Chilessä on tänä vuonna ollut ennätyksellisen paljon lakkoja ja mielenosoituksia hyvinvoinnin tasaisemman jakautumisen puolesta. Kiistaa ovat herättäneet minipalkat sekä heikot sosiaalietuudet kuten työttömyysturva ja eläkkeet.
Lain mukainen yleinen minimipalkka on 140 000 pesoa (196 €) kuukaudessa. Siitä huolimatta noin puolelle miljoonalle työntekijälle maksetaan vähemmän palkkaa. Chile on Etelä-Amerikan vaurain maa, mutta kuusitoista miljoonaisesta väestöstä Unicefin mukaan köyhiä on yli kolme miljoonaa.
Valtion tuloista suurin osa on peräisin kuparista ja korkea kuparinhinta on herättänyt vilkasta keskustelua siitä, miten kuparivarat tulisi käyttää. Marraskuun lopulla julkisen sektorin työntekijät lakkoilivat kolme päivää hallituksen esittämiä 3,5 prosentin palkankorotuksia vastaan. Muun muassa sairaanhoitajat ja roskakuskit olivat mielenosoitusten eturintamassa vaatimassa 12 prosentin korotuksia. Sanomalehti El Mercurion mukaan lopulta päästiin sopuun 6,9 prosentin korotuksista, jotka inflaatio huomioiden jäävät noin 3,5 prosentin tasolle.
Kiistat tasaisemmasta tulojen jakautumisesta ovat vilkastuneet tämän vuoden aikana. Lakkoja ja protesteja on ollut noin viisikymmentä. Yhtenä syynä tasaisemman tulonjaon vaatimuksille on pidetty mielialojen vapautumista Augosto Pinochetin viime joulukuisen kuoleman jälkeen. (Jarmo Pykälä)
Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto 