Ruohonjuuritason radioasemat, köyhien tiedotusväline

Posted: 21.12.07 in +Honduras

Pienessä radiostudiossa eräässä Hondurasin vuoristokylässä nuori mies, radionimeltään Gregorio, kertoo mikrofoniin, kuinka kaivosyhtiöille on annettu valtausoikeuksia läheiselle vuorelle. Alueen lukuisat kylät ovat riippuvaisia vuoren sadoista vesilähteistä. Jos kaivoksia avataan, paikalliset maanviljelijät pelkäävät veden loppuvan tai saastuvan.  “Jos niin käy, me kuolemme aliravitsemukseen alueella, joka on luonnonvaroiltaan rikas, mutta ne on myyty pois. Me ja lapsemme tarvitsemme näitä luonnon rikkauksia, mutta meidän on taisteltava niistä joka päivä”, Gregorio jatkaa.

Tämä tieto lähetetään 20-wattisella lähettimellä pienille maatiloille ja kyliin noin 15 mailin säteellä. Tämä on Radio Realidad: La Voz Popular (Radio Todellisuus: Kansan ääni), riippumaton pienitehoinen FM-asema, joka perustettiin lokakuussa 2007 Radios Popularesin (Kansan radiot) avustuksella.

 

Radios Populares (RaPo) on pieni ruohonjuuritason organisaatio, joka hankkii Latinalaisen Amerikan köyhille yhteisöille radioita ja perustaa pieniä radioasemia muun muassa Nicaraguassa, Meksikossa ja Ecuadorissa. Nyt järjestö kerää varoja radioasemien perustamiseksi Boliviaan. RaPo antaa myös teknistä tukea ja neuvoo radioaseman käynnistämisessä.

 

Halpa tiedotusväline selkärepussa

 

Hondurasilla on pitkä historia Yhdysvaltojen suuntaan kumartavien sortohallitusten alla. Se on merkinnyt äärimmäistä köyhyyttä, alikehittyneisyyttä, korruptiota ja ylikansallisten yhtiöiden riistoa. Tällaisessa maassa radio voi olla väline kamppailussa oikeuksista maahan ja ruokaomavaraisuuteen, luonnonvarojen riistoa ja sortoa vastaan.

 

Epäsäännölliset ja rajoitetut puhelinyhteydet, puuttuva pääsy internetiin ja riippumattoman median puuttuminen tekevät radioista tehokkaan välineen tiedonvälitykseen ja ihmisten organisointiin niin Hondurasissa kuin muissakin osissa Latinalaista Amerikkaa.

 

Kannettavat, pienitehoiset radiolähettimet, jotka kulkevat mukana vaikka selkärepussa, olivat ratkaisevan tärkeä tiedotusväline Nicaraguan sandinistien ja El Salvadorin vapautusliikkeen FMNL:n taistelussa 1980-luvulla.

 

”Radio on edelleen halvin ja saavutettavin media Latinalaisessa Amerikassa ja suurimmassa osassa koko maailmaa”, korostaa Allan Gomez RaPosta. ”Radiolähetysten vastaanottajia on runsaasti jopa köyhimmissä yhteisöissä. Se tekee radion ihanteelliseksi välineeksi paikalliselle järjestäytymiselle.”

 

Radio ei tarvitse uutta teknologiaa

 

Radio ei myöskään tarvitse uutta teknologiaa, joka on edelleen poissulkeva tekijä köyhissä yhteisöissä. Halpuus vapauttaa riippuvuudesta kaupallisista tai valtiollisista tuotantoyksiköistä, joita tarvitaan esimerkiksi internetin levittämiseen. ”Tässä ei tarvita satelliitteja eikä mahtavaa sarjaa kännykkäverkkojen torneja. Oikeuksistaan kamppailevat yhteisöt eivät luultavasti koskaan omista satelliittia, mutta ne voivat aivan hyvin omistaa radiolähettimen”, Gomez sanoo.

 

Hondurasin nykyinen hallitus on vasemmistolainen, ja sitä tukevat muun muassa Venezuelan presidentti Hugo Chavez ja Bolivian presidentti Evo Morales. Mutta Hondurasin Maatyöläisten kansallinen keskus CNTC ja monet alkuperäiskansojen ryhmät korostavat, että maassa on edelleen paljon korruptiota ja sortoa. Tämä koskee erityisesti taistelua maan omistuksesta.

 

CNTC:n johtajat sanovat, että Manuel Zelayan hallitus on vihamielinen vaatimuksille maan jakamisesta köyhille maatyöläisille. Nämä vaatimukset kohdistuvat useimmiten ulkomaisiin suurmaanomistajiin kuten Doleen sekä muualla asuviin rikkaisiin suurmaanomistajiin.

 

Vapaakauppa lisääntyy, maatyöläiset köyhtyvät

 

Zelaya kannattaa myös Väli-Amerikan vapaakauppasopimusta (CAFTA) ja sen mukana lisääntyvää vapaakauppaa, muun muassa Yhdysvaltojen kanssa. CNTC taas sanoo tämän lisäävän köyhyyttä ja syrjäytymistä pienviljelijöiden keskuudessa. Heidän satonsa ei voi koskaan kilpailla halvan Yhdysvalloista tulevan tuonnin kanssa.

 

Alkuperäiskansoille ja maatyöläisille teolliset katkarapufarmit, palmuistutukset ja muut suuret vapaakauppaprojektit ovat merkinneet maan ja elintilan menettämistä. Maatyöläiset ovat myös erittäin huolestuneita geenimuunnellusta maissista, jota tuodaan USA:sta. Sen viljely leviää myös Hondurasissa, mikä hävittää paikallisia viljalajeja ja maan biodiversiteettiä.

 

”Honduras on aina alistuva ja tottelevainen muiden valtioiden sanelulle”, sanoo CNTC:n jäsen Samuel. ”Zelaya on sanonut, että köyhyyden poistaminen on tärkeää. Mutta maatyöläisen todellisuutta tänään on se, että he vaipuvat päivä päivältä yhä suurempaan köyhyyteen.”

 

Garifunat, afrikkalaisperäinen alkuperäiskansa, on selvinnyt vuosisatoja kalastamalla ja korjaamalla palmuista satoa Hondurasin kauniilla rannikkoseudulla. Nyt ulkomaiset keinottelijat ja Hondurasin rikkaat aikovat anastaa heidän maansa yksityiseen käyttöön ja turistikohteiksi, vaikka laki alkuperäiskansojen oikeuksista teoreettisesti sen estääkin. Garifunat käyttävät alkuperäiskansan laillisista oikeuksista tiedottamiseen paikallista radioasemaa. (MLS – Upside Down World)

 

Lisätietoja ruohonjuuritason radioasemista Latinalaisessa Amerikassa radios.populares[a]gmail.com

Advertisements

Kommentointi on suljettu.