Arkisto kategorialle ‘Uncategorized’

Ecuadorin presidentti Guillermo Lasso Mendoza, joka valittiin alun perin virkaansa alkuperäiskansojen tyhjin äänin, hajotti keskiviikkona 17.5. maan yksikamarisen parlamentin. Niin sanottu “muerte cruzada” perustuu Rafael Correa Delgadon kaudella säädettyyn vuoden 2008 perustuslakiin eikä sitä ole käytetty aiemmin. Lasson hallintoa ovat leimanneet useat kriisit, mutta alkuperäiskansojen lakkoilu lienee kaikkein tärkein useista arvovaltatappioista. Helmikuun paikallisvaaleissa koettu vasemmiston voitto ei sekään vahvistanut hallituksen asemaa. Järjestyksessään toinen vastikään tiistaina 16.5. alkanut poliittinen oikeudenkäynti olisi mitä todennäköisemmin johtanut presidentin erottamiseen, sillä kongressin voimasuhteet olisivat mahdollistaneet oppositiolle kahden kolmasosan enemmistön. Virkakauttansa edeltävistä väärinkäytöksistä syytettynä ollut pankkiiri ja veroparatiiseihin omaisuuttaan kätkeneen pitkän linjan oikeistolaisen poliitikon terveyskään ei ole ruokkinut myönteistä mielikuvaa. Hänen liikkumisensa on suhteellisen verkkaista ja huhtikuussa hän oli tehohoidossa virtsatulehduksen takia.

67-vuotias uusliberaali valtionpäämies ei ottanut riskiä tulla erotetuksi ja kutsui koolle uudet vaalit. Vielä edellisenä päivänä 13 edustajaa omaavan Movimiento Creon riveihin kuuluva kavalluksesta syytetty presidentti puolusti itseään täysistunnossa. Käytännössä tämä päätös tarkoittaa, että eduskunta eroaa ja presidentin johtama hallitus jatkaa muodollisesti virassa vielä noin kuuden kuukauden ajan. Uusia kongressiedustajia ja presidenttiä ei kuitenkaan valita kuin jäljellä olevaksi kaudeksi, joka päättyy 23.5.2025. Sikäläiset eduskuntavaalit ja presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään Kansallisen vaalineuvoston (Consejo Nacional Electoral – CNE) jo vahvistamien tietojen mukaan 20.8. ja presidentinvaalienvaalien toinen kierros puolestaan mitellään 15.10. Uusi presidentti aloittaa virassa marraskuun alkuun mennessä. Lasso on ilmoittanut, ettei hän aio asettua uudelleen ehdokkaaksi. Statistan mukaan presidentin hallintoon suhtautui 1.5. myönteisesti vain 13,9 prosenttia ecuadorilaisista. Myöskään correalaisen vasemmiston vuoden 2021 presidenttiehdokas Andrés Arauz Galarza ei ole osallistumassa vaaleihin.

Perustuslain artiklaan 148 perustuva presidentin toimivaltaan kuuluva yksipuolinen päätös ei sinänsä ole vallankaappaus eikä johda diktatuuriin. Valtionpäämies voi säätää tulevien kuukausien aikana presidentillisiä asetuksia ainoastaan talouspolitiikassa, mutta niiden tulee noudattaa voimassa olevia lakeja ja perustuslakituomioistuin tarkastaa niiden sisällön sekä päättää niiden hyväksymisestä. Myös seuraava eduskunta ja hallitus voivat halutessaan kumota tehdyt asetukset. Kovin laajaa tuhoa Lasson hallitus siis tuskin saa enää aikaan. Tapahtumat eivät ole myöskään vielä johtaneet laajoihin mielenilmauksiin. Artikkeli 130 antaa samat ”molemminpuolisen kuoleman” keinot myös kongressille. Siksi siinäkin tapauksessa, että 92 kaikkiaan 137 edustajasta olisi tukenut presidentin syrjäyttämistä, olisi tullut kutsua koolle uudet vaalit. Sillä välin valtion johdossa olisi toiminut varapresidentti Alfredo Borrero Vega. Valtiosääntöön kirjatun periaatteen mukaan yksi vallanpitäjä, olipa se toimeenpanovallan tai lainsäädäntövallan edustaja, ei voi erottaa toista osapuolta joutumatta myös samalla itse erotetuksi. Lopullisen sanan sanovat kuitenkin kansalaiset vaaleissa eivätkä nämä erityiset vaalit muokkaa tavanomaista vaalikalenteria vuoden 2025 osalta. Kokonaisuutena vallan tasapaino säilyy eikä poliittinen järjestelmä halvaannu tai ajaudu umpikujaan, kuten naapurimaa Perussa, jossa parlamentaarinen vallankaappaus johti perustuslaillisen presidentin erottamiseen ja ajoi koko Andien alueen maan entistä syvempään poliittiseen kriisiin. Jos jompikumpi, eduskunta tai presidentti, päättää leikkiä tulella, tietää se jo etukäteen joutuvansa myös itse poltetuksi demokratian puhdistavassa tulessa.

Lassosta ei ole koskaan saatu leivottua kansansa mittaista johtajaa. Itsensä syrjäyttämiseen johtaneet tapahtumat huipensivat kriisistä kriisin eläneen hallituksen taipaleen eikä niissä sinänsä ole mitään yllättävää. Kyseessä on presidentin viimeinen oljenkorsi. Aiemmin kesäkuussa 2022 keskellä alkuperäiskansojen laajamittaisia mielenilmauksia, 80 edustajaa kannatti Lasson syrjäyttämistä, mutta tällä kertaa 92 edustajan rajapyykki olisi mitä todennäköisimmin ylittynyt, sillä vähintään 88 kansanedustajaan tiedetään luistelleen opposition kelkassa. Itse syytevyyhti liittyy vuosien 2018 ja 2020 välillä tehtyyn öljykuljetusten sopimukseen valtiollisen varustamoyhtiö Flota Petrolera Ecuatorianan ja Amazonas Tankerin kesken. Siitä, ettei epäselvyyksiin puututtu eikä tehtyjä sopimuksia keskeytetty ajoissa koitui tiettävästi valtiolle yli kuuden miljoonan dollarin tappio. Lasso on puolustautunut sanomalla sopimuksen kuuluneen edellisen presidentin Lenín Moreno Garcésin vastuualueeseen, sillä se allekirjoitettiin hänen kaudellaan.

Kriisistä kohti uusia vaaleja

Ecuador elää parhaillaan useita päällekkäisiä ja toisiaan ruokkivia kriisejä, mitkä liittyvät etenkin talouteen, turvallisuuteen ja toimeentuloon. Vasemmistolaisen kauden 2007–2017 vakauden ja vaurastumisen ilmapiiri on jäänyt kauas taakse. Poliittinen kriisi puolestaan ei välttämättä sinällään ole kovin syvä ja se selittyy hallituksen sekä opposition välisten voimasuhteiden epätasapainolla. Correalainen Revolución Ciudadana on selkeästi maan vaikutusvaltaisin poliittinen organisaatio, siinä missä Lasson Movimiento Creo on hallituksen keskisuuri toimija. Helmikuussa Lasso menetti loputkin valtansa rippeet hävitessään kaikki kahdeksan ehdottamaansa kansanäänestystä. Pallo siirtyi entistä vahvemmin oppositiolle, jota johtaa Ecuadorin kansalaisvallankumouksen perinteitä jatkava vasemmisto. Se lähtee selvänä ennakkosuosikkina ensi syksyn vaalikentille.

Turvallisuuskriisi sai alkunsa vankilajärjestelmän piiristä. Monissa vankiloissa koettiin joukkomurhia ja pelkästään vuonna 2022 niiden seinien sisäpuolella kuoli yli sata henkeä. Esimerkiksi Quitossa Incan nimeä kantavassa vankienhoitolaitoksissa murhattiin 15 ihmistä viime marraskuussa. Myöskään katujen turvallisuus ei ole parantunut eikä huumekartellien valta ole vähentynyt. Lasso julisti useita poikkeustiloja, lisäsi turvajoukkojen määrää ja siirsi tuhansia vankeja, mutta tämä ei ole näkynyt murhatilastoissa ja ajoittain se on aiheuttanut jopa kiihtyvän väkivallan noidankehiä. Usein taustalta löytyy aseellisten ryhmien kamppailu vankiloiden johtamisesta, erinäisistä strategisista reiteistä ja huumekaupan reviireistä. Kolumbian ja Perun naapuri Ecuador on huumeiden läpikulkureitillä kohti Yhdysvaltoja ja Eurooppaa, mikä lisää osaltaan laittoman yritystoiminnan yhteiskunnallisia haittavaikutuksia.

Lassoa on syytetty toistuvasti korruptiosta vaalikampanjan rahoituksen epäselvyyksistä alkaen. Yksi Ecuadorin rikkaimmista kansalaisista, herra presidentti, sai kunniamaininnan vuonna 2021 julkaistuissa Pandora Papers -julkaisussa. Ecuadorin lakikirja kieltää ehdokkailta, poliitikoilta ja virkamiehiltä veroparatiisien käyttämisen. Kongressin komissio suositteli tutkintaa ja presidentin mahdollista syrjäyttämistä jo tuolloin, mutta hallitus ja tilintarkastusviranomaiset hautasivat syytteet yhteistuumin.

Kesällä 2022 hallituksen kaatuminen oli lähellä, kun polttoaineiden ja ruuan hinnan kallistumista vastaan protestoineet mielenosoittajat pakottivat ylimmän johdon useisiin myönnytyksiin. Myös Lasson aikeet lisätä Amazonasin luonnonvarojen hyödyntämistä alkuperäiskansojen mailla haudattiin korkeimmassa oikeudessa. Toisaalta työttömyys ja turvattomuus ovat lisänneet maasta ulos lähtevää siirtolaisten virtaa. Viimeksi helmikuussa Ecuadorin alkuperäiskansat vaativat Lasson eroa. Tuo tavoite on vihdoin saavutettu.

Hetimmiten kongressin ja oman poliittisen uransa kuolemantuomion jälkeen Lasso antoi asetuksen “perheiden talouden vahvistamisesta”, mikä nostaa verovähennysten katon reilusta viidestä tuhannesta yli 15 000 dollarin. Ecuadorissa miljoonat köyhimmät väestönosat alkuperäiskansoista työläisiin eivät täyttele veroilmoituksia, joten asetus on suora tulonsiirto ja kädenojennus keskiluokalle. 23.5. Lasso antoi toisen asetuksen, joka pyrkii heikentämään valtiollista säätelyä samalla, kun se tarjoaa vientialan yrityksille erityisiä vapaakauppa-alueita, joissa niiden ei tarvitsisi sijainnista riippuen maksaa tulo- eikä arvonlisäveroa 10–15 vuoteen. Jonossa odottaa myös työväestön oikeuksia rajoittava uudistus. Pöydällä seisoo niin ikään kovat otteet mahdollistava “terrorismilaki”. Meneekö yksikään aloitteista lopulta läpi on vielä epäselvää, mutta niiden voimassaolo jäänee joka tapauksessa varsin lyhytkestoiseksi. Lasso aikoo kuitenkin yrittää viedä läpi uudistuksia, jotka kongressi on hylännyt aiemmin. Maareformia, parempaa sosiaaliturvaa, ahkerampaa asuntorakentamista tai työelämän oikeuksia parantavia aloitteita on lupa odottaa vasta seuraavalta hallitukselta. Lasson tehnee sillä välin parhaansa olemassa olevan epätasa-arvon lisäämiseksi, jos perustuslakituomioistuin vain sen sallii.

47 paikan Unes-vaaliliitto (Unión por la Esperanza), joka on muuntautunut jälleen Kansalainvallankumoukseksi (Revolución Ciudadana) sai tahtonsa läpi, sillä parin viikon takaisessa vaatimuksessa pyydettiin Lassoa turvautumaan ”molemminpuolisen kuoleman” mekanismiin. RC ei ole kyseenalaistanut päätöksen perustuslaillisuutta kuten alkuperäiskansojen ryhmittymä Pachakutik tai sosiaalikristityt (Partido Social Cristiano – PSC). Correalaiselle vasemmistolle, joka sai tänä vuonna jo yhden voiton uudet vaalit näyttäytyvät oivallisena ja oikein ajoitettuna tilaisuutena nopeuttaa sen kaikin puolin väistämättömältä näyttäytyvää paluuta valtaan.

RC näkee tapahtumat ulospääsytienä poliittiseen kriisiin. Näin oikeiston pitkään vainoama vasemmistojohtaja Rafael Correa kommentoi tapahtumia tuoreeltaan Belgiasta, joka on myöntänyt hänelle turvapaikan:

– Ecuadorilaiset: Tämä on laitonta. On selvää, että kyseessä ei ole sisäinen kaaos, vaan perustuslain mukainen poliittinen oikeudenkäynti. Joka tapauksessa tämä on loistava tilaisuus lähettää Lasso, hänen hallituksensa ja hänen vuokrattavissa olevat lainsäätäjänsä kotiin. Tänään olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan. Aina voittoa kohden!

Armeija ilmaisi heti varauksettoman tukensa Lasson toimille ja saartoi sekä tyhjensi kansallisen parlamentin sen hajottamisen jälkeen:

– Sotilaallisesti aidattu parlamentti. Kaikki naamiot putosivat heiltä, jotka puhuivat demokratiasta ilman, että he olisivat itse koskaan uskoneet siihen.

Perustuslaki takaa presidentille oikeuden hajottaa kongressi, jos se ylittää lailliset valtuutensa, mutta tähän tarvitaan perustuslakituomioistuimen myönteinen lausunto. Hajottaminen sallitaan myös siinä tapauksessa, jos lainsäätäjät toistuvasti ja perusteettomasti estävät kansallisen kehitysohjelman toteuttamista tai jos maassa vallitsee vakava poliittinen kriisi ja sisäinen sekasorto. Toimenpiteen voi toteuttaa vain kerran ja se tulee tehdä hallituskauden kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Uudet vaalit tulee kutsua koolle seitsemän päivän kuluessa ja ne tulee järjestää 90 päivään sisään siitä hetkestä. Uudet päättäjät taas aloittavat viroissaan 15 päivää vaalien jälkeen. Perustuslakituomioistuin on jo hylännyt kuusi asetusta 741 vastaan tehtyä valitusta. Ja koska uusien vaalien päivämäärät on jo julkistettu, enää ei ole odotettavissa muutoksia presidentin yksipuoliseen päätökseen. Nähtäväksi tosin jää se, viekö Lasson tie vielä jossain vaiheessa telkien taakse.

Puun ja kuoren välissä toiminut Lasso riemuitsi joka tapauksessa oman poliittisen uransa ennenaikaisesta lopettamisesta ja köyden omaan kaulaan heittämisestä, sillä hän puhui 148. artiklan soveltamisesta demokratian voittona ja ”uutena hetkenä optimismille” tilanteessa, missä ”kaikki lainsäädäntöelimen ponnistelut keskittyvät hallituksen horjuttamiseen”.

– Tämä on demokraattinen päätös, ei vain siksi, että se on perustuslaillinen, vaan koska se antaa Ecuadorin kansalle vallan päättää tulevaisuudestaan seuraavissa vaaleissa. Tämä on paras mahdollinen päätös, joka avaa meille tien saada takaisin toivo, rauhallisuus.

El País -lehden haastattelussa Lasso kiteytti päätöksensä tarkoituksen selväsanaisemmin:

– Olen valinnut hallita kuusi kuukautta kiirastulessa kahden vuoden helvetin sijaan.

Vuoden 2021 presidentinvaalien kakkonen Arauz puolestaan kertoi Lasson jo saavuttaneen hallituksensa tavoitteet:

– Hän toteutti suunnitelmaansa, joka oli tuhota Ecuador, viedäkseen sen laista piittaamatta yksityistämisen tielle ja luodakseen mahdollisuuksia liikevoiton takomiseen itselleen ja hänen hallituksessa oleville ystävilleen.

Joka tapauksessa Correan seuraajat eivät tarvitse halvan politikoinnin keinovalikoimia, joista väistyvä presidentti syyttää vastustajiaan. Sillä on edellisten vaalien perusteella kansan vankka tuki ja maan ykköspuolueen asema. Se, millaiset olosuhteet tehdä politiikkaa Carondeletin hallintopalatsista ja parlamentista käsin syntyy, selviää elo- ja lokakuun vaaleissa, joihin correalainen vasemmisto lähtee mitä parhaimmista asetelmista. Sen tavoitteena on palauttaa valtio jälleen kansan rengiksi.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen
Lähteet: Canal Once, La Jornada, La Izquierda Diario, France 24, Voz de América, Nodal, etc.

Advertisement

Huhtikuun 10. päivä paluun valtaan tehnyt Luiz Inácio Lula da Silva juhlisti uuden hallituksensa sataa ensimmäistä työntäyteistä päivää Planalton palatsissa. Vasemmistohallituksen alkutaivalta ovat sävyttäneet Jair Bolsonaron kauden myrkyllisen poliittisen perimän purkaminen sekä haastava taloudellinen tilanne, joka johtuu Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta sekä siihen liittyvistä globaalia taloutta ravistelevista pakotteista. Silloin kun sekä demokratia että talous ovat kriisissä, riittää politiikassa haasteita tavanomaista enemmän. Bolsonaron kannattajat intoutuivat yrittämään väkivaltaista vallankaappausta heti presidenttikauden alussa, mikä johti muun muassa yli 2 000 pidätykseen ja 80 sotilaan kuulusteluihin, jotta armeijan rooli tammikuun 8. päivän tapahtumissa selkenisi. Asevoimien komentaja Júlio César de Arruda erotettiin ja 21.1. uudeksi puolustusvoimien komentajaksi nimitettiin Tomás Miguel Miné Ribeiro Paiva.

Lula on todennut saaneensa vastaanottaa vallanvaihdon demokraattiselta valtiojohtajalta 2003, mutta 2023 tilanne oli varsin toisenlainen. Kaukana ollaan myös 2000-luvun alun hyödykebuumista, joka nosti raaka-aineiden hinnat pilviin. Vaikka inflaatio ei ole Brasiliassa yltänyt Chilen ja Kolumbian tasolle 12,8 ja 13,1 prosenttiin, päätti se vuoden 2022 5,8 prosentin inflaatiolukemaan. Pahimmillaan hintojen nousu ylsi 12,1 prosenttiyksikköön huhtikuussa 2022, mutta maaliskuussa sama luku oli 4,65 prosenttia ja suunta on laskeva. Lula on siis onnistunut säilyttämään Brasilian kansanvaltana ja pitänyt sen talouden raiteillaan. Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomissio (Cepal) lupailee Brasilian bruttokansantuotteen kasvavan 2023 0,8 prosentilla ja valtiovarainministeriön oma ennuste uskoo 1,6 prosenttiin. Joka tapauksesta vuosi 2023 on myös Brasilialle haastava eikä keskuspankin korkea 13,75 prosentin korkotaso paranna tilannetta.

11.4. julkaistu Ipec-instituutin kyselytutkimus vahvisti Datafolhan kaksi viikkoa aiemmin julkaisemat tulokset. Sen mukaan 39 prosenttia brasilialaisista pitää Lulan hallitusta “optimina” tai “hyvänä” ja 30 prosenttia “kohtalaisena”. Negatiivisesti hallitukseen suhtautuu puolestaan 26 prosenttia. Useat mediat ovat halunneet puhua harhaanjohtavasti vain “39 prosentin hyväksynnästä”, vaikka todellisuudessa jopa 69 prosenttia suhtautuu uuteen hallitukseen jossain määrin myönteisesti. Kysely selvitti myös suhtautumista Lulan johtamistapaan, jonka 54 prosenttia kertoi hyväksyvänsä. Toiset 37 prosenttia eivät puolestaan pitäneet siitä ja yhdeksällä prosentilla ei ollut selvää mielipidettä asiaan.

Bolsonaro palasi lopulta Yhdysvaltojen Floridasta 30.3. johtamaan oppositiopolitiikkaa, johon kuuluu myös yritys istuvan presidentin syrjäyttämisestä poliittisen oikeudenkäynnin avulla. Bolsonaron Partido Liberal on 99 paikallaan isoin ryhmä parlamentin alahuoneessa sitten vuoden 1998. Kyseessä on oikeistolaisin eduskunta sitten diktatuurin aikojen. Sen jäsenistä vain 17 prosenttia on naisia ja alkuperäiskansoja osallistuu päätöksentekoon viisi. Siitä, millainen asema maan 39. presidentin johtamalla yli kymmenen puolueen koalitiolla on kongressin ala- ja ylähuoneessa liikkuu erinäisiä arvioita. Ainakin hallitus sai valittua senaatin presidentiksi Rodrigo Otavio Soares Pachecon (Partido Social Democrático – PSD) 17 äänen turvin omista riveistään 1.2. Arviot 81-paikkaisen senaatin sisällä riippuvat siitä lasketaanko kymmenen paikan (Movimento Democrático Brasileiro – MDB) osaksi hallituskoalitiota vai itsenäiseksi ryhmäksi. Joka tapauksessa kyseessä ei ole oppositioryhmä ja hallitus on ylähuoneen suurin ryhmä joko 32 tai 42 paikan voimin. Sen sisällä suurin puolue senaatissa on PSD.

Kongressin edustajainhuoneessa Bolsonaron syrjäyttämisyritykset kerta kerran jälkeen hylännyt ja vuodesta 2021 parlamentin alahuonetta johtanut Arthur César Pereira de Lira sai 464 ääntä jaoissa olleista 513 äänestä, mikä on lajissaan uusi ennätys. Lira on urallaan ehtinyt kuulua viiteen eri puolueeseen, mukaan lukien yksi työväenpuolue, mutta tätä nykyä hän edustaa liberaaliin keskustaoikeistoon luettavaa Progressistas-ryhmää (PP). Kuten sanottua, PL-puolueella on 99 paikkaa ja toiseksi suurin puolue on PT (Partido dos Trabalhadores) 81 paikalla, vaikka virallisesti 13 paikkaa kuuluu vaaliliittolaiselle (Partido Socialismo e Liberdade – PSOL). Löysin kolme erilaista tapaa laskea edustajien jakautuminen kolmikantaan hallitus – oppositio – itsenäiset, joista alhaisin lukema viittaa 132 hallitusta tukevaan edustajaan ja korkein luku yltää 262 edustajaan – muun muassa sen mukaan, lasketaanko PSD ja MBD hallituksen suoranaisiin tukijoihin vai ei. Vastaavasti oppositioon voidaan nimittää lähes pelkästään PL tai myös PP sekä 3–4 pienempää puoluetta, joten edustajien kokonaismäärä liikkuu 102 ja 173 välillä.

Olennaista on kuitenkin huomata, että Bolsonaron ryhmä Partido Liberal on kaiken oppositiopolitiikan keskus, mikä on myös potentiaalinen heikentävä tekijä, joka voi työntää muita puolueita myös hallituksen suuntaan. Itsenäisten edustajien määrä on sitä paitsi tilannesidonnainen, laskutavasta riippuen se on joko vain 101 tai jopa 273 edustajaa. Yli 20 parlamentaarisen puolueen päätöksenteko liikkuu pahimmillaan kuin tuuliviiri, joten lopullisia totuuksia sikäläisen eduskunnan jakolinjoista ei voi vielä lausua. Jo mainittujen PSD:n, MBD:n ja PP-ryhmän ohella keskitietä tarpovat mahdollisesti ennen kaikkea União Brasil ja Republicanos. Toisin hahmotettuna voidaan sanoa, että Lulan hallituksessa mukana olevilla poliittisilla voimilla on 51,1 prosentin tai 262 edustajan niukka enemmistö 513 paikan ideologialtaan varsin kirjavassa eduskunnassa. Perustuslain muuttaminen vaatii kuitenkin 308 edustajan enemmistöä, johon voidaan myös yltää ainakin silloin tällöin kärsivällisen neuvotteluprosessin avulla.

Hallituksen tähänastiset teot

77-vuotiaan politiikan veteraanin hallitus on palauttanut Brasilian etelä-amerikkalaisen hyvinvointivaltion tielle panostamalla jälleen vahvasti sosiaalipolitiikkaan, joka pyrkii takaamaan koko väestölle riittävän ravitsemuksen, työtä, kodin sekä pääsyn koulutuksen, terveyden ja teknologian pariin. Myös naisten, alkuperäiskansojen, afrobrasilialaisten sekä ympäristön oikeudet on tuotu takaisin politiikkaan.

Bolsa Família on alun perin 2003 perustettu erinäiset avustusmuodot yhdistänyt tulonsiirto-ohjelma, joka puolitti köyhyyden ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Nälkä on kuitenkin palannut brasilialaiseen yhteiskuntaan, joten vasemmistohallitus on ottanut tavoitteekseen laajasti tunnustusta saaneen köyhimpiin kansalaisiin kohdistetun ohjelman vahvistamisen. Avustuksen saamisen vastineeksi perheet takaavat lastensa osallistumisen julkiseen koulutukseen ja eri ikäryhmille suositeltuihin rokotuksiin. Lyhyellä aikavälillä Bolsa Família tähtää nälkäköyhyyden poistamiseen ja pitkällä aikavälillä se luo edellytyksiä inhimillisen pääoman vahvistamiseen, koska sen piirissä tuetaan vähävaraisimpien perheiden koulutusta.

Maaliskuussa 600 realin tai 109 euron avustusta maksettiin 21,1 miljoonalle perheelle, joiden lapset ovat alle 18-vuotiaita. Jokainen alle 7-vuotias lapsi korottaa tukisummaa 150 realin tai 27 euron verran ja 7-18-vuotias lapsi 50 realilla tai 9 eurolla. Keskimäärin avustusta maksettiin 670,33 realia per perhe, mikä vastaa hyvinkin suomalaisiin elinkustannuksiin suhteutettuna vähintään 400 euron tukea. Kuukausitasolla uusi hallitus panostaa ohjelmaan noin 2,5 miljardia euroa. Edellinen hallitus perusti lokakuussa samankaltaisen avustuksen (Auxílio Brasil), jonka lähtötaso oli 224 realia ja sitten 400 realia, mutta sopivasti ennen vaaleja äänestäjien kosiskelemiseksi tukisumma kohotettiin väliaikaisesti 600 realiin. Lula palautti kouluihin myös hyviä oppimistuloksia vauhdittavat kunnolliset lounaat, joiden tarjoilu on kärsinyt riittämättömistä budjettivaroista kuuden vuoden ajan, mutta nyt 36,4 prosentin tasonnosto mahdollistaa jälleen laadukkaan ruokailun.

Minha Casa, Minha Vida -asunto-ohjelma, joka luotiin 2009, tarjoaa jälleen jatkossa kodin haavoittuvaisimmille väestöryhmille. Tähän mennessä jo noin 5 700 pysähdyksissä ollutta asuntoa on luovutettu 14 kunnan alueella. Lulan hallitus aikoo rakennuttaa kaksi miljoonaa kotia vuoteen 2026 mennessä. Puolet asunnoista suunnataan köyhimmille perheille, joiden avustamisen edellinen hallitus lopetti kokonaan. Alimman tuloryhmän edunsaajat saavat 85–95 prosentin avustuksen asuntorakentamiseen.

Lisää lääkäreitä (Mais Médicos para o Brasil) puolestaan palaa takaamaan syrjäseutujen ja marginalisoiduimpien alueiden terveyspalvelut: uusia virkoja avattiin heti 15 000 ja vuoden loppuun mennessä tarkoitus on palkata 28 000 terveydenhoitoalan ammattilaista, jottei kenenkään enää tarvitse kuolla rahan tai hoidon puutteen vuoksi. Tarkoitus on suosia ennen kaikkea Brasilian kansalaisia, joita palkataan lääkäreiden lisäksi myös esimerkiksi terveydenhoitajan ja sosiaalityön tehtäviin. Dilma Rousseffin kaudella 2013 luotu ohjelma tarjoaa kannustimia kaukaisimpiin asutuskeskuksiin hakeutuville valmistuneille ja erikoistuville hoiva-alan työntekijöille sekä antaa tukea opintovelkojen maksuun. Parhaimmillaan vuonna 2017 ohjelma tarjosi ilmaisia terveyspalveluja noin 63 miljoonalle kansalaiselle 4 058 kunnassa. Mitä tulee koulutuslupauksiin, niin apurahojen määrää korkeimmilla koulutusasteilla on lisätty jopa 200 prosentilla ja opettajien palkkausta peruskoulussa on parannettu lähes 15 prosenttiyksiköllä.

Toisaalta Lula on suunnannut energiansa Brasilian kansainvälisten suhteiden uudelleen luomiseen, sillä hänen edeltäjänsä sulki maansa järjestelmällisesti pois maailman katseilta. Lula on puhunut ensimmäisen sadan päivän aikana jo parinkymmenen valtiojohtajan kanssa, mikä on todennäköisesti moninkertainen määrä verrattuna siihen, mitä koko viime presidenttikaudella haluttiin saavuttaa. Etelä-Amerikan kansojen liitto (Unasur) on herätetty henkiin. Brasilian presidentti on myös osallistunut Yhdysvaltojen hegemonisen aseman heikentämisen ja moninapaisen maailman puolesta liputtavan Brics-yhteisön toimintaan yhdessä Kiinan, Intian, Venäjän ja Etelä-Afrikan kanssa. Entinen presidentti ja ekonomistin koulutuksen omaava Dilma Rousseff nimitettiin 13.4. Lulan Kiinan vierailun yhteydessä Bricsin kehityspankin johtoon Shanghaissa. Vuonna 2006 perustettu Brics on herättänyt 19 uuden jäsenmaan kiinnostuksen ja yhteisön laajentumisesta keskustellaan Kapkaupungissa 2.–3.6. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat myös muuttuneet eikä Brasilia alistu enää suurvallan sanelupolitiikalle, mistä kertoo muun muassa iranilaisille sotalaivoille Makranille ja Denalle helmikuun loppupuolella annettu lupa rantautua Río de Janeiron satamaan Washingtonin vastusteluista huolimatta.

Lula on tehnyt Kiinan ja Yhdysvaltojen lisäksi valtiovierailut Argentiinaan, jossa hän osallistui Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (Celac) kokoukseen ja Uruguayhin, jossa teemana oli myös Etelän yhteisen markkina-alueen eli Mercosurin vahvistaminen. Planalton palatsiin Lulaa tapaamaan ovat saapuneet Saksan pääministeri Olaf Scholz ja Ranskan ulkoministeri Catherine Colonna. Lisäksi Lula järjesti virallisia tapaamisia jo tammikuun alussa virkaanastujaistensa yhteydessä ja on senkin jälkeen käynyt lukuisia puhelinkeskusteluja, muun muassa Meksikon presidentin Andrés Manuel López Obradorin kanssa, joka on laittanut vireille inflaation vastaisten toimien yhteistyöelimen. Kävipä Lula myös Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 15.4. Brasilian presidentti on pyrkinyt lietsomaan rauhaa Ukrainaan keinolla millä hyvänsä, mikä on jakanut tunteita, sillä hän on todennut, että keskinäisen syyttelyn sijaan tulisi etsiä rauhanomaista ratkaisua jo pitkittyneeseen konfliktiin.

Mitä tulee ympäristöpolitiikkaan, jota hallitus pitää ”ehdottomana prioriteettina”, Lula da Silvan johtama hallitus avasi uudestaan 2008 yhdessä Norjan kanssa perustamansa Amazonin suojelurahaston (Fundo Amazônia), joka vastaanottaa lahjoituksia metsäkadon ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sen toiminta oli pysähdyksissä huhtikuusta 2019 lähtien. Nykyisin 93,8 prosenttia rahaston varoista on peräisin Norjasta, 5,7 prosenttia Saksasta ja loput 0,5 prosenttia tulevat valtionyhtiö Petrobrasin liikevoitoista. Tähän mennessä varallisuutta sademetsän pelastamiseksi on kertynyt ainakin 616 miljoonaa euroa. Myös Ranska, Sveitsi, Iso-Britannia ja Euroopan unioni ovat kiinnostuneita sijoittamaan ekologisiin projekteihin, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä sekä vahvistavat alkuperäiskansojen oikeuksia maapallon keuhkoina toimivalla sademetsäalueella, jonka merkitys ilmastokriisin ratkomisessa on keskeinen. Lula on myös luvannut, että hänen hallituksensa aikana alkuperäiskansojen rajat tullaan merkitsemään entistä selvemmin. 28.4. Lula luovutti kuusi uutta aluetta alkuperäiskansoille. Brasilian hallituksen alustavien tietojen mukaan metsien hävittäminen väheni noin 68 prosentilla huhtikuussa 2023 verrattuna edellisen vuoden huhtikuuhun, mikä on vahva signaali siitä, miten ympäristöpolitiikka on muuttunut nopeasti vasemmistohallinnon aikakaudella.

Alkaneen presidenttikauden ehkäpä humanistisin teko on ollut yanomami-alkuperäiskansan humanitaarinen pelastusoperaatio tartuntatauteja ja nälkäkuolemia vastaan. Armeijan joukot veivät elintarvikkeet ja lääkkeet perille pohjoisen sademetsän uumeniin tammikuun lopun vastauksessa terveydelliseen hätätilaan. Ympäristöviranomaisten johdolla puolestaan tuhottiin jokia ja luontoa saastuttavia laittomia kaivoksia, mikä vahvisti osaltaan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta esi-isiensä mailla. Noin 570 yanomamin tiedetään kuolleen viime vuosina pääosin elohopeamyrkytyksiin ja nälkään, mikä on ollut suoraa seurausta edellisen hallituksen pyrkimyksistä rajoittaa ympäristönsuojelua ja sallia kaikenlaisten laittomien ryhmien ryntääminen alkuperäiskansojen maille. Siksi tapausta tutkitaan myös kansanmurhana.

Toisaalta Lulan hallitus on lunastanut lupauksia myös etenkin naisten ja afrobrasilialaisten ihmisoikeuksien takaamisen suhteen. Liittovaltion hallitus velvoitetaan palkkaamaan vähintään 30 prosenttia työntekijöistään hallinnossa kroonisesti aliedustetun mustien väestöryhmän parista. Etnisen tasa-arvon ministeriö on perustettu ja erillinen ministeriöiden välinen työryhmä on asetettu pohtimaan positiivisen syrjinnän käytännön keinovalikoimaa, niin ikään nuoriin afrobrasilialaisiin tullaan panostamaan erityisellä toimintaohjelmalla. Vähemmistöjä ja naisia vastaan hyökännyt rasistinen macho liikkui varsin kaukana feministisestä politiikasta, joten hänen seuraajansa pyrkii kääntämään kelkan suunnan, mikä tarkoittaa muun muassa naismurhien ja perheväkivallan ehkäisyä sekä turvakotien rakentamista – jo 40 hanketta on pantu liikkeelle. Myös naisiin kohdistuvien rikosten käsittelyyn erikoistuneet poliisiasemat palvelevat 24 tuntia päivässä. Kongressille on lähetetty aloite tasavertaisista palkoista. Lisäksi hallitus sijoittaa esimerkiksi pienviljelijöihin, jotka tuottavat 70 prosenttia maataloussektorin sadosta. Myös turvallisuuspolitiikan uudenlaisen eri sektoreiden yhteistyön, kansalaisten osallistamisen ja ammattikouluttamisen avulla vuodesta 2007 mullistanut Pronasci-ohjelma on tehnyt paluun. Siinä pääpaino asetetaan ennaltaehkäisyyn, nuoriin ja turvallisjoukkojen hyviin kansalaissuhteisiin eri asuinalueilla.

Sadan päivän verran tekoja

”Yhtenäisyyden ja jälleenrakennuksen” motokseen valinnut valtiojohtaja Lula da Silva korosti puheensa alussa Brasilian palanneen jälleen oikeudenmukaisuuden tielle, katse on käännetty kansaan ja sen hyvinvointiin, valtio on jälleen palautettu kansalaisten rengiksi. Toisaalta hän painotti Brasilian tähystävän tulevaisuuteen, mikä tarkoittaa infrastruktuurin rakentamista, sijoituksia energiahankkeisiin, myös aurinko- ja tuulienergiaan sekä internetyhteyksiin. Ihmisten on kuitenkin oltava kehityksen keskiössä. Perustukset paluulle ”hyvän tulevaisuuden edellytyksien luomiseen” on pantu vireille ensimmäisen sadan päivän aikana.

– Aidosti kehittynyttä maata ei voida rakentaa nälän, demokratian vastaisten hyökkäysten, ihmisoikeuksien huomioimatta jättämisen sekä tuloerojen ja sukupuolten sekä etnisten ryhmien välisen epätasa-arvon raunioille.

Lula listasi niin ikään jo mainitsemiani panostuksia terveydenhoitoon sekä naisten, alkuperäiskansojen ja afrobrasilialaisten oikeuksiin. Hän korosti biomien suojelua, joka tarkoittaa ennen kaikkea maailman suurimmasta sademetsästä huolehtimista. Tähän liittyen on perustettu uusi komissio metsäkadon ehkäisemiseksi ja kontrolloimiseksi. Toisaalta Lula toi esiin sitä, miten Brasilia pyrkii jälleen hyviin suhteisiin kaikkien maailman maiden kanssa. Kansallisella tasolla vuoropuhelu kaikkiin suuntiin on aktiivista, etenkin mitä tulee eri tason päättäjiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Hän totesi vallan kolmijaon toimivan. Eri vallanpitäjien yhteinen mielenilmaus 8.1. sattuneiden tapahtumien jälkeen oli selvä viesti fasismia vastaan. Brasilia on palannut demokratian tielle, totesi presidentti.

– Olemme tehneet 100 päivää kovaa työtä. Meillä on vielä 1 360 päivää aikaa jatkaa tämän maan jälleenrakentamista. Ja olemme jo matkalla oikeaan suuntaan.

Hallitus on esittänyt uuden realistisen valtion budjettikehyksen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Myös budjetin ylittämisen jatkuvasti rikotuille ylärajoille tulee loppu, mikä takaa sosiaalisten ohjelmien rahoittamisen ja maan kehitykseen sijoittamisen. Verotusta pyritään uusimaan regressiota ja epäoikeudenmukaisia rakenteita purkamalla tavalla, joka koituu rivikansalaisten ja liittovaltion aluehallintojen eduksi sekä helpottaa samalla yrittämisen edellytyksiä.

Pitkän aikavälin suunnittelu on tuotu takaisin julkiselle sektorille, mikä tulee näkymään sen vahvistuvana roolina strategisten investointien kanavoimisessa. Uusien projektien ohella pysähdyksissä olevat tai hitaasti edistyvät hankkeet aktivoidaan uudestaan. Eri osavaltiot ovat toimittaneet kärkihankkeiden listan. Myös eri ministeriöt osallistuvat valmistelutyöhön. Toukokuun alussa PT:n vetämä monipuoluehallitus julkistaa lopullisen listan projekteista, jotka tulevat luomaan nopeasti miljoonia työpaikkoja. Kehitystä tulevat ohjaamaan sosiaalisen osallisuuden ja ympäristön kestävyyden periaatteet. Infrastruktuurin investointiohjelma rakentuu kuuden osa-alueen ympärille: liikenne; sosiaalinen infrastruktuuri; digitaalinen osallisuus ja tietoliikenneyhteydet; kaupunkien infrastruktuuri; vettä kaikille ja energian siirtymävaihe. Suurten aurinko- ja tuulivoimaloiden ohella, luvassa on panostuksia vetyyn ja Petrobras rahoittaa uusiutuvien polttoaineiden tutkimusta. Myös esimerkiksi tehdasteollisuutta uudistetaan paremman ja puhtaamman teknologian ehdoilla. Kiskohankkeita tullaan toteuttamaan useita maan sisäisten matkustus- ja rahtiliikenteen verkoston laajentamiseksi.

Maaseudun tuottavuutta aiotaan lisätä tavoilla, jotka takaavat sosioekologisen tasapainon.

– Brasiliasta tulee jälleen ilmastokriisin vastaisen taistelun edelläkävijä, mikä tarkoittaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja nollatason metsäkatoa. Metsien hävittämistä vastaan tullaan taistelemaan kaikissa Brasilian eliöyhteisöissä. Kehitämme sosiaalisen biodiversiteetin taloutta yhdistämällä toisiinsa tieteellisen tutkimuksen ja perinteisen tiedon. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen nähdään koko maan kehitysstrategiana. Kansallisen tuotantorakenteen muutos tapahtuu vihreän ja digitaalisen uudelleenteollistumisen avulla. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu tapahtuu myös kaupunkikeskuksissa. Kannustamme ja edistämme toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kaupunkiliikenteessä ja yhteiskunnan rakentamisessa.

Lula painotti hallitsemisen tarkoittavan “ihmisistä huolehtimista”. Siksi hän nimeä “pakkomielteekseen” sen, että jokaisen brasilialainen voisi syödä kolmesti päivässä. Tätä varten on luotu ministeriöiden välinen työryhmä, johon kuuluu 24 kaikkiaan 37 ministeriöstä. “Köyhimmät väestönosat ja keskiluokka tulee vapauttaa velan kahleista”, mitä varten on perustettu oma ohjelma velkojen uudelleen neuvottelemista ja luottotietorekisterien puhdistamista varten. Kuitenkin myös julkisten pankkien reilua luotonantoa erityisesti pienimmille yrityksille ja osuuskunnille halutaan helpottaa.

Lula listasi parannuksia koulutukseen ja tieteeseen. Oman mainintansa saivat opiskelun keskeyttämisen välttäminen, oppimiserojen kiinni kurominen ja niin sanotun kokopäiväisen koulutuksen laajentaminen päiväkodista lukioon asti. Yleisenä tavoitteena on taata laadukas julkinen koulutus kaikille asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Yliopistoihin avataan lisää aloituspaikkoja ja vähävaraisimpien korkeakouluopintoja tuetaan omalla avustusohjelmalla. Vuosia jäissä olleisiin 258 000 jatko-opintojen suorittajien ja tieteen tekijöiden stipendeihin on tehty tasokorotus. Samalla tiede-, teknologia- ja innovaatiorahoitusta lisätään, jotta yliopistot ja tutkimuskeskukset voivat tuottaa enemmän tietoa kansallisen kehityksen tarpeisiin.

Terveyttä tuetaan taas takaamalla väestölle ilmaiset tai edulliset lääkkeiden hinnat. Pääsy erikoissairaanhoidon piiriin helpottuu, sillä ajansaanti, lisätutkimukset ja leikkaukset tulevat onnistumaan nopeammalla aikataululla. Etenkin eniten väkivallasta kärsivien turvallisuudesta on huolehdittava. Olemmekin kutsuneet koolle osavaltiot, kunnat ja kansalaisyhteiskunnan luodaksemme sopimusrakenteen mustien nuorten ja syrjäisimpien seutujen asukkaiden murhaamisen lopettamiseksi. Myös tiedusteluteknologioihin ja turvajoukkojen arviointiin panostetaan. Lula palasi myös naisten väkivallan vastaisiin toimiin, jotka hän ottaa vakavasti. Muita puheessa esille tuotuja ryhmiä ovat nuoret, vanhukset, vammaiset ja HLBTQIA+-ryhmä. Omat mainintansa saivat myös yanomamit ja afrikkalaisten jälkeläisistä periytyvä “paljon pakeneva” quilombola-kansa.

Puheessa välähtivät myös medioiden huonon tiedottamisen selventäminen sekä kongressin käsittelyssä olevan mahdollinen digitaalisten alustojen sääntelyn keskustelu. Kulttuuri, urheilu ja vapaa-aika ovat nekin tärkeitä, sillä kaikkien pääsy niiden pariin on taattava. Osallistavan suunnittelun monivuotiset prosessit avataan piakkoin kansalaisille 27 osavaltiossa, mikä mahdollistaa yhteisen jälleenrakennuksen halki koko maan. Lula pyysi tunnustusta ministereilleen ja heidän avustajilleen tähän asti tehdystä kovasta uurastuksesta. Hän kuitenkin pyysi heitä valmistautumaan tulevaan, “koska meidän on työskenneltävä paljon lisää”, onhan hallituksella yhä edessään reilut 1 340 päivää arkista urakointia.

Lula on tottunut kulkemaan vastoinkäymisten läpi voittoon asti. Ja siksi toivo paremmasta on osa sitä ilmapiirin muutosta, jota hänen hallituksensa edustaa.

– Jatkamme Brasilian demokratian vahvistamista, maatamme painostavan totalitaarisen uhan, vihan, väkivallan, syrjinnän ja syrjäytymisen kohtaamiseksi ja voittamiseksi. Brasilialla on jälleen tulevaisuus. Ja se on vasta alkusoittoa.

Lähteet: The San Diego Union-Tribune, BioBioChile, France 24, Diario de Cuba, Agência Brasil, La Diaria, DW, PT, etc.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Islas Marías tai Maarian saaret on neljän saaren – María Magdalenan, María Cleofasin, María Madren ja San Juaniton pikkusaaren – muodostama saariryhmä Meksikon Tyynenmeren rannikolla reilun sadan kilometrin päässä lähimmästä rannikosta. Siellä toimi yli sadan vuoden ajan liittovaltion vankila, mutta Meksikon nykyinen hallitus avasi sinne äskettäin valtiollisen ekoturismin keskuksen. Saarella käynti yhdistää toisiinsa Alcatrazin synkkää historiaa ja Galápagos-saarten koskematonta luontoa. Alue on muuntautunut luonnonsuojelukohteeksi vuodesta 2010 lähtien, jolloin Unesco julisti sen suojelunalaiseksi seuduksi (Reserva de la Biosfera). Joulukuun 16. päivä presidentti Andrés Manuel López Obrador avasi pandemian ja Roslyn-hirmumyrskyn tuhotkin kesken rakennustöiden kohdanneen projektin yleisölle. Ensimmäiset vierailijat saapuivat ”Tyynenmeren helvettiin” (El Infierno del Pacífico) 21.12.2022. Modernit lautat liikennöivät luonnonkauniille saariryhmälle San Blasista, Nayaritista, ja Mazatlánista, Sinaloasta. Vierailin tässä paratiisissa 21.–23.3. Tämä on kertomus siitä, mistä tässä ihmiset seikkailuun kaukana rannikosta ja nyky-yhteiskunnan hälinästä vievästä projektista on kyse.

Vuosien 1905 ja 2019 välisenä aikana vankilana (Colonia Penal Federal Islas Marías) toiminut saarirypäs heijastelee ja symbolisoi sitä suunnatonta muutosta, minkä Meksiko on kokenut viime vuosina palatessaan vallankumouksen ja kansanvallan tielle oikeistolaisen autoritarismin ja eliitin etuja hinnalla millä hyvänsä ajaneen uusliberaalin talouspolitiikan syövereistä. Alun perin diktaattori Porfirio Díaz Mori osti saaret valtiolle Manuel Carpenan perheeltä, joka omisti ne 26 vuoden ajan. Saarille nousi ankarien olojen eristys- ja rankaisulaitos, jonne päätyi myös rutkasti poliittisia vankeja. Julkiseen tietoisuuteen saaret nousivat varsinaisesti vasta 1951, kun siellä filmattiin Pedro Infante Cruzin tähdittämä ja Emilio ”El Indio” Fernández Romon ohjaama Las Islas Marías -elokuva vuonna 1951. 2000-luvulla saaria käytettiin huumeiden salakuljetukseen, onhan siellä 1 400 metrin kiitorata. Kauas katseilta piiloon syydettiin myös paitsi liittovaltion rahaa niin myös Plan Meridan avustuksia Yhdysvalloista. Enrique Peña Nieton hallitus tukahdutti väkivaltaisesti vuoden 2013 vankilakapinan. Mediat kuitenkin vaikenivat aiheesta. Helvettiä haluttiin vielä herätellä henkiin uudella vankilaprojektilla, joka ei kuitenkaan onneksi toteutunut koskaan. Kaikkiaan saarella arvioidaan olleen vajaan 115 vuoden ajanjakson aikana noin 45 000 vankia. Ihmisen vaikutus on yltänyt vain suurimmalle saarelle María Madre, jonka pinta-ala on 145,282 km ja jossa asuu nykyisin noin 1 100 henkeä. Saarien johtamisesta vastaa kontra-amiraali Juan Manuel Muñoz Gómez.

Koko saarien synkin kolkka löytyy vanhan jo hylätyn vankilan selleistä ja käytäviltä, joissa oli pulaa sekä vedestä ja ruuasta. Ihmisen jättämiä jälkiä eli nykyisiä kulttuurihistoriallisia vierailukohteita saarella ovat suolakaivokset, katkarapujen viljelyaltaat, hautausmaa, majakka, kirkko ja tilat, joissa työstettiin kiviä ja tiiltä sekä entinen lankakehräämö. Saariryhmällä kävijät tutustuvat vierailullaan kaikkiin näihin kohteisiin sekä käyvät Punta Halconesin tähystyspaikalla, katselevat kirkasta tähtitaivasta kiitoradalla, käyvät museossa ja kiertävät saaren toisessa kolkassa niin sanotun entisen hallituspalatsin ja kipuavat 300 metriä merenpinnan yläpuolelle, jossa tähystää käsivartensa merta kohden avaava Jeesus-patsas (Cristo Rey), jonka veistämisestä vastasi Pedro Jiménez Corona. 2005 valmistuneen projektin isä oli Ramón Torres Moreno alias Padre Toto, joka toimi saarien pappina 23 vuoden ajan. 1989 aloitettu monumentti valmistui samana vuonna kuin jesuiittapappi Toto kuoli. Hylättyjä taloja on yhä eri puolilla saarta oman onnensa nojassa, mutta majoitustilat ovat täysin uusia: niissä on ajanmukaiset ilmastointilaitteet, hyvälaatuiset patjat, pienimuotoinen keittiö ja jääkaappi sekä varsin toimiva kylpyhuone. Huoneet ovat tilavia ja viihtyisiä, vaikka niissä ei ehdikään viettää paljon aikaa, sillä aamuviideltä käynnistyvät kiertueet pitävät vierailijat kiireisinä iltayhdeksään saakka. Buffetruokailu, josta sain kiitettävässä määrin vegaaniset tarjoilut ilmoitettuani ruokavaliostani etukäteen, järjestetään kolme kertaa päivässä. Apartheidin kaatajana ansioitunut Nelson Mandela oli saarella pidetty esimerkki, joten hänen kuvansa koristaa saaren satamaan, Puerto Balletoon, johtavaa porttia. Vierailukeskuksessa on luontoa ja kulttuuria yhdistelevä seinämaalaus sekä ryhmä alkuperäiskansojen käsityöläispuoteja, joita on myös vastapuolella katua. Lisää seinämaalauksia voi nähdä auditoriossa. Niin ikään tästä keskeisestä osasta saarta löytyy useita tilataideteoksia, veistoksia, patsaita ja muistolaattoja. Myös vankien aikanaan toteuttama kivien latomisen taide tekee vaikutuksen vierailijaan ja kaunistaa keskusalueen pieniä koristesiltoja, kivistä ladottua putousta sekä useita hartaasti toteutettuja katupintoja.

Saaren tänä päivänä kuuluisin poliittisin vanki oli kirjailija José Revueltas Sánchez (1914–1976), jonka tunnetuimpiin teoksiin lukeutuu hänen ensimmäinen romaaninsa Veden muurit (Los Muros de Agua), joka julkaistiin 1941. Revueltas oli koko elämänsä ajan vasemmistoradikaali, joka kohtasi vainoa ja sensuuria suunnalta jos toiseltakin. Hän oli myös yksi vuoden 1968 opiskelijaliikkeen johtohahmoista. Islas Marías -saarille hänen tiensä kävi 1932 ja 1934–1935. Ensimmäisen alaikäisenä saadun tuomion syynä oli kommunistipuolueen pamflettien jakaminen ja toisen saarikierroksen lähtölaukaus oli tiettävästi taas maatyöläisten lakkoon kiihottaminen. Kaikkiaan hän vietti 13 kuukautta keskellä avaraa valtamerta. Revueltasin vahvan ideologisen sisällön omaava laaja noin 50 julkaisun tuotanto kattaa romaanien lisäksi esseitä, toimittajan työtä, runoutta, teatterinäytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Toinen kuuluisa vanki oli nimeltään Jesús Ortíz Muñoz alias El Sapo (”Sammakko”), joka oli yli sadan uhrin elämän päättänyt sarjamurhaaja. ”Rupikonna” tosin ylpeili tappaneensa pelkästään 2.1.1946 yhden ainoan päivän aikana 150 ihmistä Leónissa, Guanajuatossa, järjestetyssä mielenilmauksessa. Viimeiset 15 vuotta elämästään Maarian saarilla viettänyt Ortíz Muñoz solmi vahvan ystävyyden pappi Juan Manuel Martínez Macíasin – alias El Padre Trampitas (”temppuileva pappi”) – kortin pelaajana ansioituneen katolisen kirkon edustajan kanssa. Sapo lupasi Padre Trampitasille jättävänsä väkivallan kokonaan. Hän myös piti lupauksensa ja kohtasi kuoleman 1975 toisten vankien tekemien macheten iskujen vuoksi. 25 vuotta saarella palvellut Martínez Macías halusi kuollessaan vuonna 1990 tulla haudatuksi lojaalin ystävänsä viereen. Eri taustoista huolimatta toisensa löytäneet ystävykset lepäävätkin vierekkäin saaren hautausmaalla, jossa on rekisteröity olevan 210 leposijaa.

Saarella voi osallistua 18–29-vuotiaille nuorille suunnattuun ympäristön koulutusohjelmaan (Guardianas y Guardianes del Territorio), jonka ylläpidosta valtio vastaa ja joka kestää 14 päivän ajan. Ympäristö- ja kulttuurikoulutukseen erikoistunut keskus kantaa kapinallisen kirjailijan nimeä (Centro de Educación Ambiental y Cultural “Muros de Agua – José Revueltas”). 30 hengelle kerrallaan suunnatun ohjelman sisällön toteuttamisesta vastaavat ympäristöministeriö (Secretaría de Medio Ambiente y Recursos Naturales – SEMARNAT) ja Kansallinen luonnonsuojelualueiden komissio (Comisión Nacional de Áreas Naturales Protegidas – CONANP). Tarkoitus on varustaa nuoret ekologisella osaamisella, jonka he voivat myöhemmin jalkauttaa omiin yhteisöihinsä. Tähän mennessä nuoria on koulutettu kahdeksan ryhmän verran ja yhdeksännen ryhmän hakuprosessi on avattu.

Vapauden ja luonnon tyyssija on nykyään pienen mittakaavan valtiollinen ekoturismikeskus, jonka historia, rauha ja kauneus kiehtoo heitä, jotka ovat kyllästyneet ylikaupallisen turismin väärinkäytöksiin. Vierailukohteena Islas Marías on ainutlaatuinen kokemus ja täydellinen vastakohta Cancúnin kaltaisten rantalomakohteiden kulutushysterian täyttämälle maailmalle. Etäisyys mantereeseen tuo mukanaan levollisuuden, tyyneyden ajatella ja hiljaisuuden levätä kaukana arjen kiireistä. Tällä hetkellä viikoittain saarella käy noin 300 vierailijaa. Viikonloppuisin heitä on noin 200 ja viikon aikana toiset satakunta. Jatkossa saarille avataan kolmas lauttayhteys Boca de Chilasta, Nayaritista. Suunnitteilla ovat myös pienkoneiden lennot Ciudad de Méxicosta ja Nayaritin pääkaupungista Tepicistä. Oma 176 kilometrin lauttareissuni Mazatlánista Tyynenmeren saarille kesti 23 solmun keskivauhdilla noin 4,5 tuntia kumpaankin suuntaan. San Blasista katsottuna etäisyys puolestaan on 132 kilometriä. Vuoden 2022 loppuun mennessä saarilla oli käynyt 328 vierailijaa ja vuoden 2023 aikana vierailijoiden määräksi arvioidaan 2 800 henkeä.

Suojelualue kattaa reilun 641 neliökilometrin vyöhykkeen, mutta kolmen saaren sekä yhden pikkusaaren ja viiden saarekkeen maa-alueen kokonaispinta-ala on likimain 245 neliökilometriä. Alueen luonto on lähes koskemattomassa tilassa. Ihmisen vaikutus on rajoittunut vain niin sanotulle pääsaarelle María Madrelle. Islas Marías ovat Meksikon kuivaan tropiikkiin sijoittuva saaristo, hauraiden ekosysteemien elinympäristö, jonka kasvi- ja eläinlajiston rikkaus on luonteeltaan merkittävä niin biologisesti, taloudellisesti, tieteellisesti kuin kulttuurillisestikin. Se näyttäytyy niin maiseman täyttävissä viidakoissa kuin sitä paikoin ympäröivissä mangrovemetsissä sekä merellisen luonnon koralliriutoilla ja rannikoilla. Alueen luonto on pysynyt eristyksissä mantereesta yli kahdeksan miljoonan vuoden ajan, mikä tekee siitä kotoperäisten tai endeemisten lajien kehdon. Ensimmäinen kerran Islas Marías julistettiin luonnonsuojelualueeksi (Área Natural Protegida – ANP) vuonna 2000.

Mitä tulee biodiversiteettiin niin saariryhmällä elää 29 uhanalaista lajia, joista eri lähteiden mukaan ainakin 16–20 ovat kotoperäisiä eikä niitä tiedetä esiintyvän muualla maailmassa. Toisessa lähteessä kotoperäisiä lajeja kerrottiin puolestaan olevan 42. Toisaalta pelkästään lintujen endeemisiä alalajeja tavataan lähteiden erot huomioiden joko 12 tai 24 kappaletta. Joka tapauksessa uusia lajeja voidaan yhä jatkossa löytää lisää tieteellisen tutkimuksen edistyessä. Esimerkkeinä voidaan mainita keltapääpapukaija (Amazona oratrix tresmariae), saarten oma paikallisen ravintoketjun huipulla oleva pesukarhu (Procyon insularis) ja niin sanottu Tres Marías -kani (Sylvilagus graysoni). Merellisestä lajistosta uhanalaisten lajien listalta tavataan kolmea kilpikonnaa: haukkanokkakilpikonna (Eretmochelys imbricata bissa), oliivikilpikonna (Lepidochelys olivacea) ja ruskea kilpikonna (Chelonya agassizi). Lisäksi saariston tunnettuihin lajeihin lukeutuvat musta iguaani (Ctenosaura pectinata) ja punainen kardinaali (Cardinalis cardinalis). Eksoottisena lajina pääsaarelle on saapunut siellä vapaasti käyskentelevä vuohi. Myös esimerkiksi rottia on päässyt alueelle laivojen kyydissä. Toisaalta saarirypästä ympäröi delfiinien, haiden ja valaiden populaatio. Keskellä merta kohoavat saaret ovat niin ikään tärkeä lintujen pesimä- ja ravitsemusalue. Saaren lajeista bongasin itse kymmeniä kilpikonnia merimatkan aikana, yhden valaan mereltä ja toisen saaresta, lukuisia iguaaneja, muutamia kaneja sekä kaksi pesukarhua. Oppaamme Daniel Vargasin minulle näyttämän tieteellisen oppaan mukaan saariryhmälle tavataan noin 600 erilaista kasvi- ja eläinlajia, mutta ympäröivästä merestä löytyy niin ikään satoja muitakin lajeja. Toisissa lähteissä puhutaan jopa 1 200 lajista, mikä pitää kenties sisällään myös eri alalajit. Suojelunalaisia lajeja on joka tapauksessa 60, mikä on laskutavasta riippuen joko viisi tai kymmenen prosenttia koko lajikirjosta.

Helvetistä paratiisiksi muuntautuneen saariryppään portit jälleen maailmalle avatessaan 16.12.2022 presidentti López Obrador teki selväksi, ettei raha ole ollut keskeinen motiivi:

– Aiomme tehdä tunnetuksi tämän vaihtoehdon olemassaolon, ja huolehtia myös siitä, ettei se tule liian täyteen. On syytä tietää, ettemme hyväksyneet meille tehtyä tarjousta risteilyaluksien saapumisesta, saati modernien viiden tähden hotellien rakentamisesta tai suuren mittakaavan turismista. Se ei ole päämääränä. Haluamme, että suurin osa meksikolaisista voi tulla tänne, nauttia näistä saarista ja vahvistaa identiteettiämme, lujittaa historiaamme, voimistaa kulttuuriamme. Myös ulkomaalaiset voivat tulla tänne, tämä paikka on avoinna kaikille ihmisille.

– Kuvitelkaa lepäämisen, nukkumisen ja heräämisen valtavaa iloa tässä paratiisissa, joka ennen oli kuin helvetti, mutta nyt se on jälleen arvonsa vertainen.

Minulle Islas Marías on kiistattomasti kauneimpia paikkoja, missä olen käynyt milloinkaan. Myös ihmisten kesken vallitseva ilmapiiri on mitä sydämellisin. En olisi oikeastaan enää halunnut palata mantereelle ainakaan pariin kuukauteen. Saarille on vielä palattava. Mielelläni toimisin siellä oppaana silloin tällöin tai työstäisin sanataidetta levollisessa ympäristössä, joka hakee vertaistaan. Saaren vierailumahdollisuuksiin voi tutustua tällä virallisella sivustolla, josta vastaa merijalkaväen ministeriön (Secretaría de Marina) hallinnoima Turística Integral Islas Marías (Turimar). Kuten José Revueltas saaria kuvaili, tässä ”kummittelevassa äärettömyydessä” on oma taikansa.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Proyecto Integral de la Reserva de la Biósfera Islas Marías, Meksikon hallitus, Secretaría de Marina, SEMARNAT, CONANP, Milenio, Miedoteca, Forbes, Extraoficial, La Jornada, etc.

Niin sanottu Sonoran suunnitelma (Plan Sonora) rakentuu ajatukselle muodostaa Meksikoon eräänlainen Kalifornian piilaakson vastine. Toisaalta se on yksi Meksikon vasemmistohallituksen uusiutuvan energiapolitiikan kivijaloista. Vanhan sanonnan mukaan Meksikon kohtalona on ollut olla ”kaukana Jumalasta ja lähellä Yhdysvaltoja”. Koska Pohjois-Amerikan kolmen maan vapaakauppasopimus T-MEC tai USMCA saatiin uusittua, päivitettyä ja tehtyä entistä reilummaksi sen astuessa voimaan heinäkuusta 2020 vastoin synkimpiä ennusteita, ja koska pandemia rikkoi globaalit toimitusketjut, kaukomaille kohdennettavien tehtaiden aikakausi on muuttunut nearshoring-ilmiöksi. Meksikon tapauksessa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Yhdysvallat tuo etenkin Kiinaan viedyt tehtaat lähemmäksi rajojaan, Meksikoon, joka on sen suurin kauppakumppani. Pelkästään alkuvuoden 2023 aikana Meksikoon on rantautunut yli 50 uutta investointia yhteensä 13 miljardin dollarin arvosta.

Sonoraan, jossa on Meksikon suurimmat tunnetut jo kansallistetut Bacadéhuachin litiumesiintymät, kuparia ja muita tulevaisuuden teknologioille tärkeitä mineraaleja kuten grafiitti, ollaan synnyttämässä puhtaalla energialla toimivaa elektroniikkateollisuutta, joka toimisi saumattomassa yhteistyössä Arizonan osavaltioon syntyvän vastaavaan akkuihin ja puolijohdannaisiin sekä sähköautoihin erikoistuvan teollisuusklusterin kanssa. Meksikolta löytyy omasta takaa kaikki yhdeksän ”tulevaisuuden mineraalia”, joten ei olekaan lainkaan yllättävää, että Elon Musk ja autoyhtiö Tesla sijoittavat seuraavan suuren tuotantoyksikkönsä Monterreyn metropolialueen Santa Catarinaan Nuevo Leónin osavaltiossa, kuten maaliskuun ensimmäisenä päivänä kerrottiin. Kyseessä on viiden miljardin dollarin sijoitus Teslan modernimpaan autotehtaaseen koko maailmassa. Meksikosta tulee samalla neljäs maa, jossa on Teslan tehdastoimintaa. 60 prosenttia maa-alasta omistetaan ekologiselle ympäristöprojektille ja tästä tuotantoyksiköstä tulee uudenaikaisten vedensäästöteknologioiden edelläkävijä.

Alati hintaansa nostavan litiumin suurin esiintymä on läntisen Sierra Madren vuoristossa Bacadéhuachissa, Sonorassa, jossa on kielenmuotoinen ainakin seitsemän kilometrin pituinen ja 2,5 kilometriä leveä ja 400 metriä syvä saareke, jonka koko pituus yltää mahdollisesti jopa 20 kilometriin. Yksityiset toimijat voivat jatkossa pyrkiä valtionyritys Litio para Méxicon (LitioMX) kumppaniksi sillä ehdolla, että niiden jalostus- ja tuotantotoiminta sijoittuu Sonoran osavaltioon. Uudenlaisen alueellisen yhteistyön hankkeen arvioidaan houkuttelevan 48 miljardin dollarin verran investointeja vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvallat on sitoutumassa parhaillaan ensimmäiseen viiden miljardin dollarin sijoituserään.

Autiomaan uusiutuvan energian keidas

Sonoran osavaltion kuvernööri Alfonso Durazo Montaño esitteli helmikuun alussa Puerto Peñascon aurinkovoimalaa (Central Fotovoltaica Puerto Peñasco) ulkomaiselle lehdistölle, diplomaateille ja kansainvälisten organisaatioiden edustajille, joita oli saapunut reilut 100 henkeä keskelle erämaata. Tieyhteyksiä on parannettu entisestään ja pohjoinen on lähempänä kuin koskaan. Tarjolla oli balettia ja ruokailu Córtesin meren äärellä, mutta vahvin ruoka lautasella oli itse aurinkoenergia. Alttarin autiomaahan oli avautumassa liittovaltion hallituksen, osavaltion päättäjien ja sähkökomission (Comisión Federal de Electricidad – CFE) yhteistyöllä luotu kokonaan valmistuessaan Latinalaisen Amerikan suurimmaksi ja maailman seitsemänneksi suurimmaksi asettuva aurinkopaneelien keidas. Ulkoministeriön drooni lenteli taivaalla kuvaten kennojen koristamaa maisemaa, jossa aletaan tuottamaan puhdasta sähköä toukokuun ensimmäisenä päivänä. Kyseessä on ensimmäinen kahdesta Puerto Peñascon voimalasta, joita tulevat täydentämään neljä muuta Sonoraan suunniteltua aurinkovoimalaa – San Luis Río Colorado, Caborca, Fundición ja Navojoa. Yhteensä nämä viisi voimalaa voisivat tuottaa puhdasta energiaa jopa 10 510 gigawatin verran 2,5 miljoonan kotitalouden tarpeisiin, mikä vastaisi sattumoisin likimain kaikkia Suomen kotitalouksia. Sonorassa on sitä paitsi kuuman ilmanalan vuoksi korkea energiankulutuksen taso, joka voisi hyvin vastata talven mukanaan tuomien lämmityskulujen määrää Suomessa.

2 000 hehtaarin alueelle levittäytyvä aurinkokennojen meri voisi täyttää 315 Azteca-stadiumia (Estadio Azteca) vastaavan pinta-alan. Sillä on kaikkiaan tuhannen megawatin tuotantokapasiteetti ja lisäksi akkuihin voidaan varastoida 192 megawattia. Tämä tarkoittaa 100 miljoonan 10 watin säästölampun samanaikaista sytyttämistä. Ensimmäisessä vaiheessa sähköä toimitetaan kuitenkin vain 64 300 kotitaloudelle tai reilulle 191 000 hengelle. Uudenaikaisimmalla teknologialla varustellun aurinkovoimalan toinen vaihe valmistuu kesäkuuhun 2024 mennessä, mikä lisää kapasiteettia 360 megawatilla. Muut Sonoraan suunnitellut aurinkovoimalat, joita on ainakin neljä kappaletta, on tarkoitus rakentaa kokonaisuudessaan vuoteen 2027 mennessä. Kun Puerto Peñascon kennomeri laajenee, se voi yltää tyydyttämään kaikkiaan 1,6 miljoonan hengen ja 536 000 kotitalouden energiatarpeen. Yhä edelleen laajetessaan alueellisesta aurinkoenergiaprojektista löytyy potentiaalia vastata jo aiemmin mainitun 2,5 miljoonan kotitalouden tarpeisiin. Onkin tärkeää ymmärtää, että Puerto Peñasco on keskeinen osa vielä kunnianhimoisemmasta kokonaisuudesta.

278 000 korkean tehokkuusasteen omaavaa aurinkopaneelia on valjastettu 2 500 säteilynseuranlaitteella. Muuntajakeskuksia on 25. Erinäisiä yhteyskaapeleita on kytketty 1 172 kilometrin verran ja Puerto Peñascon kaupunkiin 25,4 kilometrin päähän kulkeva siirtolinja on rakennettu. 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennyksen vuositasolla takaavan voimalan puhtaan energian tuotanto vastaa 270 000 auton liikenteestä poistamista. Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2022 ja valmista tuli 11 kuukaudessa. Ensimmäisen vaiheen rakennustöihin investoitiin 840 miljoonaa dollaria. Sähkökomission (CFE) ja Sonoran osavaltion yhdessä omistaman voimalan toiseen vaiheeseen sijoitetaan puolestaan 760 miljoonaa dollaria.

Maailman suurimpiin jatkossa lukeutuvan aurinkoenergian keskuksen lähes 1 200 megawatin tai 1.2 gigawatin kapasiteettiin myöhemmin yltävän Puerto Peñascon ensimmäinen vaihe avattiin presidentti Andrés Manuel López Obradorin johdolla 17.2. Hän korosti sitä, miten nyt avattu uusiutuvan aurinkoenergian aikakausi merkitsee Meksikon tekevän oman osansa saasteiden välttämiseksi ja ympäristöstä huolehtimiseksi. Samalla uusi tuotantolaitos takaa tulevaisuuden teknologioiden ja tehtaiden energiatarpeiden täyttymisen maan luoteiskolkassa. Presidentti kiitti sähköalan työntekijöitä ja ehdotti voimalalle nimeksi Rafael Galván edesmenneen sähkötyöläisten ammattiliiton (Sindicato Único de Trabajadores Electricistas de la República Mexicana – SUTERM) johtajan mukaan. CFE:n johtaja Manuel Bartlett Díaz puolestaan mainitsi 290 kilometrin sähköverkon laajennuksen, joka kytkee Baja Californian osavaltion jakeluverkon lopullisesti osaksi kansallista järjestelmää. Kuvernööri Durazo korosti, ettei autiomaan kennovoimala ole erillinen projekti, sillä se muodostaa osan uudesta alueellisen kehityksen ekosysteemin mallista, joka voidaan toteuttaa myös muissa osavaltioissa.

Megaprojekti ei kuluta vettä eikä tuota jätettä tuotantoprosessissaan. Puerto Peñascon lähettyvillä on kaksi ihmiskunnan yhteiseksi perinnöksi luokiteltua luonnonsuojelualuetta – Reserva de la Biósfera El Pinacate ja Gran Desierto de Altar. Ympäristönormeja noudatetaan, mikä tarkoittaa muun muassa kaikkien kasvi- ja eläinlajien siirtotehtäviä. Ensimmäisen vaiheen rakennuttamisesta on vastannut Seselec-yhtiö. Jo käyttöön otettu 132 megawatin osa aurinkovoimalasta on tosin vain 11 prosenttia siitä tuotantokapasiteetista, joka tullaan saavuttamaan seuraavien 17 kuukauden aikana. Syyskuussa alkavat toisen vaiheen työt pitävät sisällään kolminkertaisen 360 megawatin potentiaalin.

Maailman mittakaavassa aurinkoenergian tuotanto on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puerto Peñascon aurinkokeidasta suurempi ovat ainakin Kiinan Golmud ja Intian Bhadla ja Pavagada sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien Mohammed bin Rashid Al Maktoum. Vaikka useissa lähteissä puhutaan maailman viidenneksi suurimmasta aurinkovoimalasta, edelle näyttäisivät kiilaavan myös Egyptin Benban ja Kiinan Tengger. Joka tapauksessa kyseessä on varmuudella maailman seitsemänneksi suurin ja Latinalaisen Amerikan tähän mennessä kunnianhimoisin aurinkoenergiahanke, jonka tarkemmat tuotantoluvut tarkentuvat projektin edistymisen myötä.

Meksikon energiaministeriön tietojen mukaan vuoden 2022 lopussa 29 prosenttia energiasta tuotettiin uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Meksiko kertoi viime marraskuun Egyptin ilmastokokouksessa nostavansa vuonna 2015 asetetun 22 prosentin päästövähennystavoitteen 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusiutuvien energiamuotojen tuplaamista kahdeksan vuoden aikana. Etenkin aurinko-, tuuli- ja vesienergiaan sekä maalämpöön tullaan panostamaan. Toisaalta luonnonsuojelualueita (Áreas Naturales Protegidas – ANP) tullaan lisäämään vähintään kahdella miljoonalla hehtaarilla. Tästä osoituksena toimii jo perusteilla oleva Calakmulin arkeologisen alueen, niin kutsutun ”Mayojen New Yorkin”, läheinen viidakkovyöhyke – Gran Calakmul, joka tulee 1,5 miljoonan hehtaarin kokoluokallaan nousemaan Amerikkojen mantereiden toiseksi suurimmaksi suojelualueeksi heti Amazonin sademetsän jälkeen. Toisaalta metsittämistä tehdään Sembrando Vida -ohjelman reilun 1,1 miljoonan hehtaarin alueella vähintään 1,4 miljardin puun voimin. Talkoisiin osallistuu lähestulkoon 450 000 henkeä. Myös liikenteen sähköistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat osa näitä päästönvähentämistalkoita, joiden globaaleista tuloksista ihmislajin selviytyminen maapallolla lopulta riippuu. Meksiko pyrkii kantamaan kortensa kekoon vähentämällä hiilidioksidipäästöjään ainakin 52 miljoonalla tonnilla.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Meksikon hallitus, Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Sonoran osavaltion hallinto, CFE, Energiaministeriö, The Eco Experts, La Jornada, La Vanguardia, Energía Hoy, Tribuna Campeche, Forbes, Pie de Página, etc.

59-vuotias taloustieteiden tohtori Rafael Vicente Correa Delgado hallitsi Ecuadoria lähes 10,5 vuoden ajan 2007–2017. Kolmeen kertaan presidentiksi valittu Correa johti Andien maan Kansalaisvallankumousta (Revolución Ciudanana), joka johti moniin syvällisiin muutoksiin: perustuslaki kirjoitettiin uudelleen, tasa-arvon rakentaminen eteni huimin harppauksin ja Ecuadorin itsenäinen päätöksenteko vahvistui samalla, kun talous kasvoi ja sekä korruptio että velkaantuminen vähenivät tuntuvasti. Alianza PAÍS:in riveissä toiminut Correan varapresidentti Lenín Moreno Garcés kuitenkin petti edeltäjänsä ja syöksi noin 18,3 miljoonan asukkaan maan jälleen uusliberaalin talouspolitiikan syövereihin. Viime presidentinvaaleissa alkuperäiskansojen tyhjät äänet antoivat oikeiston Guillermo Lasso Mendozalle. Heikko hallinto on kuitenkin pidetty ruodussa parlamentaarisen vasemmiston ja kadut vallanneiden alkuperäiskansojen toimesta.

Sunnuntaina 5.2. Ecuadorissa järjestettiin vaalit (elecciones seccionales), joissa kansalaiset valitsivat 23 kuvernööriä (prefectos) ja varakuvernööriä, 221 kunnanjohtajaa, 868 kaupunginvaltuutettua, 437 maaseutualueiden valtuutettua sekä 4 084 seurakuntaneuvostojen jäsentä. Kaikkiaan uusia viranomaisia valitaan uurnilla 5 633. Lisäksi ecuadorilaiset ottivat kantaa kahdeksaan kansanäänestykseen ja valitsivat seitsemän jäsentä kansalaisten osallistumista ja sosiaalista valvontaa käsittelevään neuvostoon (Consejo de Participación Ciudadana y Control Social – CPCCS). Koska valittavaa riitti, kunkin osallistujan arvioitiin ennen vaaleja viipyvän äänestyskopissa keskimäärin 5 minuuttia ja 45 sekuntia.

Mitä tulee Kansallisen vaalineuvoston (Consejo Nacional Electoral – CNE) varsinaisiin tuloksiin niin uudelleen toisessa muodossa perustettu Alianza PAÍS eli Kansalaisvallankumouksen liike (Movimiento Revolución Ciudadana – RC tai näissä vaaleissa viitoslistan mukaan RC5) saavutti lupaavia tuloksia paikallistason vaaleissa. Sen ehdokas Pabel Muñoz López on voittanut pääkaupunki Quiton kaupunginjohtajan vaalin. Maan talouden ykköskaupungissa Guayaquilissa Aquiles Álvarez Henriques on taas tehnyt historiaa ja päättänyt Sosiaalikristityn puolueen (Partido Social Cristiano – PSC) 31 vuoden valtakauden. Lisäksi useiden osavaltioiden kuvernöörin virat ovat menneet ylimmän vallankäyttäjän äänin vasemmistolle Cañarissa, Guayasissa, Pichinchassa ja Manabíssa sekä Azuayssa, Sucumbíosissa, Imbaburassa, Santa Elenassa ja Santo Domingo de los Tsáchilassa.

Myös kahdeksan Guillermo Lasson ehdottamaa kansanäänestystä ovat päättyneet ei-vaihtoehdon voittoon keskimäärin 53–58 prosentin turvin, mikä tukaloittaa istuvan hallituksen asemaa entisestään. Vaaleissa on koettu poikkeuksellisen paljon poliittista väkivaltaa: Amerikan valtioiden järjestö OEA pitää 23. Ecuadorissa tarkkailemiaan vaaleja tähän mennessä väkivaltaisimpina, sillä niissä on koettu ainakin 15 hyökkäystä ja viisi ehdokasta on kuollut. Toisaalta vaalit antavat ensimakua siitä, ettei correalaisen vasemmiston valtaan paluulle ole enää odotettavissa esteitä vuoden 2025 presidentinvaaleissa, vaikka alkuperäiskansojen tuki on yhä edellytys sille, etteivät vasemmiston äänet hajoa oikeiston eduksi. Äänestysprosentiksi muotoutui 80,7.

Revolución Ciudadana on saanut vaalivoiton kaikkiaan yhdeksässä kuvernöörin vaalissa, joihin lukeutuu kolme väestöltään suurinta provinssia ja alkuperäiskansojen poliittinen kattojärjestö Pachakutik puolestaan kuudella alueella. Sosiaalikristityille (PSC) liittolaisineen voittoja kirjataan kaksi. Demokraattinen vasemmisto (Izquierda Democrática) sai yhden kuvernöörin. SUMA-puolue (Sociedad Unida Más Acción) voitti sekin yhden kuvernöörin (prefecto) viran. Unidad Popular ja Partido Sociedad Patriótica jakavat niin ikään yhden vaalivoiton. Movimiento Semillan ja Democracía :n vaaliliitto Ánimo Pastaza valloitti sekin yhden sikäläisen osavaltion. Lisäksi kaksi kuvernöörin pestiä menee paikallisille liikkeille Movimiento Social Conservador ja Sur Unido Regional, yksi kummallekin. Correalainen RC otti haltuunsa myös noin 50 kunnanjohtajan virkaa, mikä edustaa lähes neljäsosaa kaikista kunnista (cantones). Myös hajanaiset paikallisliikkeet valtasivat likimain 50 kuntaa. Pachacuticille kirjattiin vajaat 30 kuntatason voittoa. Näin hahmotettuna vaalien neljännen sijan jakoivat 20 kunnan rajapyykin ylittäneet PSC, SUMA ja CREO, vaikka erinäisten vaaliliittojen yhdistelmät tekevät Ecuadorin vaalimatematiikasta suhteellisen monimutkaisen.

RC sai näissä vaaleissa reilut 2,2 miljoonaa ääntä, mikä merkitsi 128,9 prosentin kasvua edellisiin paikallisvaaleihin verrattuna. Aika tarkalleen 900 000 äänen SUMA kasvoi 68,4 prosenttia ja lähes 800 000 äänen Pachacutic 55,3 prosenttia. 400 000 äänen Democracía koki 70,1 prosentin vaalitappion ja 25 000 ääntä vähemmän saaneen Izquierda Democrátican kannatus puolestaan laski 40,2 prosenttiyksiköllä. Konservatiivien ykköspuolue Partido Social Cristiano (PSC) keräsi noin 1,2 miljoonaa ääntä, mutta sen vaalituloksesta suli edellisiin vaaleihin nähden 38,3 prosenttia. Vihreiden Movimiento MOVER teki tällä kertaa melkein 500 000 äänen tuloksen, mikä tarkoitti 29,4 prosentin laskua. Mainittakoon vielä, että presidentti Lasson Movimiento CREO saalisti 878 000 ääntä, mikä teki sen vaalituloksesta 20,9 prosenttia huonomman kuin 2019. Uudet päättäjät aloittavat nelivuotisen toimikautensa toukokuun puolivälissä.

Correa kertoi vasemmiston haasteista

Rafael Correa vieraili Meksikossa tammi-helmikuussa 2023. Koska Correa ei voinut palata Ecuadoriin, hän osallistui puolueensa kampanjointiin Meksikosta käsin, missä osa Ecuadorin vasemmistosta asuu. Siinä missä Correa oli aikaisemmin yksi niin sanotun 21. vuosisadan johtohahmoista, on hän nykyisin yksi maanosan vainotuimmista poliitikoista. Häneen, kuten moniin muihinkin pidettyihin ja menestyneisiin alueellisiin johtajiin, on sovellettu oikeudellisen sodan (lawfare) halpoja strategioita. Vuodesta 2017 lähtien Correa on asustanut Belgiassa, joka myönsi hänelle huhtikuussa 2022 poliittisen pakolaisen statuksen. Ecuadorissa Correaan on kohdistettu kahdeksan vuoden tuomio “lahjonnan sallimisesta”, josta ei käytännössä ole kuitenkaan mitään todisteita. Yhtä kaikki, kokenut ja älykäs Correa puhui vasemmistolaisten pilapiirtäjien keskusteluohjelmassa Chamuco TV:ssä siitä, miten medioissa valjastettavat tämän vuosisadan latinalaisamerikkalaiset vallankaappaukset toimivat. Ketkä ovat niiden vaikuttavia tahoja, mitä niiden taustalta löytyy, miten ne toteutetaan. Haastattelun kysymyksenasetteluista vastasi kolmikko, joka tunnetaan taiteilijanimillä FisgónRapéHernández. Käännätänkin tähän 57 minuuttia kestävän ohjelman keskeisimmät oivallukset. Rafael Correan rönsyilevä, nopea ja yksityiskohdissaan runsas puhetyyli tekee hänen kääntämisestään tavanomaista haastavampaa, mikä puolestaan näkyy käännöstyöni hieman tavanomaista vapaammissa muotoiluissa.

Rafael Correa totesi, etteivät Latinalaisen Amerikan suurimmat taloudet Brasilia, Meksiko, Argentiina, Kolumbia ja Chile eivät ole koskaan olleet samanaikaisesti hallituksiltaan vasemmistolaisia. Edistyksellisten voimien toisella aallolla (Segunda Ola Progresista) on selvä kytkös ensimmäiseen vasemmiston nousuun (Marea Rosa). Täten myös vastuu aidosti parantaa ihmisten elämänlaatua on suurempi kuin koskaan.

Andrés Manuel López Obradorin vaalivoitto 2018 oli suuri uutinen, jonka otimme valtavalla riemulla vastaan Etelä-Amerikassa. Se oli kuin Meksiko olisi palannut perheensä pariin. Se katsoi pitkään pelkästään pohjoiseen ja nyt se käänsi katseensa jälleen etelään. Se oli vahva toivon henkäys koko suurelle isänmaalle (Patria Grande).

– Ensimmäisen aallon aloitti Hugo Chávez Venezuelassa, sitten tulivat Lula da Silva, Néstor Kirchner, Michelle Bachelet, Uruguayn Tabaré Vázquez, Ecuadorin kansalaisvallankumous, Bolivian Evo Morales. Meillä oli eromme, mutta luottamus vallitsi, toimimme joukkueena, veljellisesti. Nyt näen vielä enemmän moninaisuutta tässä vasemmistolaisuudessa, esimerkiksi suhteessa Venezuelan kärsimään rikolliseen taloussulkuun ja sotatalouteen, joka olisi tuomittava yksiselitteisesti. Olemme maailman epätasa-arvoisin alue eikä vaikean todellisuuden muuttamisessa voida tehdä kaikkia tyytyväisiksi. Vasemmiston täytyy tuntea periaatteidensa paino ja määritellä tavoitteensa.

– Toisaalta oikeisto rajattomine resursseineen ja kansainvälisine verkostoineen on paremmin valmistautunut estämään kaikki muutokset eikä sillä ole mitään moraalisia esteitä toiminnalleen. Oikeisto ei ole luopunut tosiasiallisesta vallankäytöstään.

Myös kansa on tullut tietoisemmaksi, esimerkiksi Bolivian vallankaappaus kesti vain vuoden.

– Bolivian kansantahdon toteutumista vaaleissa ei kyetty estämään, mutta se oli tavoitteena diktatuurin oikeuttamiseksi. Nämä toimet eivät voi muuttaa historian kulkua, mutta voivat pitkittää sen toteutumista, jolla on vakavia inhimillisiä seurauksia, kuten ihmishenkien menetyksiä. Brasiliassa Lula laitettiin vankilaan ja Jair Bolsonarosta tehtiin presidentti. Oikeiston toimintakykyä ei tule aliarvioida.

Boliviassa tietoinen kansa on poliittisesti organisoitunut, mikä teki siitä vastuskykyisen vallankaappaukselle. Oikeiston parista taas on noussut uusfasistisia liikkeitä muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Unkarissa.

– Uusi oikeisto ei ole vain uusliberaalista, se on fasistista, rasistista ja muukalaisvihamielistä, homofobista ja luokkasortoa kannattavaa. Individualismiin ja kilpailemiseen tähdännyt uusliberaali talouspolitiikka ei koskaan toiminut tällä maailman epätasa-arvoisimmilla alueella. Se pyrki vähättelemään kollektiivista toimintaa ja minimoimaan valtion roolin. Se ei toiminut koskaan.

– Euroopassa fasistinen liikehdintä nousee liioitellusta pelosta siirtolaisia kohtaan. Ihmiset haksahtavat oikeiston tarjoamiin oletettavasti “helppoihin” ja “nopeisiin”, mutta epäinhimillisiin ratkaisuihin. Latinalaisessa Amerikassa kyseessä on tyytymättömyys demokratiaan, joka ei ole kyennyt ratkaisemaan kaikkia kehityksen, väkivallan ja korruption ongelmia.

– Ainakin me olemme autenttisia eikä meillä ole pahaa tahtoa. Uusliberaalit tahot taas edustavat omia etujaan. Toisten syrjäyttäminen vallan tavoittelemiseksi ei ole edes todellista voitontavoittelun logiikkaa. Politiikan vertikaalisuus menee talouden edelle eikä hyödytä kansantaloutta.

Oikeisto ei välitä vasemmistohallituksien, kuten Evon, Lulan ja sinun menestyksekkäiden hallitusten hyvistä tuloksista, kyselivät haastattelijat, koska he tavoittelevat valtaa keinolla millä hyvänsä.

– Vaalien voittaminen ei sinällään tarkoita vallan valloittamista. Vuosisatoja kestäneet oikeiston medioiden, yrityksien ja sotilaskoneistojen valta ei katoa mihinkään. Lisäksi kirkoilla ja ulkomaisilla toimijoilla on käytännöllistä valtaa. Miten voimme ehkäistä vallan horjuttamisen yrityksiä? Hallituksessa sinun on rakennettava kansanvaltaa, joka tekee sinusta haavoittuvan. Sinun on oltava aito, kommunikoitava kansan kanssa ja luotettava sen tietoisuuteen.

Kansallisen pelastusoperaation hallitukset haluavat palauttaa valtioille niiden roolin kansan oikeuksien puolustajina, mutta tämä sotii suuren pääoman intressejä vastaan.

– Oikeuslaitos puolustaa vahvimpien etuja. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki edustavat kansainvälisen pääoman ja hegemonisten maiden etuja. Amerikan valtioiden järjestö (OEA) on taas kuin Yhdysvaltojen oma “siirtomaavaltojen sihteeristö”. Sen olemassaolo ei ole perusteltua ja meidän on päästävä siitä eroon. Yhdessä se on mahdollista. Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö (Celac) voi korvata OEA:n.

Myös sukupolvikysymys on huomioitava. Johtajien joukossa on nuoriakin presidenttejä kuten Chilen Gabriel Boric Font. Miten näet tulevaisuuden?

– Lula tulee laittamaan asiat järjestykseen kokemuksellaan ja yhdenmukaisuudellaan. Lula tulee tuomaan Etelä-Amerikan valtioiden liiton (Unasur) takaisin, vahvistamaan Celacia ja lisäämään yhdentymistä, jonka on mentävä ideologioiden tuolle puolen. Euroopan 27 erilaisella mailla on ollut tahtoa yhdentyä toisen maailmansodan jälkeen. Meillä on kaikki mahdollisuudet ruokkia yhdentymistä ja toimia yhtenä blokkina.

Niin sanottu lawfare on Correan määritelmän mukaan joko “oikeusjärjestelmän politisoimista” tai “poliittisen järjestelmän oikeudellistamista”. Oikeisto hyväksyy demokratian vain silloin, kun se suosii sitä eikä johda mihinkään muutoksiin.

– Kun olet kauan hallituksessa on mahdotonta, ettei korruptiota esiintyisi lainkaan, mutta emme ole koskaan suvainneet minkäänlaista korruptiota. Siksi löydät kyllä tapauksia, jos niitä etsimällä etsit. Silloin koko hallinto leimataan korruptoituneeksi ja mediat välittävät tuomionsa jo ennen oikeudenkäyntiä. Toistosta tulee todistamisen väline ja tuomarit kopioivat lööpit, näin saavutetaan se, mikä ei onnistunut vaaliuurnilla. Näin ei käydä vain vainotun vapauden, maineen ja oikeuksien kimppuun, vaan samalla vaarannetaan koko demokratia. Oma lawfare-tapaukseni rikkoo kaikki ennätykset. Jos olisin voinut palata Ecuadoriin, Guillermo Lassosta ei olisi koskaan tullut presidenttiä.

Olit ensimmäisiä henkilöitä, joka puhui “pehmeiden vallankaappauksien” (golpe blando) vaaroista. Yksi ensimmäisistä tapauksista oli taas López Obradorin kokema yritys estää hänen ehdolle asettuminen vuoden 2006 presidentinvaaleissa (proceso de desafuero).

– Sotilasvallankaappaukset Latinalaisessa Amerikassa eivät ole enää mahdollisia. Siksi kaappaukset naamioidaan kansalaisten yleiseksi tyytymättömyydeksi vallanpitäjiin. Vaikka näin rikotaan perustuslakia, yritykset puetaan institutionaalisuuden kaapuun. Lawfaren kaksi peruselementtiä ovat oikeuslaitoksen “puolue” ja medioiden “puolue”. Mitkä mediat kuuluvat köyhille? Ne ovat oikeiston keinoja puolustaa olemassa olevaa järjestystä. Yhdysvallat on kouluttanut osan tuomareista suurella kärsivällisyydellä. Media rakentaa tarinat yleisön vakuuttamiseksi. Kansa voi ymmärtää sen, mitä tapahtuu, tulla tietoiseksi ja kapinoida sitä vastaan. Mediat ja oikeuslaitos riippuvat toinen toisistaan. Mediat ovat tuhonneet täällä demokratian ja varastaneet oikeuden totuuteen. Sosiaaliset verkostot ovat vaihtoehto, mutta eivät riitä yksin medioiden kyseenalaistamiseen.

Vasemmistolla on ollut omia mediaprojektejaan, kuten Hugo Chávezin ja sinun tiedotustilaisuudet, López Obradorin joka arkipäiväiset tiedotustilaisuudet (mañaneras). Se on tapa kohdata valheet. Voit kohdata mediat poliittisesta vallasta käsin. Ecuadorissa ja Meksikossa tämä on näytetty toteen, mutta vastaavaa ilmiötä ei ole nähty esimerkiksi Argentiinassa ja Chilessä, mikä on tehnyt näiden maiden vasemmistovalloista heikompia suhteessa medioiden harjoittamaan häirintään. Rafael Barajas Durán alias El Fisgón toteaa sen, miten poliittinen koulutustyö on vastarinnan keskiössä, mutta hänen kaimansa Rafael Correa näkee poliittisen tietoisuuden rakentuvan toisaalta myös suhteessa medioiden harjoittamaan tiedon valtaan.

– Vaikka voitimme vaalit 2016, Lenín Moreno petti meidät ja menetimme kaiken vallan. Me olemme muka korruptoituneita, mutta kun he alkavat etsiä nykyisten vallanpitäjien omaisuutta, he löytävät sen veroparatiiseista. Ilman valtaa medioiden kyseenalaistaminen on vaikeampaa. Meillä ei ole omia medioita. Kyky kommunikoida on tärkeää.

– Ensimmäisen aallon hallitukset olivat menestyksekkäitä. Kymmenen vuoden jälkeen hyväksyntäni kansan parissa oli 70 prosentin luokkaa. Boricilla on vain vähän tukea vuoden vallassa olon jälkeen. Minut petettiin. Usein ystävät ovat vaarallisempia kuin vihollisten hyökkäykset. Aina on oltava kriittisiä, olen hyvin itsekriittinen. Hallituksesta ei kuitenkaan tule korruptoitunutta, jos yksi pato on huonosti rakennettu. Presidentti ei voi myöskään olla rakennusmiehenä asettamassa tiiliä paikoilleen vesivoimalassa. Rakennusvirhe ei ole myöskään sama asia kuin korruptio. Ja vaikka olisikin esiintynyt korruptiota, ei se välttämättä liity presidenttiin.

Oikeistoa yhteen punovat sen yhteiset edut, vasemmistoa osiin pilkkovat sen omat periaatteet. Oikeisto saa tehdä oikeastaan mitä tahansa, vasemmistolle taas ei sallita yhtään virhettä. Jos oikeisto syyllistyy korruptioon, vain yksilöt ovat syyllisiä. Vasemmiston tapauksessa kaikki ovat kollektiivisesti syyllisiä. Kyseessä ovat tekopyhät kahden mittapuun poliittiset standardit. Correaa on myös syytetty niin sanotun kaikkivoipaisen “psyykkisen vaikutusvallan” väärinkäytöstä ikään kuin hän olisi jonkinlainen mystinen jumalolento.

– Todisteita ei ollut, mutta poliittisesta vihasta käsin kirjoitettiin 800 sivun tuomio. Lopputulos on naurettava. He väittivät minun olevan vastuussa julkisen sektorin ostoista, vaikka presidentti ei vastaa niistä. Johdin “rikollisorganisaatiota”, joka oli hallitus. Me nauramme, mutta sen tuomion vuoksi en ole voinut palata maahan ja Lassosta leivottiin presidentti.

– Miten psyykkistä vaikutusvaltaa voi käyttää suhteessa yrittäjiin ja ministereihin sekä oikeuslaitoksen sihteereihin samanaikaisesti? Erästä korruptoitunutta avustajaa kuulusteltiin todisteiden manipuloimiseksi. Hän oli luonut oman yrityksen kavallusta varten ja hänelle sanottiin, että jos hän ei syytä Correaa kaikesta, koko hänen perheensä vangitaan. Meillä oli rahasto, jolla avustimme köyhiä lapsia ja leskiä sekä muita haavoittuvaisia ryhmiä. Tämä rouva hallinnoi tuota rahastoa. Kyseessä oli meidän palkoistamme lahjoittama raha, ei valtion rahoitus. Todisteet korruptiosta tulevat mukamas kuuden tuhannen dollarin “lahjuksesta”, jonka maksoin aikanaan takaisin rahastoon. Olin vielä mukamas niin tyhmä, että panin lahjuksen suoraan omalle tililleni valtiolliseen pankkiin.

Minulla ei ollut lainkaan oikeutta puolustautua. Minua syytettiin rikollisorganisaation johtamisesta, mutta minut tuomittiin “psyykkisen vaikutusvallan” väärinkäytöksestä. Vastaavaa ei ole ennen nähty.

– Koulutus on kriittisen tietoisuuden edellytys. Siksi he hyökkäävät köyhimpien koulutusta vastaan. Meidän on luotava enemmän tietoisuutta kansalaisten keskuuteen, jotta huijaukset eivät enää mene läpi. Varastimme muka 60 miljardia dollaria. Mihin sellaisen summan voisi edes piilottaa? Miten pystyimme samaan aikaan kartuttamaan ennätystason säästöjä ja sijoituksia sekä varastamaan enemmän kuin kukaan koskaan? Rakensimme infrastruktuuria, kuten vesivoimaloita, kouluja ja sairaaloita. Kuka voi uskoa näihin valheisiin? Vain he, jotka haluavat oikeuttaa uskomuksensa ja vihansa. Taustalta löytyy sosiaalipsykologiaa, se, että elämme usein enemmän tunnepohjaisesti kuin järkeen vedoten. Haluamme tyydyttää intohimomme, emmekä etsi totuutta. Vihasin sinua jo 2006, koska 2019 tiesin, että sinä olet korruptoitunut. Siinä ei ole mitään järkeä.

– Totuus on tärkeä asia yhteiskunnassa, koska ilman sitä ei ole vapaita vaaleja eikä demokratiaa. Ilman kollektiivista päätöksentekoa ei voi olla kehitystä. Totuudesta on tehtävä ihmisoikeus, joka on sisällytettävä perustuslakeihimme, jotta kansa voi puolustaa tiedonsaantiaan medioiden valheita vastaan.

Koko haastattelun voi katsoa täältä:

Correa intoutui laulamaan kitara kädessään Mercedes Sosan Todo Cambia (Kaikki muuttuu) -laulua:

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Chamuco TV, Canal 22, Canal Once & TV UNAM, CNE, Nodal, etc.

P.S. Juttua on tarkennettu lopullisten vaalitulosten osalta.