Sonoran uusi uljas aurinkovoimala

Niin sanottu Sonoran suunnitelma (Plan Sonora) rakentuu ajatukselle muodostaa Meksikoon eräänlainen Kalifornian piilaakson vastine. Toisaalta se on yksi Meksikon vasemmistohallituksen uusiutuvan energiapolitiikan kivijaloista. Vanhan sanonnan mukaan Meksikon kohtalona on ollut olla ”kaukana Jumalasta ja lähellä Yhdysvaltoja”. Koska Pohjois-Amerikan kolmen maan vapaakauppasopimus T-MEC tai USMCA saatiin uusittua, päivitettyä ja tehtyä entistä reilummaksi sen astuessa voimaan heinäkuusta 2020 vastoin synkimpiä ennusteita, ja koska pandemia rikkoi globaalit toimitusketjut, kaukomaille kohdennettavien tehtaiden aikakausi on muuttunut nearshoring-ilmiöksi. Meksikon tapauksessa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Yhdysvallat tuo etenkin Kiinaan viedyt tehtaat lähemmäksi rajojaan, Meksikoon, joka on sen suurin kauppakumppani. Pelkästään alkuvuoden 2023 aikana Meksikoon on rantautunut yli 50 uutta investointia yhteensä 13 miljardin dollarin arvosta.

Sonoraan, jossa on Meksikon suurimmat tunnetut jo kansallistetut Bacadéhuachin litiumesiintymät, kuparia ja muita tulevaisuuden teknologioille tärkeitä mineraaleja kuten grafiitti, ollaan synnyttämässä puhtaalla energialla toimivaa elektroniikkateollisuutta, joka toimisi saumattomassa yhteistyössä Arizonan osavaltioon syntyvän vastaavaan akkuihin ja puolijohdannaisiin sekä sähköautoihin erikoistuvan teollisuusklusterin kanssa. Meksikolta löytyy omasta takaa kaikki yhdeksän ”tulevaisuuden mineraalia”, joten ei olekaan lainkaan yllättävää, että Elon Musk ja autoyhtiö Tesla sijoittavat seuraavan suuren tuotantoyksikkönsä Monterreyn metropolialueen Santa Catarinaan Nuevo Leónin osavaltiossa, kuten maaliskuun ensimmäisenä päivänä kerrottiin. Kyseessä on viiden miljardin dollarin sijoitus Teslan modernimpaan autotehtaaseen koko maailmassa. Meksikosta tulee samalla neljäs maa, jossa on Teslan tehdastoimintaa. 60 prosenttia maa-alasta omistetaan ekologiselle ympäristöprojektille ja tästä tuotantoyksiköstä tulee uudenaikaisten vedensäästöteknologioiden edelläkävijä.

Alati hintaansa nostavan litiumin suurin esiintymä on läntisen Sierra Madren vuoristossa Bacadéhuachissa, Sonorassa, jossa on kielenmuotoinen ainakin seitsemän kilometrin pituinen ja 2,5 kilometriä leveä ja 400 metriä syvä saareke, jonka koko pituus yltää mahdollisesti jopa 20 kilometriin. Yksityiset toimijat voivat jatkossa pyrkiä valtionyritys Litio para Méxicon (LitioMX) kumppaniksi sillä ehdolla, että niiden jalostus- ja tuotantotoiminta sijoittuu Sonoran osavaltioon. Uudenlaisen alueellisen yhteistyön hankkeen arvioidaan houkuttelevan 48 miljardin dollarin verran investointeja vuoteen 2030 mennessä. Yhdysvallat on sitoutumassa parhaillaan ensimmäiseen viiden miljardin dollarin sijoituserään.

Autiomaan uusiutuvan energian keidas

Sonoran osavaltion kuvernööri Alfonso Durazo Montaño esitteli helmikuun alussa Puerto Peñascon aurinkovoimalaa (Central Fotovoltaica Puerto Peñasco) ulkomaiselle lehdistölle, diplomaateille ja kansainvälisten organisaatioiden edustajille, joita oli saapunut reilut 100 henkeä keskelle erämaata. Tieyhteyksiä on parannettu entisestään ja pohjoinen on lähempänä kuin koskaan. Tarjolla oli balettia ja ruokailu Córtesin meren äärellä, mutta vahvin ruoka lautasella oli itse aurinkoenergia. Alttarin autiomaahan oli avautumassa liittovaltion hallituksen, osavaltion päättäjien ja sähkökomission (Comisión Federal de Electricidad – CFE) yhteistyöllä luotu kokonaan valmistuessaan Latinalaisen Amerikan suurimmaksi ja maailman seitsemänneksi suurimmaksi asettuva aurinkopaneelien keidas. Ulkoministeriön drooni lenteli taivaalla kuvaten kennojen koristamaa maisemaa, jossa aletaan tuottamaan puhdasta sähköä toukokuun ensimmäisenä päivänä. Kyseessä on ensimmäinen kahdesta Puerto Peñascon voimalasta, joita tulevat täydentämään neljä muuta Sonoraan suunniteltua aurinkovoimalaa – San Luis Río Colorado, Caborca, Fundición ja Navojoa. Yhteensä nämä viisi voimalaa voisivat tuottaa puhdasta energiaa jopa 10 510 gigawatin verran 2,5 miljoonan kotitalouden tarpeisiin, mikä vastaisi sattumoisin likimain kaikkia Suomen kotitalouksia. Sonorassa on sitä paitsi kuuman ilmanalan vuoksi korkea energiankulutuksen taso, joka voisi hyvin vastata talven mukanaan tuomien lämmityskulujen määrää Suomessa.

2 000 hehtaarin alueelle levittäytyvä aurinkokennojen meri voisi täyttää 315 Azteca-stadiumia (Estadio Azteca) vastaavan pinta-alan. Sillä on kaikkiaan tuhannen megawatin tuotantokapasiteetti ja lisäksi akkuihin voidaan varastoida 192 megawattia. Tämä tarkoittaa 100 miljoonan 10 watin säästölampun samanaikaista sytyttämistä. Ensimmäisessä vaiheessa sähköä toimitetaan kuitenkin vain 64 300 kotitaloudelle tai reilulle 191 000 hengelle. Uudenaikaisimmalla teknologialla varustellun aurinkovoimalan toinen vaihe valmistuu kesäkuuhun 2024 mennessä, mikä lisää kapasiteettia 360 megawatilla. Muut Sonoraan suunnitellut aurinkovoimalat, joita on ainakin neljä kappaletta, on tarkoitus rakentaa kokonaisuudessaan vuoteen 2027 mennessä. Kun Puerto Peñascon kennomeri laajenee, se voi yltää tyydyttämään kaikkiaan 1,6 miljoonan hengen ja 536 000 kotitalouden energiatarpeen. Yhä edelleen laajetessaan alueellisesta aurinkoenergiaprojektista löytyy potentiaalia vastata jo aiemmin mainitun 2,5 miljoonan kotitalouden tarpeisiin. Onkin tärkeää ymmärtää, että Puerto Peñasco on keskeinen osa vielä kunnianhimoisemmasta kokonaisuudesta.

278 000 korkean tehokkuusasteen omaavaa aurinkopaneelia on valjastettu 2 500 säteilynseuranlaitteella. Muuntajakeskuksia on 25. Erinäisiä yhteyskaapeleita on kytketty 1 172 kilometrin verran ja Puerto Peñascon kaupunkiin 25,4 kilometrin päähän kulkeva siirtolinja on rakennettu. 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennyksen vuositasolla takaavan voimalan puhtaan energian tuotanto vastaa 270 000 auton liikenteestä poistamista. Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2022 ja valmista tuli 11 kuukaudessa. Ensimmäisen vaiheen rakennustöihin investoitiin 840 miljoonaa dollaria. Sähkökomission (CFE) ja Sonoran osavaltion yhdessä omistaman voimalan toiseen vaiheeseen sijoitetaan puolestaan 760 miljoonaa dollaria.

Maailman suurimpiin jatkossa lukeutuvan aurinkoenergian keskuksen lähes 1 200 megawatin tai 1.2 gigawatin kapasiteettiin myöhemmin yltävän Puerto Peñascon ensimmäinen vaihe avattiin presidentti Andrés Manuel López Obradorin johdolla 17.2. Hän korosti sitä, miten nyt avattu uusiutuvan aurinkoenergian aikakausi merkitsee Meksikon tekevän oman osansa saasteiden välttämiseksi ja ympäristöstä huolehtimiseksi. Samalla uusi tuotantolaitos takaa tulevaisuuden teknologioiden ja tehtaiden energiatarpeiden täyttymisen maan luoteiskolkassa. Presidentti kiitti sähköalan työntekijöitä ja ehdotti voimalalle nimeksi Rafael Galván edesmenneen sähkötyöläisten ammattiliiton (Sindicato Único de Trabajadores Electricistas de la República Mexicana – SUTERM) johtajan mukaan. CFE:n johtaja Manuel Bartlett Díaz puolestaan mainitsi 290 kilometrin sähköverkon laajennuksen, joka kytkee Baja Californian osavaltion jakeluverkon lopullisesti osaksi kansallista järjestelmää. Kuvernööri Durazo korosti, ettei autiomaan kennovoimala ole erillinen projekti, sillä se muodostaa osan uudesta alueellisen kehityksen ekosysteemin mallista, joka voidaan toteuttaa myös muissa osavaltioissa.

Megaprojekti ei kuluta vettä eikä tuota jätettä tuotantoprosessissaan. Puerto Peñascon lähettyvillä on kaksi ihmiskunnan yhteiseksi perinnöksi luokiteltua luonnonsuojelualuetta – Reserva de la Biósfera El Pinacate ja Gran Desierto de Altar. Ympäristönormeja noudatetaan, mikä tarkoittaa muun muassa kaikkien kasvi- ja eläinlajien siirtotehtäviä. Ensimmäisen vaiheen rakennuttamisesta on vastannut Seselec-yhtiö. Jo käyttöön otettu 132 megawatin osa aurinkovoimalasta on tosin vain 11 prosenttia siitä tuotantokapasiteetista, joka tullaan saavuttamaan seuraavien 17 kuukauden aikana. Syyskuussa alkavat toisen vaiheen työt pitävät sisällään kolminkertaisen 360 megawatin potentiaalin.

Maailman mittakaavassa aurinkoenergian tuotanto on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puerto Peñascon aurinkokeidasta suurempi ovat ainakin Kiinan Golmud ja Intian Bhadla ja Pavagada sekä Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien Mohammed bin Rashid Al Maktoum. Vaikka useissa lähteissä puhutaan maailman viidenneksi suurimmasta aurinkovoimalasta, edelle näyttäisivät kiilaavan myös Egyptin Benban ja Kiinan Tengger. Joka tapauksessa kyseessä on varmuudella maailman seitsemänneksi suurin ja Latinalaisen Amerikan tähän mennessä kunnianhimoisin aurinkoenergiahanke, jonka tarkemmat tuotantoluvut tarkentuvat projektin edistymisen myötä.

Meksikon energiaministeriön tietojen mukaan vuoden 2022 lopussa 29 prosenttia energiasta tuotettiin uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Meksiko kertoi viime marraskuun Egyptin ilmastokokouksessa nostavansa vuonna 2015 asetetun 22 prosentin päästövähennystavoitteen 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusiutuvien energiamuotojen tuplaamista kahdeksan vuoden aikana. Etenkin aurinko-, tuuli- ja vesienergiaan sekä maalämpöön tullaan panostamaan. Toisaalta luonnonsuojelualueita (Áreas Naturales Protegidas – ANP) tullaan lisäämään vähintään kahdella miljoonalla hehtaarilla. Tästä osoituksena toimii jo perusteilla oleva Calakmulin arkeologisen alueen, niin kutsutun ”Mayojen New Yorkin”, läheinen viidakkovyöhyke – Gran Calakmul, joka tulee 1,5 miljoonan hehtaarin kokoluokallaan nousemaan Amerikkojen mantereiden toiseksi suurimmaksi suojelualueeksi heti Amazonin sademetsän jälkeen. Toisaalta metsittämistä tehdään Sembrando Vida -ohjelman reilun 1,1 miljoonan hehtaarin alueella vähintään 1,4 miljardin puun voimin. Talkoisiin osallistuu lähestulkoon 450 000 henkeä. Myös liikenteen sähköistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat osa näitä päästönvähentämistalkoita, joiden globaaleista tuloksista ihmislajin selviytyminen maapallolla lopulta riippuu. Meksiko pyrkii kantamaan kortensa kekoon vähentämällä hiilidioksidipäästöjään ainakin 52 miljoonalla tonnilla.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Meksikon hallitus, Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Sonoran osavaltion hallinto, CFE, Energiaministeriö, The Eco Experts, La Jornada, La Vanguardia, Energía Hoy, Tribuna Campeche, Forbes, Pie de Página, etc.

Advertisement

Bolivian presidentti Meksikossa: vallankaappaus johtui litiumista

Argentiinan presidentti Alberto Ángel Fernández Pérez vieraili helmikuun lopussa Meksikossa. Nyt kuukautta myöhemmin Bolivian tuore presidentti Luis Alberto Arce Catacora tuli viralliselle valtiovierailulle Meksikoon. Arce osallistui presidentti Andrés Manuel López Obradorin tiedotustilaisuuteen 24.3. Lisäksi hän puhuu muun muassa Meksikon senaatille ja saa pääkaupunki Ciudad de Méxicon kunniavieraan tittelin. 25.3. Arce matkustaa eteläiseen Campechen osavaltioon, jossa muistetaan Chakán Putumin voitokasta taistelua espanjanlaisia valloittajia vastaan 1517 Champotónin kunnassa, joka muodostaa osan itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumista. Campechen rannikolla saavutettu chontal-kansan voitto symbolisoi alkuperäiskansojen yhä jatkuvaa vastarintaa. Espanjalaiset kutsuivat paikallista asutuskeskusta “huonon taistelun satamaksi”.

Mantereen kokoista solidaarisuutta rakennettiin Kansallispalatsin laajoilla ja Diego Riveran kuvittamilla käytävillä.

Kansanvallan voitto ilman väkivaltaa

Presidentti Andrés Manuel López Obrador: Huomenta.

No, tämä päivä on erityinen, koska Luis Alberto Arce Catacora, Bolivian monikansallisen valtion presidentti, on kanssamme. Presidentti Arce on ystävämme, kumppanimme, veljemme. Hän on Bolivian alkuperäiskansojen, kansanomaisen, demokraattisen liikkeen kasvatti, liikkeen joka näytti todeksi uuden tavan hallita kansan ja erityisesti kaikkein köyhimpien, syrjäytyneiden, hyväksi.

Se oli hallitus, joka syntyi diktatuurien, autoritaaristen hallintojen jälkeen; se oli presidentti Evo Moralesin johtama hallitus. Menestyvä hallitus, yli vuosikymmenen ajan, Bolivia kasvoi enemmän kuin mikään muu maa Amerikkojen mantereilla; he saivat luonnonvaransa takaisin ja mikä tärkeintä, nostivat miljoonia bolivialaisia ​​ulos köyhyydestä.

Tuo hallitus joutui kokemaan mutkikkaan tilanteen. Boliviassa vietiin läpi perustuslaillisen järjestyksen rikkomus, presidentti Evo pakotettiin eroamaan ja pantiin alulle laittomasti valtaa pitänyt hallitus. Siellä koettiin häirintää, väkivaltaisuuksia.

Maamme noudatti solidaarisuuden ja turvapaikkaoikeuden soveltamisen perinteitään. Tätä suojaa tarjottiin presidentti Evolle, Bolivian demokraattisen liikkeen keskeisille johtajille. Tuo ongelma, Bolivian kriisi, päätettiin ratkaista demokraattisin keinoin.

Häirinnästä, polarisaatiosta huolimatta Bolivian kansa ratkaisi konfliktin demokraattisella tavalla ja sanoisin esimerkillisesti, koska laillisuus saatiin palautettua hyvin lyhyessä ajassa. Ja ihmiset menivät äänestämään, ja jo ensimmäisellä kierroksella Luis Alberto Arce Catacora voitti, Bolivian monikansallisen valtion presidentti, joka on tällä hetkellä kanssamme.

Kutsuimme hänet, koska huomenna Champotónissa, Campechessa, osana itsenäisyytemme 200-vuotisjuhlia, pidetään muistotilaisuus alkuperäiskansojen vastarinnalle.

Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme presidentti Arcen tänne. Kutsuimme hänet, koska he edustavat koko yhden kansan ihmisarvoa, kansan joka taistelee oikeudenmukaisuuden, vapauksien, demokratian puolesta ja puolustaa kansojen ja kansakuntien suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta.

Tervetuloa, presidentti.

Ja me pyydämme teitä ottamaan puheenvuoron, ilmaisemaan mitä haluattekin, ja presidentin puheenvuoron päätteeksi avaamme tämän aamuisen tiedotustilaisuuden kuten aina kysymyksille ja vastauksille.

Ole hyvä, presidentti.

Pakolaisuudesta presidentiksi

Luis Alberto Arce Catacora, Bolivian monikansallisen valtion presidentti: Paljon kiitoksia, presidentti Andrés Manuel López Obrador. Meksikon ulkoministeri, ulkoministerimme, joka on täällä kanssamme, Meksikon kansa.

On kaksinkertainen onnellisuus olla täällä taas, Meksikon tasavallassa. Ensinnäkin sen vuoksi, että presidentti Manuel López Obrador sai meidät osallistumaan niihin toimiin, jonka hän mainitsi puhuessaan ennen minua, mutta toiseksi on onnellisuus tulla Meksikoon, tällä kertaa ei enää pakolaisena, poliittisena pakolaisena, maassani marraskuussa 2019 tehdyn vallankaappauksen takia.

Olimme täällä yrittääksemme sopeutua uuteen elämään, joka odotti meitä, kunnes sosiaaliset järjestömme kutsuivat meidät Boliviaan, siis Liike Sosialismiin (MAS), Poliittinen väline kansojen itsemääräämisoikeuden puolesta (IPSP), MAS-IPSP:n presidenttiehdokkaaksi.

Noiden kahden kuukauden aikana, jotka olen ollut täällä Meksikossa, olen saanut hyvin paljon solidaarisuutta meksikolaisilta. Kun kävelin Ciudad de Méxicon kaduilla, kävimme meksikolaisista, mutta puhuessamme kävi ilmi, että olimme ulkomaalaisia. Tulin aloittaneeksi keskusteluja kansan kanssa, kun söimme täytettyjä leipiämme [tortas] kadulla, tacojamme kadulla, ihmisten kanssa, jaoimme kohtaamisia, ja he kysyivät minulta, mitä Boliviassa oli tapahtunut, ja sain osakseni ehdottoman solidaarisuuden ilmaisuja.

Myös täällä, Meksikossa, minut kutsuttiin pitämään useita konferensseja noista tapahtumista, siitä, mitä olimme tehneet Boliviassa sosiaalisella, taloudellisella, yhteisöllisellä ja tuottavalla mallillamme, jota veimme käytäntöön vuodesta 2006 alkaen, kuten presidentti Manuel López Obrador mainitsi, noilla talouskasvun luvuilla, mutta myös saaden aikaan tärkeitä tuloksia sosiaalisissa asioissa.

Vähensimme köyhyyttä, äärimmäistä köyhyyttä 38 prosentista 15 prosenttiin; pienensimme eriarvoisuutta mittaavaa Gini-indeksiä, jossa Bolivia yhdessä Brasilian kanssa oli vuoteen 2005 asti yksi eniten tuloja harvoihin käsiin keskittävistä maista, laskimme indeksiluku 0,60:n 0,48:een, eli koko alueella olimme viimeisten joukossa keskittyneiden tulojen mittauksissa, mutta sitten meistä tuli viides talous, viides maa, jolla on paras tulojakauma.

Lisäsimme elinajanodotetta hallituksemme 14 vuoden aikana. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa Brasilia, joka seurasi meitä elinajanodotteen kasvussa, teki niin noin kolmella vuodella kyseisellä kaudella 2006−2019, ja me taas tulimme laskeneeksi, pikemminkin nostaneeksi elinajanodotetta 10 vuodella koko sen ajan.

Sosiaaliset indikaattorit olivat erittäin, erittäin hyviä, talous kasvoi, tuli vallankaappaus, joka jätti meille valitettavasti konkurssikypsän maan, teknisesti ottaen tuhotun maan, joka meidän on tänään rakennettava uudelleen.

Kun palasimme Boliviaan, saapuessamme lentokoneesta, täysin päinvastoin kuin meidät oli vastaanotettu täällä Meksikossa. Täällä Meksikossa, saapuessamme lentokoneesta, lentokoneella, saimme osaksemme Meksikon hallituksen, Meksikon kansan solidaarisuuden, solidaarisuuden, jota emme tule koskaan unohtamaan, solidaarisuuden, jonka pidämme aina tallessa pienessä erityisessä paikassa sydämissämme, kaikki me, jotka olemme kärsineet poliittisesta vainosta.

Saapuessamme maahan, se oli jotakin aivan muuta. Minä en edes ollut käynyt läpi kotimaani maahanmuuttoviranomaisia, ja poliisi odotti minua jo kutsulla kuulusteluihin. Siellä ei kunnioitettu asianmukaisia laillisia ​​prosesseja, eikä siellä kunnioitettu ihmisoikeuksiakaan.

Ja kiitos Bolivian kansan tuen, Bolivian kansan tietoisuuden, niiden ansiosta saimme takaisin yhteisen kotimaan kaikille bolivialaisille, saimme takaisin demokratian bolivialaisille vaaliuurnilla viime lokakuussa 2020.

Tästä syystä, presidentti Manuel López Obrador, minulla on erityinen kaksinkertainen ilo olla täällä, pystyä jakamaan kanssanne tuon tärkeän taistelun juhlistaminen, mutta minulle on myös symbolista merkitystä tulla maahan, joka suojeli minua, maahan, joka ilmaisi solidaarisuutensa muutosprosessillemme Boliviassa ja tänään tulimme sanomaan teille, presidentti Manuel López Obrador: palautimme demokratiamme, palautimme kehityskulkumme Boliviassa.

Hyvin paljon kiitoksia.

Keskinäisten suhteiden palauttaminen

Andrés Manuel López Obrador: No, jos olette sitä mieltä, aloitetaan.

Kysymys: Herra presidentti, hyvää huomenta. Kuinka voitte, presidentti? Hyvää huomenta.

Andrés Manuel López Obrador: Hyvää huomenta.

Kysymys: Olen toimittaja Bolivia TV:stä, Boliviasta, Helen San Román. On ilo olla maassanne.

Presidentti, kysyisin kaksi tiedustelua. Mitä tarkoittaa Meksikon ja Bolivian näiden ennen kaikkea kahdenvälisten suhteiden ennalleen palauttaminen Meksikolle?

Ja presidentti Luis Arcelle myös sama kysymys. Mitä Bolivialle merkitsee näiden suhteiden palauttaminen tämän maassamme tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen?

Kiitos paljon.

Presidentti Andrés Manuel López Obrador: No, meille on hyvin tyydyttävää, että demokratia on saatu palautettua Boliviaan ja että se on saavutettu ilman paljoa väkivaltaa, se oli todellinen Bolivian kansan uroteko.

Ja on myös tyydyttävää, että tapaamme uudelleen, koska Bolivian kansa, Meksikon kansa, ne ovat veljeskansoja, kuulumme Amerikkaamme ja jaamme samat oikeudenmukaisuuden, vapauden tavoitteet, luokkaerottelun, rasismin poiskitkemisen, yhdenvertaisuutemme kunnioittamisen ja itsemääräämisoikeutemme vahvistamisen päämäärät. Siksi juhlimme presidentti Arcen vierailua.

Toistan, se mitä he tekivät Evo Moralesin presidenttikaudella, on ihailtavaa seuraavien kolmen muuttujan suhteen:

Esimerkillinen talouskasvu, keskimääräinen vuotuinen talouskasvu 4,8 prosenttia ja kasvuvauhti vuonna 2013 oli jopa 6,8 prosenttia; lisäksi talouskasvu oli jatkuvaa.

Toiseksi, he ottivat luonnonvaransa takaisin itselleen. Kansalliset ja ulkomaiset yritykset eivät lopettaneet osallistumistaan, mutta Bolivian valtio hallitsi tuloja, liikevoittoja, jotka nämä taloudelliset toiminnot tuottivat.

Ja se johti kolmanteen, joka oli se kaikista tärkein: kansan hyvinvointi. Kaikki tulot, jotka aiemmin menivät ulkomaille tai pysyivät harvoissa käsissä, kaikki tuo yhden vähemmistön hyväksi kertynyt varallisuus jaettiin oikeudenmukaisesti ja se sai miljoonat perheet nousemaan pois köyhyydestä.

Joten siksi vallankaappausta edeltävä prosessi oli erittäin tärkeä, se jopa johti tähän vakavaan rikkomukseen, mikä tarkoitti sitä, että vähemmistö otti vallan itselleen väkisin.

Muistan miten noina päivinä maalattiin rasistisia iskulauseita johtajien, virkamiesten taloihin ja toimistoihin, se oli häpeällistä; mutta kaikki tuo oli kuin huono yö, kuin painajainen, se oli vain väliaikaista, ja Bolivian kansa ratkaisi sen demokraattisin keinoin.

Ja nyt, tästä jälleenrakennuksen asettamasta haasteesta huolimatta, olen varma, että ihmisten tuella he palaavat jälleen oikeudenmukaisuutta ruokkivalle ja hyvinvointia tukevalle kasvun tielle, koska kehitys ilman oikeudenmukaisuutta on taantumista.

Bolivian malli selittää, kuinka on mahdollista luoda varallisuutta, koska et voi jakaa sitä mitä sinulla ei ole, on luotava vaurautta, mutta vaurallisuutta on yritettävä jakaa, koska varallisuus ei ole tarttuvaa, valtion on osallistuttava taatakseen sen jakaminen ja se, että se hyödyttää kaikkia.

Se on Bolivian malli, ja se oli tuloksellinen, ja se tulee olemaan yhä edelleen erittäin onnistunut.

Olemme todella onnellisia ollessamme täällä presidentin kanssa.

Luis Alberto Arce Catacora: Paljon kiitoksia. No, ensiksikin meille täällä oleminen merkitsee maidemme välisten suhteiden palauttamista.

Valitettavasti edellisen vallan ottaneen hallituksen asenteen vuoksi suhteemme Meksikoon ja muihin maihin, kuten Kiinaan, kuten Argentiinaan, supistuivat epäilemättä siinä määrin, että suurlähettiläämme, joka auttoi meitä niin paljon, kun olimme siellä noina monimutkaisina hetkinä, varsinkin itselleni vaikeina, kun lähdin maasta, jossa huolimatta virallisesta kulkuluvasta annettiin määräys, ettei Luis Alberto Arce Catacora lähde maasta, vaikka minulla olikin hallituksensa itsensä allekirjoittama kulkulupa, minun piti käydä läpi useita tiukkoja tarkastuksia, Bolivian poliisin väärinkäytöksiä El Alton lentokentällä.

Ja varmasti juuri siksi Meksikon suurlähettilästämme Boliviassa tarkkailtiin ja häntä kutsuttiin joka hetki silloisen hallituksen ulkoministeriöön, kuten olette nähneet lehdistössä.

Niitä kahden sisarmaan välisiä suhteita, maiden joilla on paljon yhteistä ja joilla on paljon edellytyksiä tehdä töitä yhdessä, horjuttivat valtaa pitäneen hallituksen luonteeltaan nimenomaan ideologiset ja poliittiset kysymykset.

Ja meille täällä oleminen on antaa niille sysäys ja lunastaa takaisin kaikki tuo työ, jota meksikolainen diplomatia teki maassamme, palauttaa ennalleen tuo kummankin kansan välinen veljeys, jonka suhteen meillä on paljon keskusteltavia aiheita. Me bolivialaiset ja meksikolaiset olemme hyvin samankaltaisia, meillä on monia yhteisiä asioita, joiden kanssa voimme työskennellä, mutta se tapahtuu vuoropuhelun avulla, ja se taas tapahtuu avaamalla ovet.

Ja siksi, kun presidenttimme Manuel López Obrador kutsui meidät, sanoimme hetimmiten kyllä, koska kyse on erittäin hyvästä tilaisuudesta vahvistaa jälleen kahden sisarmaan keskinäisiä suhteita.

Parituntisen aamuseitsemän jälkeen alkaneen tiedotustilaisuuden aikana ei vältytty naurultakaan.

Tulojen välttämätön uusjako

Kysymys: Hyvää huomenta, presidentti. Kiitos. Hans Salazar, Noticiero en Redes.

Tilaisuutta hyödyntäen, kysyisin: näiden Bolivian kasvun vuosien mukaan, jotka olette jo maininnut, mitä suosituksia antaisitte Meksikolle, jotta se voisi saada vahvistettua taloutta? Edistystä on jo tapahtunut, mutta pandemian myötä talous on kärsinyt maailmanlaajuisesti. Mitä toimenpiteitä voisitte suositella Meksikolle kaiken kokemuksenne perusteella?

Kysymyksen toisesta osasta, oikeastaan ​​taloudellisesta mallistamme, uskomme ja olemme levittäneet sitä tällä tavoin paitsi Latinalaisen Amerikan yliopistoissa myös Euroopan ja Pohjois-Amerikan yliopistoissa. Olimme Harvardissa, olimme Chicagossa ja olimme useissa Euroopan yliopistoissa levittäen myös tätä mallia, taloudellisen mallin perusteita.

Ja olemme vakuuttuneita siitä, että sillä maalla, jolla on luonnonvaroja, maalla, jolla on potentiaalia tuottaa taloudellista ylijäämää, avainkysymys tähän on valtion suorittama ylijäämän haltuunotto ja sen uudelleen jakaminen väestölle.

Ratkaisu, jonka olemme todistaneet, työhypoteesimme kohti vuotta 2005, jolloin emme vielä olleet hallituksessa, siinä ehdotimme Bolivian kansalle taloudellisen mallimme vaihtoehtoa vanhaan uusliberalistiseen malliin verrattuna, kyse oli pohjimmiltaan taloudellisten ylijäämien luomisesta, sen sijaan että markkinat olisivat kohdentamismekanismi, se olisikin valtio.

Ja miksi valtio?

Koska perustyötä oli tehtävä. Uusliberaali malli, tavallisesti ja kaikkialla, olemme nähneet, että se tuottaa tulokeskittymän harvoille, se on osa itse uusliberaalin talousmallin logiikkaa. Siksi meidän on tehtävä − olemme sen vastakohta − tulojen uudelleenjako. Ja tuota tulojen uudelleen jakamista eivät tee markkinat, vaan sen tekee valtio.

Näin ollen taloudellisessa mallissamme syntyy ylijäämää, se tulee kaasusta, se tulee sähköstä, se tulee kaivosteollisuudesta, lyhyesti sanottuna, ja valtio ottaa haltuunsa ylijäämän ja jakaa sen väestön kesken jakamispolitiikalla, jota me kutsumme joukkovelkakirjoiksi, jotka ovat ehdollisia siirtoja, jotka valtio suorittaa väestölle.

Olemme nyt varmasti jo kolmas tai viides maa, jolla on yleinen perustulo, yleinen eläke. Jokaisella Boliviassa on kansaneläke, eläke joka juontaa, vanhuseläke − kuten te täällä sitä kutsutte – joka tulee luonnonvaroista, osa näistä luonnonvaroista jaetaan uudelleen koko väestön kesken riippumatta siitä, ovatko ne myötävaikuttaneet sosiaaliturvaan.

Siksi ne, joilla on sosiaaliturva, hyötyvät kaksinkertaisesti, mutta ne, lähinnä maaseudulla, maaseutualueilla työskentelevät viljelijäveljemme, elinkeinoalojen työntekijät, me kutsumme niin niitä ihmisiä, jotka myyvät kauppatoreilla ja joilla heillä ei ole vakituista työpaikkaa, heillä ei ole kiinteitä tuloja, kun heidän työikänsä päättyy, heillä ei ole minkäänlaista eläkettä. Tämä on se eläke, joka meillä on.

Kun tarkastelin vuoden 2019 lukuja, olimme maailman viides maa ja ensimmäinen kehittyvistä maista, joilla oli yleinen eläke, tuo kansaneläke on osa tulojen uudelleenjakoa, jota noudatimme hallituksessamme.

Siksi malli on yksinkertainen: synnytetään ylijäämiä, valtio hallinnoi niitä, ne jaetaan yhteiskunnalle ja muodostamme tasavertaisemman yhteiskunnan. Tasa-arvoisempi yhteiskunta − ja se on se oletusarvo − kasvaa nopeammin, ja se on yksi selitys sille, miksi Yhdysvalloissa, Euroopassa, kasvu on tällä hetkellä erittäin hidasta.

Ja kansainvälisesti on julkaistu useita tutkimuksia siitä, kuinka sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa on ollut suuria tulokeskittymiä harvoille, jatkuvasti on yhä enemmän rikkaita ihmisiä, ja jatkuvasti enemmän rikkaita, ja kerta kerran jälkeen köyhyys alkaa pahentua näissä maissa.

Siksi meidän vastaväitteemme on jakaa tuloja uudelleen keskeytymättömän, yhdenvertaisen tulon luomiseksi ja mahdollisuuksien tarjoamiseksi kaikille.

Litium vallankaappauksen taustasyynä

Kysymys: Hyvää huomenta. Ernesto Ledesma, Rompeviento TV:stä.

Bolivia on ikoninen tapaus maailmassa, koska kansallistitte litiumin; ettekä vain kansallistaneet sitä, vaan tuotatte omalla litiumillanne, siis myös teollistatte sen.

Kysymys, joka olisi teille, herra presidentti Arce, olisi: mitä hyötyä Bolivialle on ollut siitä, että litium on kansallistettu ja mitä se tarkoittaa bolivilaisten taloudellisten tulojen kannalta ja miten puolestaan ​​nuo tulot jaetaan, kuten hetki sitten tuotiin esiin, kanavoidaanko ne sosiaalisiin ohjelmiin?

Jotta voimme saada ulottuvuutta tähän, ja erityisesti meksikolaisille, ja etenkin yrityksille, jotka vastustavat tätä ja sitten käyvät sotaan presidentti López Obradorin hallitusta vastaan: millaisia etuja litiumin kansallistaminen tosiasiallisesti toi mukanaan? Mikä on se vertailukohta peilatessa sitä siihen, mitä tulee maahamme? Ja mitä mieltä olisit tästä strategiasta, jota yritykset nyt toteuttavat, vaikka niillä ei ole toimilupia toimintaansa?

Luis Alberto Arce Catacora: Kiitos, presidentti.

No, itse asiassa tämä oli juuri yksi vallankaappauksen tavoitteista. Bolivia oli etenemässä, kuten toimittaja sen mainitsi, teollistumisessa, meillä oli pitkälle edennyt sopimus saksalaisen yrityksen kanssa, jotta Boliviasta tulisi tämän yrityksen enemmistöosakas, hyötyisimme tehtaasta, teknologiasta ja kaikesta tuosta tuottaaksemme Boliviassa ja viedäksemme litiumakkuja Boliviasta.

Siihen asti meillä olimme edistyneet kaivostoiminnassa, erottelimme jo kaliumkloridia, litiumkarbonaattia, tuotimme sitä jo.

Lisäksi Cochabamban hallintoalueella oli jo yritys, joka teetti Boliviassa valmistettuja akkukäyttöisiä ajoneuvoja; vaikka tuotanto oli tietysti melko vähäistä, mutta se oli jo lupaavaa, Bolivian litiumilla meillä oli omat ajoneuvomme, jotka kulkivat kyseisessä maakunnassa.

Ja kun olimme jo juurikin solmimassa sopimusta tämän saksalaisen yrityksen kanssa, jotta se saapuisi Boliviaan pysyvästi ja pystyisi rakentamaan tuotantolaitoksen ja aloittamaan litiumparistojen tehtailun, sattuu vallankaappaus. Tarkoitus oli nimenomaan tuottaa Potosín alueella, jossa Salar de Uyunissa on suurin litiumvarantomme. Haluttiin luoda protestiolosuhteita meitä vastaan – oletettavasti annettiin uskoa, että rojaltit olisivat hyvin vähäisiä ja sopimuksen kesto hyvin pitkä, siis tuo Saksan kanssa tehtävä sopimus. Mielenilmaukset alkoivat vain muutama viikko ennen vuoden 2019 vaaleja.

Kansallinen hallitus jäädytti projektin välttääkseen minkä tahansa vaaleja edeltävän myllerryksen, myöhemmin paradoksaalisesti sitä jatkoi vallan kaapannut hallitus, ja varapresidenttiehdokas Samuel Doria Medina antoi lausuntoja, jotka mainitsivat: “Olisi erittäin mielenkiintoista, jos tuo yritys Tesla voisi tulla Boliviaan teollistamaan litiumia”, hän otti sen jo esille.

Ja muutama viikko myöhemmin Teslan korkean tason johtajan lausunto tunnettiin myös sosiaalisissa verkostoissa. Siinä sanottiin, että he aikovat toteuttaa vallankaappauksen missä tahansa se vain olisi tarpeen.

Joten meille oli täysin selvää, että vallankaappauksen taloudellinen päämäärä oli Bolivian litiumin hallitseminen, jonka valtio on onnellisesti saanut takaisin haltuunsa demokratian Boliviaan palautumisen jälkeen. Aloitamme kaiken tämän uudestaan, kaikki nämä neuvottelut, jotka käytiin Saksan kanssa, ja no miksi emme avautuisi myös muille maille, jotka voisivat tehdä parempaa työtä ja tarjota maallemme parempaa teknologiaa.

Totuus on, että siinä määrin kuin olemme päässeet eteenpäin, tuotamme ja viemme karbonaattia… Anteeksi, kaliumkloridia ja tuotamme litiumparistoja hyvin pienessä mittakaavassa Bolivian ajoneuvotehtaallemme.

Täten luonnonvarojen hallinta on meille strateginen kysymys.

Bolivian historia, kuten suuri bolivialainen poliittinen ajattelija Marcelo Quiroga Santa Cruz sanoi: Bolivian historia on ymmärrettävissä luonnonvarojemme ryöstämisen historiaksi. Ja juuri talousmallimme on lopettanut tämän luonnonvarojemme ryöväämisen, ja valtio on se, joka vastaa siitä, ja koko väestö hyötyy näiden tulojen uudelleenjakomekanismien kautta.

Andrés Manuel López Obrador: Analysoimme mahdollisuutta osallistua enemmän litiumin hyödyntämiseen, tarkastelemme edelleen tämän luonnonvaran käyttämisen merkitystä taloudellemme.

Yhteistyösuhteiden terävöittämistä jatkettiin kymmenen hengen työryhmällä.

Bolivian paluusta demokratiaan voi lukea lisää tästä oheisesta artikkelistani.

Käännös ja toimitustyö: valtiotieteiden tohtori Sami Laaksonen.

Lähde: Meksikon presidentin tiedotustilaisuus

Videolinkki tiedotustilaisuuteen