miestä Pepe Mújicaa läsnäolosta; Evo Moralesia, rehellistä ja rohkeaa yhteiskunnallista taistelijaa; John Shiptonia ja Gabrielia, Julian Assangen isää ja veljeä, aikamme sananvapauden quijotea [esitaistelijaa], joka on edelleen epäoikeudenmukaisesti vangittuna. Tältä julkiselta aukiolta, Meksikon tasavallan päätorilta käsin, sitoudumme jatkamaan Julian Assangen vapauden vaatimista. Kiitos, rakkain Aleida Guevara, että liityit joukkoomme, Ernesto Che Guevaran, suuren vallankumouksellisen idealistin tytär. Kiitän myös koko sydämestäni César Chávezin perhettä, tyttäriä ja poikia, jotka ovat kanssamme, älkäämme unohtako César Chávezia, edesmennyttä César Chávezia, joka on ollut meksikolaisten työläisten, siirtolaisten ja talonpoikien johtaja ja puolustaja aina tähän päivään asti. Sanoin yhä, koska hän on niitä miehiä, jotka eivät kuole kokonaan, he sulkevat silmänsä, pysyvät valppaina ja taistelevat aina oikeudenmukaisuuden puolesta.

Herrat Mújica ja Morales ruokailivat perinteisessä La Ópera -ravintolassa ulkoministeri Ebrardin seurassa, missä myös vallankumousjohtajien Emiliano Zapatan ja Francisco ”Pancho” Villan tiedetään syöneen yhdessä. Etelä-Amerikan voimakaksikko pyysi mariacheilta perinteisen laulun México lindo y querido.

Hyvät ystävät:

Kaikki vieraamme symboloivat ihanteita ja historiallisia taisteluita oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja veljellisen maailman puolesta ja ovat horjumatonta uskoa, rohkeutta ja arvokkuutta edustaneiden naisten ja miesten perillisiä.

Kiitän tässä siviili-sotilastapahtumassa myös veljellisesti ja vilpittömästi Meksikon asevoimia uskollisuudesta, sekä merivoimien ministeriötä kuin maanpuolustusministeriötäkin ja sen uutta haaraa, kansalliskaartia, instituutiota, joka vastaa maamme julkisen turvallisuuden takaamisesta tehokkaasti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Hyvät ystävät;

meksikolaiset:

Ilmaisen kaikille meksikolaisille, vapaille miehille ja naisille, hyville kansalaisille, vakaumuksellisille ihmisille, syvimmän arvostukseni lähimmäisenrakkauden periaatteen toteuttamisesta ja heidän horjumattomasta päätöksestään jatkaa taistelua, tuulesta ja aallokosta huolimatta, vapaan, reilun, aina sarastavan ja ikuisen kotimaan puolesta.

Eläköön Meksiko!

Zócalon tori, Ciudad de México, 16. syyskuuta 2022.

+++++

Itsenäisyyssodan alkamisesta tuli kuluneeksi 212 vuotta. Presidentti López Obrador sai täpötäydeltä torilta liudan kannustushuutoja kuten ”on kunnia olla Obradorin seurassa”. Valtiojohtaja muisti itsenäisyyssankareita seitsemällä eläköön-huudolla, kun taas jalot periaatteet saivat osakseen niin ikään seitsemän mainintaa. Kuolemaa puolestaan toivottiin korruptiolle, luokkasorrolle ja rasismille. Lopuksi omat kunniahuutonsa saivat alkuperäiskansat ja Meksikon kulttuurin suurenmoisuus. Ensimmäinen huuto varattiin itsenäisyydelle ja kolme viimeistä Meksikolle.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähde: Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto.

Tietoisuuksien vallankumous etenee ja syvenee

Meksikon presidentin hyväksyntä kansan parissa liikkuu alati 60 ja 70 prosentin välimaastossa.

Kuten Meksikon perustuslaki edellyttää, maan historian pidetyin presidentti Andrés Manuel López Obrador toimitti hallituksensa neljännen selonteon lainsäätäjille 1.9. Kongressissa 1 371 sivun asiakirjan vei perille asti hallituksen sisäministeri (Secretario de Gobernación) Adán Augusto López Hernández. Sen jälkeen kaikki parlamentaariset ryhmät ilmaisivat näkemyksensä 45 kuukautta vallassa olleen hallituksen toiminnasta. Viiden aikaan iltapäivällä presidentti tiivisti osan hallituksensa saavutuksista 46 minuutin puheessaan. Kiteytän puheen annin minä-muodossa kirjoitettuihin kymmeneen poimintaan, jotka kertovat sen keskeisen sisällön.

1. Vaikeat ajat mittaavat muutoskauden ydintä ja laittavat todella koetukselle sen teesit. Virallisen työllisyystilaston (IMSS) luvut ovat uudella ennätystasolla: yli 623 000 henkeä enemmän kuin ennen pandemiaa. Köyhyys ja tulonjaon epätasa-arvo ovat vähentyneet, etenkin maaseudun väestön, eläkeikäisten sekä alkuperäiskansojen tulot ovat kasvaneet. Oikeudenmukaisuuden tavoite on korvannut tarpeen mitata kaikkea talouskasvuna, meitä kiinnostaa ihmisten onnellisuus ja hyvinvointi.

2. Korruption ja hallinnon etuoikeuksien karsiminen on tuonut tähän mennessä mukanaan 2,4 biljoonan peson tai 119,2 miljardin euron säästöt, jotka kohdennetaan kansan elinolosuhteiden parantamiseen. Niihin lukeutuvat verohelpotuksien ja veronkierron lopettaminen, laittoman öljykaupan pysäyttäminen, hämärien infrastruktuurisopimuksien hillitseminen sekä hallinnon turhien kulujen karsiminen. Veroja ei ole tarvinnut nostaa eikä uutta velkaa ottaa lainkaan, energian ja polttoaineiden hinnat eivät ole nousseet neljään vuoteen. Liittovaltion kokonaistulot ovat nousseet viime vuodesta 2,4 prosenttia yli inflaation tason. Peso ei ole menettänyt arvoaan, päinvastoin se on yksi kolmesta vahvimmasta valuutasta suhteessa dollariin. Olemme investoineet öljy- ja polttoaineteollisuuden omavaraisuuden takaamiseen noin 24 miljardia dollaria. Olemme pelastaneet valtion oman sähköyhtiön sen yksityistämispyrkimyksiltä.

3. Vuoden loppuun mennessä valmistuu 2 300 uuden valtiollisen pankin (Banco del Bienestar) konttoria 25 miljoonan edunsaajan hyväksi. Ensi vuonna nostetaan 2 800 uutta antennimastoa internetin saatavuuden takaamiseksi. Meneillään on useita vesiverkoston ja kastelujärjestelmien sekä veden infrastruktuurin parannushankkeita. Maaseudun tuottavuus jatkaa kasvuaan tukiohjelmien, kuten ilmaisten lannoitteiden ja suorien avustuksien vuoksi. Julkinen talous on elvyttänyt rakennussektorin, luonut työpaikkoja, esimerkiksi uuden lentokentän rakennusurakka toi mukanaan yli 169 000 suoraa työpaikkaa. Reilun 40 500 kilometrin valtatieverkostosta on pidetty huolta, kymmenien uusien tiehankkeiden lisäksi etenkin Oaxacaan rakentuu yhteisöjen itse käsityönä tekemiä kyläteitä. Tulemme saamaan valmiiksi 1 554 kilometrin maan kaakkoiskulman Maya-junan joulukuuhun 2023 mennessä. Ensi vuoden joulukuussa aloittaa operointinsa myös Tolucan ja Ciudad de Méxicon välinen luotijuna. Uusia kiskoyhteyksiä syntyy yli 2 000 kilometriä eikä vastaavaa ole nähty vuosikymmeniin.

4. Tullilaitoksen raja- ja satamapisteet uusitaan. Siitä lähtien kun merijalkaväki vastaa tullien valvonnasta, ovat kertyneet tulot kasvaneet noin 20 prosentin verran. Urbaanien alueiden parannusohjelma on käsittänyt 135 kunnan kokonaisvaltaisen kohentamisen. Toisaalta noin 6 700 julkista rakennusta ja 1 945 historiallista rakennusta on rakennettu uudelleen vuoden 2017 maanjäristyksien jäljiltä. Valtio on rakennuttanut tai parantanut yli 312 000 asuntoa. Uusia luonnonsuojelualueita on luotu viisi noin 127 000 hehtaarin alueelle. Chapultepecin puiston uudistaminen jatkuu.

5. Edustamani hallituksen erityispiirre ovat sen hyvinvointiohjelmat. Keskeisessä asemassa ovat köyhimmät. Kansaneläkkeitä saa 10,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, stipendejä saa noin 11 miljoonaa aina tarhasta tohtorivaiheeseen asti, vammaisavustuksia taas saa miljoonaa henkeä ja niiden laajentaminen jatkuu. Uuteen oppisopimuskoulutukseen on osallistunut 2,3 miljoonaa nuorta. 449 000 viljelijää saa maksun metsämaidensa laajentamisesta yli miljoonan hehtaarin alueella.

6. Arvostan oppimisen lähettiläitä, opettajia. Yli 650 000 opettajaa on vakinaistettu ja etenkin vähiten ansaitsevien palkkoja on parannettu. Koulutuksen yksityistäminen ja opettajien stigmatisointi on lopetettu. Uusi tieteellinen ja humanistinen oppimissuunnitelma on saatu valmiiksi ja oppikirjoja on uusittu. Jo 113 000 koulun osallistuvan demokratian korjaus- ja ylläpitotoimikuntia on avustettu. Uusia zapoteekkipresidentti Benito Juárezin nimeä kantavia syrjäisimmille seuduille kohdentuvia yliopistoja on perustettu 145. Niissä opiskelee tänä vuonna 64 000 nuorta. Uusia yliopistoja luodaan vielä 55 lisää.

7. Olemme luomassa yhtä maailman parhaista täysin ilmaisista terveydenhoitojärjestelmistä. Uudistus on lähes valmis kolmessa osavaltiossa. Valmista on tultava ensi vuoden puolivälissä kaikissa 32 osavaltioissa.

8. Rikosten esiintymistiheys vähenee. Olen vakuuttunut siitä, että rauha kasvaa oikeudenmukaisuudesta, syrjäytyneitä ja heikoimmassa asemassa olevia on tuettava. Liittovaltiotason rikokset ovat laskeneet 29,3 autovarkaudet 43,1 ja kidnappaukset 81 prosenttia sekä ryöstöt 23,4 prosenttiyksikköä. Edellisten presidenttien kaudella murhat kasvoivat seuraavasti: Vicente Fox + 1,6 prosenttia, Felipe Calderón 192,8 prosenttia ja Enrique Peña 59 prosenttia. Me olemme vähentäneet murhia 2,8 prosenttiyksiköllä ja tämän vuoden alustavien tilastojen mukaan jo 10,4 prosentilla. Olemme luoneet yli 115 000 hengen kansalliskaartin, jolle kasarmeja on rakennettu tähän mennessä 242. Lähetin eilen aloitteen kongressille, jotta se muodostaisi osan puolustusministeriötä sen ammattimaisuuden ja institutionaalisen jatkuvuuden takaamiseksi. Emme salli ihmisoikeusrikkomuksia, kiduta, joukkomurhaa, salli rankaisemattomuutta tai liittoudu rikollisten kanssa.

9. Olemme kohdanneet ulkoisia ongelmia. Kaksi tekijä on auttanut meitä: tuki kaikkein vähävaraisimmille ja vapaakauppasopimus Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Pienimmät palkat ja ulkomaiset rahalähetykset ovat kasvaneet. Toivon lyhty on pysynyt kirkkaana. Vuoden 2022 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ulkomaiset investoinnit kasvoivat 12 prosentilla. Tuoreessa kirjeessään Joe Biden korostaa maidemme välisen kaupan ylittäneen tänä vuonna 384 miljardin dollarin tason, mikä on enemmän kuin ennen pandemiaa ja muodostaa uuden ennätyksen.

10. Presidenttikauttani on jäljellä vielä kaksi vuotta ja yksi kuukautta. Pystymme vielä lujittamaan miljoonien eteenpäin viemää muutostyötä. Tiivistäisin sen lyhyesti näin. Oligarkia on vaihtunut kansanvaltaan. Köyhät ovat prioriteetti. Korruptiota ei suvaita. Etuoikeuksista on luovuttu. Valtio on lakannut olemasta suurin ihmisoikeuksien rikkoja. Eläkkeet, vammaisavustukset ja stipendit on kirjattu perustuslakiin. Terveys ja koulutus ovat koko kansan oikeuksia. Olemme voittamassa taistelun rasismia, luokkasortoa ja syrjintää vastaan. Turvallisuustilanne paranee. Ilmaisuvapaudet ja oikeudet olla eri mieltä taataan paremmin kuin koskaan. Peso ei ole menettänyt arvoaan ja Meksikon pankin reservit ovat kasvaneet 14 prosentilla. Ollaan näyttämässä toteen sitä, miten Meksikon suurin rikkaus on sen kansan rehellisyys. Meksiko on yksi maailman kulttuuriltaan vauraimmista maista. Tunnustan olevani kärsivällisempi ja rakkauteni kansaa kohtaan on vahvistunut. Olen varma, että neljäs muutos (Cuarta Transformación) tulee voittamaan. Tietoisuuksien vallankumous on vähentänyt poliittisen epätietoisuuden minimiin. Kiitos hallituksen jäsenille ja kansalaisille osallistumisesta tähän kansan onnellisuuteen tähtäävään urotekoon. Eläköön Meksiko!

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Canal Once, Andrés Manuel López Obradorin YouTube-kanava.

Meksikon presidentti sai kansan tuen vaaliuurnilla

Andrés Manuel López Obrador lupasi presidentinvaaleissa 2018 – silloin kun hänet valittiin 30,1 miljoonan äänen ja 53,2 prosentin turvin presidentiksi − asettaa paikkansa valtiojohtajana kansan päätettäväksi. Niin myös tapahtui, vaikka vaali-instituutti (Instituto Nacional Electoral – INE) ja siitä yhä valtaosaa kontrolloivat vanhat valtapuolueet – sen 11 hengen hallituksesta 9 vastustaa vasemmistohallitusta – eli nykyinen oikeisto-oppositio estivät kansanäänestyksen toteuttamisen 6.6.2021 pidettyjen välikauden vaalien yhteydessä. Senkin jälkeen Meksikon vaalien järjestämisestä vastaava INE yritti parhaansa sen perustuslaillisten tehtävien boikotoimiseksi: se pyrki vaikeuttamaan allekirjoitusten keräämistä siinä onnistumatta ja sen jälkeen vaati perusteettomasti lisää rahoitusta. Lopulta se teki velvollisuutensa vastentahtoisesti, promotoi kansanäänestystä vähän ja vaimeasti, asensi vain kolmasosan tavanomaisista äänestyspaikoista samalla, kun se kannatti opposition vaatimuksia olla osallistumatta vaaleihin ja sensuroi puolestaan tiukan vaalilainsäädännön avulla hallituksen pyrkimyksiä kutsua ihmisiä äänestämään. Kaiken lisäksi vaalipaikkojen sijaintia vaihdettiin mielivaltaisesti ja vaalit järjestettiin palmusunnuntaina, kun osa meksikolaisista oli jo ehtinyt lähteä pääsiäislomien viettoon. Kansa kuitenkin voitti vaikeudet ja todisti voimansa. Jatkossa kaikkien muidenkin presidenttien on alistuttava kansalaisten puolivälin kontrolliin. Jos he eivät tee työtänsä kansakunnan johdossa riittävän hyvin, tulevat edustustehtävät jäämään kolmeen vuoteen.

Meksikon vasemmistolainen presidentti ja heinäkuussa 2014 virallisesti rekisteröidyn Kansallisen uudistusliikkeen (Movimiento de Regeneración Nacional – Morena) ensimmäinen johtaja López Obrador aloitti poliitikon uransa jo 1970-luvulla, mutta vauhti kiihtyi 2000-luvulla, kun hän oli pääkaupunki Ciudad de Méxicon johdossa 2000–2005. Hänen presidenttiehdokkaaksi asettautuminen vuoden 2006 vaaleissa yritettiin ehkäistä tekaistuilla lakisyytteillä (desafuero), mutta kansan laaja tuki sai virka-asemaansa väärinkäyttäneet vallanpitäjät perääntymään. Kyseessä oli kuitenkin vain taktiikan vaihto ja vaalit päättyivät vilpillisesti. Sama kaava jatkui eri muodossa 2012, kun valtapuolue PRI:n (Partido Revolucionario Institucional) vaalirahoituksen väärinkäytöksiin ja äänten ostoon ei puututtu, olihan vaali-instituutti valjastettu palvelemaan sen ikuista valtaa niin sanotun ”täydellisen diktatuurin” (dictadura perfecta) johdossa. Käytännössä PRI ja oikeistolainen Partido Acción Nacional (PAN) olivat päättäneet hallita maata yhdessä sen jälkeen, kun PAN:in johto hyväksyi vuoden 1988 röyhkeän vaalivilpin ja lakkasi olemasta oppositiopuolue. Yhtä kaikki, Meksikon uuden vasemmiston tie valtaan puutteellisen demokratian olosuhteissa kesti 50 vuotta, koska sen järjestäytymisen voidaan katsoa alkaneen vuoden 1968 opiskelijamellakoista ja päättyneen veret seisauttavaan vaalivoittoon heinäkuussa 2018, jolloin edes vaaliviranomaisten yritykset auttaa vaalivilpissä eivät olisi voineet pysäyttää kansan tahtoa. Silloinen oppositiojohtaja ja demokratiaa koko elämänsä ajan monin eri keinoin puolustanut López Obrador – marraskuun 1991 lopusta lähtien hän muun muassa käveli 1 500 kilometriä ja noin 50 päivää Tabascon osavaltiosta pääkaupunkiin (Éxodo por la Democracia) − nousi vihdoin kansan syvien rivien edustajana maan johtoon. Sadasta valtaan nousemisen yhteydessä tehdystä lupauksesta numero 82 liittyy presidentin valtakirjan tarkistukseen (Revocación de Mandato).

Kansanäänestyksellä valtiojohtajan luottamuksesta tai sen puuttumisesta tarkoitetaan perustuslaillista suoran ja osallistuvan demokratian vertikaalista kontrollimekanismia, joka löytyy ainakin noin joka kymmenenneltä maailman valtiolta. Käytännössä kansalaisten tulee useimmissa tapauksissa kerätä tietty määrä allekirjoituksia voidakseen äänestää vallanpitäjänsä virassa jatkamisessa. Meksikossa tämä raja on tiettävästi maailman alhaisin, sillä se vaatii vain kolmen prosentin osuuden äänestysrekisteristä vähintään 17 osavaltiossa. Tosin laillisesti sitovaksi tulos lasketaan vain, jos vähintään 40 prosenttia äänioikeutetuista osallistuu kansanäänestykseen. Jos äänestyksen kutsuu koolle esimerkiksi jonkin maan eduskunta, silloin puhutaan epäsuorasta osallistuvasta demokratiasta. Prosessia voidaan vaihtoehtoisesti kutsua mandaatin peruuttamiseksi tai valtuutuksen takaisin kutsumiseksi, koska kansa on aina ensi ja viime kädessä vastuussa päättäjiensä valitsemisesta.

Mandaatin tai kansalta saadun valtakirjan peruuttamismenettelyjä (revocation of mandate) löytyy vähintään 23 maasta. Ne toimivat paikallistasolla arkisimmin osassa Yhdysvaltoja, myös osassa Kanadaa, mutta niitä on käytetty lisäksi Argentiinan, Perun, Kolumbian ja myös Sveitsin aluetason päättäjiin. Sen sijaan Venezuelassa, Boliviassa ja Ecuadorissa sekä nyt myös Meksikossa mekanismia voidaan nykyisen lainsäädännön perusteella käyttää korkeimman tason valtakunnan päättäjiin. Boliviassa vastaan annettujen äänten tulee ylittää presidentin alun perin valituksi tulleiden äänien prosenttiosuus. Kun Venezuelan oppositio keräsi 2,4 miljoonaa nimeä ja onnistui ylittämään 20 prosentin kynnyksen, kutsuttiin maassa koolle 15.8.2004 historian ensimmäiset presidentin kesken kauden vallassa jatkamista koskevat vaalit, joihin osallistui 9,8 miljoonaa kansalaista. Äänestysprosentiksi tuli tuolloin 69,9. Sitovan luonteen omanneessa kansanäänestyksessä Hugo Chávezin vallassa jatkamista kannatti 59,1 ja vastusti 40,6 prosenttia. Ecuadorissa koolle kutsumisen kynnys on kymmenen prosenttia, mutta vuonna 2008 laillistettua demokraattista mekanismia ei ole vielä kokeiltu käytännössä. Kun Boliviassa käytiin vaaliuurnille 10.8.2008 ja kysyttiin Evo Moralesin oikeudesta jatkaa presidenttinä, hieman yli neljä miljoonaa kansalaista osallistui: 67,4 prosenttia kannatti ja 32,6 prosenttia vastusti. Kahdeksasta aluejohtajasta kuusi sai jatkaa ja kaksi joutui väistymään kesken kauden. Kansan osallistuminen oli kiitettävällä 83,3 prosentin tasolla.

Paradoksaalisen Meksikon tilanteesta tekee se, ettei maassa eletä Venezuelan tai Bolivian vuosien 2004 ja 2008 tavoin akuuttia hallituskriisiä. Presidentti nauttii tuntuvasta 60–70 prosentin kansalaisluottamuksesta. Toisaalta poikkeuksellista on ollut myös hallituksesta varsin riippumattomien vaaliviranomaisten (Instituto Nacional Electoral) toiminta, joka teki äänestämisestä tavanomaista vaikeampaa. Meksikossa vaalien järjestäminen vaati muodollisesti reilut 2,8 miljoonaa allekirjoitusta, mutta vaaliviranomaiset kävivät läpi varmuuden vuoksi 3,4 miljoonaa allekirjoitusta, mikä vastasi kolmasosaa kerätyistä nimistä. Aluksi INE halusi rajata niiden keräämisen mobiilialustoille, mutta vaalituomioistuin (TEPJF) sai sen pään kääntymään ja lopulta kaikki tavanomaisetkin allekirjoitukset hyväksyttiin ja kansalaisjärjestö Que Siga la Democracian (”Demokratia jatkukoon”) johtama keräysinto ylsi 11,1 miljoonaan meksikolaiseen, jotka vaativat kansalaiskontrollia vahvalle presidentti-instituutille. Vaikka ehdoton valtaosa allekirjoittaneista lukeutuu nykyisen presidentin vankkumattomiin kannattajiin, he uskovat menettelytapaan hyödyllisenä keinona panna tulevat presidentit tilille teoistaan kuusivuotisen kauden puolivälissä.

Vaali-instituutti INE:n lopullisten tulosten mukaan äänestysprosentti oli hieman alle 17,8 prosenttia. Meksikossa äänestysinto laskee yleensä presidentinvaaleista välikauden vaaleihin. Jos vaaleja ei olisi järjestetty juuri lomien alussa ja äänestyspaikkoja olisi ollut saman verran kuin vuoden 2018 ja 2021 vaaleissa, olisi äänestysaktiivisuus voinut kaikella realismilla nousta ainakin 40 prosenttiin. Äänestäjiä oli noin 16,5 miljoonaa, joista lähes 15,2 miljoonaa tuki presidentin vallassa jatkamista ja vajaat 1,1 miljoonaa vastusti. Prosenteiksi muutettuna 91,9 prosentin osuus vastusti valtaoikeuksien (vaihtoehto: ”Que siga en la Presidencia de la República”) pois ottamista ja 6,4 prosenttia tuki sitä (vaihtoehto: “Que se le revoque el mandato por pérdida de la confianza al Presidente de la República”). 1,7 prosenttia tai 280 000 henkeä äänestivät tyhjää, mukaan lukien presidentti, joka kirjoitti äänestyslipukkeeseen ¡Viva Zapata! (”Eläköön Zapata!”). Juuri vaalisunnuntaina 10.4.2022 vallankumoustaistelija Emiliano Zapatan vuonna 1919 tapahtuneesta murhasta tuli kuluneeksi 103 vuotta. Zapatistit käyttivät valtaoikeuksien poistamisen menettelyä erääseen Francisco Villan seuraajaan jo vuonna 1915 niin sanotun suvereenin vallankumouskomitean aikoina (Soberana Convención Revolucionaria).

Meksikon presidentti koki itsensä jääviksi vaalien teeman suhteen ja kirjoitti äänestyslipukkeeseensa tekstin: ”Eläköön Zapata!”.

Äänioikeutettuja oli rekisteröity 92,8 miljoonaa, mutta vuoden 2021 lähes 162 600 äänestyspaikasta vain hieman yli 57 400 vastaanottivat kansalaisten näkemyksiä näissä poikkeuksellisissa vaaleissa. Joidenkin arvioiden mukaan López Obradoria olisi voinut tukea jopa 45 miljoonaa, jos kaikilla olisi ollut mahdollisuus osallistua vaaleihin. Paikoin äänestyspaikkoja oli vaikea löytää ja syrjäisemmillä alueilla äänestysmatkat kasvoivat jopa parinkymmenen kilometrin mittaisiksi. Siksi äänestäminen vaati todellista sitoutumista, yhteiskuljetuksia ja yhteiskunnan sisäistä yhteistyötä. Silti melkein 15,2 miljoonan äänisaalis ylittää vuoden 2006 tunnetusti vilpillisten vaalien äänimäärän. Tuolloin López Obradorille kirjattiin virallisesti lähes 14,8 miljoonaa ääntä. 2012 hänen äänimääränsä oli reilut 15,8 miljoonaa. Nyt saadut äänet olisivat sinällään riittäneet vaalivoittoon myös 2018, koska silloin toiseksi tullut ehdokas Ricardo Anaya sai noin 12,6 miljoonaa ääntä. Vuoden 2021 vaaleissa koko yhtynyt oppositio Va por México -vaaliliitto (PRI, PAN, PRD) sai vajaat 19,5 miljoonaa ääntä. Myös elokuussa 2021 järjestetyn entisten presidenttien tuomitsemisesta äänestäneen 6,7 miljoonan ja 7,1 % prosentin lukemat 2,5-kertaistettiin.

Nyt läpiviety historiallinen luottamusäänestys perustui perustuslain 35. artiklan muutoksiin, jotka tehtiin Meksikon kongressissa ja senaatissa sekä julkaistiin valtion virallisessa lehdessä (Diario Oficial de la Federación) joulukuussa 2019 ja syyskuussa 2021. Vaalien jälkeen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä julkaistulla videolla presidentti ilmaisi tyytyväisyytensä tuloksiin ja kiitti valtakirjansa uusimisesta:

− Yli 15 miljoonaa meksikolaista ovat tyytyväisiä ja haluavat minun jatkavan syyskuuhun 2024 asti. Mitä voin sanoa heille? Rakkaus maksetaan rakkaudella, etten koskaan tule pettämään heitä, etten ikinä koskaan petä Meksikon kansaa. Ei valehdella, ei varastaa, ei huijata kansaa.

Presidentti oli ilmoittanut jo aiemmin kunnioittavansa vaalitulosta, vaikkei lailliseen tulokseen vaadittava 37,1 miljoonan äänestäjän rajapyykki täyttyisikään. Yhtä kaikki, tehty kansanvallan harjoitus vahvisti nuorta demokratiaa ja näytti esimerkkiä muulle maailmalle. Samaan tapaan kuin vaali-instituutin poukkoileva linja, oma tarinansa on opposition logiikka, jonka mukaan se ”haluaa heti eroon presidentistä” ja siksi ”haluaa hänen jatkavan vuoteen 2024” on vailla mitään logiikkaa ja kiteytyy lauseeseen: Terminas y te vas eli ”teet kautesi loppuun ja lähdet”. Jotkut ovat osoittaneet ajattelunsa sisäistä järjestäytymättömyyttä pitämällä kansanäänestystä ”diktatuurin ratifiointina” ikään kuin diktaattorit kysyisivät tiuhaan kansalaisten näkemyksiä. Toiset ovat luonnehtineet historiallista harjoitusta ”farssiksi” tai ”rahareiäksi” ja vaatineet sen korvaamista kyselytutkimuksella. Miksei oikeisto halunnut ottaa tilaisuudesta vaaria ja yrittää karkottaa vallasta vihaamaansa henkilöä? No, se tiesi häviävänsä vaalit ja seurasi Venezuelan opposition usein soveltamaa esimerkkiä: osallistumme vain, jos voimme taata vaalivoiton. Tämä todisti, ettei Meksikon vanha valtaeliitti eli nykyinen oppositio ymmärrä vielä täysin, mistä demokratiassa todella on kyse. Toisaalta vaaleissa nähtiin se, miten kansalaisten tietoisuuden taso on ohittanut vanhanaikaiset, pikkusieluiset ja osin puolueelliset vaaliviranomaiset, mikä siivittää tietä myöhemmin tänä vuonna tehtäville vaaliuudistuksille. Kansalaisten tahto ilmaista oikeuksiaan ei ole enää riippuvainen vaaliviranomaisten toiminnasta, jonka miljoonat kokevat ala-arvoiseksi, vaan se toteutuu siitä huolimatta.

Historioitsijan ja politiikan kommentoijan Lorenzo Meyerin mukaan tällainen demokraattinen harjoitus mahdollistaa ”toimeenpanovallan arvioinnin”, on ”yritys avata tietä” ja edustaa ”laadullista harppausta” meksikolaisessa demokratiassa. Onkin selvää, ettei kansanvallan ilmaisurepertoaarin lisääminen voi muuta kuin parantaa demokratiaa. Monet kokivat vaaleissa äänestämisen oikeudekseen ja velvollisuudekseen, mutta käytännössä koettiin loikka edustavasta demokratiasta kohti aidosti osallistavampaa kansanvaltaa, mikä lisää meksikolaisten vaikutusvaltaa politiikan keskiössä sekä ennaltaehkäisee huonoa hallintoa tulevaisuudessa. Jatkossa presidentit tietävät, etteivät he voi luvata tai tehdä mitä tahansa, koska kuusivuotisen kauden puoliväliin on luotu uusi pelote, eräänlainen vaalilupauksien kääntöpuoli. Jos et palvele kansaa, voit menettää sen luottamuksen. Näin vahvistetaan Meksikon perustuslain henkeä, jonka mukaan kansalaisilla on kiistämätön oikeus vaihtaa päättäjänsä, kuten sanonta kuuluu ”kansa laittaa, kansa poistaa”. Perustuslain 39. artikla toteaa: ”Kansallinen itsemääräämisoikeus asuu pohjimmiltaan ja alun perin kansassa. Kaikki julkinen valta kumpuaa kansasta ja on luotu tämän hyödyksi. Kansalla on aina luovuttamaton oikeus muuttaa tai muokata hallitusmuotoaan.” Nyt vallanpitäjien tiukemman kontrollin elementit on luotu ja testattu käytännössä, mikä tekee niistä totisinta totta.

Vaaleissa nähtiin, ettei valtapuolue Morenan kannattajien perusjoukko ole vähentynyt eikä presidentin kansansuosio ole tarua. Jo 15 miljoonan kansanliikkeessä on iso joukko muutosvoimaa. Jatkossa vaalit kyetään toivottavasti järjestämään automaattisesti kolmen vuoden välein pidettävien kongressivaalien yhteydessä, mikä vähentäisi niihin kohdistuvaa kustannusvaikutusta. INE ei ole halunnut vähentää korkeiden toimihenkilöidensä kuluja, jotka ovat suurempia kuin juuri missään muussa vaali-instituutissa, mutta itse vaalien järjestämiseen se vaati perusteetonta lisärahoitusta. Hallitus esitti INE:lle toimenpiteitä sisäisen kulurakenteensa järkiperäistämiseksi, mutta INE hylkäsi ehdotukset järjettöminä.

Valtakirjan poistamisen tai vahvistamisen vaaleissa nähtiin, ettei Meksikossa ole varteenotettavaa tyytymättömyyttä nykyisen hallituksen toimintaa. Oppositio ei voi ottaa kunniaa äänistä, jotka jäivät käyttämättä eikä INE saa prosessista kuin nipin napin siedettävän arvosanan. Käydessään äänestämässä Zapataa, presidentti López Obrador korosti ”demokratian olevan paras poliittinen järjestelmä” ja kehotti tekemään siitä osan elämäntapaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Yrityshallinnossa toimiva rivikansalainen Alfredo Rivera vakuutti, ettei kansalaiskuulemisen tavoitteena ollut varsinaisesti istuvan presidentin arviointi, vaan tarkoituksena oli luoda ennakkotapaus, jotta tätä menettelytapaa voitaisiin soveltaa myös tulevien hallituksien keulakuviin:

− Tämä mandaatin peruuttaminen ei liity vallassa olevaan presidenttiin. Tänään äänestämme hänen jatkamistaan, koska olemme tyytyväisiä hänen hallitukseensa, mutta jotta tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus poistaa se henkilö, joka ei toteuta valtaa saamansa toimeksiannon mukaisesti.

− Mielestäni on parempi äänestää. Jos haluan, ettei hän jatka, äänestän sen puolesta, ettei hän jatka. Minusta äänestämättä jättäminen ei ole oikein, koska loppujen lopuksi se on harjoitus, kuten meidän on ymmärrettävä, demokratiaamme varten eikä meksikolaisia tulisi jakaa osiin tällaisen tehtävän suhteen.

Kaikki sai alkunsa niistä miljoonista nimikirjoituksista, joita rahdattiin vaali-instituuttiin vielä joulukuun lopussa.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Canal Once, Capital 21, TeleSUR, Expansión, BBC News Mundo, La Jornada, INE, etc.

Mammuttien maasta maailmanluokan lentokentäksi

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador ja hänen vaimonsa Beatriz Gutiérrez Müller, puolustusministeri Luis Cresencio Sandoval González, senaatin puheenjohtaja (vasemmassa laidassa) Olga Sánchez Cordero ja kongressin puheenjohtaja Sergio Gutiérrez Luna (oikeassa laidassa) juhlistivat ihanteelliset olosuhteet omaavan 21. vuosisadan lentokentän valmistumista maanantaina 21.3.2022. Taustalla näkyy mexicoiden (atsteekkien) 1790 löydetyn Aurinkokiven (Piedra del Sol) jäljennys.

Kukaan ei ollut pystynyt rakentamaan uutta lentokenttää maailman toiseksi suurimman metropolialueen Ciudad de Méxicon tarpeisiin viimeisten vuosikymmenten aikana. Nyt Felipe Ángelesin uusi kansainvälinen lentokenttä on kuitenkin totisinta totta. Sen kohdalla superlatiivit voivat vain sinkoilla vapaasti. 37 neliökilometrin lentokenttäkompleksi valmistui ennätysajassa eli alta 2,5 vuoden, 886 päivässä, alkuperäinen harvinaisen tiukka budjetti alitettiin lähes viidellä miljardilla pesolla ja kaikki teknologiset sekä materiaalihankintojen valinnat ovat ensiluokkaisen laadukkaita. Lentokenttä on lajissaan ensimmäinen pandemiaturvallinen, se on täysin esteetön ja noudattelee parhaita viherrakentamisen asetuksia. Se on rakennettu armeijan insinöörien johdolla, siviilityövoimalla, julkisena rakennushankkeena ilman velkaa.

Aeropuerto Internacional Felipe Ángeles (AIFA) kantaa uskollisuudestaan tunnetun vallankumouksellisen kenraalin nimeä. Uuden lentokentän ensimmäisen vaiheen kapasiteetti on noin 19,5 miljoonaa matkustajaa ja 470 000 tonnia rahtia tai 120 000 operaatiota vuodessa, mutta 2052 sen arvioidaan kuljettavan noin 85 miljoonaa henkeä tai suorittavan 484 000 operaatiota. 2022 matkustajatavoite on 2,4 miljoonaa. AIFA:lla operoi kaksi 4,5 kilometrin kaupallista lentorataa ja ilmavoimien tukikohdan oma 3,5 kilometrin lentorata. Sinne vie tässä vaiheessa jo kolme tieyhteyttä, usea bussiyhteys ja lisäksi kaksi metrobussilinjaa – joista yksi jo avattiin − ja lähijunayhteys (Tren Suburbano)tai virallisemmin Ferrocarril Suburbano de la Zona Metropolitana del Valle de México ovat rakenteilla. Ensimmäisenä päivänä uudella lentokentällä nähtiin 20 lento-operaatiota ja huolehdittiin reilun kahden tuhannen matkaajan lennoista. Ensimmäinen lento saapui pohjoisesta Tijuanasta ja ensimmäinen lähtö taas liiteli etelään Villahermosaan. Ensimmäinen lentokentälle tullut kansainvälinen lento tuli perille Conviasan koneella Caracasista.

Lentokenttä avattiin virallisesti kuolemattoman zapoteekkipresidentti Benito Juárez Garcían syntymäpäivänä 21.3.2022 yli 1 400 kutsuvieraan edessä. Todellisuudessa terminaalialueella oli paljon enemmän väkeä, kansanjoukot huusivat ”presidentti, presidentti”, ”on kunnia olla Obradorin seurassa” ja ”me teimme sen”. Valmistunut lentokenttä on ensimmäinen viidestä presidentti Andrés Manuel López Obradorin suurprojektista ja se kaikkein poleemisin, sillä sen edestä piti lakaista pois aimo liuta korruptiota, hämäriä sopimuksia, rakennusalan häikäilemätöntä voiton tavoittelua ja etuoikeutetun luokan tekaistuja suojelumenettelyjä (juicio de amparo). Kansan voima näytti mahtinsa eivätkä edes vuosisadan pahin pandemia ja sen mukanaan tuoma maailmanlaajuinen lama pysäyttäneet tai hidastaneet tätä hanketta, joka tarjosi työtä kymmenille tuhansille meksikolaiselle. Kuten liikemies Carlos Bremen sanoi, kyseessä on ”täydellä höyryllä tehty taideteos”. Erään avajaisia todistamaan tulleen meksikolaisen mielestä projektiin kohdistettu kritiikki ”oli täysin aiheetonta” ja toisen juhlapäivän todistajan mukaan lentokenttä ”ylittää odotukset”, kerrottiin Canal Oncen uutislähetyksessä. Lentokentän pysyvä työllistävä vaikutus alkuvaiheessa on 5 000 suoraa ja jopa 160 000 epäsuoraa työpaikkaa.

Edellisellä hallituskaudella juonittiin ahkerasti uutta lentokenttää. Nykyisen pääkaupungin lentokentän (Aeropuerto Internacional Benito Juárez de la Ciudad de México) ruuhkia liioiteltiin, sillä tarkoituksena oli sen sulkeminen ja myyminen kiinteistökehityksen häikäilemättömän voitontavoittelun tarpeisiin. Uutta Texcocon kaupungin lentokenttää alettiin rakentaa samannimisen entisen järven päälle (Lago de Texco), joka tiettävästi uppoaa tutkimustiedon mukaan vuosittain vähintään 21−30 senttimetriä. Hankkeen budjetti oli hulppeat 305 miljardia pesoa tai hieman yli 13,7 miljardia euroa ja sen tuli valmistuvan vasta 2025. López Obrador kysyi kansan mielipidettä lentokenttäkysymykseen lokakuun 2018 lopussa. Lähes 1,1 miljoonaa kansalaista osallistui epäviralliseen kansanäänestykseen ja 69,95 prosenttia hylkäsi mammuttimaisen Texcocon projektin, joka peruttiin tammikuussa 2019. Hallitus maksoi urakoitsijoille noin 100 miljardia pesoa tai 4,5 miljardia euroa vahingonkorvauksina välttääkseen oikeustaisteluja ja kunnioittaakseen edellisen hallituksen solmimia sopimuksia, joita oli noin 700. Lentokentästä oli ehditty rakentaa vasta 21 prosenttia. Rakenteilla ollut vaihtoehtoinen hankekokonaisuus on mahdollistanut nykyisen pääkaupungin lentokentän säilyttämisen. Niin ikään Santa Lucían sotilastukikohta ja Estado de Méxicon pääkaupungin Tolucan lentokenttä voivat jatkaa toimintaansa. AIFA:n lentoliikennettä operoidaan kaikkein modernimmilla tutkajärjestelmillä, mikä helpottaa laskeutumista ja vähentää hukkakilometrejä. Koko metropolialueen ilmatila on ajanmukaistettu ja järjestelty kokonaan uusiksi.

Uutta lentokenttäprojektia (Aeropuerto Internacional Felipe Ángeles de Santa Lucía) on rakennettu kantavalle maaperälle, vanhan sotilaslentokentän maille. Sen johtamisesta ovat vastanneet 196 sotilasinsinööriä ja budjetti on pysynyt alle 75 miljardissa pesossa tai 3,38 miljardissa eurossa. Aluksi budjetti liikkui 79,3 miljardissa pesossa tai vajaassa 3,6 miljardissa eurossa, mutta lopulta hankkeeseen käytettiin noin 74,5 miljardia pesoa tai alle 3,36 miljardia euroa. Niin sanottu Santa Lucían suurprojekti on työllistänyt 162 000 henkeä. Alueelta on tehty maailman mittaluokassa merkittäviä paleontologia löydöksiä, kuten mammuttien luut. Lentokentän yhteyteen onkin rakennettu mammuteille ja muille muinaisille suurnisäkkäille omistettu interaktiivinen museo, joka esittelee alueen historiaa tuhansien vuosien takaa. Kansainvälinen lentokenttien neuvosto (Airports Council International) vieraili vallankumouksellisen kenraali Felipe Ángelesin nimeä kantavalla rakennustyömaalla jo heinäkuun 2021 alussa ja piti näkemästään, sen Latinaisen Amerikan ja Karibian alueen puheenjohtaja Andrew O’Brian sekä johtaja Rafael Echevarne luonnehtivat 2,5 vuodessa rakennetun ja 125 miljardin peson tai 5,4 miljardin euron säästöt mukanaan tuoneen hankkeen kehittämistöitä ”hämmästyttäviksi” tai ”yllättäviksi” niin aikataulultaan kuin laadultaankin ja Echevarne totesi, ”ettei ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa edes Persianlahden maissa”.

3 740 hehtaarin lentokenttä omaa monipuolisia laajennusmahdollisuuksia tarpeen mukaan. Alkuperäinen sotilastukikohdan maa-alue oli 2 330 hehtaaria ja projektia varten hankittiin 1 410 hehtaaria lisää maata. 3 740 hehtaarin alueesta AIFA kattaa 2 551 hehtaaria ja loput 1 189 hehtaaria kuuluvat kokonaan uudistetulle sotilastukikohdalle. Siksi ei ole odotettavissa, että se jäisi samalla lailla kaupunkitaajamien saartamaksi saarekkeeksi kuten nykyiselle ykköskentälle on päässyt käymään. Nyt suunnitelmat on tehty pitkällä aikajanalla. Uuden lentokentän alue on kooltaan yli viisi kertaa nykyistä pääkaupungin lentokenttää suurempi. Zumpangon kunnassa Estado de Méxicon koilliskulmassa lähellä Hidalgon rajaa sijaitseva vanha Santa Lucían sotilastukikohta (Base Aérea Militar de Santa Lucía) ja sen päälle rakennettu AIFA ovat 49,7 kilometriä pohjoiseen Ciudad de Méxicon lentokentältä (Aeropuerto Internacional de la Ciudad de México – AICM). Maatalous-, alue- ja kaupunkikehityksen ministeriö (SEDATU) on panostanut lentokenttää ympäröivien 13 kunnan julkisen tilaan, peruspalveluihin, asuntorakentamiseen ja infrastruktuuriin sekä kaupunkisuunnitteluun yleisen elämänlaadun parantamiseksi noin 3,4 miljardia pesoa eli 153,6 miljoonaa euroa.

Mammuttien maasta lentokentäksi

Santa Lucían asutushistoria kytkeytyy läheisesti kahteen järveen, Xaltocaniin ja Zumpangoon, joiden aiemmin kalaisia rantoja asutettiin vähintään 1 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Alueella ovat vaikuttaneet muun muassa olmeekit, tlatilkat, teotihuakaanit, tolteekit, otomit (hñähñú), chichimeekit, tepaneekit ja mexicat (atsteekit – mahdollisesti tulevaisuudessa ”mexikaanit” ). Postklassisella kaudella (950−1521) pysyvä asutus keskittyi etenkin Xaltocanin kaupunkiin. Vuoden 1576 tienoilla Zumpangon kunnan Santa Lucíaan perustettiin suurtila (hacienda), joka antoi sille tämän yhä käytössä olevan nimen. Tilan perustaminen on kirjattu jesuiittalääkäri Pedro Sánchezin nimiin. Sen jälkeen, kun jesuiitat karkotettiin Espanjan toimesta Amerikoista 1767, karjan kasvatuksesta tunnettu tila siirtyi jaarli Pedro Romero de Terrerosin haltuun. Itsenäisyyden aikakaudella tilasta puolestaan tuli osavaltion omaisuutta. Vuonna 1941 Estado de Méxicon osavaltio lahjoitti 2 328 hehtaaria Santa Lucían maita puolustusministeriölle (SEDENA) sotilaiden lapsille suunnattua koulua varten. Lopulta marraskuussa 1952 avattiin presidentti Miguel Alemán Valdésin rakennuttama sotilastukikohta Alfredo Lezama Álvarez, joka sai nimensä ensimmäisestä meksikolaisesta sotilaslentäjästä, joka suoritti laskuvarjohypyn 1.5.1928. Ilmavoimat on pitänyt hyvää huolta entisen jesuiittatilan päärakennuksesta ja kappelista, jotka saattavat tulevaisuudessa esitellä alueen pitkää historiaa entistä laajemmalle yleisölle.

Helmikuussa lentokentällä avautui Museo Paleontológico de Santa Lucía Quinamétzin (Tierra de Gigantes) eli Jättiläisten maan mammuttimuseo. Se koostuu kuudesta näyttelytilasta, joissa esitellään Santa Lucían alueen paleontologista historiaa. Tutkimustyö lentokentän uumenista pelastettujen luiden parissa jatkuu, sillä arkeologi Édgar Leal Hernándezin mukaan vuosina 2019−2021 ylös kaivettiin noin 55 000 luujäännettä, jotka jakautuivat 571 paleontologiseen löydökseen. Luut kuuluivat 1 210 eläimelle kuten kameleille, hevosille, glyptodonteille eli jättiläisvyötiäisille ja suurikokoisille laiskiaisille sekä sapelihammastiikereille. Museosuunnittelija Enrique Portillo Venegasin mukaan mammutteja (Mammuthus columbi) on tunnistettu yli 350, joista vähintään 25 yksilön alkuperäisestä luustosta on saatu talteen ainakin 90 prosenttia. Toisten lähteiden mukaan 8−10 tonnia painaneiden mammuttien löydökset yltäisivät jopa 480 yksilöön. Alueelta on rekisteröity myös noin sadan menneiden aikojen ihmisen luut. 23 neliökilometrin kokoisen alueen ja melkein 600 kaivauskohteen muinaisen elämän pelastusprojektista vastasi Kansallinen antropologi- ja historiainstituutti (INAH). Pleistoseenikauden löydöt ajoittuvat yli kymmenen tuhannen vuoden taakse, jolloin alueella vallitsivat Xaltocanin järven saaristo-olosuhteet. Jättieläimet jäivät kiinni järven suomaisten savirantojen ruokailupaikoille. Etenkin veden korkeuden vaihtelun tiedetään aiheuttaneen nisäkkäisen kuolemia. Vanhimmat löydökset yltävät 25 000 vuoden ja nuorimmatkin 11 000 vuoden päähän. Museo pitää sisällään uusinta digitaalista vuorovaikutusteknologiaa, virtuaalielämyksiä kuten lisätyn todellisuuden tilan ja 4K-elokuvasalin. Sen yhteydessä toimii niin ikään fossiileihin erikoistunut paleontologinen tutkimuskeskus. Lentokentän logo kuvastaa siipiä, jotka asettuvat toistensa rinnalle mammutin syöksyhampaiden tavoin.

Lentokentän alueella sijaitsee myös armeijan ilmavoimien museo (Museo de Aviación Militar). Tässä kulttuuritilassa on 12 salia ja 24 galleriaa, joiden uumenissa voi tutustua noin 50 lentokoneeseen ja ilmavoimien historiaan audiovisuaalisten materiaalien välityksellä. Lentokentälle on myös sijoitettu presidentillinen Olivon juna (Tren Presidencial Olivo). Pullman Palace Car Companyn rakentama juna toimitettiin presidentti Plutarco Elías Callesille huhtikuussa 1927. Lähes puoli miljoonaa silloista dollaria maksanut juna oli maalattu sisältä oliivinvihreäksi. Sen sisältämiä hienouksia ja uudenaikaista tekniikkaa esiteltiin Chicagon maailmannäyttelyssä 1933. Ahkerimmin junaa käyttäneen ja kansanläheisen presidentin Lázaro Cárdenas del Ríon tiedetään käyneen Olivon kyydissä 1 028 kyläyhteisössä pelkästään 16 kuukauden aikana. 1950-luvun loppupuolella sen käyttö väheni. Kun monen presidentin kotimaan ja ulkomaan vierailuja tukenut juna jäi pois käytöstä, sen viidestä vaunusta kolme säilytettiin. Tämä 2013 kokonaan restauroitu presidentillinen juna ehti palvella kymmentä presidenttiä yli 40 vuoden ajan.

Meksikon mahdollinen tuleva ensimmäinen naispresidentti ja nykyinen pääkaupungin johtaja puhui lentokentän avajaisissa siitä, miten onnistunut suurprojekti kuvastaa maassa käynnissä olevien muutosten etenemistä.

21.3., kansallinen juhlapäivä 216 sitten syntyneen Benito Juárez Garcían kunniaksi, oli monille vapaapäivä ja oiva tilaisuus tutustua uuteen lentokenttään.

Uppoavasta projektista vankalle maaperälle: lentokentän tarinan lyhyt oppimäärä

Pääkaupungin kuvernööri (Jefa de Gobierno) Claudia Sheinbaum Pardo onnistui kiteyttämään olennaisen siitä, mitä poliittisen kulttuurin muutos Meksikossa tarkoittaa ja miten sen vaikutukset näkyvät Felipe Ángelesin kansainvälisen lentokentän kaikin puolin onnistuneessa rakentamisessa. Hän puhui yhtenä kolmesta kuvernööristä lentokenttäkompleksin vastaanotto- ja avausseremoniassa 21. päivänä maaliskuuta 2022.

Ciudad de Méxicon hallituksen johtaja Claudia Sheinbaum Pardo: Hyvää iltapäivää teille kaikille.

Tasavallan presidentti Andrés Manuel López Obrador; tohtori Beatriz Gutiérrez Müller, presidentin vaimo; kaikki vallat; senaatin puheenjohtaja; edustajainhuoneen puheenjohtaja; korkeimman oikeuden presidentti; puolustusministeri; merijalkaväen amiraali; kuvernöörit, kaikki Meksikon hallituksen jäsenet; kaikki läsnäolijat.

Tänään alkaa Felipe Ángelesin kansainvälisen lentokentän toiminta. Tämän häikäisevän rakennusurakan teki puolustusministeriö sotilasinsinööreineen.

Alle kolmessa vuodessa rakennettiin kolme kiitorataa, terminaali, lentotukikohta, lennonjohtotorni, rahtiterminaalit, lentokonehallit, kokonainen kaupunki lähes 15 000 armeijan jäsenelle asuinyksiköineen, kouluineen, museoineen, hotelleineen, kauppakeskuksineen, katukäytävineen, puistokatuineen. Se on todellinen uroteko, joka tullaan muutaman kuukauden kuluttua yhdistämään junalla Ciudad de Méxicoon.

Meidän ei tule unohtaa kaikkea sitä, mitä sanottiin: että tähän paikkaan oli mahdotonta rakentaa lentokenttää, että siellä oli vuori; etteivät kaksi lentokenttää, yksi Ciudad de Méxicossa ja toinen Santa Lucíassa, voineet toimia yhdessä.

Näiden vuosien aikana armeija ei vain tukenut kansalaisten turvallisuutta, pelastuspalveluita, sairaalahoitoa ja rokotuksia pandemiaa vastaan, vaan lisäksi sen insinöörit koordinoivat tätä ja muita titaanisia töitä. Meidän on täten tunnustettava kaikki se, mikä on muuttunut maassamme.

Minun on sanottava se: emme voi unohtaa tuota epäonnistunutta hanketta, jonka he halusivat rakentaa muinaiselle Texcoco-järvelle (Lago de Texcoco), joka olisi tarkoittanut Santa Lucían sotilaslentokentän ja Benito Juárezin kansainvälisen lentokentän sulkemista Ciudad de Méxicossa, tämän maan ja Latinalaisen Amerikan vilkkaimman, joka kuljettaa vuosittain yli 36 miljoonaa matkustajaa ja luo yli 45 000 suoraa ja välillistä työpaikkaa.

Muistakaamme, miten Texcocon lentoasema olisi maksanut yli kaksi kertaa kansainvälisen Felipe Ángelesin lentokentän kokonaiskustannuksien verran, lisäksi se sisälsi valtavia ylläpitokustannuksia, koska sen sijaintipaikka on aluetta, joka ei sovellu sille, koska sehän tulvii joka vuosi, se toimii laakson vedensääntelyaltaana, se uppoaa pohjavesikerroksen hyödyntämisen vuoksi ja se on myös savimaista maata.

Ikään kuin tämä ei jo olisi tarpeeksi, se olisi valjastanut Benito Juárezin kansainvälisen lentokentän 700 hehtaaria ja Santa Lucían lentokentän yli tuhat hehtaaria kiinteistökehityshankkeisiin.

Tänään, sinnikkyytesi, suoraselkäisyytesi, johdonmukaisuusuutesi, periksiantamattomuutesi yleisen edun puolesta, siis se, ettet koskaan hylännyt kansan ja kansakunnan etuja, te, presidentti Andrés Manuel López Obrador, vuosien väsymättömän kamppailun vuoksi, luovuttamattomuuden ja Meksikon kansan kuulemisessaan tekemän päätöksen ansiosta, meillä on lentokenttäjärjestelmä, johon kuuluu kolme kenttää:

Benito Juárez Ciudad de Méxicossa, Adolfo López Mateos Tolucassa ja Felipe Ángelesin kansainvälinen lentokenttä, jotka lisäävät miljoonien saapumismahdollisuuksia ja mahdollistavat kestävän kehityksen maan keskiosassa ja erityisesti Meksikon laaksossa, parantaen yhteyksiä  koko maassa, kaupunkisuunnittelua ja, ikään kuin se ei olisi riittävästi, 14 000 hehtaarin Texcoco-järven (Lago de Texcoco) pelastaminen luonnonsuojelualueeksi, joka tuo turvaa sadoille lajeille ja muuttolinnuille; ja lisäksi se edustaa julkista tilaa, joka hyödyttää miljoonia Meksikon laakson itäosan köyhimmillä alueilla.

AIFA, Felipe Ángelesin kansainvälinen lentokenttä, on Meksikon julkisen elämän neljännen muutoksen (Cuarta Transformación) ytimessä. Kun sitä verrataan niihin liiketoimiin, etuoikeuksiin ja resurssien haaskaamiseen muutamien harvojen hyödyksi, asetetaan panostukset kansakunnalle etusijalle tässä hankkeessa, joka perustuu järkevään, saumattomaan kaupunki- ja talouskehitykseen sekä luonnonvarojen suojelemiseen, jolla on visio tulevaisuudesta ja kansan hyvinvoinnista.

Kuka voi olla tätä vastaan? Vain ne, jotka etsivät yksinomaan henkilökohtaisia etujaan, ne, jotka hyötyivät vuosikymmeniä etuoikeudesta olla lähellä valtaa ja jotka eivät vieläkään ymmärrä, että Meksiko on jo muuttunut. Tämän uuden aamunkoiton suuri hyve on se, kuinka Meksikon kansa on nykyhetken ja tulevaisuuden keskiössä.

Joten juhlistan Meksikon laakson metropolialueen edun puolesta sitä, miten tämä sotilaslentoakenttä on muutettu kaikkia palvelevaksi lentosatamaksi ja sitä, miten Ciudad de Méxicon lentokenttä on voitu säilyttää.

Kiitos asevoimille, armeijallemme, univormukansallemme tämän titaanisen insinööriurakan suorittamisesta kansan ja vierailijoidemme hyväksi; samoin kiitokset tuhansille naisille ja miehille, muuraajille ja metallisepille, hitsaajille, lakaisijoille, liikenteenohjaajille, kuljettajille, kokeille, taiteilijoille, suunnittelijoille ja monille, monille muille, jotka tekivät tästä unelmasta totta.

Tästä syystä kehotan kaikkia vielä skeptisiä tulemaan katsomaan Felipe Ángelesin kansainvälistä lentokenttää ja arvostamaan tämän vaivannäön kokoluokkaa sekä tulemaan mukaan projektiin, jossa kansakunnan ja ihmisten edut ovat ensisijaisia, ne ovat menneen korruption ja etuoikeuksien yläpuolella. Olen jopa vakuuttunut siitä, miten jotkut vastustajistamme tulevat nauttimaan AIFA:sta sitä käyttäessään, vaikka tekisivätkin sen hiljaisuudessa.

Tälle lentokentälle ei voisi olla parempaa nimeä. Meidän on kunnioitettava Felipe Ángelesin nimeä, koska hänen perintönsä elää tässä tilassa ja jokaisessa armeijamme henkilössä, joka mahdollisti sen. Felipe Ángelesin hahmo symboloi muun muassa hellittämätöntä taistelua korruptiota vastaan; Angeles oli sotilas, joka antoi henkensä taistellakseen kansaamme kohdistuvaa petosta vastaan.

Felipe Ángeles oli kurinalainen, säästeliäs, rehellinen ja uskollinen mies. Häntä kutsuttiin liian idealistiseksi, mutta Felipe Ángeles on rauhan rakentaneen sotilaan ilmentymä, kuten nykyinen armeija, joka ylipäällikkönsä käskystä on armeija, joka on lakannut ylistämästä sotaa ja työskentelee rauhan sekä maan kehityksen puolesta.

Tänään tunnen – ja luulen meidän kaikkien täällä olevien tuntevan – syvää tunteikkuutta ja liikuttuneisuutta Felipe Ángelesin kansainvälisen lentokentän vaikuttavasta saavutuksesta. Elämme poikkeuksellisia ja ennennäkemättömiä hetkiä, siitä tämäkin suurtyö kertoo.

Neljäs muutos (Cuarta Transformación) elävöittää ne samat periaatteet, joita kenraali Felipe Ángeles puolusti: nuhteettomuus, nöyryys, ihmisarvo, rauhalla ja oikeudenmukaisuudella varustettu vauraus, tasa-arvo, kunnioitus, veljeys, rakkaus elämään ja uskollisuus Meksikon kansaa kohtaan.

Tämä urakkahanke on toivoa ja tulevaisuutta. Tänään, Amerikkojen ansioituneen (Benemérito de las Américas) Benito Juárezin syntymäpäivänä, Meksiko juhlii ja nousee lentoon Felipe Ángelesin kansainvälisen lentokentän siivin.

Kiitos, herra presidentti.

Meksikon laakson viisi muinaista järveä − Zumpango, Xaltocan, Texcoco, Xochimilco ja Chalco − omaavat vuosituhansien mittaisen kiehtovan kulttuurihistorian. Xaltocanin ja Chalcon järviä ei enää käytännössä ole olemassa, mutta muista kolmesta järvestä osa on säilynyt meidän päiviimme asti.

Tältä Meksikon laakso näytti taiteilija José María Velascon silmin 1875. Maalaus kantaa nimeä El Valle de México desde el Cerro de Santa Isabel. Takavasemmalla voi hahmottaa kuuluisat Iztaccíhuatlin ja Popocatépetlin tulivuoret, joista viimeksi mainittu on yhä aktiivinen.

Näkymä kuvaa Texcocon järveä 1500-luvun alussa lännestä päin katsottuna.

Texcocojärvi, kuten se myös suomeksi tunnetaan, on vihdoin pelastettu suojelualueeksi.

Ainutlaatuinen järviympäristö pelastuu

22.3. Texcocon järvi julistettiin virallisesti luontoalueeksi (Área de Protección de Recursos Naturales Lago de Texcoco), lajissaan numero 184 (Áreas Naturales Protegidas – ANP). Tämä tarkalleen 14 000 hehtaarin tai 140 neliökilometrin kokoinen järvialue omaa vuosituhantisen historian, mukaan lukien mexicoiden (atsteekkien) pääkaupungin kahden sadan vuoden historia 1325−1521. Sen sijaan, että Meksikon laakson suurin vesiallas ja luontainen vedenkertymäalue olisi tuhottu ja muutettu uppoavaksi lentokentäksi, kuten konservatiivien bisnesvaisto vaati, tehtiin tästä valtavasta alueesta kansainvälisenä veden päivänä yksi maailman suurimmista kaupunkien sisällä olevista luontoalueista. Ekologisen puistoalueen ennallistaminen, johon kuuluu vesi- ja kasvijärjestelmien elävöittäminen sekä joidenkin urheilulle ja kulttuurille omistettujen osien rakentaminen alkoi kuitenkin jo loppuvuodesta 2020. Koko luontoalue valmistuu yleisölle vuoden 2023 aikana. Parque Ecológico del Lago de Texcoco tulee pitämään sisällään myös muun muassa puutarhan, vierailukeskuksen, pyöräily- ja piknikreittejä sekä skeittauspuiston. Lukuisien urheilukenttien joukkoon lukeutuu lisäksi niin sanotun prehispaanisen pallopelin (juego de pelota) kenttä. Alueelle luodaan olosuhteita lintujen tarkkailulle, tutkimukselle ja ympäristökoulutukselle.

Mexicat näkivät kotkan käärme nokassaan eräällä Texcocon järven selän saarella kasvaneella kaktuksella, mitä pidettiin pyhänä merkkinä Tenochtitlanin perustamiseksi. Meksikon nimi, alun perin nahuátlinkielinen Mexihco (espanjaksi México) tarkoittaa ”kuun napaa” tai ”universumin keskusta” ja yksi mahdollinen tulkinta on kääntää nimi muotoon ”kuujärven keskuksessa”. Kotkan mystinen kaktuskeikka on edelleen Meksikon lipussakin esiintyvä kansallinen vaakuna. Järvi saa nimensä läheisestä Texcocon kaupungista, jota pidettiin ”puutarhojen paratiisina” ja ”Amerikkojen Ateenana”, jossa oli ennen espanjalaisten tuloa maanosan suurin kirjastokeidas. Julmat ja sivistymättömät espanjalaiset kuitenkin kokivat velvollisuudekseen tuhota ”alempiarvoiset pakanakulttuurit”, mutta onneksi he eivät täysin onnistuneet tässä tavoitteessaan, mistä kertovat yhä voimissaan olevat alkuperäiskansojen kulttuurit, kielet ja uskomukset sekä mitä moninaisimmat perinteet. Texcocon (tai Tetzcocon) historian eittämättä kuuluisin henkilö on runoilija-arkkitehti, lainoppinut hallitsija (tlahtoani), ansioitunut sotilas ja insinööri Netzahualcóyotl (1402−1472) eli Paastoava kojootti, joka jätti jälkeensä meidän päiviimme asti säilynyttä kirjallista tuotantoa, josta esittelen pienen esimerkin tuonempana. Myös ilman ensimmäistä T-kirjainta kirjoitettava Nezahualcóyotl muistetaan runoutensa ohella edistyksellisistä akveduktirakennelmistaan.

Meksiko kunnioittaa järvensä pelastamisella omaa historiaansa, mutta samalla luodaan metropolialueelle elintärkeitä ekologisia palveluita. Järvellä on 43 miljoonan kuutiometrin vedensäätelykapasiteetti, joka tulee ehkäisemään yhtenäisen kaupunkialueen itäosien tulvia. Järven ominainen äärimmäinen suolaisuus ja emäksisyys aiheuttavat korroosiota mille tahansa rakennelmille, joten vihdoin tämän ainutlaatuisen luonnon annetaan voittaa pakottamatta sitä alistumaan millekään ihmisen luomukselle. Texcocon järvi auttaa vuorten ympäröimän Meksikon laakson tuulettamista, mikä vähentää ilmansaasteita ja auttaa ilmaston tasapainottamissa, mikä puolestaan vähentää sään ääri-ilmiöitä. Ekologinen keidas tukee biodiversiteettiä tai luonnon monimuotoisuutta antamalla kodin 678 kasvi- ja eläinlajille. Talven aikana alueella tavataan jopa 150 000 muuttolintua. Biokulttuuriakaan ei tulla unohtamaan, sillä espirulina-levää, ahuautle-hyönteismunia ja tequesquite-suolaa voidaan viljellä alueella paikallisen väestön toimesta samalla kun ajolote-kalojen suojelulle luodaan uutta tilaa.

Lentokentän rakentamisessa on painotettu erityisesti käytännöllisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä ja laadukkuutta.

Laajan lentokentän kuvaus

Santa Lucían entinen sotilastukikohta ja sen täysin uudistettu versio eli Felipe Ángelesin kansainvälinen lentokenttä jakaantuvat kahteen pääasialliseen alueeseen. Yhtäällä eteläpuolella on edelleen Meksikon tärkein sotilastukikohta (Base Aérea Militar N.º 1 de Santa Lucía), joka pitää sisällään armeijan vanhan eristetyn lentoradan ja uuden yhteensopivan lentoradan. Sotilaskaupungissa on omat vastikään rakennetut keskuksensa sairaala- ja koulutuspalveluille sekä kaupankäynnille. Uusia asuntoja valmistui noin 15 000. Toisaalta 3 740 hehtaarin pohjoispuolella kohoaa varsinainen kansainvälinen lentokenttä, jonka ytimessä toimii kaksi parhaimmalla mahdollisella sementti-, valaistus- ja kommunikaatioteknologialla varustettua 4,5 kilometrin pituista lentorataa. Mexicoiden soturien macuahuitl-obsidiaaniasetta ja chimalli-höyhenkilpeä muistuttava 88 metriä korkea lennonjohtotorni on Latinaisen Amerikan modernein ja se on varustettu viimeisimmällä teknologialla. Sen ikkunapinnat ovat 18 asteen kulmassa, joka takaa parhaan näkyvyyden jopa kahden kilometrin päähän niin auringonpaisteessa kuin sadeolosuhteissakin. Muun lentokentän tavoin se on rakennettu tarkalla mallinnusmetodilla, vankan metallirungon ympärille ja on luonteeltaan maanjäristysturvallinen. Yleisesti lentokentän rakennevalinnat vähentävät maanjäristysten liikehdintää 80 prosenttia. Lentokenttäkompleksin luomiseksi käytettiin endimmäistä kertaa Meksikossa rakennustiedon mallinnusjärjestelmää (Modelado de la Información para la Construcción), joka mahdollisti 800 rakenteen ja kuuden miljoonan neliömetrin reaaliaikaisen ja yksityiskohtaisen seuraamisen.

Lentokenttäterminaalin ohella alueella toimivat moninaiset lentotoiminnan palvelut, kansainvälinen ja kansallinen rahti, ylläpidon tilat, polttoaineterminaali, posti- ja kongressikeskukset, ensimmäinen hotelli ja kaupallista tilaa muille toimijoille. Toisaalla ovat parkkihalli, helikopterien, taksien ja julkisten liikennevälineiden toimipisteet, mukaan lukien bussit, metrobussit ja lähijuna (Tren Suburbano), joka saadaan koko reittinsä osalta valmiiksi vuoden 2023 alkupuolella. 42 kilometrin sähköjunan on tarkoitus taittaa matka historiallisen keskustan läheisen Buenavistan asemalta Zumpangon kunnan lentokentälle 39 minuutissa, mikä on jatkossa nopein tapa saapua uudelle lentokentälle. Tällä hetkellä saapuminen lentokentälle vie pääkaupungista katsottuna vähintään tunnin tai kaksi sijainnista riippuen.

Matkustajien ei tarvitse enää erotella metalliesineitä tai elektroniikkaa saatikka avata laukkujaan. Turvatarkastukset hoidetaan suoraan CT-skannereilla (Body Scan), mikä nopeuttaa lentokentän toimintaa. Porttialueen odotussalien yhteydessä sijaitsee yli 200 liiketilaa. Samalta alueelta löytyy kappeleita, imetys- ja leikkipisteitä, kulttuuritiloja ja kuuluisat temaattiset käymälät (katso kuvitus alempaa), jotka esittelevät käyttäjilleen 36 näkökulmaa meksikolaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja historiaan. Käyttäjäkokemuksessa on painotettu toiminnallisuutta, mukavuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Lentoasemakompleksin alueella on seitsemän leveää sisäänkäyntiä.

Terminaalissa on 28 yhteysalustaa teleskooppikäytävineen kaikenlaisille lentokoneille ja -yhtiöille, mukaan lukien 747-konetyypit ja kaksikerroksiset Airbus A380 -mallit. Viisi avointa alustaa taas palvelevat niitä halpalentoyhtiöitä, jotka pyrkivät säästämään lentokentän veloittamista kuluista. Näissä tapauksissa matkustajat kävelevät sisään terminaaliin ilman teleskooppikäytäviä. Lentokoneiden mahdollisiin autokuljetuksiin on varattu kaksi etäalustapaikkaa. Suurille kansainvälisille rahtikoneille on varattu 11 alustaa. Bisnesluokan omille koneille on luotu 28 paikkaa ja helikoptereille oma laskeutumisväylä sekä 26 portin terminaali. Lentokentän rakennusurakan ja sotilasinsinöörien johtamisesta vastanneen Gustavo Ricardo Vallejo Suárezin mukaan vastavalmistunut terminaalialue tarjoaa kaikkiaan 125 erilaista kiinteiden ja pyörivien siivellisten koneiden palvelupaikkaa.

Lentokentän urakan johdosta päävastuun kantoi kenraali, rakennusinsinööri, pitkä mies, perfektionisti ja kärsivällisesti uurastanut, omiltaan aina parasta vaatinut Gustavo Vallejo.

Lentokenttä tuottaa viisi miljoonaa kilowattituntia puhdasta uusiutuvaa energiaa joka kuukausi, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 24 prosentin tai 740 000 istutetun puun verran. Jättiluokan rakennushanke todisti hallituksen ja kansakunnan kyvyn viedä loppuun suuria projekteja, joista moni typistyi menneisyydessä pelkiksi valkoisiksi elefanteiksi. Nyt kyseessä on ruskea mammutti, joten maa marssii oikeaan suuntaan, mistä osoituksena toimii edistyneimmällä teknologialla varusteltu, ennätysajassa ilman korruptiota rakennettu laadukas infrastruktuurihanke, joka on oleva tästä lähin yksi Meksikon ovista maailmaan, maapallon lentokenttä numero 3 488.

Lentokentän sydän on Latinaisen Amerikan modernein lennonjohtotorni. Se suunniteltiin symboloimaan macuahuitlia, miekkaa muistuttavaa puista asetta, jota atsteekkien soturit käyttivät yhdessä chimallin kanssa, kilven, jolla he suojasivat itseään. Torni on 88 metriä korkea ja painaa 1 800 tonnia, joista suurin osa on terästä, mikä vaati perustukset, joiden halkaisija oli 60 metriä leveä ja viisi metriä syvä.

Vasemmalla näkyy Santa Lucían ilmailuun erikoistunut sotilastukikohta ennen lokakuussa 2019 alkaneita rakennustöitä ja oikealla taas avautuu näkymä maaliskuussa 2022 valmistuneeseen lentokenttäkompleksiin, joka pitää sisällään kaupallisen lentokentän ja täysin palveluin varustellun ilmavoimien lentotukikohdan.

Vainosta voittoon 29 kuukaudessa

Oikeisto-oppositio on vainonnut lentokenttähanketta alusta loppuun. Valheiden määrä lähentelee maailmanennätystä, koska yhdestäkään muusta hankkeesta tuskin on kirjoitettu milloinkaan yhtä montaa vääristeltyä uutisjuttua – satoja sellaisia − tai kerrottu keksittyjä sepitteitä yksityisillä radio- ja tv-kanavilla, jotka ovat opposition poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan alaisia. Lentokenttää vastaan tehtailtiin myös 147 hanketta vastustanutta suojakannetta tai yksilön etujen takaamiseksi suoritettavaa suojausmenettelyä (juicios de amparo). Milloin kyseessä olivat ilmatilan käytön olemattomat ongelmat tai lennonjohtotornin vertaaminen Pisan torniin. Presidentin väitettiin filmanneen studiossa lentokentän juna-ajelun, korruptiota ja ylikalliita hintoja nähtiin kaikkialla. Kaikki oli mautonta köyhää neuvostoliittolaista bulkkia, paluuta menneisyyteen, kommunismia, pahuutta, jälkeenjääneisyyttä, sivistymättömyyttä, yrityselämän tuhoamista, militarisointia, ja niin edelleen.

Ensin sanottiin, että lentokentän valmistuminen olisi mahdotonta. Yksikin Chumel Torres sanoi “kunpa rakkautemme olisi kuin AIFA eikä se päättyisi koskaan”. Nyt kun suurtyö on valmis, lentokenttä on kuulemma tavattoman kaukana, kukaan ei ole kiinnostunut sen käyttämisestä yhtään mihinkään eikä se tule toimimaan kuuna päivänä, se on ruma ja mauton lantakasa, joka vie koko kansankunnan turmioon. Parhaaseen opposition tapaan väitteet ovat kovin tunnepohjaisia, perusteettomia ja liioiteltuja. Sen viha kiehui yli avauspäivänä myös kansaan kohdistetun ruman luokkaerottelun ja rasismin muodossa. Totuuden jälkeisen logiikan mukaisesti oppositio ei edes kykene myöntämään itselleen tai muille sitä tosiasiaa, että lentokenttä on valmistunut. Tämä oikeistorintama keskittää jatkossa tarmonsa muiden presidentin mullistavien megaprojektien järjettömään kiusaamiseen, koska sillä ei vieläkään ole kykyä esittää oikeasti osuvaa ja rakentavaa kritiikkiä, mikä tietysti aidosti demokraattisessa yhteiskunnassa on aina tervetullutta.

Lentokenttäprojektin tavarahankinnat ja palvelusopimukset tehtiin tiukkojen määräysten mukaisesti, erinäisistä toimittajista luotiin myös luettelo. Puolustusministeriö (SEDENA) konsultoi verottajaa (SAT), Liittovaltion taloudellisen kilpailun komissiota (COFECE) ja julkishallintoministeriötä. Samoin se varmisti, että sopimusyrityksiä ei ole määrätty seuraamuksiin tai asetettu pannaan. Autonominen Liittovaltion ylin tarkastusvirasto (Auditoría Superior de la Federación − ASF) on tarkastanut jatkuvasti AIFA:n rakentamista, ja tähän mennessä havainnot ovat olleet käytännössä nollatasolla. Hyvistä käytännöistä kertoo se, miten viime vuonna tarkastetut vuoden 2020 tiedot osoittautuivat 99,99 prosenttisesti paikkansa pitäviksi ja puhtaiksi. 17 miljardin peson tai vajaan 0,77 miljardin euron auditoinnista löytyi huomauttamista vain 0,01 prosentin eli 2,3 miljoonan peson tai 103 600 euron suhteen.

Joulukuusta 2018 aina heinäkuuhun 2020 liikenne- ja viestintäministerinä (silloinen SCT) toiminut Javier Jiménez Espriú on luonnehtinut peruuntunutta Texcocon järven lentokenttäprojektia (Nuevo Aeropuerto Internacional de México – NAIM) kirjassaan La Cancelación ”pohjattomaksi kaivoksi”, jonka sopimuksista 76 prosenttia annettiin yrityksille suoraan ilman mitään kilpailumenettelyjä mahdollistaen monenlaiset väärinkäytökset. Entinen kaiken lävistänyt korruptio on taitettu maahan kuin niitetty heinä.

Lentokentän rakentaminen aloitettiin lokakuussa 2019 ja valmista tuli maaliskuussa 2022 886 päivän urakoinnin jälkeen. Projektin toteutus tapahtui aikavälillä 17.10.2019−21.3.2022, joten se vietiin läpi vain 29 kuukaudessa. Velkaa tai minkäänlaisia elinkaarisopimuksia tai julkisen ja yksityisen sektorin pysyviä kumppanuussopimuksia ei tarvittu. Lentokentän hallinnasta vastaa Aeropuerto Internacional Felipe Ángeles, tai lyhyesti AIFA S.A. de C.V., puolustusvoimien oma yhtiö, joka takaa sen, ettei kansallista omaisuutta yksityistetä. Toisaalta toiminnasta saatavat liikevoitot suunnataan suoraan armeijan eläkkeiden maksuun. Valtiollisen yhtiön johdossa toimii hallintotieteiden tohtori Isidoro Pastor Román. Uuden kentän ensimmäinen lento saapui Tijuanasta 6:55. Avauspäivänä suoritettiin 20 lento-operaatiota, joihin osallistui 2 022 matkustajaa. Lentokentällä operoi jo kolme kansallista lentoyhtiötä ja yksi kansainvälinen lentoyhtiö. Yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden on määrä aloittaa toimintansa kesäkuussa.

Lentokentän ylösajo on pitkäjänteinen prosessi. Pastorin mukaan tavoitteena on tehdä AIFA:sta kannattava viimeistään vuoteen 2026 mennessä. Ensimmäisenä vuotena matkustajia arvioidaan olevan 2,4 miljoonaa ja vuonna 2023 jo viisi miljoonaa. Lentokentän toimintakulujen kattaminen vaatii 120 päivittäistä operaatiota ja vähintään viittä miljoonaa vuosittaista matkustajaa. Parhaimmassa tapauksessa verovaroin starttaava AIFA pääsee omavaraiseksi jo vuoden 2024 aikana. Tämän ei luulisi olevan kovin vaikeaa, koska pääkaupungin lentokenttä AICM kärsii liiallisesta 140 prosentin käyttöasteesta eikä uusille lentoyhteyksille tai rahtireiteille ole juuri enää tilaa. Viime viikkoina Benito Juárezin kentällä on tehty keskimäärin 1 025 päivittäistä operaatiota, joten kakkua kenttien toiminnan tasapainottamiseksi riittää jaettavaksi uuden kentän suuntaan. Lentokentän käyttömaksu (TUA) on sitä paitsi 54 prosenttia alhaisempi kuin Ciudad de Méxicon vilkkaalla pääkentällä, joka lupaa kovenevaa hintakilpailua ja edullisempia lentoyhteyksiä. AIFA:n 262 liiketilasta on tehty toistaiseksi jo ainakin 324 tarjousta. Alkuvaiheessa lentokentälle pääsee yhdeksän metropolialueen bussiyhteyden välityksellä, jonka toivotaan lisäävän Felipe Ángelesin lentosataman käyttöä.

Tämä kuva kertoo Tolucan, Ciudad de Méxicon (AICM) ja Zumpangon (AIFA) lentokenttien välisistä yhteysverkostoista.

Vuosisadan tähän mennessä suurin rakennushanke tarvitsee myös hyviä tieyhteyksiä. Siksi Estado de Méxicon ulkoista kehätietä (Circuito Exterior Mexiquense) on kehitetty kattamaan kuusi liittymäväylää, joista neljä on jo toiminnassa ja kaksi rakenteilla. Saman osavaltion metrobussilinja Mexibúsin ensimmäistä linjaa on laajennettu 20 kilometrillä, jotta se kattaisi koko reitin Ciudad Aztecasta Santa Lucíaan. Linja saatiin avattua lentokenttäkompleksin tavoin 21.3. Kansankunnan palvelijan (Siervo de la Nación) 14 kilometrin moottoritie valmistui maaliskuussa 2021 parantamaan pääkaupungin ja Zumpangon lentokenttien välistä liikennettä. Itäisen kehätien (Periférico Oriente) yhteydestä vanhaan AICM:n lentokenttään on valmistunut reilu viidesosa. Osaltaan tieverkostoa parantaa myös Gazasin ja Río de los Remediosin reitti, joka kytkee Hidalgon pääkaupunkiin Pachucaan vievän jo laajennetun moottoritien Ciudad de Méxicon lävistävään Insurgentesin puistokatuun. Myöhemmin Pachucasta saattaa kulkea lisäksi nopea junayhteys Zumpangon suuntaan. Myös Naucalpanin ja Ecatepecin moottoritietä pidennetään. Näistä urakoista ja Mexibúsin linjan neljä kytkemisestä lentokenttään vastaa Estado de Méxicon osavaltion hallinto. Toisaalta Infrastruktuuri-, viestintä- ja liikenneministeriö (SICT) on rakennuttanut jo valmiit noin 20 kilometriä lentokentän kytkeviä tiehankkeita ja risteysväyliä, mukaan lukien Tonanitlan ja San Jerónomin ajoradat, jotka ovat keskeisiä sisääntuloteitä, vaikka pääasiallinen sisäänkäynti tapahtuu niin ikään jo valmistuneen Estado de Méxicon kehätien poikki.

Leopoldo Zavalan maalaus kuvaa Felipe Ángeles Ramírezia, tykistötaituria, joka lukeutuu Meksikon vallankumouksen kymmenen tärkeimmän sankarin joukkoon.

Edysa Ponzanellin luoma patsas tervehtii lentokentän käyttäjiä ja muistuttaa uskollisuuden roolista kansan palvelemisessa.

Felipe Ángeles Juan O’Gormanin seinämaalauksen División del Norte (1979−1980) yksityiskohdassa yhdessä José Doroteo Arango Arámbulan alias Francisco “Pancho” Villan kanssa, joka oli hänen viimeinen taistelukumppaninsa.

Humanistikenraali valvoo uutta lentokenttää

Felipe de Jesús Ángeles Ramírez (1868−1919) syntyi Hidalgon osavaltion Zacualtipánissa ja tuli murhatuksi Chihuahuan osavaltion samannimisessä pääkaupungissa. Hän aloitti sotilasuransa 14-vuotiaana diktaattori Porfirio Díazin aikakaudella, mutta liittoutui Demokratian apostolina (Apóstol de la Democracia) vallankumousjohtaja Francisco I. Maderon kanssa, jota hän ei pettänyt koskaan. Arvostettu kenraali vangittiin yhdessä Maderon veljesten ja varapresidentti José María Pino Suárezin kanssa, mutta häntä ei murhattu. Kenraali karkoitettiin Ranskaan, mutta hän palasi kotiin piakkoin. Ángeles taisteli yhdessä Venustiano Carranzan ja Franciscon Villan kanssa 1913 vallan kaapannutta Victoriano Huertan laitonta hallintoa vastaan. Villan kerrotaan todenneen, että älykäs Ángeles oli ainut mies, jonka hän salli sanoa vastaan. Ángeles taisteli toisaalta virka-asemansa vuoksi myös Emilio Zapatan joukkoja (Ejército Libertador del Sur) vastaan, mutta hänen tiedetään nauttineen Zapatan syvästä kunnioituksesta ja ystävyydestä. Ángeles ehti toimia tammi-helmikuussa 1915 Coahuilan ja Nuevo Leónin väliaikaisena kuvernöörinä. Villan Pohjoisen divisioonan (División del Norte) sotilasstrategina hänen suurin voittonsa oli Zacatecasin kaupungin valloitus. Ángeles ja Villa joukkoineen lyötiin kuitenkin Meksikon vallankumousarmeijan toimesta El Bajíon alueen taisteluissa. Meksikon yhä voimassa olevan perustuslain isän Venustiano Carranzan noustua valtaan Ángeles ryhtyi hallituksen vastustajaksi ja pakeni Yhdysvaltoihin, jossa hän osallistui New Yorkissa Meksikolaisen liberaalin liiton (Alianza Liberal Mexicana) toimintaan. Hän kirjoitteli artikkeleita useisiin lehtiin, joissa vannottiin suoraan sosialismin nimiin ja tuettiin avoimesti marxismia.

Hidalgon poika (Hijo del Estado de Hidalgo) palasi Meksikoon joulukuussa 1918. Ángeles pyrki lietsomaan kapinaa, mutta epäonnistui, ilmiannettiin ja vangittiin. Eräs Villan joukkojen sotilas kätki Ángelesin Cerro de las Morasin luolaan, mutta petti tämän aikaansa edellä olleen humanistin ja ilmiantoi hänet Carranzan seuraajille. Vaikka väkijoukko vaati pohjoisessa käydyssä oikeudenkäynnissä uskollisena kansakunnan palvelijana tunnetun kenraalin vapauttamista, tuomittiin hänet kuolemaan eräänlaisessa kenttäoikeudessa. Teloitus tapahtui Chihuahuassa 26.11.1919. Oikeudenkäyntinsä aikana Ángeles totesi: “Kuolemani tekee enemmän hyötyä demokraattiselle liikehdinnälle kuin kaikki elämäni ponnistelut. Marttyyrien veri hedelmöittää hyvät vaikuttimet”. Hänen tunnetuin lauseensa kuuluu: “Miksi pelätä kuolemaa, jos en pelkää elämää?”. Nyt arvoiltaan kuolemattoman kenraalin muisto antaa nimen ja identiteetin maan historian neljännen julkisen elämän muutosprosessin (Cuarta Transformación) suurprojektille. Ángeles tervehtii tulijoita lentokentän sisääntuloväylän liikenneympyrässä yhdessä Meksikon lipun kanssa: 22 miljoonaa pesoa tai 0,99 miljoonaa euroa maksanut 20 tonnin ja 10 metrin kolossaalinen hevosen selkään sijoitettu pronssipatsas on kuvanveistäjä Edysa Ponzanellin käsialaa.

Uusi lentokenttäkompleksi sijoittuu Estado de Méxicon maille, mutta se on myös lähellä Hidalgon osavaltiota, joka parantaa tämän lähes 3,1 miljoonan asukkaan alueen liikenne- ja logistiikkayhteyksiä. Pääkaupungin asukkaan kannalta lentokenttä on täyspotti siinä mielessä, että se takaa nykyisen lentokentän kahden terminaalin toiminnan jatkumisen seuraavina vuosikymmeninä. Meidän ei siis välttämättä edes tarvitse hakeutua uudelle lentokentälle. Toisaalta minua ilahduttaa Texcocon historiallisen järven pelastuminen, jonka ekologiset palvelut veden, tuulen, ilmanlaadun ja kymmenien lajien suhteen ovat korvaamattoman arvokkaita.

Torstaina 24.3. pankkiväelle puhuessaan Meksikon valtiovarainministeri (SHCP) Rogelio Ramírez de la O korosti hallituksen panostavan noin 630 miljardia pesoa tai vajaat 28,4 miljardia euroa yhteysverkostojen parantamiseen. Tärkeimpiin projekteihin lukeutuvat neljä uutta junayhteyttä ja kaksi tuhatta kilometriä raiteita, neljä uutta lentokenttää (mukaan lukien AIFA) ja yli 20 lentokentän uudistaminen, 1 625 kilometriä uusia moottoriteitä ja tieverkoston uusiminen 3 000 kilometrin osalta sekä seitsemän sataman ja kymmenen tullipisteen uudistaminen. Seuraavaksi ahkeran, monikykyisen ja arvostetun armeijan insinööreistä 98 menevät jatkamaan uurastustaan Maya-junan (Tren Maya) ja Tulumin uuden lentokentän rakentamisen parissa. Meksikon julkisen elämän kokonaisuudistus tai Cuarta Transformación jatkuu vahvempana kuin koskaan.

Kysyn sitä (Lo pregunto)

Minä, Nezahualcóyotl, kysyn:

Eletäänkö sitä todella juuret maassa?

Ei olla ikuisesti maan päällä:

täällä vain vähän viivähdetään.

Vaikka se olisi tehty jade-korukivestä, se murtuu,

vaikka se olisi kultaa, se rikkoutuu,

vaikka se olisi quetzal-linnun höyhenpeitettä, se repeytyy.

Ei olla ikuisesti maan päällä:

täällä vain vähän viivähdetään.

Tämä video antaa kattavan kuvan upouuden lentokentän ulko- ja sisätiloista. Videon lopussa näkyy myös, miten ensimmäiset lentovuorot vihitään vesikaarin.

Toimittaja Epigmenio Ibarran miljoonayleisön nopeasti kerännyt tuore dokumentti ”Kansan luomus” (Una Obra del Pueblo) kertoo lentokentän sykähdyttävän tarinan.

Teksti: valtiotieteiden tohtori Sami Tapio Tenoch Laaksonen

Lähteet: Meksikon hallitus ja sen ministeriöt, Felipe Ángelesin kansainvälinen lentokenttä, Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Once Noticias, Informador, La Jornada, Vértigo Político, etc.