Wikileaksin paljastamat asiakirjat osoittavat, että Yhdysvallat myönsi Hondurasin presidentin syrjäyttämisen kesäkuussa 2009 laittomaksi ja siten rikkoi omia lakejaan tukiessaan vallankaappaajia.
Heinäkuun 24. päivänä 2009 lähetetyssä viestissä USA:n Hondurasin suurlähettiläs Hugo Llorens kertoi Valkoisen talon ja ulkoministeriön edustajille, että presidentti Manuel Zelayan syrjäyttäminen 28. kesäkuuta oli ”ehdottomasti laiton ja perustuslain vastainen vallankaappaus”. Llorens myös kuvasi kidnappaukseksi ja sieppaukseksi Hondurasin asevoimien toimia, kun sotilaat pakottivat Zelayan lentokoneeseen, joka vei hänet Costa Ricaan.
Yhdysvaltojen lain mukaan Yhdysvaltojen olisi pitänyt vallankaappauksen vuoksi katkaista apunsa Hondurasille. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Aluksi presidentti Barack Obama tuomitsi Zelayan syrjäyttämisen ja vaati demokratian kunnioittamista ja kiistojen ratkaisemista rauhanomaisesti. Myöhemmin USA:n ulkoministeriön edustajat kuitenkin antoivat lausunnon, jonka mukaan ei ollut selvää, mitä Hondurasissa oli tapahtunut, eikä tiedetty, oliko kyseessä sotilasvallankaappaus. Lopulta Yhdysvallat päätyi tukemaan vallankaappaajia ja tunnusti kaappaajien marraskuussa 2009 järjestämissä presidentinvaaleissa valitun Porfirio Lobon Hondurasin presidentiksi, vaikka suurin osa maailman maista piti vaaleja laittomina.
Dominikaanisessa tasavallassa maanpaossa oleva Manuel Zelaya on sanonut, että suurlähettilään viesti todistaa Yhdysvaltojen osasyyllisyyden vallankaappaukseen.
Vallankaappaus johtui Zelayan aikomuksesta järjestää kansanäänestys perustuslain uudistamisesta. Se olisi voinut mahdollistaa presidentin uudelleen valinnan. Armeija ja vallankaappauksessa väliaikaiseksi presidentiksi noussut parlamentin puhemies Roberto Micheletti syyttivät Zelayaa perustuslain rikkomisesta pyrkimällä pidentämään omaa virkakauttaan. Nykylain mukaan presidentti saa olla vallassa vain yhden nelivuotisen kauden. Todellisuudessa Zelaya itse ei olisi voinut asettua uudestaan ehdolle, vaikka lakimuutos olisi hyväksytty.
Zelayan syrjäyttämisen todelliseksi on esitetty sitä, että Hondurasin elinkeinoelämän johto pelkäsi hänen vievän maata kohti Venezuelan muodostamaa Latinalaisen Amerikan vasemmistorintamaa. Työnantajapiirejä myös ärsytti Zelayan läpiajama 62 prosentin korotus minimipalkkaan. (JSi)
Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto 