Jopa 90 prosentin kansansuosiosta nauttiva El Salvadoria kesäkuusta 2019 lähtien hallinnut presidentti Nayib Bukele Ortez on voittanut sunnuntaina 4.2. käydyt vaalit näytöstyyliin, kuten kaikki gallupit lupailivat. Bukele kehui varhain sunnuntai-iltana X-verkoston välityksellä voittaneensa vaalit yli 85 prosentin ääniosuudella. Ovensuukysely (CID Gallup – Boca de Urna) ennusti maansa pelastajaksi luonnehditulle poliitikolle 87 prosentin äänisaalista.

Toteamus tai kysely eivät jääneet kauas totuudesta, sillä Korkeimman vaalioikeuden (Tribunal Supremo Electoral – TSE) vielä keskeneräisten tulosten mukaan Bukele sai vajaat 1,7 miljoonaa ääntä, mikä tarkoittaa 83,1 prosenttiyksikön kannatusta. Muodollisesti kisaan osallistui viisi muutakin ehdokasta, mutta toiseksi tulleen Manuel Flores Cornejon (Frente Farabundo Martí para la Liberación Nacional – FMLN) kannatus oli vain seitsemän prosentin ja 140 000 äänen luokkaa.

Tämän lisäksi Bukelen serkun Xavier Zablah Bukelen johtama puolue – presidentin henkilökultin ympärille rakentuva vasemmistolaisia, oikeistolaisia ja keskustalaisia voimia yhteen kokoava – Nuevas Ideas voitti hyvin alustavien tietojen mukaan lähes kaikki sikäläisen parlamentin (Asamblea Legislativa) paikat: 58/60.

Bukelesta tulee ensimmäinen vuoden 1983 perustuslain puitteissa välittömästi uudelleen virkaansa valittu presidentti. Perustuslaki tosin kieltää uudelleenvalinnan, mutta Bukelen puolueen nimittämät tuomarit laativat perustuslain tulkinnan, joka mahdollisti ehdokkaaksi asettumisen. Silti Bukelen tuli vetäytyi vallasta kuudeksi kuukaudeksi 1.12.2023–31.5.2024. Sillä välin vallassa on hänen luottonaisensa Claudia Rodríguez de Guevara.

Bukelen suuri kansansuosio perustuu hänen armottomaan turvallisuuspolitiikkaansa, joka teki yhdestä Latinalaisen Amerikan vaarallisimmista maista yhden alueen turvallisimmista. Sota rikollisjengejä vastaan on painanut väkivaltatilastot historiallisen alhaiselle tasolle, mutta on poikinut myös lukuisia valituksia ihmisoikeusloukkauksista sekä mielivaltaisista pidätyksistä. Human Rights Watch on raportoinut vankilaolosuhteiden ja oikeusjärjestelmän epäkohdista. Maaliskuun 2022 lopusta alkaneen poikkeustilan (régimen de excepción) aikana ainakin 76 000 epäiltyä rikollista on vangittu. Tammikuussa julkaistun Francisco Gavidian yliopiston kyselytutkimuksen mukaan 86 prosenttia kansalaisista kertoi elävänsä turvallisimmassa olosuhteissa kuin ennen.

Jo iltaseitsemältä voittajaksi julistautunut Bukele ei avannut aikeitaan tulevan viisivuotiskauden suhteen, mutta aikoo jatkossakin tehdä ”mahdottomasta totta”. 25 minuutin puhe San Salvadorin keskustaan Kansallispalatsin (Palacio Nacional) eteen kokoontuneille kansalaisille alkoi iltayhdeksän aikaan. Puheen päätyttyä taivas täyttyi raketeista.

– Tänään El Salvador on rikkonut kaikki ennätykset kaikkien demokratioiden ja koko maailman historiassa. Koskaan ei ole mikään projekti voittanut sillä äänimäärällä, jonka olemme saaneet tänä päivänä.

– Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun puolueita on olemassa vain yksi täysin demokraattisessa järjestelmässä. Koko yhtynyt oppositio muserrettiin maan tasalle.

– Jotkut, jotka eivät asu maassamme, sanovat, että salvadorilaiset elävät sorrettuina, että he eivät halua poikkeustilaa, että he elävät hallituksen pelossa. El Salvadorin kansa puhui, ei vain äänekkäästi ja selkeästi, vaan myös koko demokratian historian vakuuttavimmalla tavalla.

– Jos tämä ei vakuuta teitä, herrat toimittajat, herrat kansalaisjärjestöistä, kansainvälisistä järjestöistä, YK:sta, OEA:sta… jos se ei vakuuta teitä, mikään ei voi vakuuttaa teitä.

– Me salvadorilaiset olemme antaneet esimerkin koko maailmalle, siitä miten kaikki voidaan ratkaista, mikä tahansa ongelma voidaan korjata, jos sen tekemiseen on tahtoa.

Kadulta tavoitettu 60-vuotias José Dionisio Serrano oli jengirikollisuudesta tunnetun asuinalueen äänestyspaikan jonon ensimmäisenä.

– Meidän on jatkettava muutoksen tekemistä. Olemme eläneet hyvin vaikeita elämänvaiheita. Kansalaisena olen elänyt sodan kausia, ja elin tämän tilanteen rikollisjengien kanssa. Nyt meidän maallamme on suuri mahdollisuus. Haluan tulevien sukupolvien elävän paremmassa maailmassa.

Jalkapallovalmentaja Serrano kertoi avoimesti äänestävänsä Bukelea ja hänen puoluettaan Uudet Ideat (Nuevas Ideas). Kritiikkiin perustuslain pykälien polkemisesta hän suhtautuu huolettomasti ja toteaa kansan tahtovan presidentin pysyvän virassaan. Lakien on lopultakin alistuttava juuri kansantahdolle. Vuoteen 2029 ulottuva bukelelaisen politiikan toinen kausi alkaa 1.6. Bukele on omiensa keskuudessa maailman pidetyin valtiojohtaja.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: BBC News Mundo, AP News, Tribunal Supremo Electoral, Once Noticias, etc.

Guatemalan kansan tahto oli varsin selvä, kun se antoi vahvan mandaatin Bernardo Arévalolle, joka voitti 60,9 prosentin turvin presidentinvaalien toisen kierroksen 20.8.2023. Guatemalan poliittinen eliitti sen sijaan yritti käyttää hyväkseen maan oikeusjärjestelmää viedäkseen läpi vallankaappauksen. Arévalon vaalivoittoa puolustettiin kuitenkin sekä kadulla että kabineteissa. Lisäksi kansainvälinen yhteisö teki oman osansa laillisen vaalivoiton ja demokratian tukemiseksi. Aamuyöllä 15.1. tämä viime kesästä uuden vuoden alkuun kestänyt pitkä ja vaikea taival päättyi onnellisten tähtien alla: Guatemalan huonojen hallintojen ketju on katkennut ja kansa otti itselleen vallan hallita omaa yhteiskuntaansa. Arévalo vannoi virkavallan vieraiden valtojen edustajien edessä. Työsarkaa häneltä ei tule puuttumaan.

César Bernardo Arévalo de León on Montevideossa Uruguayssa 1958 syntynyt presidentti Juan José Arévalo Bermejon (1945–1951) poika. Guatemalan historian 52. perustuslaillinen presidentti on myös ensimmäinen aiemman presidentin poika, joka on valittu valtion korkeimpaan virkaan. Hänen isäänsä pidetään 17,1 miljoonan asukkaan maan ensimmäisenä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa valittuna valtiojohtajana. Guatemalan vuoden 1944 vallankumouksesta alkanut kymmenvuotiskausi merkitsi valtion modernisointia työväenluokan aseman parantamisesta käsin. Isä Arévalo laittoi kampoihin The United Fruit Companylle (Chiquita) ja yrityksen etuja häikäilemättömästi ajaneen suurlähettiläs Richard Pattersonin lahjontayrityksille. Hän perusti niin ikään Guatemalalaisen sosiaaliturvainstituutin (Instituto Guatemalteco de Seguridad Social – IGSS) 1946.

“Henkiseksi sosialistiksi” itsensä määritelleen Arévalon esikuva oli Franklin D. Roosevelt. Guatemalassa olosuhteet olivat varsin haastavat sillä kuuden vuoden aikana erinäisiä vallankaappauksia yritettiin yli 30 kertaa. Tähän verrattuna pojan kokema vaino oli pientä kiusantekoa. Isä Arévalo muistetaan niin ikään tuotteliaana kirjailijana, joka toimi maanpaossa viiden eri maan suurlähettiläänä. Poliittinen vaino johti myös siihen, että hänen poikansa syntyi Etelä-Amerikassa. Arévaloa vallassa seurasi Juan Jacobo Árbenz Guzmán (1951–1954). Kesäkuussa 1954 isänsä puolelta sveitsiläisiä sukujuuria omannut ”kansan sotilas” (Soldado del Pueblo) syöstiin vallasta Yhdysvaltojen ja banaaniyhtiön yhteistyöllä operaatiossa, jonka keskustiedustelupalvelu CIA (Central Intelligence Agency) tunsi koodinimellä PBSUCCESS. Guatemala oli siirtynyt sotilasdiktatuurien aikakauteen. Kyseistä kymmenvuotiskautta on kutsuttu Guatemalan kevääksi (Diez Años de Primavera). Siksi nyt puhutaan uudesta keväästä, joka pyrkii muuttamaan sen tavan, jolla maata on hallittu viime vuosikymmeninä.

Poika Bernardo Arévalo on isänsä tavoin sekä diplomaatti että kirjailija. Vuonna 2020 hänet valittiin Keski-Amerikan maan parlamenttiin. Bernardo valmistui sosiologiksi Israelissa, jossa hänen isänsä toimi suurlähettiläänä. Sen jälkeen Arévalo aloitti työnsä ulkoministeriössä 1980-luvulla. Hän toimi 1994–1995 varaulkoministerinä ja Espanjan suurlähettiläänä 1995–1996. Kaiken kaikkiaan ulkoministeriön tehtävissä vierähti 12 vuotta. Diplomaatin uran jälkeen Arévalo kouluttautui vielä filosofian ja sosiaaliantropologian tohtoriksi Hollannissa. 1999 Bernardo aloitti työt kansainvälisessä Sveitsissä päämajaansa pitävässä rauhan rakentamisen järjestössä Interpeacessa.

Joulukuuhun 2019 asti hän toimi johtavana rauhanrakentamisen neuvonantajana Interpeacen kansainvälisessä ryhmässä. Vuosina 2011–2013 hän vaikutti Interpeacen tutkimus- ja kehitystoiminnan apulaispääjohtajana. Vuosina 2005–2011 hän taas toimi YK:n projektipalvelutoimiston (The United Nations Office for Project Services – UNOPS) ja Interpeacen yhteisen ohjelman johtajana, mikä tuki muun muassa Israelin ja Palestiinan rauhanneuvotteluja. Aiemmin hän työskenteli Interpeacen Latinalaisen Amerikan aluetoimiston johtajana 1999–2005. Hänen uransa rauhan diplomaattina sai alkunsa 1996–1998, kun hän osallistui Guatemalan aseellisen konfliktin jälkeiseen vuoropuheluun joulukuussa 1996 tapahtuneen rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Marraskuussa 1960 alkanut Guatemalan sisällissota (guerra civil) tai sisäinen aseellinen konflikti (conflicto armado interno) kesti 36 vuotta.

Presidentiksi nyt nousevan sivistyneen ja kansanläheisen diplomaatin sekä yhden kauden kansanedustajan poliittinen ura sai alkunsa vuoden 2015 mielenosoituksista, jotka johtivat sosiaalidemokraattisen Siemenliikkeen perustamiseen, joka sai laillisen aseman 2018. Presidentinvaaleissa Arévalo joutui vanhan poliittisen eliitin hampaisiin, sillä hänen puolueensa väitettiin keränneen kannatuskortteihinsa kuolleiden nimiä. Mikä tahansa tekosyy yritettiin valjastaa kansan uurnilla ilmaiseman tahdon taivuttamiseksi.

Vaikeiden kuukausien ajan istuva presidentti Alejandro Giammattei Falla ajoi kaksilla rattailla, yritti esittää jokseenkin neutraalia. Hän ei puuttunut vainoon eikä toisaalta vaikeuttanut vallanvaihtoa. Hän maalasi itsestään kuvaa demokraattina ja perustuslain puolustajana, vaikka hänen nimeämänsä oikeusjärjestelmän edustajat ovat samanaikaisesti saaneet ahdistella Arévaloa kaikessa rauhassa. Muodollisesti oikeusviranomaiset ovat toki itsenäisiä laillisen vallan edustajia, vaikka liian usein poliitikot ja tuomarit puolustavatkin toinen toisiaan.

Deutsche Wellen (DW) haastattelussa Arévalo kiteytti jutun juonen tähän tapaan.

– Suunnilleen kahden viimeisen vuosikymmenen aikana kehittyi vallanpitäjien luokka, joka tulkitsi politiikan henkilökohtaisen rikastumisen lähteeksi. Se puolestaan johti korruptioon, hämäriin sopimuksiin, haamuvirkoihin, sukulaisten suosimiseen. Tämä tapa tehdä politiikkaa organisoitiin puolueista käsin. Niiden tavoite oli päästä valtaan ja saada haltuunsa julkiset resurssit. Sitten ne nimesivät juoksupoikia taatakseen korruption mahdollistumisen, ne loivat rankaisemattomuutta ja vainosivat kaikkia vastarinnan ääniä. Rikollinen politiikan tekemisen tapa pesiytyi valtion instituutioihin.

Nyt tarkoitus on kitkeä korruptio ja uudistaa instituutiot sekä mahdollistaa täten todellinen yhteiskunnallinen kehitys koko kansan hyväksi, aloittaa Guatemalan uusi poliittinen kevät. Kuten Arévalo ilmoitti jo ennen vallanvaihtoa, hänen ensimmäinen teko presidenttinä onkin pyytää valtakunnansyyttäjä Consuelo Porras huoneeseensa ja ilmoittaa, ettei hänen palveluksiaan tulla enää kaipaamaan.

Kireä tunnelma ja kiivaat kiistat

Eduskuntavaalit 25.6. voitti oikeistolainen vallasta väistynyt hallituspuolue Vamos, joka sai 15 prosentin kannatuksen. Kakkoseksi ylsi presidentinvaalit hävinneen Sandra Torres Casanovan UNE (Unidad Nacional de la Esperanza) 12,8 prosentilla. Arévalon Siemenliike (Movimiento Semilla) jäi kolmanneksi 11,7 prosentillaan. Parlamentin paikoista kamppaili 28 erilaista poliittista voimaa, joten 160-paikkaisen kongressin kokoonpanosta tuli hajanainen, koska lopulta 16 ryhmää sai edustajan sikäläiseen eduskuntaan. Vamos sai 39 paikkaa, UNE 28 ja Semilla 23 edustajaa. Keskustalainen Cabal sai parlamenttiin 18 edustajaansa sekä konservatiiviset vaaliliitossa olleet Valor ja Partido Unionista taas ylsivät yhdessä 12 edustajaan. Kristillisdemokraattinen Visión con Valores (VIVA) taas sai läpi 11 edustajaa. Oikeistonationalistinen Todos on sekin kuuden edustajan puolue. Uusi hallitus ei saanut vaaleissa enemmistöä lainsäätäjien keskuuteen, joten sen kyky ajaa läpi uudistuksia riippuu pitkälti sen neuvottelutaidoista sekä kansan tuesta. Kuitenkin myös laajat presidentin valtaoikeudet riittävät pitkälle uuden poliittisen kulttuurin rakentamisessa.

Kuukausia kestänyt poliittinen vaino ei näkynyt suoraan vanhan hallituksen tahtotilassa, joka järjesti noin 80 kokousta yhdessä uuden hallituksen kanssa vallanvaihdon takaamiseksi. Jo viikko ennen sunnuntain 14.1. seremonioita tiedettiin, että hajanaisen parlamentin puheenjohtajuutta (Junta Directiva del Congreso) tavoittelivat hallituspuolue Movimiento Semillan Samuel Pérez Álvarez ja oppositioksi jääneiden voimien (VamosValor-Unionista – VIVA – CabalTodos) kaksikko, jonka muodostivat entinen ulkoministeri Sandra Jovel Polanco (Valor) ja jo aikaisemmin kongressia johtanut Allan Rodríguez Reyes (Vamos). Pérezilla oli tiettävästi takanaan Semillan ja kymmenen Cabalin edustajan sekä kolmen VIVA:n edustajan ja viiden pienemmän ryhmän tuki eli yhteensä vain 49 ääntä.

Oppositiota taas tuki 71 edustajaa. Vaa’ankieliasemaan taas jäivät UNE, kaksi Valor-Unionistan edustajaa sekä neljä pienryhmää, joilla oli yhteensä 40 kansanedustajaa. Cabalin jakaantuneen ryhmän puolesta myös Julio Héctor Estrada Domínguezin nimi esiintyi kolmantena vaihtoehtona. 160 hengen yksikamarisessa lainsäädäntöelimessä puheenjohtajuus vaatii 81 kansanedustajan tukea. Neuvottelut enemmistöstä näyttivät kariutuivan, kun työnsä jättävä edellinen kongressi julisti Semillan 23 edustajaa ”itsenäisiksi” (independientes), eivätkä he siis voisi tavoitella puheenjohtajien ja sihteerien paikkoja tai sikäläisten valiokuntien (comisiones) johtopaikkoja. Se perusteli päätöstään tutun tuomarin Freddy Orellanan tuomiolla kyseisen poliittisen liikkeen väliaikaisesta jäädyttämisestä. Semillan lainoppineiden osasto laati suojelutoimenpiteen (amparo) eli päätöksen perumista vaatineen valituksen, jonka perustuslakituomioistuin hylkäsi samana päivänä 14.1., kun uuden parlamentin johdon kokoonpanoista tulisi äänestää. Rodríguez puolestaan luopui puheenjohtajuuden tavoittelusta ja Jovelista tuli opposition ainut vaihtoehto. Vasemmisto kertoi, että Jovelin tukemisesta tarjottiin suuria rahasummia. Oikeiston puolelta taas syytettiin Yhdysvaltojen painostavan ääniä Semillan ehdokkaalle. Kummastakaan väitteestä ei kuitenkaan ole tähän mennessä esitetty todisteita.

Eduskunnan juhlaistunnon (Sesión Solemne) tuli alkaa aamukahdeksalta, mutta sen alkamista siirrettiin tunnilla. Työnsä jättävän eduskunnan puheenjohtaja Shirley Rivera Zaldaña (Vamos) piti lyhyen jäähyväispuheen ja sen jälkeen muodostettiin valtakirjojen (credenciales) tarkastamisesta vastannut komitea (Comisión de Revisión de Credenciales). Tämän lyhytikäisen lautakunnan töitä johti jo hiljattain edesmenneen oikeistolaisen ryhmittymän (Frente de Convergencia Nacional – FCN-Nación) Javier Hernández Franco, mutta sen jäsenten valinnasta liikkui monenlaisia tietoja. Komissio kokoontui suljettujen ovien takana. Joukko kansanedustajia onnistui lopulta tunkeutumaan kokoustilaan samaan aikaan, kun liikehdintä kongressia ympäröivillä kaduilla kiihtyi. Poliisien ja mielenosoittajien kesken koettiin joitakin lieviä yhteenottoja, mutta huhut vallankaappauksen käynnistymisestä olivat astetta vakavampia. Jonkinasteinen kaaos pääsi irti niin kongressin sisällä kuin kaduillakin.

Kyseinen komissio kokousti yli kaksi tuntia. Puolen päivän jälkeen Semillan ja VOS-ryhmän jäsenet tunkeutuivat saliin turvamiesten estelyistä huolimatta saadakseen selvyyttä siihen, miksi rutiinitoimeenpiteen läpivieminen kesti niin kauan. VOS-ryhmän (Voluntad, Oportunidad y Solidaridad) Aldo Dávila Morales onnistui pääsemään sisään yhdessä muiden edustajien kanssa tähän salaiseen kokoukseen ja alkoi lähettää videokuvaa sieltä TikTok -tilinsä välityksellä. Riita lähti purkautumaan eri puolilla kongressia. Komissio vetäytyi tauolle. Sananvaihdon sävy koveni niin parlamentissa, kaduilla kuin medioissakin. Useat kommentaattorit häpesivät myös silmiä päästään tapahtumien vyöryssä, joiden he kokivat tahraavaan Guatemalan maineen maailmalla ”takapajuisena banaanivaltiona”.

Presidentin virkaanastujaisia juhlittiin Guatemalan samannimisen pääkaupungin keskustassa, jonka eri kulmissa kuultiin muun muassa garífuna-musiikkia, tz’utujilinkielistä räppiä ja kaqchikel-kansaan kuuluvan Sara Curruchich Cúmezin laulantaa ja myös marimbamusiikkia. Valtakirjojen tarkastamisen kiusallisen hitaan etenemisen vuoksi keskustan kulttuuritilaisuuksiin kokoontuneet Arévalon kannattajat alkoivat saapua kongressin ulkopuolelle painostamaan kansanedustajia tekemään työnsä. Huomattavan viiveen jälkeen Arévalo kertoi sosiaalisten verkostojensa välityksellä vannovansa virkavalansa kello 16, tunti alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Väistyvän parlamentin tuli tarkastaa uusien kansaedustajien asiakirjat jo sunnuntaiaamuna, mutta maratonmaiseksi istunnoksi muuttunut rutiinitoimenpide kesti lopulta iltapäivään asti. Presidentin Movimiento Semilla julistettiin itsenäisten edustajien ryhmäksi eikä se saanut virallisen parlamenttiryhmän asemaa. Oman eduskuntaryhmän muodostamisen estäminen oli eräänlainen yritys häiritä uuden hallituksen toimintaa. Kiusanteko ei päättynyt vaaleihin, vaan se jatkui yhtäjaksoisena kesäkuun 2023 lopusta aina tammikuuhun asti. Siksi Semilla ei voi johtaa valiokuntia (comisiones) eikä osallistua eduskunnan puheenjohtajiston toimintaan. Toisaalta Semilla-liikkeen ja Cabalin yhteisehdokas, joka edustaa viimeksi mainittua ryhmää, taloustieteilijä ja 2016–2018 valtiovarainministerinä toiminut ja nyt kongressin puheenjohtajaksi pyrkinyt Julio Héctor Estrada julistettiin kelvottomaksi 12.1.2024 tehtyyn rikosilmoitukseen vedoten, vaikka kaikki muut 159 edustajaa saivat dokumenttien tarkastuksesta puhtaat paperit. Koska Semilla ei voi itse asettaa puheenjohtajaa ja sen yhteisehdokas hylättiin, kyseessä oli kahden tason isku uuden vasemmistohallituksen parlamentaarista edustajistoa vastaan. Vaikka oikeudenmukaisuus ei toteudu, Semillan sivuuttamisella on poliittisesti motivoitunut laillinen tuki, sillä Guatemalan perustuslakituomioistuin (Corte de Constitucionalidad) vahvisti sunnuntaina 14.1. aiemmat päätöksensä ja jäädytti 2018 perustetun puolueen poliittiset oikeudet. Sen sijaan Estradan poissulkeminen on ristiriidassa vaalilain kanssa, sillä parlamentti ei voi muuttaa vaalituloksia. Estradalle päätettiin antaa määräaika selvittää häneen kohdistuvien oletettujen rikossyytteiden tilanne.

Kansainvälisen yhteisö tuki kansanvallalle

24.8.2023 Amerikkojen välinen ihmisoikeustuomioistuin (Corte Interamericana de Derechos Humanos – CIDH) pyysi käynnistämään sarjan varatoimia Arévalon turvallisuuden takaamiseksi. Sen mukaan tietyt ”valtiolliset tahot” olivat käynnistäneet Colosio-suunnitelman (Plan Colosio) Arévalon hengen riistämiseksi. Nimi Colosio viittaa Meksikon presidenttiehdokas Luis Donaldo Colosion murhaan vuonna 1994. CIDH tosin viittasi myös toiseen suunnitelmaan, jota hautoivat rikollisjärjestöt.

Vaalien jälkeen Arévalo sai tukea niin kansalta, erinäisiltä järjestöiltä, yksityissektorilta ja kirkoltakin. Kansainvälisistä toimijoista YK ja Amerikkojen valtioiden järjestö (Organización de Estados Americanos – OEA) ja Yhdysvallat asettuivat tukemaan Arévalon valintaa. OEA myös turvasi vallanvaihdon neuvotteluja Guatemalaan lähettämiensä edustajiensa välityksellä. Eri maiden vaalitarkkailijat vahvistivat osaltaan, ettei minkäänlaisesta vaalivilpistä ollut todisteita. Myös parikymmentä Latinalaisen Amerikan ja Espanjan entistä presidenttiä pyysivät kunnioittamaan vaaliuurnien tahtoa. Samalla kannalla olivat myös Yhdysvaltojen kongressin kummatkin puolueet, jotka pyysivät pakotteita Guatemalan demokratiaa uhkaavia toimijoita vastaan. Myös EU päätti varmistaa demokratian toteutumisen Keski-Amerikassa ja sääsi pakotteista ennaltaehkäisevässä hengessä, ennen kuin mikään vallankaappaus ehti käynnistymään toden teolla.

EU nimesi vallankaappausyrityksen arkkitehdeiksi valtakunnansyyttäjä Consuelo Porras Arguetan, rankaisemattomuuden vastaisen erityissyyttäjä José Rafael Curruchiche Cuculin, tuomari Fredy Raúl Orellana Letonan, syyttäjä Cinthia Edelmira Monterroso Gómezin, syyttäjä Leonor Morales Lazon ja rikostutkinnasta vastaavan ministerin Ángel Pineda Ávilan, jotka kaikki olivat jo entuudestaan Yhdysvaltojen laatimalla korruptoituneiden ja epädemokraattisten toimijoiden listalla (Lista Engel). EU tuomitsi yksiselitteisesti syyttäjäviranomaisten perusteettomat hyökkäykset vaalituloksia vastaan ja nimesi ne vallankaappausyrityksiksi. Tällä kertaa kansainvälisen yhteisön toiminnasta ei jää paljon valitettavaa. Guatemalan demokratiaa on haluttu tukea varsin selvin sanankääntein.

Aiemmin muun muassa Bolivian vallankaappaukseen 2019 sekaantunut OEA:n Luis Almagro Lemes kutsui koolle Guatemalassa vierailemassa olleita valtionpäämiehiä, ulkoministereitä ja diplomaattisia edustajia, jotta nämä laativat yhteisen lausunnon kaaoksen keskellä. Noin viiden aikaan iltapäivällä Almagro luki tiedonannon, jossa pyydettiin kongressia kiirehtimään tehtävissään, jotta uusi presidentti voisi vihdoin vannoa virkavalansa. Videoidun viestin aikana Almagron vieressä seisoivat Costa Rican presidentti Rodrigo Chaves Robles, Paraguayn presidentti Santiago Peña Palacios, Belicen pääministeri Johnny Briceño, Meksikon ulkoministeri Alicia Bárcena Ibarra, Bolivian ulkoministeri Celinda Sosa Lunda, Chilen ulkoministeri Alberto van Klaveren Stork, Espanjan ulkoasioiden ministeri José Manuel Albares Bueno, Brasilian varapresidentti Geraldo Rodrigues de Alckmin Filho, Hondurasin ulkoministeri Eduardo Enrique Reina García, Dominikaanisen tasavallan ulkoministeri Roberto Álvarez Gil, Portugalin ulkoasioiden ministeri João Gomes Cravinho, Euroopan unionin korkea edustaja Josep Borrell Fontelles, Uruguayn ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nicolás Albertoni Gómez ja Iberoamerikan kansakuntien yhteisön (Comunidad Iberoamericana de Naciones – CIN) pääsihteeri Andrés Allamand Zavala. Voimakkaimmat lausunnot kuultiin kuitenkin Hondurasin ja Kolumbian presidenteiltä sekä Espanjan pääministeriltä, joka ei ollut paikan päällä Guatemalassa.

Xiomara Castro Sarmiento totesi X-verkoston välityksellä:

– Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän (Sistema para la Integración Centroamericana – SICA) puheenjohtajana esitän kiireellisen pyynnön Guatemalan eduskunnalle, jotta se täyttäisi perustuslaillisen tehtävänsä ja etenisi presidentti Bernardo Arévalo viran vannomiseen. Kansan ja Guatemalan valtion valtojen on tuettava presidentti Arévaloa.

Gustavo Petro Urrego oli astetta selväsanaisempi:

– Raportti Guatemalasta. Syyttäjä on toiminut vallankaappauksen järjestäjänä. Kongressi on vaikeuttanut vaaleissa valitun presidentin virkaanastumista. Perustuslakituomioistuin valmistautuu puolustamaan demokratiaa ja kansan ääniä.

– Guatemalan kansa on mennyt kaduille. Guatemalan lähitulevaisuus riippuu siitä. Perustuslakituomioistuin, oikeuslaitos ja kansa ovat nyt demokratian puolustajia. Nämä ovat opetuksia Kolumbian kansalle siitä, mitä Guatemalassa tapahtuu.

– Olen Ciudad Guatemalassa, Kolumbian valtuuskunta ei lähde ennen presidentti Arévalon virkaanastujaisia. Olemme menossa Miguel Ángel Asturiasin kansallisteatteriin, jossa presidentti Bernardo Arévalon on astuttava virkaan. Tarvittaessa matkaa Davosiin siirretään.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez Pérez-Castejón ilmaisi hänkin kansantahdon menevän politikoinnin edelle:

– Haluan ilmaista mitä voimakkaimman tukeni Guatemalan vaaleissa valitulle presidentille, Bernardo Arévalolle, hänen virkaanastujaispäivänään sekä myös Guatemalan demokratialle. Guatemalan kansan tahtoa, joka ilmaistiin vapaasti uurnilla, läpinäkyvässä vaaliprosessissa, on kunnioitettava.

Sopu löytyi illan edetessä

Vihdoin noin seitsemän aikaan illalla alun perin aamun muodollisuudeksi nähty tuskastuttava valtuuskirjojen tarkistamisen sotku oli vihdoin valmis. Vanha kongressi hyväksyi lautakunnan päätökset eikä sallinut Julio Héctor Estradan virkavalan vannomista eikä Semillan eduskuntaryhmän muodostamista. Työnsä tähän lopettanut eduskunta siis vaikeutti näin osaltaan uuden, Guatemalan demokratian kauden kymmenennen (X Legislatura), eduskunnan muodostamista. Kaikkiaan kongressin kokoonpano vaihtui radikaalisti, sillä sen 160 edustajasta 96 on uusia kansanedustajia. Uusien edustajien virkavalat vannottiin.

Kongressi asetti väliaikaisen keskustelulautakunnan (Junta Provisional de Debates), johon kuuluivat puheenjohtajana toiminut Joel Rubén Martínez Herrera ja sihteerit Luis Alberto Contreras Colindres ja José Inés Castillo Martínez. Pian syntyi kuitenkin uusi kiista, kun Martínez antoi puheenvuoron Todos-ryhmän edustajalle, vaikka Cabalin ja Semillan edustajat olivat jo aiemmin ehtineet pyytää puheenvuoroa. Todos-ryhmän tarkoituksena oli esittää hetimmiten esitys kongressin johtoryhmän (Junta Directiva del Congreso) luomiseksi, kun taas Semilla– ja Cabal-ryhmät aikoivat tehdä niin sanotun etuoikeutetun aloitteen (moción privilegiada) ja kumota valtakirjojen tarkastuskomission aiemmin hyväksymät päätökset. Semillan, Cabalin, VOS:in ja myös UNE-ryhmän vähemmistösiipi alkoivat kritisoida väliaikaista presidenttiä, kun taas Vamosin, Valorin ja Todoksen edustajat ryhtyivät tukemaan Martínezin toimintaa. Lopulta Martínez ei antanut periksi ja johtoryhmän valitsemisen vaalia jatkettiin.

Kun 159 parlamentaarikon virkavalat päästiin vihdoin vannomaan noin 19:30, puhkesi kongressissa pian uusi riita, kun Movimiento Semillan ei annettu käyttää puheenvuoroa ja se julistettiin itsenäisten ryhmäksi, joka jäisi ilman kaikkia johtotason nimityksiä. Noin 21:30 käytiin vihdoin puheenjohtajiston vaali. Alun perin uuden presidentin virkaanastujaisten tuli alkaa kello 15:00, mutta kongressin juhlaistunto jatkui yli iltakymmeneen asti. Aikanaan vuosina 2019–2022 maan nuorimpana puoluesihteerinä toiminut Semillan 31-vuotias Samuel Pérez Álvarez valittiin yllättäen puheenjohtajaksi 92 äänen turvin, vaikka muodollisesti ilman parlamenttiryhmää jäänyt hallituspuolue ei voinut esittää eduskunnan järjestyssääntöjen mukaisesti ehdokkaita puheenjohtajistoon. Näin ollen laillisuutta puolustamaan lähteneen korruptoituneen oikeiston parlamentaarisen sabotoinnin yritys epäonnistui. Nimitys ei ollutkaan laiton, sillä se saatettiin viedä läpi parlamentin laillisen toimivallan puitteissa, vaikka sen laittomuutta rakennettiin useiden oikeuslaitoksen viranomaisten toimesta aina kesäkuun 25. päivän vaaleista lähtien. Takkuisesti alkanut päivä kirkastui yötä kohden samaan tapaan kuin viime kesän apaattisesti alkaneet vaalit, jotka lopulta johtivat uurnilla saavutettuun suunnanmuutokseen presidentinvaalien toisella kierroksella 20.8.

Pérez Álvarezin kongressin presidentiksi valitsemisen jälkeen ja ennen uuden puheenjohtajiston virkavalojen vannomista esitettiin etuoikeutettu esitys tarkastuslautakunnan päätöksien kumoamisesta, mikä palautti hallituspuolue Semillan poliittiset oikeudet ja johti sen oman eduskuntaryhmän perustamiseen. Niin ikään kongressin 160. kansanedustaja, Cabalin Julio Héctor Estrada, vannoi vihdoin virkavalansa noin 22:15. Välittömästi tämän jälkeen Pérez ja hänen puheenjohtajistonsa vannoivat omat virkavalansa noin kello 22:30. Sen jälkeen pitkäksi venynyt juhlaistunto päätettiin tuntikaupalla aikataulusta myöhässä ja kongressiedustajat alkoivat siirtyä kohti Miguel Ángel Asturias -kulttuurikeskusta (Centro Cultural Miguel Ángel Asturias), joka tunnetaan myös kansallisteatterina. Siellä Efraín Recinos -salissa Arévalon oli määrä vannoa virkavalansa jo kolmen ja sitten neljän aikaan iltapäivällä. Varsinainen presidentin ja varapresidentin virkavalojen vannominen käynnistyi puolenyön aikaan yhdeksisen tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

Kuten sanottua, täpötäydessä teatterissa olivat paikalla Hondurasin ja Kolumbian presidenttien lisäksi Belicen pääministeri ja Brasilian varapresidentti. Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador aikoi olla paikalla, mutta perui Guatemalan vierailun työkiireisiin vedoten. Meksikoa tilaisuudessa edusti jo mainittu ulkoministeri Alicia Bárcena. López Obrador tosin kertoi seuranneensa Guatemalan tilannetta tiiviisti koko päivän ajan. Euroopan unionia Guatemalassa edusti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Josep Borrell. Niin ikään Guatemalassa olivat Chilen presidentti Gabriel Boric Font ja Espanjan kuningas Felipe VI, vaikka kumpikaan ei jäänyt viivästyneeseen seremoniaan. Virkaanastujaiset väliin jättivät myös Paraguayn presidentti Santiago Peña Palacios ja Panaman presidentti Laurentino Cortizo Cohen. Lisäksi paikalla olivat muun muassa Ecuadorin, Perun, Portugalin, Kiinalle kuuluvan Taiwanin ja Dominikaanisen tasavallan ulkoministerit. Yhdysvalloilla oli Guatemalan vallanvaihdon tilaisuudessa kahdeksan hengen ryhmä, jota johti kehitysaputoimiston (United States Agency for International Development – USAID) Samantha Power. Kaikkiaan Guatemalan uuden presidentin virkaanastujaisiin osallistui lähetystö noin 60 eri maasta.

López Obrador kommentoi naapurimaan tapahtumia heti tuoreeltaan 15.1. omassa joka arkiaamun tiedotustilaisuudessaan (Conferencia de Prensa Matutina tai mañanera):

– Ensinnäkin haluan onnitella Guatemalan kansaa vielä kerran, koska eilen, jopa viiveestä huolimatta, oli mahdollista, että Bernardo Arévalo vannoi virkavalansa uutena presidenttinä, samoin kuin varapresidentti, ja kongressi koki muutoksen. Olen iloinen Bernardo Arévalon virkavalan vannomisesta, hän on nyt Guatemalan sisartasavaltamme presidentti. Todellakin, naapurit, ystävät, olemme erittäin onnellisia. Seurasin tilannetta puoleenyöhön asti, kunnes pian sen jälkeen hän vannoi valansa.

– Siinä oli kyseessä, sanotaanko, ilmeinen viivyttelytaktiikka. Luulen, että valmista tuli tänään kello 3:00 aamulla. Tietenkin ihmiset ovat hyvin onnellisia. Mutta oli nähtävissä vastarintaa, eikö niin.

– Toivon parasta Guatemalalle, presidentti Arévalolle. Ja totta kai aiomme tehdä yhteistyötä, aiomme parantaa yhteistyötä kaikilla osa-alueilla: taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä, kulttuurin suhteen, aivan kaikessa.

– Ja juhlimme, että tämä erittäin vaikea ja itse asiassa jopa häpeällinen koe läpäistiin, koska ei ole mahdollista järjestää vaalit, joissa tämä ehdokas voittaa 20 prosentin erolla ja että sitten aletaan asetella esteitä, jotta hän ei ottaisi vastaan kansan mandaattia. No se saatiin tehtyä.

Uuden hallituksen kokoonpano

Arévalon nimittämän hallituksen tai ministerineuvoston (Consejo de Ministros) jäsenistä neljä kuuluu Semilla-liikkeeseen, yksi Rigoberta Menchú Tumin perustamaan alkuperäiskansojen liikkeeseen (Movimiento Político WINAQ), puolustusministeri on sotilas ja loput kahdeksan jäsentä ovat itsenäisiä. 14 ministeristä kuusi on naisia, mikä on lajissaan uusi ennätys. Presidentin lisäksi hallitukseen kuuluu Semillan jäsen Karin Herrera Aguilar. 56-vuotias Herrera omaa biokemistin koulutuksen. Hänellä on myös maisterintutkinto ympäristötutkimuksesta ja yhdistetty valtiotieteiden sekä sosiologian tohtorintutkinto. Kahden pojan äiti on maan historian 18. varapresidentti ja vasta toinen virkaa hallussaan pitänyt nainen.

Huehuetenangosta kotoisin olevan tuomarin tytär Herrera oli 10-vuotias, kun hänen San Carlos de Guatemalan (USAC) yliopistossa opiskellut naapurinsa kidnapattiin. Myös vuonna 1985 Herreran puolisoaan etsinyt opettaja María del Rosario Godoy siepattiin ja murhattiin. Tutkijana ja professorina kolmisenkymmentä vuotta toiminut itsensä humanistiksi määrittelevä varapresidentti luopui peloistaan ja osallistui vuoden 2015 korruption vastaisiin mielenilmauksiin, joista myös Semilla sai alkunsa. Samana vuonna Herrera valittiin Guatemalan farmaseuttien ja kemistien korkeakoulun (Colegio de Farmacéuticos y Químicos de Guatemala – Cofaqui) edustajaksi San Carlosin yliopiston neuvostoon (Consejo Superior Universitario) vuosiksi 2015–2017.

Vuosina 2016–2018 hän toimi niin ikään Guatemalan biokemistien yhdistyksen (Asociación de Químicos Biólogos de Guatemala) puheenjohtajana. Myös 2016–2019 hän vaikutti Kemian ja biologian tutkimuslaitoksen (Instituto de Investigaciones Químicas y Biológicas – IIQB) johdossa. Vuosina 2021–2023 hän toimi Cofaquin johtokunnan varapuheenjohtajana. San Carlosin yliopiston opettajakollega ja kansanedustaja Román Castellanos Caal kutsui Herreran osallistumaan naisten kesken käytyyn varapresidenttikisaan, johon haettiin tahrattoman ammatillisen uran ja maineen omanneita, Semillan arvot jakavia ja yhteistyökykyisiä henkilöitä. 22.1.2023 nousu valtakunnan politiikkaan alkoi kirkastua, kun Karin Herrera valittiinkin Arévalon rinnalle varapresidenttiehdokkaaksi.

Sisäministerin ja pääministerin tehtäviä yhdisteleväksi hallituksen johtohahmoksi (Ministro de Gobernación) nousee Francisco Jiménez Irungaray, joka toimi samassa virassa jo aiemmin kuuden kuukauden ajan Álvaro Colom Caballerosin presidenttikaudella 2008–2012. Filosofian tohtori Jiménez toimi Colomin kaudella myös Kansallisen turvallisuusneuvoston teknisen sihteeristön koordinaattorina (Coordinador de la Secretaría Técnica del Consejo Nacional de Seguridad) vuosien 2008 ja 2011 välillä. Hän työskenteli Arévalon kanssa jo vuonna 2017 Guatemalan rauhanprosessin päivittämisen (Resignificando los Acuerdos de Paz) parissa.

Ulkoministerinä Arévalon hallituksessa toimii Carlos Ramiro Martínez Alvarado, joka on ehtinyt toimia ulkoministeriön alivaltiosihteerinä neljässä eri hallituksessa 1994–1995, 2004–2006, 2015–2017 ja 2020–2022. Arévaloon hän tutustui jo ensimmäisellä ulkoministeriön työrupeamallaan, sillä myös nykyinen presidentti toimi tuolloin yhtenä ulkoministeriön alivaltiosihteerinä. Pitkän linjan diplomaatti Martínez on toiminut myös Argentiinan ja Paraguayn suurlähettiläänä sekä Guatemalan YK:n edustajana. Alustavan hallitusohjelman laatinut Semillan perustajajäsen ja viime vaaleissa kongressiedustajaksi valittu Jonathan Menkos Zeissig ottaa hoidettavakseen valtiovarainministerin salkun. 48-vuotias hallinnon ja julkisen politiikan maisteri toimi Keski-Amerikan verotutkimuslaitoksen (Instituto Centroamericano de Estudios Fiscales – ICEFI) johdossa vuosina 2012–2022.

Opetusministerinä tällä hallituskaudella toimii kirjailijana, opettajien kouluttajana ja kaksikielisen lukutaidon edistäjänä kunnostautunut Anabella Giracca Méndez. Työ- ja sosiaaliministerinä uudessa hallituksessa nähdään puolestaan WINAQ:in ihmisoikeuksiin erikoistunut Miriam Roquel Chávez. Kaikilta hallituksen ministereiltä löytyy yksi tai useampi korkeakoulututkinto. Ministerien nimet julkaistiin 8.1. ja heidän virkavalansa vannottiin 15.1.

Työtä, hyvinvointia ja infrastruktuuria

Movimiento Semilla määrittelee itsensä ideologian sijaan käytännönläheisten päämäärien eli demokratian ja oikeusvaltion vahvistamisen, instituutioiden korruptiosta puhdistamisen, tasavertaisuutta tukevan julkisen hallinnon, kulttuurien moninaisuuden tukemisen, humanistisen talouden luomisen ja luonnon sekä yhteisen kulttuuriperinnön kunnioittamisen tavoitteiden kautta. Elämisen edellytyksiä pyritään parantamaan oikeuspohjaisella lähestymistavalla, mikä tarkoittaa panostuksia koulutuksen saavutettavuuden ja laadun lisäämiseen sekä alkuperäiskansojen yhteisöjen kieleen ja kulttuuriin. Muun muassa uusia luokkatiloja rakennetaan 70 000. Toisaalta tarkoitus on luoda ilmainen ja kattava julkinen terveydenhuolto. Myöskään panostuksia asumiseen ja perustavanlaatuisen infrastruktuuriin, tieverkostoihin, satamiin, lentokenttiin, vedensaantiin ja viemäriverkostoon ei unohdeta. Lisäksi Guatemalan pääkaupunkiin aiotaan rakentaa oma kuuden kilometrin pituinen metrolinja. Niin ikään päivähoitoa on määrä lisätä luomalla tarhaverkosto noin 350 000 lapselle.

Etenkin pienten- ja keskisuurten yrittäjien sekä maatalouden toimijoiden tuotantoa aiotaan tukea. Innovaatioita ja teollisuuden kehitystä halutaan puolestaan tukea omalla uudella rahastolla. Työllisyyttä ruokitaan tarjoamalla väliaikaista työtä miljoonalle hengelle niiden neljän kuukauden aikana, kun työt maataloudessa loppuvat. Töitä on luvassa etenkin asuntojen kohentamisen, metsittämisen, teiden tekemisen ja veden infrastruktuurin parissa. Sosiaaliturvan suhteen huomio kiinnittyy etenkin köyhimpiin lapsiperheisiin ja kansaneläkkeisiin. Turvallisuutta tuetaan panostuksilla alan instituutioihin ja kansalliseen poliisiin sekä tiedustelutoimintaan ja rikostutkintaan. Esimerkiksi uusia poliiseja koulutetaan ja palkataan 12 000. Vankiloiden hallinto on tarkoitus uudistaa. Meren, maan ja ilmatilan valvontaa lisätään.

Suhdetta luontoon koetetaan muuttaa resurssien haalimisesta kohti luontoa uudistavaa ja puhdasta kiertotaloutta, joka loisi toimeentulon edellytyksiä sen läheisyydessä eläville yhteisöille. Uusia metsäalueita suojelun piiriin nostetaan 700 000 hehtaarin verran, mutta myös metsien sertifiointia ja hiilijalanjäljen vähentämiseen tähtääviä toimia kuten päästötukia (bonos de carbono) johdetaan valtion voimin, mutta rahoitetaan myös kansainvälisin ja yksityisin varoin. Siirtolaisoikeuksia parannetaan taas luomalla maan ulkopuolella asuville kansalaisille oma 25. vaalipiiri, jotta he voivat valita omat edustajansa parlamenttiin. Toisaalta ulkomaiden konsulipalveluiden rahoitus tuplataan.

Julkisen hallinnon toimivuutta ja läpinäkyvyyttä halutaan vahvistaa erityisellä korruption kitkemiseen keskittyvällä järjestelmällä. Koulutuksen, terveydenhuollon, kansallisen kehityksen, ympäristön ja perustuslaillisen vuoropuhelun teemojen ympärille aiotaan luoda laajat yhteistyösopimukset. Ohjelman ydin on valjastaa valtio palvelemaan kansan tarpeita ja hyvän elämän edellytyksiä, rakentaa demokraattinen oikeusvaltio kaikille, moniarvoinen, yhtenäinen ja osallisuuden mahdollistava kansakunta, jonka talous olisi ihmisten hyvinvoinnin takaamisen väline. Koko 64 sivun hallitusohjelmaan voi tutustua täällä. Myös Nodal on tehnyt erinomaisen tiivistelmän hallitusohjelman sisällöstä.

Uusi tietoisuus ja muutoksen mahdollisuus

Kun Arévalo vihdoin pääsi ääneen ensimmäisen kerran presidenttinä oli kello jo 0:36. Uusi politiikan kevään Guatemalaan palauttanut valtiojohtaja puhui noin 28 minuutin verran. Puheen kokonaisuudessaan voi lukea täältä.

– Minulle on suuri kunnia ottaa vastaan tämä korkea vastuu, mikä osoittaa, että demokratiallamme on tarvittava voima luoda vastarintaa, ja että voimme muuttaa Guatemalan poliittista maisemaa yhtenäisyyden ja luottamuksen avulla. Tämä hetki ei edusta vain henkilökohtaista saavutusta, vaan varmaa askelta kohti tulevaisuutta, jossa kansalaisten osallistuminen ja myönteinen muutos vallitsevat.

– Tämä kunnia nousee siitä toiveikkaan ja vilpittömän luottamuksen hedelmästä, jonka miljoonat guatemalalaiset ovat luoneet panemalla uskonsa yhteiseen projektiimme. Lisäksi se heijastaa maamme laajojen enemmistöjen uskoa kykyymme voittaa haasteet ja edetä kohti lupaavampaa tulevaisuutta. Se on sitoumus, jonka otamme vastaan nöyrästi ja päättäväisesti, tietoisina Guatemalan yhteisen hyvinvoinnin ja vaurauden puolesta työskentelemisen vastuusta.

– Guatemalan kansa on osoittanut viisautensa, ja perustavanlaatuiset instituutiot, kuten korkein vaalituomioistuin ja perustuslakituomioistuin, ovat suojelleet guatemalalaisten suvereenia halua elää demokratiassa. Maailman demokraattisten kansojen tuki on ollut ratkaisevan tärkeää, sillä se on antanut meille mahdollisuuden olla täällä tänään ja suonut minulle mahdollisuuden vahvistaa ensimmäisen suuri lupauksemme: ei koskaan enää autoritaarisuutta. Emme koskaan tule sallimaan väkivallan käyttöä keinona ajaa poliittisia tavoitteita tai säilyttää etuoikeuksia. Emme tule suvaitsemaan suvaitsemattomuutta ja mielivaltaisuutta. Emme tule hyväksymään instituutioidemme taipumista korruption ja rankaisemattomuuden edessä.

– Haluan suunnata kiitollisuuteni erityisesti niille, jotka ovat johtaneet meidät tähän merkittävään hetkeen. Kiitos Guatemalan nuorille, jotka eivät menettäneet toivoaan, että voin puhua teille tänään tältä lavalta. Kiitos perheille, jotka uskoivat erilaiseen tulevaisuuteen eivätkä antaneet periksi väärälle tiedolle ja valheille. Kiitos neljälle kansalle, joilta opin jatkuvasti ja joita arvostan joka päivä ja jotka ovat tietoisia historiallisista veloista, jotka meidän on maksettava. Kiitos kaikille, jotka päättivät valita Guatemalan muutoksen tien.

– Jotta voimme kunnioittaa menneisyyttämme, arvostaa saavutuksiamme ja viedä maamme kohti edistystä, on välttämätöntä vaalia yhtenäisyyttä ja harmoniaa. On aika lähteä yhtenäisyyden, vuoropuhelun ja rauhan polulle. Meillä on historiallinen tilaisuus lopettaa vuosikymmeniä kestänyt sosiaalinen laiminlyönti ja instituutioiden rappeutuminen. Meidän on saatava takaisin tuo visio ja nuo periaatteet, joista me kansakuntana sovimme rauhanprosessin ja sen sopimusten puitteissa, jotka vastuuton ja pinnallinen poliittinen luokka on riistänyt meiltä pois viime vuosikymmeninä. Emme voi jättää käyttämättä tätä tilaisuutta. On ratkaisevan tärkeää työskennellä yhdessä yhteistuumin ja sopusointuisesti ihmistemme elämänlaadun parantamiseksi.

– Poliittinen kriisi, josta olemme toipumassa, tarjoaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa vankka ja terve demokraattinen institutionaalisuus tämän korruption muurin raunioille, joita alamme repiä alas yksi kerrallaan, tiili tiileltä. Olemme historiallisten mittasuhteiden kriittisessä pisteessä, ja se vastuullisuus, jolla toimimme tänään, määrittää yhteiskuntamme suunnan, ja sen seuraukset kestävät sukupolvien ajan.

– Me teemme tänään historiaa kansakuntana. Meillä on suunnitelma vastata tähän kutsuun. Ehdotuksemme kiteytyy yksinkertaiseen kaavaan: demokratiaa ei voi olla olemassa ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta eikä sosiaalista oikeudenmukaisuutta voi olla ilman demokratiaa. Yksinkertaisuudestaan huolimatta tämä malli on ollut näkyvästi poissa valtionhallinnosta suuren osan historiastamme.

– Emme tee lupauksia pelkkien teoreettisten lausumien perusteella, vaan viittaamme konkreettisiin saavutuksiin, jotka mahdollistuvat, kun valtio kantaa vihdoin historiallisen vastuunsa kehityksen ohjaamisesta.

Arévalo mainitsi lukuisat Semillan ohjelmasta tutut parannuskohteet kuten terveydenhuollon, koulutuksen, erinäiset hankkeet ja totesi: ”Luomme perustan olennaiselle infrastruktuurille, joka lujittaa inhimillistä kehitystä Guatemalassa.” Hän myös viittasi tuotannon vauhdittamiseen, etenkin maaseudulla ja pieni- ja keskisuurissa yrityksissä, sekä ulkomaisiin investointeihin, joiden on sopeuduttava uusien aikojen eettisiin vaatimuksiin, mutta jotka voivat parantaa teollisuuden rakenteita. Myös osuuskuntatoimintaan ja työhön perehdyttämiseen tullaan panostamaan. Myöskään luonto-, energia- ja turvallisuusteemoja ei unohdettu.

– Jatkamme työskentelyä käyttämällä vuoropuhelua keskeisenä työkaluna oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamiseksi kaikille. Hallituksenvaihdoksen valmistelemisesta lähtien olemme painottaneet erityisesti avoimien ja pysyvien kommunikaatiokanavien ylläpitämisen tärkeyttä yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa. Ymmärrämme, ettei vuoropuhelu ole vain toimiva keino ymmärtää väestön tarpeita ja toiveita, vaan myös olennainen tapa lujittaa läheisyyttä ja yhteistyötä kaikkien kansalaisten kanssa. Tämä jatkuva sitoutuminen vuoropuheluun kuvastaa vakaustamme, että kuuntelemalla ja ymmärtämällä erilaisia näkökulmia voimme rakentaa osallistavampaa ja tuloksellisempaa politiikkaa, josta on hyötyä kaikille.

– Tunnustamme, kuten jo mainitsin, valtion historiallisen velan alkuperäiskansoille ja aiomme harjoittaa kunnioittavaa vuoropuhelua tasa-arvoisin ehdoin tämän enemmistön kanssa, joka on jätetty järjestelmällisesti huomiotta aina tähän päivään asti. Pyrimme tekemään heistä osallistujia ja avunsaajia tuossa kehityksessä, joka on kielletty heiltä vuosisatojen ajan.

– Kriittisin ja kiireellisin haaste on epäilemättä ilmastonmuutos. Elämme yhdellä niistä alueista, jotka ovat alttiimpia tämän eksistentiaalisen uhan vaikutuksille. Hallitukseni toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sopeutuakseen näihin haasteisiin. Kehotamme kansainvälisiä liittolaisiamme kantamaan asianmukaiset vastuunsa ilmastonmuutoksen lieventämiseksi.

– Minun on kohdattava eräs monimutkainen ongelma, joka koskettaa erittäin läheisesti sydäntäni ja miljoonien guatemalalaisten ja keskiamerikkalaisten sydämiä: taloudelliset olosuhteet, ympäristökatastrofi ja päivittäinen turvattomuus ovat johtaneet miljoonien perheiden kodistaan lähtemiseen tällä alueella ja koko maanosassa. Hallitukseni sitoutuu kohtelemaan alueemme kautta kulkevia siirtolaisia ihmisarvoisesti, kunnioittavasti ja myötätuntoisesti. Vaadimme, että guatemalalaisia siirtolaisia kohdellaan samaan tapaan ulkomailla.

– Maailmalla eletään autoritaarisuuden aaltoa, koetaan suvaitsemattomuuden leviämistä ja erimielisyyden rajoittamispyrkimyksiä. Kohtaamme uusia autoritaarisia ilmiöitä, kuten valtion instituutioiden korruptoitunut haltuunotto rikollisryhmien toimesta, jotka käyttävät hyväkseen demokraattista vaikutelmaa pettääkseen vapauden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja veljeyden periaatteet.

– Tämä on taistelu, jonka kohtaamme Guatemalassa, ja muualla Keski-Amerikassa sekä muualla maailmassa käydään taisteluita autoritaarisuuden uusia ja vanhoja muotoja vastaan, jotka rajoittavat kansojen pyrkimyksiä ja pettävät niiden itsemääräysvallan. Olen ylpeä voidessani todeta, että Guatemalan kansa tarjoaa parhaillaan maailmanlaajuiselle yhteisölle odottamattoman esimerkin demokraattisesta vakaumuksestaan ja vahvuudestaan.

– Kaikilla maailman kansoilla on yhteinen kohtalo ihmislajina. Demokratian turvaaminen, puolustaminen ja vahvistaminen täällä on yhtä tärkeää kuin missä tahansa muualla maailmassa. Guatemala tekee oman osansa. Älkää jättäkö meitä yksin. Emme tule antamaan periksi.

– Viemme päätökseen yhden tuskallisen kriisin ja epävarmuuden kauden avataksemme tien Guatemalan aamunkoitolle, erityisesti niille miljoonille ihmisille, jotka eivät voineet olla läsnä tänään tässä teatterissa.

– Ilmaisen kiitollisuuteni alkuperäiskansojen johtajille heidän rohkeasta taistelustaan demokratian puolesta ja heidän merkittävästä roolistaan neljän kansan liikehdinnässä demokratian puolustamiseksi.

– Tänään suurenmoisen kansakuntamme muodostavat moninaiset kansat ovat kulkeneet eteenpäin kantaen mukanaan arvokkuuden ja vapauden soihtua, jonka säteet ovat valaisseet koko maailman. Tämä sukupolvi on noussut esimerkiksi ihmisarvosta ja päättäväisyydestä seuraaville sukupolville.

– Voimme katsoa tulevaisuuteen vain myönteisyyden, toivon ja uskon varassa. Neljästä kansasta koostuvalla kansakunnallamme on edessään poikkeuksellinen ja odottamaton mahdollisuus muuttaa historiamme kulkua. Käyttäkäämme hyväksemme tuo mahdollisuus.

– Ja niin, eläköön Guatemala!

Vielä aamukolmen jälkeen varapresidentti Herrera puhui 12 minuuttia ja sitten Arévalo piti vielä toisen puolen tunnin puheen Kansallisen kulttuuripalatsin (Palacio Nacional de la Cultura) parvekkeelta niille tuhansille guatemalalaisille, jotka olivat odottaneet tuota hetkeä koko pitkän päivän ja yön Ciudad de Guatemalan Keskuspuistossa (Parque Central). ”Miljoonat valot on syttyneet keskelle pitkää yötämme ja ne valaisevat meitä. Kevät laulaa”, kirjailija Carolina Escobar Sartin ääni kulki maan suurimman torin yllä aamuyössä vain hetkiä ennen seremonioiden alkua. Sitten huomio kiinnitettiin neljään henkilöön, jotka edustivat neljää kansaa. Sitten kukin sanoi kielellään viestin, joka viittasi uuteen yhtenäisyyden ja toivon hallitukseen. Sen jälkeen, ikään kuin uuden vuoden juhlassa tai jonkun konsertin päättyessä, alkoi pyrotekniikka sylkeä tulta taivaalle, jossa ilotulitteiden rinnalla risteilivät myös erinäiset valot.

Kyynelehtivät, iloiset ja väsyneet, mutta voimakkaasti hurraavat kansalaiset kohdistivat katseensa ylös parvekkeelle, josta Karin Herrera aloitti aamuyön tilaisuuden, niin sanotut ”kansan virkaanastujaiset” (Toma de Posesión del Pueblo).

– Hyvää huomenta, tervetuloa kansan virkaanastujaisiin. Tervehdin teitä tältä aukiolta, samasta paikasta, jossa olemme vuosia ilmaisseet haluavamme hallituksen, joka välittäisi ihmisistään.

– Tänään puhun teille varapresidenttinä, jonka selkeänä tarkoituksena on olla osa muutoksen hallitusta. En aio olla tyytyväinen ennen kuin sanotaan Guatemalassa nähtävän enemmän oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja enemmän mahdollisuuksia.

– He halusivat meidän pelkäävän viimeiseen päivään asti, mutta ainoa asia, jonka näen täällä, on rohkeus.

Arévalo nousi ääneen ja viittasi vaikeiden vaiheiden voittamiseen:

– Guatemalan kansa, tällä ratkaisevalla hetkellä, kyllä se oli mahdollista! Se oli mahdollista! Se oli mahdollista!

Kansalaiset huusivat niin ikään ”sí se pudo, sí se pudo”. Läpi koko puheen kansa huusi yhteen ääneen ”viva Arévalo.”.

– Haluan jakaa kanssanne varmuuden siitä, että yhden kauden loppuminen ei merkitse muuta kuin toisen alkua, mikä voi tuntua yksinkertaisesti poliittisen prosessin ja instituutioiden muodollisuuksien muutoksilta. Todellisuudessa se on kuitenkin lähtölaukaus muutokselle, joka on alkanut meissä jokaisessa.

– Me kaikki aloitamme tämän ajanjakson suunnattomalla uskolla tulevaisuuteen, koska avaamme polkuja tälle tulevaisuudelle, joka odottaa meitä. Emme voi kuitenkaan rajoittua haaveilemaan tulevaisuudesta tai takertumaan menneisyyteen, meidän on otettava vastuu nykyisyydestä. Tänään Guatemalan nykyhetki tuo meille valtavia haasteita, joita emme voi sivuuttaa, ne on kohdattava silmästä silmään.

– Meidän on ylitettävä huomattavia esteitä vapauttaaksemme valtion niiden käsistä, jotka ovat valloittaneet sen käyttääkseen sitä omana ryöstösaaliinaan. Ei enää korruptoituneita poliitikkoja! Ei enää korruptiota!

Myös Odilia Domingo, mam-kansaan kuuluva nainen, joka matkusti lähes kuusi tuntia San Miguel Ixtahuacánista, San Marcosin maakunnasta, seurasi tarkkaavaisesti kaikkea, mitä näytöillä tapahtui. Hän totesi Plaza Públican haastattelussa: ”Olen erittäin innoissani, en ollut elänyt mitään tällaista, toistaiseksi tämä on ensimmäinen kokemukseni pääkaupungissa käymisestä. – Hylkäsin mieheni ja lapseni, koska haluan Guatemalan kukoistavan, jotta kevät koittaisi”, hän sanoi naurahtaen.

Hän kertoo lisäksi olleensa alussa surullinen ja pettynyt: ”En pitänyt tavasta, jolla prosessia hoidettiin, mutta luojan kiitos kaikki ratkesi. Olemme täällä, kunnes näemme presidentin vannoneen virkavalansa ja täyttävän sanansa. Sitä me San Marcosin mam-kansan edustajat haluamme.”

Haasteet eivät pääty – työt alkavat

Keskiviikkona 17.1. Yhdysvallat ilmoitti määränneensä Guatemalan väistyneelle presidentille Alejandro Giammatteille ja hänen kolmelle lapselleen Marcelalle, Estéfanolle ja Alejandrolle pakotteita, jotka rajoittavat heidän pääsyään kyseisen maan alueelle. Perusteeksi kerrottiin ”osallistuminen merkittävään korruptioon”. Pohjoisen suurvallan viranomaisilla on uskottavia tietoja, jotka kertovat Giammattein vastaanottaneen lahjuksia, jotka vaikuttivat hänen työhönsä presidenttinä ja heikensivät sekä oikeusvaltiota että hallinnon läpinäkyvyyttä. Viimeisen kolmen vuoden aikana Yhdysvallat on asettanut vastaavia sanktioita noin 400 Guatemalan kansalaiselle, jotka ovat sekaantuneet korruptioon tai juonineet demokratiaa vastaan. Kuitenkin käytännössä Keski-Amerikan parlamenttiin (Parlamento Centroamericano – Parlacen) siirtynyt entinen presidentti nauttii uuden virkansa vuoksi yhä laillisesta syytesuojasta.

Guatemalan perustuslain mukaisesti sekä virkansa jättävä presidentti että varapresidentti siirtyvät kummatkin aina automaattisesti Parlacenin jäseniksi uudelle nelivuotiskaudelle. Giammattei lupasi presidenttikautensa alussa poistaa tämän huonon tavan, mutta petti lupauksensa monien muiden tyhjien sanojensa tapaan. Vallasta pois pulahtanut presidentti lintsasi myös virkaanastujaiset. Hän lähetti henkilökohtaisen sihteerinsä välityksellä Arévalolle presidentin nauhan, rintamerkin ja kaulakorun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuosina 1984–1986 tapahtuneen demokratiaan palaamisen jälkeen, kun istuva presidentti ei ole läsnä vallanvaihdon seremonioissa. Häntä virkaanastujaisissa edusti varapresidentti Guillermo Castillo Reyes.

Kiitos siitä, että Arévalon hallitus saattoi lopulta nousta valtaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 15.1. yhdeksisen tuntia alkuperäisestä aikataulusta myöhässä kuuluu Guatemalan kansalle ja kansainväliselle yhteisölle, mutta ennen kaikkea siitä on syytä kiittää alkuperäiskansojen kollektiivista ja rauhanomaista vastarintaa. Korruptoituneiden toimijoiden laillisiksi naamioidut ansat laukaistiin ja salaliitot purettiin pala palalta ennen kaikkea periksi antamattoman 105 päivään kestäneen Totonicapánin 48 kantonin – tai k’iche’-kansan yhteisöneuvoston – maan pääkaupunkiin perustaman leirin vuoksi. 48 yhteisön puheenjohtajan Luis Pacheco Gutiérrezin mukaan vastarinta jatkuisi niin kauan ”kunnes saavutamme tavoitteemme, korruptoituneiden eroamisen ja kansan antamien äänien kunnioittamisen”. Pitkään alistettuna ja unohdettuna elänyt Guatemala johti yhteiskunnan 25 päivän yleislakkoon (Paro Nacional) ja ainakin 170 tiesulkuun 2.–27.10.2023, vaikka yhteinen vastarinta kaqchikel-kansan Sololán kunnan neuvostojen kanssa jatkui vielä senkin jälkeen.

Aikanaan 1980-luvulla kokonaisten kylien tuhoamiskampanjoiden uhreiksi joutuneet mayojen jälkeläiset muuttuivat näkyviksi kansanvallan puolustajiksi. Kansanmurhasta ja vuosisatoja kestäneestä kolonialismista selvinneet yhä elävät kulttuurit laittoivat peliin henkensä ja vähäiset varansa, esimerkillään ne onnistuivat innostamaan mukaan myös kaikenlaisia kansalaisia, opiskelijoita, ammattiliittojen jäseniä, kauppiaita, yrittäjiä ja jopa keskiluokan edustajia. Siksi Guatemala ei enää palaa entiselleen: autoritarismin, tyrannian ja korruption muurit ovat murtuneet tietoisen kansan uurnilla ja kaduilla käymien taisteluiden tuloksena. Esimerkkiä on samalla tullut annettua myös muille maailman maille.

Yleisen syyttäjänviraston (Ministerio Público) eteen kiinnitetyssä jo poistetussa muistolaatassa luki: ”2.10.2023–15.1.2024 tällä paikalla olivat seitsemän alkuperäiskansaa, jotka kutsuivat koolle ja joita johtivat Totonicapánin 48 kantonin viranomaiset. Mukaan liittyi muita alkuperäiskansoja, mestitsikansoja, guatemalalaisia yhteisöjä ulkomailta, useista maista ja maan eri sektoreista käsin, puolustaakseen demokratiaa ja guatemalalaisten ääniä.” 16.1. Kaminal Juyún muinaisessa seremoniakeskuksessa Arévalo ja Herrera saivat 22 mayakansan, xinka- ja garífuna-kansojen ja heidän esi-isiensä siunauksen työlleen maan johdossa ajq’ij-henkioppailta pyhän tulen ympärillä.

Uuden hallituksen työsarka on alkanut voitokkaasti, koska esteet valtaanpääsylle on voitettu niin hallituksen kuin kongressinkin osalta, mutta vaikeudet eivät tietysti lopu tähän. Yleinen syyttäjä ja oikeuden ajojahtia Arévaloa sekä Semillaa vastaan ajanut yleinen syyttäjä Consuelo Porras kieltäytyy antamasta uudelle presidentille selontekoa syyttäjän toimista, ei halua tavata valtiojohtajaa ja aikoo pitäytyä virassaan kansan enemmistön kielteisestä suhtautumisesta huolimatta. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption raportointiprojektin (Organized Crime and Corruption Reporting Project – OCCRP) vuoden 2023 korruptoineimmaksi henkilöksi valitsema Porras aikoo pysyä valtakunnan ylimpänä syyttäjänä vuoteen 2026 asti. 70-vuotias Porras vastasi Arévalon 18. päivä lähettämään kirjeeseen videoviestillä, jossa hän korosti syyttäjänviraston olevan itsenäinen toimija ja pyysi presidenttiä kunnioittamaan perustuslakia. Mainittakoon vielä, että 29.1. Porras osallistui hallituksen ministerineuvoston kokoukseen, mutta lähti siitä pois kesken kaiken. Kahden eri vallan edustajan tukkanuottasilla olo jatkuu siis edelleen.

Toisaalta perustuslakituomioistuin hylkäsi 17.1. kongressin puheenjohtajiston vaalin laillisuuspykäliin vedoten ja pyysi kongressia uusimaan sen. 19.1. parlamentin uudeksi puheenjohtajaksi valittiinkin Semillan, UNE:n ja Cabalin vähemmistösiipien sekä pienryhmien muodostaman liittoutuman 115 äänen turvin oikeistolaisen kahden kansanedustajan eli Sinisen puolueen (Partido Azul) Nery Ramos y Ramos, joka toimi kansallisen poliisin (Policía Nacional Civil) päällikkönä vuosina 2015–2018. Yhdeksän hengen puheenjohtajistoon ja sihteeristöön kuuluu kaikkiaan kahdeksan eri poliittisen ryhmän edustajia. Myös presidentinkansliasta on löydetty mikrofoneja ja vakoilulaitteistoa, kuten Arévalo kertoi 24.1. pitämässään tiedotustilaisuudessa. Kuuntelulaitteistoa löydettiin lisäksi viestintä-, infrastruktuuri- ja asuntoministeri Jazmín de la Vega Espinoza de Furlánin autosta. Tämän vuoksi kaikki hallituksen toimitilat tarkastetaan huolellisesti. Guatemalan kevät on joka tapauksessa alkanut uudelleen pitkän sysimustan talvikauden jälkeen.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Guatevisión, Prensa Libre, Nodal, Punto de Referencia, El Faro, Plaza Pública, Agencia Ocote, Soy 502, La Hora, Prensa Comunitaria, La Jornada, BBC News Mundo, France 24, Deutsche Welle, Swissinfo, Agencia Guatemalteca de Noticias, etc.

Hullunkarhea, nokkelasanainen ja itsensä vallitsevan poliittisen järjestelmän vastavoimana esittänyt äärioikeistolainen 53-vuotias taloustieteilijä Javier Milei vakuutti äänestäjien enemmistön Argentiinassa, jonka hän on luvannut pelastaa kuilun partaalta viedäkseen sen takaisin vauraaseen menneisyyteen. Valtion roolin vähenemiseen, keskuspankin tuhoamiseen, oman valuutan dollarisaatioon ja rajoittamattomaan yksilöiden sekä markkinoiden vapauteen uskova Milei on vielä kokematon poliitikko tai entinen politiikan ulkopuolinen toimija, joka rakensi kampanjansa perinteiseen politiikkaan, etenkin vasemmistoon, liitettävien kielteisten mielikuvien varaan. Vaalit tekivät kuitenkin selväksi, että Argentiinan kansa kaipaa muutosta tehtyyn politiikkaan.

Radikaalia ja nopeaa muutosta sekä talouskasvua lupaava Milei asettuu samalle janalle Brasilian Jair Bolsonaron ja Donald Trumpin väliin, vaikka hän erottuu edukseen näistä kahdesta herrasta älykkyytensä ja akateemisen kokemuksensa vuoksi. Se, millaista politiikkaa tämä ”mitään pelkäämätön” veijari todellisuudessa tulee harjoittamaan on vielä pitkälti arvoitus. Trump onnitteli Mileita tuoreeltaan ja kehotti häntä ”tekemään Argentiinasta jälleen suuri”. Bolsonaro katsoi taivaalle ja näki ”toivon loistavan jälleen Etelä-Amerikassa”. Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador taas kuvaili tulosta ”omaksi maaliksi” ja Kolumbian presidentti Gustavo Petro Urrego luonnehti uutista ”surulliseksi” ja totesi, että tulemme näkemään, ”ettei uusliberalismi kykene vastaamaan ihmiskunnan nykyisiin ongelmiin”. Joe Biden soitti Mileille onnittelupuhelun. Kiinan presidentti Xi Jinping puolestaan lähetti maiden välistä yhteistyötä korostavan kirjeen.

Naisvihaa ja monia muita vihan muotoja, moottorisahan heiluttelua ja jo aiemmin tapahtuneita argentiinalaiseen paaviin kohdistuvia hyökkäyksiä  sekä perinteisiin poliitikkoihin kohdistuvia loukkauksia kampanjansa verkkoon kutonut Milei vetosi etenkin nuoriin 16–30 vuotiaisiin miehiin. Toisaalta peronilaisen vasemmiston 1,5 prosentin voitto Buenos Airesin maakunnassa, jossa asuu yli kolmannes äänestäjistä jäi varsin vaatimattomaksi eikä kyennyt tasoittamaan maanvyörymätason tappioita muissa osissa maata. Myös makronilaisen oikeiston ja vaaleissa kolmanneksi tulleen Patricia Bullrichin (Propuesta Republicana – PRO) tuki sinetöi osaltaan argentiinalaisten vasemmistonvoimien historian pahimman tappion. Toisaalta vasemmiston sisäinen hajaannus ja vaikea taloustilanne selittää asetelmaa, jossa enemmistö argentiinalaisista koki, ettei sillä ole mitään menetettävää jatkuvan kurjistumisen kierteessä.

46 miljoonan asukkaan Argentiinan 35,9 miljoonasta kaikkiaan lähes 26,9 miljoonaa kansalaista osallistui vaalien toiselle kierrokselle, joka järjestettiin sunnuntaina 19.11. Äänestysvilkkaus oli 76,3 prosentin tasolla. Ainakin 14 erilaista oikeistotahoa yhteen tuoneen La Libertad Avanzan (LLA) Javier Milei rikkoi aiemmat äänimäärien ennätykset ja keräsi melkein 14,5 miljoonan tuen, mikä tarkoitti 55,7 prosentin ääniosuutta. Noin 18 vasemmistovoiman Unión por la Patrian (UP) Sergio Massa sai osakseen 44,3 prosentin ja 11,5 miljoonan äänen luokkaan yltäneen kannatuksen. Ehdokkaiden välinen kolmen miljoonan ja 11,4 prosentin ero oli perinteiden vastaisesti poikkeuksellisen suuri mitä tulee Etelä-Amerikan ja Argentiinan viime vuosien vaaleihin, vaikka 2011 Cristina Fernández de Kirchnerin uudelleen valitseminen presidentiksi tapahtui likimain 8,2 miljoonan äänen marginaalilla suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Vaalien kolmoseksi avauskierroksella sijoittui kokenut macrilainen oikeistopoliitikko Patricia Bullrich (PRO), jota tuki 23,8 prosenttia ääntään vaaleissa käyttäneistä kansalaisista. Bullrich ja elinkustannuksien holtittoman nousun, inflaation, talous- ja velkakriisin isä eli presidenttinä 2015–2019 toiminut Mauricio Macri ilmaisivat heti ensimmäisen kierroksen jälkeen täyden tukensa Mileille. Bullrichin noin 6,4 miljoonaa antiperonistista ääntä siirtyivätkin lähes kokonaan äärioikeiston ehdokkaalle, jonka kannatus kasvoi avauskierroksen noin kahdeksasta miljoonasta toisen kierroksen melkein 14,5 miljoonaan ääneen. Macrilaisiet äänestäjät ratkaisivat oikeiston ja vasemmiston kamppailun ensiksi mainitun vaihtoehdon eduksi. Milei on todennut puolueensa jakavan 90 prosenttisesti saman arvomaailman kuin PRO. Tämä ei kuitenkaan estänyt Mileita ottamasta vahvasti yhteen myös macrilaisen oikeiston ehdokkaan kanssa vaalien avauskierroksella.

Saman vaalimatematiikan mukaisesti toisen perinteisten peronistien ehdokkaan Juan Schiarettin (Partido Justicialista – PJ) ja Hacemos por Nuestro País -vaaliliiton 1,8 ääntä näyttävät siirtyneen suoraan Massalle, jonka äänimäärä kohosi vajaasta 9,9 miljoonasta yli 11,5 miljoonaan. Tämä tulos jäi kuitenkin kauas vuoden 2019 reilusta 12,9 miljoonasta, mikä tarkoittaa sitä, ettei vasemmistokoalitio onnistunut vakuuttamaan kaikkia vanhoja tukijoitaan, sillä se menetti lähes 11 prosenttia neljän vuoden takaisesta tuloksestaan. Silloin avauskierroksella ratkenneisiin vaaleihin osallistui 27,5 miljoonaa kansalaista ja äänestysprosentti oli tasan viisi prosenttia korkeampi yltäen 81,3 prosenttiyksikköön. Vaikka Massa olisi kerännyt taakseen kaikki radikaalimman vasemmiston ehdokkaan Myriam Bregmanin (Partido de los Trabajadores Socialistas – PTS) 12 erilaisen ryhmittymän ja Frente de Izquierda y de Trabajadores – Unidad -vaaliliiton 700 000 ääntä, ei se olisi riittänyt vaalivoittoon tai edes vuoden 2019 vaalitulokseen. Vasemmisto ei onnistunut näissä vaaleissa saamaan taakseen uusia äänestäjiä.

Epäselvyyttä vaalien voittajasta ei jäänyt, sillä Milei voitti 20 maakuntaa ja Buenos Airesin kaupungin. Massa voitti vain kolmella alueella (provincias): Buenos Airesin maakunnassa, jonka 135 kunnasta Milei voitti 108, Formosassa ja Santiago del Esterossa. Milein etumatka Córdobassa oli 48,1, Mendozassa 42,3 ja San Luisissa 36 sekä Santa Fessakin 25,7 prosentin luokkaa. Kuvaavaa on se, että Milei voitti leijonan luonteensa turvin myös Tigren kunnassa, jossa 51-vuotias eduskunnan puheenjohtajana 2019–2022 ja valtiovarainministerinä heinäkuusta 2022 lähtien toiminut Sergio Massa vaikutti pormestarina (intendente) vuosina 2007–2008 ja 2009–2013.

Peronistit voittivat yhä eduskuntavaalit


Peronismi on poliittinen aate, joka on sai alkunsa nationalismin kannattajien ja ammattiliittojen yhteistyöstä, 1940-luvun puolivälissä kolmesti presidenttinä toimineen Juan Domingo Perónin johdolla. Argentiinan historian tärkein poliittinen liike on erottunut edukseen etenkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajana. Se on voittanut presidentinvaalit kaikkiaan kymmenen kertaa vuosien 1946 ja 2019 välillä. Vuoden 2023 vaalitulos on vasta kolmas kerta, kun peronismi on hävinnyt ylimmän toimeenpanovallan vaalit. Vuoden 2015 vaaleissa Mauricio Macri (Propuesta Repúblicana – PRO) voitti Daniel Sciolin (Partido Justicialista – PJ) vajaan 700 000 äänen tai 2,7 prosenttiyksikön turvin. 1983 taas keskustalainen ”Argentiinan demokratian isä” Raúl Alfonsín (Unión Cívica Radical – UCR) voitti peronilaisen PJ:n ehdokkaan Ítalo Luderin 11,6 prosentilla tai reilulla 1,7 miljoonalla äänellä.

Kirchnerismi on vasemmistolainen poliittinen liike, perinteisen peronismin moderni versio, joka syntyi vuonna 2003 viedessään valtaan Néstor Kirchnerin ja hänen vaimonsa Cristina Fernández de Kirchnerin, joka toimi presidenttinä kahdesti. Yhteensä Kirchnerien kausi vallassa kesti 12,5 vuotta 2003–2015. Macrin uusliberaalin hallituksen jälkeen laaja vasemmistokoalitio palasi uudelleen valtaan El Frente de Todos -yhteisrintaman muodossa, joka saavutti Alberto Fernándezin vaalivoiton 2019. Tuolloin vähintään 15 erilaisen vasemmistoryhmän ehdokas Fernández voitti suoraan ensimmäisellä kierroksella noin kahdeksan prosentin ja yli 2,1 miljoonan äänen erolla. Cristina Fernández nousi puolestaan varapresidentiksi.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä 2022 varapresidentti joutui murhayrityksen kohteeksi Buenos Airesin Recoletan asuinalueella. Äärioikeistoon kytköksissä ollut murhan yrittäjä onnistui laukaisemaan aseensa kahdesti, mutta luodit jäivät onnekkaasti aseen sisään. 6.12.2022 oikeus puolestaan langetti Fernández de Kirchnerille kuuden vuoden vankeustuomion niin sanotusta “vilpillisestä hallinnosta” sekä “julkishallinnolle aiheutetuista vahingoista” ja asetti pysyvän kiellon poliittisten virkojen harjoittamiselle. Huhtikuussa 2023 varapresidentti teki tuomiosta virallisen valituksen, jonka mukaan Fernández de Kirchner ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen, vaan on joutunut oikeuslaitoksen väärinkäytösten sekä poliittisen vainon ja medioiden ajojahdin kohteeksi, mikä rikkoi hänen perustuslaillisia oikeuksiaan. Vielä ei ole varmuutta siitä, viekö tämä klassinen lawfare-tapaus entisen naispresidentin todella telkien taakse.

Presidentinvaalien avauskierroksen yhteydessä 22.10. peronismin ja kirchnerismin manttelinperijänä vaaleihin kävellyt vasemmistorintama Unión por la Patria saavutti kohtalaisen tuloksen vaikeista olosuhteista huolimatta. Vaikka se menetti 11 edustajaa oli se yhä 257-paikkaisen eduskunnan alahuoneen suurin puolue 108 paikallaan. Sen paikkamäärä 72 edustajan senaattiin sen sijaan kasvoi yhdellä ja ylsi 33 edustajaan.

Macrilaisena oppositiovoimana kuluvan nelivuotiskauden ajan toiminut oikeistoryhmien vaaliliitto Juntos por el Cambio (JxC) ylsi 116 edustajaan 2019. Nyt sen paikkamäärä oli 93. Senaattiin se sai 24 hengen edustuston. Valtion roolin vähentämiseen ja markkinavoimien vapaaseen valtaan uskova presidentin vaalien toisen kierroksen voittanut libertaarinen ja konservatiivinen oikeistopuolueiden yhteenliittymä La Libertad Avanza (LLA) oli parlamenttivaalien kolmonen, joka saavutti alahuoneeseen 38 ja ylähuoneeseen seitsemän edustajaa. Neljäs sija vaaleissa kuului kristillisiä, sosiaalidemokraattisia ja keskustalaisia vaikutteita omaavalle Hacemos por Nuestro País -koalitiolle. Sen riveistä valittiin kahdeksan kansanedustajaa ja kolme senaattoria. Lisäksi senaattiin pääsi kolme pienryhmää ja kongressin edustajainhuoneeseenkin viisi muuta pienehköä ryhmää, joista suurin oli vasemmistoradikaali, antikapitalistinen, ekososialistinen ja feministinen Frente de Izquierda y de Trabajadores – Unidad (FIT-U). Vaalien vitoselle edustajia parlamentin alahuoneeseen tuli löytämieni lähteiden mukaisesti lopulta neljä.

Taloustieteilijä ja järjestelmän romuttaja

Javier Gerardo Milei on Buenos Airesissa 1970 syntynyt taloustieteiden tuplamaisteri, joka uskoo niin sanotun itävaltalaisen koulukunnan ekonomistien kuten de Carl Mengerin, Eugen Böhm von Bawerkin sekä Friedrich von Wieserin oppeihin yksilökeskeisyydestä ja markkinoiden rajoittamattomuudesta. Milei kutsuu itseään ”anarkokapitalistiksi”, ”liberaaliksi libertaristiksi” ja ”minarkistiksi” eli valtion roolin vähentäjäksi. Minarkistien mukaan valtion rooli yhteiskunnassa on minimalisoitava lähinnä keskeisiin armeijaan, poliisiin ja tuomioistuimiin rajoittuviin toimintoihin. Käytännössä kuitenkin myös karsittu hallinto, verottaja ja vankilat ovat osa valtiota, jonka minarkistit haluavat eräänlaiseksi yövartijaksi, joka takaa turvallisuuden ja yksityisomaisuuden puolustamisen sekä lakien noudattamisen.

Toisin sanoen tämä ajatussuunta pyrkii karsimaan kapitalismista sen sosiaaliset velvoitteet ja viemään sen mahdollisimman pitkälle markkinoiden ehdoilla. Kyseessä on siis Adam Smithin ja John Stuart Millin klassisen liberaalin ajattelun ohittaminen politiikan oikealta laidalta käsin. Smith uskoi osittaiseen valtio-omistukseen ja Mill sosiaaliturvaan, mutta porvariston oikeuksia sekä elinkeinovapautta ajava liberalismi ja sen auktoriteettivastainen muoto libertarismi edustaa talousfilosofiaa, jossa vapaus asettuu inhimillisen toiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi. Koska Milei edustaa kovia oikeistolaisia arvoja ja uusliberalismia, tarkoittaa vapaus Argentiinassa jatkossa valtion kulujen karsimista, yksityistämistä, markkinoiden ja rikkaimpien väestönosien ylivaltaa. Nimellisesti tämä politiikka oikeutetaan vapauden retoriikalla.

Vapaus etenee (La Libertad Avanza) -ryhmän johtaja on kirjoittanut vuosien 1997 ja 2023 välillä yhteensä 12 kirjaa. Talouspolitiikkaan keskittyneistä julkaisuista kaksi tuoreinta opusta käsittelevät libertaristin taivalta (El Camino del Libertario, 2022) ja inflaatiota (El Fin de la Inflación, 2023). Jo 2012 Milein kolumnit alkoivat herättää huomiota La Nación – ja El Cronista -lehdissä. 2013 hän alkoi kirjoittaa uutisia Infobaelle. Vihaisen taloustieteilijän imago vahvistui alati sen jälkeen, kun Milei alkoi ilmestyä erinäisissä tv- ja radio-ohjelmassa. Hänen aggressiivinen, huutava, kiroileva ja muutoinkin epäsovinnaisen värikäs esiintymisensä teki Mileista koko kansan tunteman mediapersoonan, joka loukkasi milloin mitäkin toimittajaa, poliitikkoa tai julkisuuden henkilöä. 2017–2022 Milei isännöi omaa viikoittaista radio-ohjelmaansa myyttien murtamisesta (Demoliendo Mitos). Piipahtipa Milei myös teatterin lavalla näyttelijän roolissa analysoimassa taloutta terapeutin näkökulmasta (El Consultorio de Milei). Jo 2019 Noticias-lehti piti tulevaa presidenttiä maan 27. vaikutusvaltaisena henkilönä. 2021 sijoitus saman lehden listalla oli neljäs. Syyskuussa 2022 Milei alkoi pyörittää omaa show’ta (Cátedra Libre) YouTubessa.

Nuoruudessaan vuosina 1987–1989 Milei toimi Chacarita Juniorsin maalivahtina. Jo tuolloin eri puolille poukkoillut ja huutanut urheilija sai jalkapallokentiltä lempinimen El Loco Milei. Milei laului niin ikään Everest-bändissä, joka soitti The Rolling Stonesin musiikkia. Joulusta 1992 juhannukseen 1993 Milei sai puolivuotisen pestin Argentiinan keskuspankin (Banco Central de la República Argentina) harjoittelijana. 2000-luvun alussa Milei aloitti muun muassa mikro- ja makroekonomiaa sekä rahataloutta ja finanssiteoriaa käsitelleet professorin luentonsa Buenos Airesin yliopistossa (Universidad de Buenos Aires – UBA) ja Argentiinalaisessa yritysyliopistossa (Universidad Argentina de la Empresa – UADE). Raha-ja finanssipolitiikkaa UADE:ssa opettanut Milei sai potkut yritysmaailman korkeakoulusta opiskelijoihin kohdistuneiden loukkauksien ja aggressiivisen käytöksen vuoksi.

Varsinaisen uransa Milei rakensi yksilöityjen ja yksityisten jo 2008 lakkautettujen eläkerahastojen (Administradoras de Fondos de Jubilaciones y Pensiones – FJP) pääekonomistina. Hän toimi myös pääekonomistina eräässä taloustutkimusinstituutissa (Estudio Económico-Financiero Miguel A.M. Broda y Asociados) ja Argentiinan valtion neuvonantajana Maailmanpankin alaisessa kaupallisten erimielisyyksien sovitteluyksikössä (The International Center for Settlement of Investment Disputes – ICSID) sekä vanhempana ekonomistina HSBC-pankissa.

Vuosien 2012 ja 2013 välisenä aikana Milei johti Acordar-säätiön (Fundación Acordar) talousjaostoa, joka teki hänestä Buenos Airesin maakuntaa 2007–2015 hallinneen, Néstor Kirchnerin varapresidentin 2003–2007 ja nykyisen Brasilian suurlähettilään peronisti Daniel Sciolin neuvonantajan. Toukokuussa 2021 yhdessä guatemalalaisen politiikantutkijan Gloria Álvarez Crossin kansa Milei kirjautti Guinnessin kirjaan (Guinness World Records) ennätyksen historian suurimmasta talousluennosta, jota seurasi internetin välityksellä noin 10 000 henkeä. Joulukuussa 2021 tapahtuneeseen eroonsa asti Milei toimi hallinta- tai holding-yhtiön (Corporación América de Eduardo Eurnekián) sijoitusriskien johtajana. Saman vuoden joulukuun 10. päivästä lähtien Milei toimi Buenos Airesin kaupungista valittuna kansanedustajana. Vaalien toisen kierroksen kilpakumppani Sergio Massa toimi samaan aikaan Argentiinan kansanedustuslaitoksen (Cámara de Diputados de la Nación Argentina) puheenjohtajana loppuvuodesta 2019 elokuuhun 2022 asti.

Lokakuussa 2020 Milei allekirjoitti niin sanotun Madridin vetoomuksen (Carta de Madrid: en Defensa de la Libertad y la Democracia en la Iberosfera). Manifestin takaa löytyy Disenso-säätiö (Fundación Disenso), joka on espanjalaisen äärioikeistolaisen ja fasistisen Vox-puolueen ajatushautomo. Vetoomus puolustaa ”läntistä kulttuuriperimää” ja Espanjan globaalia vaikutusvaltaa sekä tuomitsee vasemmistolaisen politiikan vapautta uhkaavana ”kommunistisena” vaarana. Milei on käyttänyt kampanjassaan vanhaa kommunismin vastaista propagandaa. Hän kutsui vasemmistoa muun muassa ”roskasakiksi” ja ”vasemmistopaskoiksi” sekä kehuskeli olevansa niin esteettisesti kuin moraalisestikin vasemmistolaisuuden yläpuolella. Jo toisella kierroksella Milein retoriikka kuitenkin muuttui hillitymmäksi eikä vihapuhe välttämättä tule kuulumaan hänen hallituksensa tiedonvälitykseen.

Yksi esimerkki uudesta sovinnaisuudesta on paavi Franciscuksen kanssa käyty keskustelu. Vuosia aiemmin Milei oli kutsunut argentiinalaista ja jesuiittataustaista Vatikaanin valtionpäämiestä ”pahuuden edustajaksi”. Vaalien jälkeen Franciscus kuitenkin soitti Mileille ja miehet kävivät rauhallisen kahdeksan minuutin puhelinkeskustelun. Vatikaanin johtaja toivoi Milein kohtaavan uudet vastuunsa ”rohkeudella ja viisaudella”. Milei sanoi omaavansa rohkeutta ja lupasi työskennellä viisauden parissa. Paavi lupasi rukoilla Milein puolesta. Vasta valittu Argentiinan presidentti kutsui katolisen kirkon johtajan vierailulle synnyinmaahansa ja lupasi taata hänelle kaikki virallisen valtiovierailun vaatimukset. Toisaalta Milei kävi rakentavan keskustelun istuvan presidentin Alberto Fernándezin kanssa heti tiistaina vallanvaihdon käynnistämiseksi ja kiitteli ilmapiiriä rakentavaksi. Vaikka Milei uhosi kampanjansa aikana rikkovansa välit Luiz Inácio Lula da Silvan vasemmistolaisen hallituksen kanssa jo viikko vaalien jälkeen Argentiinan tuleva ulkoministeri keskusteli Brasilian ulkoministerin kanssa. Milei lähetti lisäksi kirjeen Lulalle, jossa hän korosti maiden läheisiä välejä ja kutsui naapurimaan presidentin 10.12. tapahtuviin virkaanastujaisiin.

Selvä suunnanmuutos kriisin keskellä

Jo varhain vaali-iltana 19.11. vasemmistovoimien (Unión por la Patria) yhteisehdokas Sergio Massa tunnusti Etelä-Amerikan tavallisesti tiukkojen toisten kierroksen tulosten maailmassa harvinaisen selvät tulokset:

– Olen ollut yhteydessä Javier Mileihin onnitellakseni häntä, koska hän on presidentti, jonka enemmistö valitsi seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tärkein asia, joka meidän on tehtävä selväksi argentiinalaisille, on viesti rinnakkaiselosta, vuoropuhelusta ja rauhan kunnioittamisesta vastauksena niin paljoon väkivaltaan ja toisen mitätöimiseen. Se on paras tie, jonka voimme valita.

– Suuntia oli kaksi. Me päätimme puolustaa valtiollista turvallisuusjärjestelmää, päätimme edistää ja puolustaa julkista koulutusta ja terveydenhuoltoa keskeisinä arvoina, päätimme puolustaa kansallista teollisuutta, argentiinalaisten työtä, pieniä ja keskisuuria yrityksiämme, työntekijöiden oikeuksia. Koska se on paras tapa rakentaa vaurautta, ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista liikkuvuutta ja edistystä kansakunnallemme. Argentiinalaiset valitsivat toisen tien, ja huomisesta lähtien vastuu varmuuksien ja takuiden välittämisestä Argentiinan poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta toiminnasta on uuden presidentin vastuulla, ja toivomme, että hän tekee niin.

Vaikka monia kysymysmerkkejä sisältävä dollarisaatio kuului Milein vaalilupauksiin, La República -lehden tietojen mukaan tätä teemaa ei mainita libertaristin vaaliohjelmassa. Vaaliohjelma on vielä tässä vaiheessa eräänlainen 13-sivuinen periaateohjelma, josta puuttuu konkretia ja sen avaaminen, miten esitettyihin päämääriin on tarkoitus päästä. Leikkauksia sen sijaan on tulossa läpi eri sektorien, koska hallitusohjelmassa valtio nimetään tärkeimmäksi köyhdyttäväksi rakenteeksi. Siksi sen kokoa ja kulurakenteita on tarkoitus karsia. Muun muassa kymmenen ministeriötä lakkautetaan.

Toisaalta ”ihmispääoman” (Capital Humano) ministeriö tulee kokoamaan yhteen useiden toimialojen osaajia ja takaamaan sosiaaliturvan piiriin kuuluvat palvelut. Varmasti vain talous-, oikeus-, turvallisuus-, infrastruktuuri-, puolustus-, sisä- ja ulkoministeriö välttävät leikkurin, mutta niidenkin hallintoa aiotaan keventää merkittävästi. Valtion työntekijät aiotaan siirtää sinne missä heitä tarvitaan eniten. Myös ylimpien virkamiesten etuoikeuksia kuten tullaan poistamaan. Lisäksi sosiaaliturvan maksamisen välikädet eliminoidaan. Kaikkiaan valtion kuluista on tarkoitus sahata 15 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kaikki sellaiset verot, jotka muodostavat 90 prosenttia kaikista veroista, mutta joiden yhteisvaikutus on vain kahden bkt:n prosenttiyksikön verran halutaan poistaa talouden paremman toimimisen ehdoilla. Myös keskuspankki aiotaan sulkea, vaikka sen alasajo ei tapahdu välittömästi. La Nación -medialle sunnuntaina 26.11. antamassa haastattelussaan Milei korosti pyrkivänsä myymään yksityissektorille kaikki mahdolliset valtion omistamat yhtiöt. Kirjaimellisesti hän lupasi: ”Aiomme yksityistää kaiken, minkä vain voimme yksityistää.” Ensin julkiset yritykset on kuitenkin tarkoitus vakauttaa.

Oikeuslaitoksen itsenäisyyden vahvistaminen, toimitapojen muuttaminen ja sen ei-poliittisen luonteen takaaminen kuuluvat myös Milein suunnitelmiin. Ohjelmaluonnoksessa mainitaan puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen edistäminen, vaikka Milei halveksi kampanjassaan tiedemaailman varoituksia ilmastokriisin syventymisestä. Toisaalta esimerkiksi asekaupan rajoituksia tullaan purkamaan. Ulkopolitiikassa Milein Argentiina pyrkii vahvistamaan välejään etenkin Yhdysvaltoihin ja Israeliin. Milei on parhaillaan juuri Yhdysvaltoihin kohdistuvalla työmatkalla. Valtiovierailu Gazaa armottomasti pommittavaan Israeliin on suunnitteilla heti virkaanastujaisten jälkeen. Milei tapasi jo vaalien jälkeisellä viikolla myös Kansainvälisen valuuttarahaston edustajia.

Tunnelma La Libertad Avanza -puolueen vaalijuhlassa oli riehakas. Kampanjarakennuksen ulko- ja sisäpuolelle kokoontuneet Milein seuraajat huusivat ”vapaus, vapaus” ja ”presidente, presidente”. Siihen Milei vastasi: ”Siltä se näyttää.”

– Tänään alkaa Argentiinan jälleenrakennus. Kiitos joukkueelle, joka on työskennellyt kaksi vuotta muuttaakseen Argentiinan ja saavuttaakseen tämän liberaali-libertaristisen presidentin ihmeen.

Vaikka Milei on arvostellut jatkuvasti perinteisen poliittisen luokan toimintaa kiitti hän kaikesta huolimatta oikeistopolitiikan veteraaneja entistä presidenttiä Mauricio Macria ja presidenttiehdokas Patricia Bullrichia, joiden varaukseton tuki sinetöi vaalivoiton:

– Epäitsekkäästi, suurenmoisena tekona, jota ei ole koskaan nähty Argentiinan historiassa, he antoivat kaikkensa puolustaakseen muutosta, jota Argentiina tarvitsee.

Milei avasi myös portit uusille liittolaisille:

– Kaikki, jotka haluavat liittyä uuteen Argentiinaan, ovat tervetulleita. Se, mikä yhdistää meitä, on tärkeämpää kuin se, mikä meitä erottaa.

– Tänään kaikkialla läsnä olevan valtion köyhdyttävä, harvoja hyödyttävä ja argentiinalaisten enemmistölle kärsimystä aiheuttava järjestelmä tulee tiensä päähän. Tänään ajatus siitä, että valtio on poliitikkojen ja heidän ystäviensä kesken jaettava aarreaitta, päättyy.

– Tänään on historiallinen ilta, ei meidän vuoksemme, vaan siksi, että yksi tapa tehdä politiikkaa on lakannut olemasta ja toinen tapa toimia saa alkunsa.

Milei totesi kunnioittavansa yksityishenkilöiden vapautta ja omaisuutta sekä vapaakauppaa, mutta kertoi rajoittavansa hallituksen toimivaltuuksia, vaikka sanoi hallituksen myös täyttävän tehdyt lupaukset.

– Tänään omaksumme jälleen vapauden ideat, perustaja-isiemme ideat, Juan Bautista Alberdin ideat. Tänään palaamme polulle, joka teki tästä maasta suuren.

Massalle, joka oli korostanut maan vetovastuun lankeavan uudelle hallitukselle heti huomisesta lähtien Milei vastasi kehottamalla nykyistä hallitusta ”kantamaan vastuunsa 10.12. päättyvän toimikautensa loppuun asti”.

Lokakuussa Argentiinan inflaatio keikkui 143 prosentin tasolla. Nykyisellään ainakin noin 40 prosenttia argentiinalaisista elää köyhyydessä. Lisäksi valtion budjetti on jatkuvasti selvästi alijäämäinen ja päälle puskee myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) 44 miljardin dollarin velkataakka. Kuvaavaa on myös se, miten 2017 Argentiinan peso suhteessa dollariin oli 17,65 tasolla. Nykyisin tilanne on hieman synkempi, sillä jokainen dollari maksaa 1 050 pesoa. Tämä tarkoittaa sen heikentyneen 60-kertaisesti viimeisen kuuden vuoden aikana, kuten tubettaja Peps Granados asian tiivisti. Markkinat ovat ottaneet Milein vaalivoiton vastaan rauhallisen myönteisesti.

– Argentiinan tilanne on kriittinen. Maamme tarvitsemat muutokset ovat rajuja. Ei ole tilaa asteittaisuudelle, ei ole varaa haaleille, puolittaisille toimille. Jos emme toimi nopeasti, olemme matkalla koko historiamme pahimpaan kriisiin.

– Meillä on edessämme massiivisia ongelmia: inflaatio, talouden jähmettyminen, todellinen työpaikkojen puute, turvattomuus, köyhyys ja asunnottomuus.

– Valtavista ongelmista huolimatta haluan kertoa teille, että Argentiinalla on edessään tulevaisuus, tuo tulevaisuus on olemassa, ja se tulevaisuus on liberaali.

Kapinallisesta tukastaan ja räyhähengestään tunnettu tuleva valtionpäämies lopetti 13 minuuttia kestäneen puheensa ikoniseen huutonsa ”eläköön vapaus, hitto vie” ja lausui sen jälkeen perinteisen katolisen toivotuksen ”Jumala siunatkoon argentiinalaisia”. Sitä siunausta saatetaan hyvinkin tarvita, sillä mitään takeita Milein esittämien ratkaisujen toimivuudesta ei ole. Vielä on lisäksi pitkälti hämärän peitossa se, mitä politiikan untuvikko Milei tulee todellisuudessa tekemään. Kuten sanottua, uusi hallitus nousee valtaan varsin pian eli joulukuun 10. päivänä.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen


Lähteet: Canal Once, La Nación, La República, Página 12, El País, BBC News Mundo, Ámbito Financiero, Infobae, France 24, Cadena Ser Argentina, etc.


Miamissa 1987 syntynyt Daniel Roy-Gilchrist Noboa Azín, 35-vuotias yrittäjä, on voittanut Ecuadorin aikaistetut presidentinvaalit 51,8 prosentilla. Daniel Noboan isä Álvaro Fernando Noboa Pontón on 18,3 miljoonan asukkaan maan rikkain mies, joka pyrki viidesti presidentiksi 1998–2013. Pojalta, joka omaa sekä yrityshallinnon että julkisen hallinnon Yhdysvalloissa suoritetut maisterintutkinnot, temppu onnistui heti ensimmäisellä kerralla ja vielä ennenaikaisesti, sillä karismaattinen keskustalainen poliitikko aikoi asettui alun perin ehdolle vuoden 2025 vaaleissa. Pelkästään Noboan perhedynastian patriarkan henkilökohtaisen omaisuuden arvioidaan yltävän tuhannen miljoonan dollarin tasolle, vaikka kaiken omaisuuden arvo liikkuu 30 miljardissa dollarissa. Muun muassa banaani- ja kahvibisnestä, meriliikennettä ja kiinteistökauppaa sekä pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittavat Noboan yli 110 perheyritystä operoivat noin 50 eri maassa. Vuoden 2006 presidentinvaalien toisella kierroksella isä Álvaro Noboa hävisi vaalit tuolloin 43,2 prosentin ääniosuudellaan. Silloin Kansalaisvallankumouksen (Revolución Ciudadana) Rafael Vicente Correa Delgado voitti vaalit 56,8 prosenttiyksiköllä ja hallitsi Ecuadoria 2007–2017. Nyt kuitenkin sympaattisen ensivaikutelman omaava Daniel Noboa on kyennyt sosiaalisten verkostojen turvin voittamaan correalaisen politiikan perintöä vaalivan Kansalaisvallankumouksen liikkeen (Movimiento Revolución Ciudadana) Luisa Magdalena González Alcívarin vajaan neljän prosentin marginaalilla.

Suurin puolue ei voittanut vaaleja

45-vuotias Luisa González on koulutukseltaan asianajaja, jolla on niin ikään kaksi maisterintutkintoa, yksi johtamisesta Ecuadorista ja toinen Espanjasta kansainvälisestä taloudesta sekä kehityspolitiikasta. 2008 González nimitettiin Correan hallinnon toimesta presidentinkanslian alaisen viestintä- ja tiedotusministeriön neuvonantajaksi. Kaiken kaikkiaan hän ehti toimia 12 eri virassa kymmenen vuoden aikana mukaan lukien yritysvalvonnan henkilöstöhallinto, presidentin strategisen agendan pääkoordinaattorin tehtävät, varakonsulin työt Madridissa, matkailuministeriön turismihallinnon varaministerin virka, presidentin agendan alivaltiosihteerin ja sitten presidentinkanslian pääsihteerin vastuut. Tässäkään virassa hän ei kauaa viipynyt, sillä González lähti vuonna 2015 Madridin pääkonsuliksi. 2016 hän siirtyi julkishallinnon varaministeriksi. 2017 vuorossa olivat Ecuadorin kansallisen postin neuvonantajan tehtävät ja nimitys julkishallinnosta vastanneeksi ministeriksi ja sitten työministeriksi. Vuosina 2018–2019 González toimi Andien parlamentin kansallisena sihteerinä ja sitten neuvonantajana. 2021 hänet valittiin Manabín maakunnan kansanedustajaksi. Kansanedustajan tehtävät loppuivat 17.5.2023 sen jälkeen, kun väistyvä presidentti Guillermo Lasso Mendoza päätti hajottaa parlamentin ja kutsua koolle ennenaikaiset vaalit.

Evankelis-ktistillinen González muistetaan parlamentaarikkona abortin vastustamisesta sekä Correan puolustamisesta. Hän on kutsunut Correaa neuvonantajakseen, mutta on korostanut tekevänsä päätöksensä itsenäisesti. Eläinten puolustajanakin kunnostautuneen Gonzálezin on väitetty syyllistyneen mahdollisesti presidentin lentokoneen luvattomaan tai epäsäännölliseen käyttöön toimiessaan Correan halinnossa, mikä olisi valtiollisen tilintarkastusviranomaisen (Contraloría General del Estado) mukaan aiheuttanut kuluja 880 000 dollarin edestä. Kuitenkin oikeusviranomaisten toiminta Ecuadorissa on ollut varsin puolueellista vuodesta 2017 lähtien. Eversti Christian Vargas Palaciosin johtama asiantuntijaraportti on todennut Correan hallintoon kohdistuneet väitteet lentokoneen väärinkäytöksistä aiheettomiksi. Syyskuusa 2019 julkaistussa lausunnossa todetaan, että kaikki kyseenalaistetut lennot noudattivat etiketin mukaisia toimintatapoja. Ainoa havainto oli, että neljän lennon lähtemiseen oikeuttavia asiakirjoja ei ole löydetty tai niitä ei laadittu.

Vuoden 2023 kansanäänestyksen yhteydessä González kannatti öljyn poraamisen jatkamista Yasunín kansallispuiston (Parque Nacional Yasuní) alueella. 20.8.2023 kansa kuitenkin torjui nämä aikeet 59 prosentin turvin. Tämä episodi ei lisännyt Gonzálezin kannatusta Amazonin sademetsän puolustajien ja alkuperäiskansojen joukossa eikä Revolución Ciudadana saanut vakuutettua niitä sektoreita, jotka olisivat ratkaisseet tiukat vaalit sen eduksi. Myöskään eräässä haastattelussa 8.9. tehty möläytys, jonka mukaan ”Venezuelassa on paremmat elinolosuhteet kuin Ecuadorissa” ei saanut vakuutettua liikkuvia äänestäjiä suhteellisen kokemattoman sosialistiehdokkaan tueksi. Ecuadorin vasemmiston työn jatkajaksi alun perin kaavailtu Lenín Moreno Garcés petti Kansalaisvallankumouksen periaatteet ja kansan. Sen jälkeen jo kaksi kohtalaisen heikkoa ehdokasta, Andrés Arauz Galarza 2021, joka oli yhä varapresidenttiehdokkaana, ja Luisa González, ovat epäonnistuneet vallan palauttamisessa vasemmistolle, joka on yhä jatkossakin eduskunnan suurin puolue. Onneksi seuraava mahdollisuus onnistua tulee eteen jo helmi- ja huhtikuussa 2025.

Correalainen vasemmisto yhä eduskunnan ykkönen

Viime aikoina väkivallan, talouskriisin ja huonon hallinnon runteleman Ecuadorin historian nuorimmaksi presidentiksi nyt nouseva 35-vuotias Daniel Noboa sai tuplattua äänisaaliinsa toisella kierroksella. Avauskierroksen 2,3 miljoonan tuki nousi reiluun 5,2 miljoonaan, mikä merkitsi yli 126 prosentin kasvua. Gonzálezin saama luottamus kasvoi sekin 46,9 prosentilla, mutta vajaan 4,9 miljoonan potti ei riittänyt vaalivoittoon. Ääniä kertyi vasemmiston ehdokkaalle silti esimerkiksi noin 1,35 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2006 vaaleissa, jotka tekivät Rafael Correasta presidentin. Isä-Noboa taas sai 2006 vajaat 2,7 miljoonaa ääntä. Vuoden 2023 ennenaikaisissa vaaleissa ehdokkaiden välinen ero oli virallisten tulosten mukaan 370 000 äänen luokkaa, prosenteissa mitattuna 3,6. Toisen kierroksen äänestysvilkkaus oli 82,5 prosenttia.

20.8. järjestettiin ennenaikaisten vaalien ensimmäinen kierros. Silloin äänestysvilkkaus ylsi 82,9 prosenttiin. Correalaisen vasemmiston Luisa González vei 33,6 prosentin ja reilun 3,3 miljoonan äänen turvin ykköspaikan. Keskustalainen liberaali Daniel Noboa sai tuolloin lähes tasan miljoona ääntä vähemmän. 2,3 miljoonan kansalaistuki tarkoitti 23,5 prosenttiyksikön ääniosuutta. Kolmanneksi avauskierroksella tuli 9.8. murhatun 59-vuotiaan toimittajan ja kansanedustajan Fernando Villavicencio Valencian ehdokkuuden perinyt Christian Zurita Ron (Movimiento Construye – MC25), joka sai 16,4 prosentin ja runsaan 1,6 miljoonan äänen kannatuksen. Myös Por Un País Sin Miedo -vaaliliiton ja Sosiaalikristityn puolueen (Partido Social Cristiano – PSC) Jan Topić Feraud ylitti kymmenen pisteen rajan yli 1,4 miljoonalla äänellään, jotka merkitsivät 14,4 prosentin ääniosuutta. Actuemos -vaaliliiton Otto Sonnenholzner Sper (Avanza) keräsi vajaan 7,1 prosentin kannatuksen ja vuoden 2021 vaalien kolmonen ja alkuperäiskansojen tyhjien äänien voimin oikeistolle vaalivoiton lahjoittanut sekä matkalla uskottavuutensa myynyt Yaku Pérez Guartambel (Unidad Popular) jäi Claro Que Se Puede -vaaliliiton edustajana ehdokaslistan viimeiseksi ja kuudenneksi neljällä prosentillaan.

González ylsi voittoon ensimmäisellä kierroksella 152 kunnassa (cantones) ja Noboa 41 kunnassa sekä Zurita 22 kunnassa, Pérezkin vielä kuudessa kunnassa. Toisella kierroksella Noboa otti voiton 106 kunnassa ja González 115 kunnassa. Hänen tukensa oli erityisen vahvaa alkuperäiskansojen keskuudessa Sierra Centron ja Amazonían alueilla. González taas sai eniten ääniä Manabín, Esmeraldasin ja Los Ríosin maakunnissa (provincias). Noboa oli ykkönen 16 maakunnassa ja González kahdeksassa.

137-paikkaisen eduskunnan (Asamblea Nacional) paikat jaettiin jo elokuun vaaleissa, vaikka toisen kierroksen yhteydessä ulkomailla tehty kuutta paikkaa koskeva parlamenttivaalien äänestys uusittiin. Joulukuun alusta aina toukokuun 2025 loppuun asti ulottuvan vajaan 18 kuukauden jakson aikana parlamentin suurin ryhmä on oleva Kansalaisvallankumouksen liike (Movimiento Revolución Ciudadana), uusliberalistista talouspolitiikkaa vastustava sosialistinen puolue. Sen 39,7 prosentin kannatus riitti 52 paikkaan. Tulos on samankaltainen kuin 2021. Ennen vaaleja Rafael Correan presidentiksi vieneellä kansalaisliikkeellä oli 49 paikkaa. Pluralistinen keskustalainen puolue tai Rakennusliike (Movimiento Construye) oli vaalien kaukainen kakkonen 20,4 prosentilla, joka merkitsi 29 paikkaa. Aiempi paikkamäärä tosin nousi 28 edustajan verran. Noboan niin ikään monitahoinen keskustalainen vaaliliittoutuma (Acción Democrática Nacional) oli vaalien toinen suhteellisesti suurin voittaja, koska sillä ei ollut aiemmin lainkaan parlamenttiedustusta. Nyt se saavutti kolmannen sijan 14 paikallaan ja 14,6 prosentin kannatuksellaan.

Perinteinen PSC keräsi 11,9 prosentin kannatuksen. Se menetti neljä paikkaa, mutta on yhä neljänneksi suurin ryhmä 14 paikan turvin. Lisäksi parlamenttiin mahtuvat keskustavasemmistolainen Actuemos -vaaliliitto (Avanza, SUMA) kahdeksalla paikallaan ja kolmen paikan ryhmät eli oikeistolainen Partido Sociedad Patriótica (PSP) ja alkuperäiskansojen sekä vasemmiston ääniä yhdistellyt Claro Que Se Puede -liittoutuma (UP, PSE, DSÍ). Myös alkuperäiskansojen organisaatio Pachakutik (MUPP) sai läpi neljä edustajaa. Eroavan presidentin oikeistopuolue Movimiento CREO ei osallistunut vaaleihin. Lisäksi keskustalaisvasemmistolainen vain yhden paikan saavuttanut Centro Democrático ja vaalit väliin jättänyt niin ikään lievästi vasemmistolainen Izquierda Democrática katosivat käytännössä puoluekartalta.

Koska perinteistä oikeistoa kansanedustuslaitoksessa edustaa vain Sosiaalikristitty puolue, pystyisi correalainen vasemmisto mitä ilmeisemmin muodostamaan laajamittaista vastarintaa uudelle hallitukselle, joka tarvitsee puolelleen 69 edustajan enemmistön tällä lyhyellä puolentoista vuoden hallituskaudellaan. Kuitenkin González ilmaisi heti vaali-iltana tappionsa myöntämisen yhteydessä, poliittisen liikkeensä tahtonsa tukea ja tehdä yhteistyötä uuden hallituksen kanssa, kunhan sen päätökset suosivat kansaa, eivätkä sorru esimerkiksi luonnonvarojen yksityistämiseen tai peruspalveluiden heikentämiseen. Hän muun muassa pyysi Noboaa pitämään lupauksensa korkeakoulupaikan takaamisesta kaikille opiskelijoille ja nostamaan eläkkeiden minimitason 450 dollariin, mikä vastaa vähimmäispalkkaa. Kunnianhimoinen sosiaali- ja turvallisuuspolitiikka sekä korruption kitkeminen olivat Noboan kampanjan selkäranka.

Politiikan uudet kasvot

Noboan perheen vesa perusti ensimmäisen oman viihdetapahtumien järjestämiseen erikoistuneen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Järjestötyölle ja politiikalle omistautuneen lääkäriäiti Annabella Azín Arcen mukaan hänen poikansa on ollut aina varhaiskypsä. Yhdysvalloissa Sternin liiketalouskoulussa, Kellogg Schoolissa ja George Washingtonin yliopistossa suoritettujen opintojen ohella Daniel Noboa johti vuosien 2010 ja 2018 välillä niin merenkulkua kuin kaupallistakin toimintaa ja logistiikkaa. Kahden lapsen isä elää toista avioliittoaan terveisiin elämäntapoihin ja ravitsemukseen erikoistuneen parhaillaan raskaana olevan 25-vuotiaan sosiaalisten verkostojen vaikuttajan ja ravintoloitsijan Lavinia Valbonesi Acostan kanssa, joka omaa italialaisia sukujuuria isänsä taholta. Valbonesi oli korvaamaton osa kampanjaa, joka vetosi sosiaalisissa medioissa etenkin nuoriin äänestäjiin, jotka muodostivat noin kolmasosan kaikista äänioikeutetuista. Noboa ei sortunut mustamaalauskampanjoihin eikä asettunut Ecuadorin poliittisen kentän tyypilliseen kahtiajakoon akselilla correalainen vasemmisto versus muut.

Noboan poliittinen ura alkoi 2021 Santa Elenan maakunnasta, josta hänet valittiin eduskuntaan keskustalaisen Ecuatoriano Unidon riveistä. Kuitenkin vielä samana vuonna hän siirtyi niin ikään poliittisen keskikentän ryhmään (Partido Sociedad Unida Más Acción – SUMA). Kun ennenaikaiset vaalit kutsuttiin koolle toukokuussa 2023 oli Noboan vuoden 2025 vaaleihin tähdänneen poliittisen liikkeen Kansallisen demokraattisen toiminnan eli Acción Democrática Nacionalin (ADN) rakentaminen yhä kesken eikä sillä ollut Kansallisen vaalineuvoston (Consejo Nacional Electoral – CNE) myöntämiä toimivaltuuksia. Siksi ehdokkuus mahdollistui hitusen verran vasemmalle kallellaan olevan ryhmän Pueblo, Igualdad y Democracian (PID) sekä vihreän keskustavasemmistolaisen Movimiento Verde Ético Revolucionario y Democráticon (MOVER) tuella. 2006 perustettu MOVER kuului alun perin Rafael Correan johtamaan Alianza PAIS -liikkeeseen, joka toteutti Ecuadorin politiikkaa ravistelleen ja perustuslain uudelleen kirjoittamiseen johtaneen Kansalaisvallankumouksen (Revolución Ciudadana). Se koki toisen vasemmalta vihreiden suuntaan kääntyneen perustamisensa joulukuussa 2021.

ADN on määritelmästä riippuen jokseenkin keskustalainen, liberaalinen tai ujosti vasemmistolainen, moderni, kansaa lähellä oleva vihreä liike. ADN määrittelee itsensä ”demokraattiseksi, osallistavaksi, moniarvoiseksi liikkeeksi, joka heijastaa maamme asukkaiden tunteita ja on heidän pyrkimyksiensä suurin mahdollinen ilmentymä.” Sen ohjelmallisten tavoitteiden keskiössä ovat: ”Kestävä kehitys, intersektionaalisuus, sukupuoli, sukupolvien välinen lähestymistapa, interkulttuurinen vuorovaikutus, ihmisoikeudet ja luonnon kunnioittaminen. Toisaalta se korostaa ”avoimuutta välineenä korruption torjumiseksi”. ”Uskomme tasa-arvoon demokratian kulmakivenä ja taistelemme kaikenlaista syrjintää vastaan.” Kansanvaltaa ja osallistumista korostavan DNA:n poliittista toimintaa inspiroivat kymmenen perusarvoa: jo mainitut demokratia ja moninaisuus sekä ihmisoikeudet, klassiset vapaus ja tasa-arvo, solidaarisuus, läpinäkyvyys, kestävä kehitys ja taloudellinen autonomia sekä kansalaisten tuottavan toiminnan tukeminen investointien edistämisen avulla ja uuden vallanpitäjien sukupolven politiikkaan tuominen ennen kaikkea naisia ja nuoria suosien.

Oikeaa laitaa uudessa keskustakoalitiossa edustaa varapresidentti Verónica Abad Rojas, joka on tehnyt uraa ompelijayrittäjänä ja naisyrittäjien järjestöissä sekä väkivallasta ja huumeongelmista kärsivien perheiden parissa. 2022 hän piipahti Lasson hallituksessa, jossa hän työskenteli lasten aliravitsemuksen kitkemiseksi. 2023 hän osallistui kunnanjohtajan vaaleihin Acción Movilizadora Independiente Generando Oportunidades -ryhmän eli keskustavasemmistolaisen AMIGO:n edustajana. Abad pitää itseään oikeistoliberaalina, mutta hän vastustaa aborttia, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja feminismiä. Hän on myös osoittanut sympatiaa esimerkiksi Donald Trumpia ja Argentiinan presidentiksi pyrkivää Javier Mileita kohtaan.

Noboasta tulee Ecuadorin historian nuorin modernin demokraattisen kauden presidentti. Joulukuussa virkaan astuessaan hän tulee olemaan 36-vuotias. Ecuadorin historian ensimmäinen presidentti Juan José Flores y Aramburu oli tosin vain 29-vuotias noustessaan valtaan toukokuussa 1830. Noboa on itse todennut, ettei hän identifioidu oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi. Jotkut mediat ovat kuitenkin kuvailleet häntä oikeistolaiseksi tai keskustaoikeistolaiseksi ja toiset keskustalaiseksi tai keskustavasemmistolaiseksi tai sosiaalidemokraatiksi. On selvää, että Noboa edustaa paljon liberaalimpaa ja vihreämpää sekä sosiaalisesti tietoisempaa linjaa ja on arvomaailmaltaan vähemmän oikeistolainen kuin kaksi edellistä presidenttiä Moreno ja Lasso. Esimerkiksi rasismin ja syrjinnän vastustaminen on lähellä Noboan sydäntä. Lokakuussa 2023 brasilialaislehti Folha de S. Paulo viittasi Pandora Papersin tietolähteisiin ja paljasti Daniel Noboan omistavan perheensä tavoin veroparatiiseihin kirjattuja yhtiöitä. Vuoden 2017 kansanäänestyksessä hyväksytty eettinen sopimus (Ley del Pacto Ético), kieltää vaaleissa ehdolle asettuvilta kaikenlaisen suoraan tai välillisesti tapahtuvan omaisuuden tai pääoman sijoittamisen veroparatiiseihin. Joka tapauksessa ensin pyörätuolista käsin hallinneen Morenon ja sitten kävelykepillä käskyttäneen Lasson jälkeen Ecuadorin kansa halusi näyttämölle Noboan nuoruuden voimaa.

Toivonpilkahdus kriisin keskellä

Ecuador on joissakin yhteyksissä arvioitu jopa maailman 11. vaarallisimmaksi maaksi. Tällä hetkellä se onkin yhdessä Haitin kanssa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen turvattomin maa. Muita väkivallasta kärsiviä maita ovat muun muassa Jamaika, Trinidad ja Tobago sekä Honduras ja Venezuela. Ecuadorin historian pahinta turvallisuuskriisiä voidaan kuvailla kolmen eri ulottuvuuden summaksi. Huono hallinto ja heikko talous ovat kummatkin johtaneet turvallisuustilanteen romahtamiseen. Riittämättömät poliisivoimat, ylikansoitettujen vankiloiden kapinat ja huumerikollisuuden kasvu ovat osa samaa jatkumoa. Vallanpitäjien ja rikollisten yhteistyö ei ole sekään parantanut tilannetta. Kaiken tämän seurauksena viime aikoina myös siirtolaisuus, johon sekä turvattomuus että työttömyys kannustavat, on moninkertaistunut. Niin ikään poliittinen väkivalta on kiihtynyt, mistä kertovat Quinindén kunnasta eduskuntaan ehdollaan olleen Rider Sánchez Valencian 16.7., Mantan kaupunginjohtajan Agustín Intriago Quijanon 23.7. ja presidenttiehdokas Fernando Villavicencion 9.8. sekä Kansalaisvallankumouksen San Mateo de las Esmeraldasin johtajan Pedro Brionesin 14.8. tapahtuneet murhat. Turvatoimia kiristettiin ja esimerkiksi presidenttiehdokkaat puettiin luotiliiveihin. Kumpikin toisen kierroksen ehdokas sai osakseen tappouhkauksia, mutta turvaoperaatiot takasivat kampanjoiden ja vaalien läpiviemisen.

Ecuadorin vuoden 2022 murhien määrä ylitti 25 hengen rajan mitattuna jokaista 100 000 asukasta kohden. Vuoden 2023 aikana luku on ylittänyt 40 hengen tason. Siinä missä 2022 murhien kokonaismäärä oli vähintään 4 600, arvioidaan sen voivan ylittää 7 000 vuonna 2023. Toisaalta Ecuador on institutionaalisessa mielessä yksi alueen vakaimmista demokratioista. Vaalien organisointi onnistui haastavista olosuhteista huolimatta varsin moitteettomasti, vaalivilppi ei kuulu maan tapoihin ja eri osapuolet osaavat tunnustaa vaalitulokset eivätkä vaaliviranomaisetkaan sorru halpaan politikointiin. Parhaassa tapauksessa uudet vaalit tarjoavat ratkaisun poliittisen kriisiin ja saavat keskushallinnon työskentelemään yhteiskuntarauhan puolesta.

Vaikka Ecuadorin talous voi kasvaa yhden prosenttiyksikön verran vuonna 2023 sitä uhkaavat ainakin kuusi eri tekijää. Ensinnäkin maan kasvanut riskiluokitus vaikeuttaa ulkomaisten lainojen hankkimista ja nostaa niiden korkotason yli 20 prosenttiin, mikä ei auta paikkaamaan budjetin alijäämää. Toiseksi yli 11 prosenttia Ecuadorin bruttokansantuotteesta riippuu suoraan öljyviennistä eikä alati vähenevä tuotanto ja vuoden 2023 ensimmäisellä puolikkaalla yli kolmanneksella pudonneet myyntitulot auta nekään maan taloutta. Myös pankkien maksuvalmiuden rajoitteet uhkaavat osaltaan makroekonomista vakautta. Myös luonnonvoimat ovat olleet armottomia Ecuadorin suhteen, sillä talvikausi heikensi infrastruktuurin kuntoa niin kuin myös Alausín maaliskuun maanvyörymä ja samassa kuussa koettu maanjäristys.

Tänä vuonna El Niño -ilmiö tulee aiheuttamaan massiivia tuhoja. Peruselintarvikkeiden kuljetuskulut kasvavat ja tarve investoida liikenneverkkoihin moninkertaistuu, hätäavusta tai asuntorakentamisesta puhumattakaan. Kaikki tämä tuo mukanaan köyhyyden kurjistavan otteen. Julkinen sektori on ollut tehoton omissa investoinneissaan ja yksityinen sektori on taas siirtänyt omia sijoituspäätöksiään tuonnemmaksi. Inflaation arvioidaan pysyvän vuonna 2023 kahden prosentin tasolla. Vaikka työttömyysaste ei ylitä neljän prosentin tasoa, kuitenkin vain noin 35 prosenttia nauttii täystyöllisyyden eduista. Toiset 20 prosenttia ovat alityöllistettyjä ja noin 55 prosenttia työskentelee epävirallisen talouden piirissä Ecuadorin tilastokeskuksen (Instituto Nacional de Estadística y Censos – INEC) viime kesän tietojen mukaan.

Toivoa, turvallisuutta ja työtä

Noboan tulevan hallituksen alustava 76-sivun ohjelma nojaa ennen kaikkea työllisyyden ja turvallisuuden kohentamiseen. Ohjelma jakautuu neljään osioon, jotka käsittelevät sosiaalista, taloudellisesta ja institutionaalista ulottuvuutta sekä ympäristöä. Esimerkiksi turvallisuutta pyritään parantamaan kokonaisvaltaisella ja koordinoidulla strategialla, joka puuttuu rikollisuuden juurisyihin muun muassa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja elämänlaatua sekä yhteisöjen sisäisiä suhteita parantamalla. Konkreettisia avauksia ovat kelluvat vankilat, kyberturvallisuuteen ja uusiin teknologioihin sekä laadukkaaseen varusteluun ja tiedusteluun panostaminen ja satamien sekä tullien militarisoiminen. Ohjelma mainitsee köyhyyden vähentämiseen tähtäävät avustukset, koulutuksen ja tieteen tukemisen. Terveydenhuollossa huomiota halutaan kiinnittää ennaltaehkäisyyn, syrjäseutujen palveluverkostojen ehostamiseen sekä terveyskeskusten modernisointiin. Kuten Noboa lupasi toisen kierroksen vaaliväittelyssä, suunnitelmissa ei ole koulutuksen tai terveyspalveluiden yksityistäminen.

Työllisyyttä on tarkoitus ruokkia strategisten sektoreiden investoinneilla, pienten ja keskisuurten yritysten luomisella, yrityshautomoilla, byrokratiaa karsimalla ja luotonsaantia helpottamisella. Työllisyystavoitteet täyttäville yrityksille luvataan verohelpotuksia. Myös vähimmäispalkan tasoon aiotaan tehdä korotus, jotta se vastaisi kallistuneisiin elinkustannuksiin. Korruptioon ja veroparatiisien väärinkäytöksiin halutaan puuttua läpinäkyvyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä harjoittamalla. Muihin avauksiin kuuluvat rakennussektorin arvonlisäveron alentaminen 12:sta viiteen prosenttiin, 25 vuoden asuntolainat neljän prosentin korolla, 60 dollarin kuukausiavustus raskaina oleville naisille, kansallinen päiväkotien järjestelmä, nuorille ja opiskelijoille suunnatut urakehityskeskukset ja sallittujen huumeiden kantamisen vähimmäisrajojen poistaminen, maanviljelijöille vuodesta 2019 lähtien kertyneiden korkojen poistaminen, ja niin edelleen. Käytännössä Noboan on pyrittävä samanaikaisesti valtion menojen vähentämiseen ja sen tulopohjan vahvistamiseen. Noboa aikoo kutsua koolle kansanäänestykset ensimmäisen 100 päivän aikana kiireellisten turva-, työllisyys- ja veropoliittisten toimien eteenpäin viemiseksi. Luvassa lienee pieni parannus, mutta tehtävää on paljon 17 kuukauden hallitustaipaleelle. Noboa voi tosin tavoitella uudelleenvalintaa vuoden 2025 vaaleissa.

González myönsi tappionsa heti vaali-iltana ja korosti correalaisen vasemmiston demokraattista luonnetta:

– Onnittelut niille, jotka eivät äänestäneet meitä, sillä heidän valitsemansa ehdokas on voittanut ja ecuadorilaisina me halaamme myös heitä. Ja tietysti syvälliset onnittelumme ehdokkaalle, valituksi tulleemme presidentille Daniel Noboalle, koska tämä on demokratiaa. Emme ole koskaan vaatineet kaupungin polttamista, emmekä ole koskaan menneet kaduille huutamaan vaalivilppiä.

Noboa kiitti Olónin kunnan kotipihaltaan, Santa Elenan maakunnasta käsin pitämässään vajaan kahden minuutin puheessaan vaimoaan, perhettään ja Jumalaa sekä kaikkia nuoren poliittisen liikkeensä tukijoita. Hän kutsui projektiaan “epätodennäköiseksi” ja kuvasi sen tavoittelevan “hymyn ja rauhan palauttamista maahan, koulutuksen tarjoamista nuorille, työtä sen etsijöille ja levollisuutta perheille, jotka eivät voi nykyisin mennä kaduille”.

– Haluamme tuoda edistyksen maalle, joka omaa kaikki ainekset ollakseen maailmanlaajuinen esimerkki.

– Suljemme tänään kampanjavaiheen. Huomenna alamme työskennellä tuon uuden Ecuadorin hyväksi rakentaaksemme uudelleen maan, joka on kärsinyt pahasti väkivallasta, korruptiosta ja vihasta, huomisesta alkaen toivo aloittaa työnsä, huomisesta alkaen Daniel Noboa, uusi tasavallan presidenttinne, aloittaa työnsä.

Tiistaina 17.10. Noboa vieraili Carondeletin palatsissa, jossa hän sai juhlallisen vastaanoton väistyvältä presidentiltä Lassolta. Vanha ja nuori johtajat näyttäytyvät yhdessä medioille. Uusi parlamentti aloittaa työnsä 10.12. mennessä. Presidentti puolestaan vannoo virkavalansa viimeistään kymmenen päivää myöhemmin.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: El Universo, Primicias, CNE, Canal Once, BBC News Mundo, France 24, Wambra Medio Comunitario, Ecuavisa, etc.

Bernardo Arévalo de León on voittanut Guatemalan presidentinvaalit varsinaisella äänivyöryllä. Kyseessä on ensimmäinen avoimesti vasemmistolainen ja edistyksellinen presidentti reiluun 50 vuoteen. 36 vuoden sisällissodan 1960–1996 läpikäyneen Guatemalan kansa on päättänyt antaa luottamuksensa Siemenliikkeen (Movimiento Semilla) 64-vuotiaalle kansanedustajalle, joka on saanut Korkeimman vaalituomioistuimen (Tribunal Supremo Electoral – TSE) virallisten ja vahvistettujen tulosten mukaan 60,9 prosentin kannatuksen. Ääniä Arévalolle kasaantui yli 2,4 miljoonaa. Oikeistolainen entisen presidentin vaimo ja Toivon kansallisen yhtenäisyyden (Unidad Nacional de la Esperanza – UNE) Sandra Torres Casanova on puolestaan saanut vajaat 1,6 miljoonaa ääntä, mikä tarkoitti 39,1 prosentin kannatusta. Äänestysvilkkaus toisella kierroksella jäi vaatimattomalle tasan 45 prosenttiyksikön tasolle. Asukasluvultaan ja taloudeltaan suurimman Keski-Amerikan maan 22 hallintoalueesta (departamentos) Arévelo vei nimiinsä 17.

César Bernardo Arévalo de León on Montevideossa Uruguayssa 1958 syntynyt presidentti Juan José Arévalo Bermejon (1945–1951) poika. Hänen isäänsä pidetään 17,1 miljoonan asukkaan maan ensimmäisenä vapaissa ja demokraattisissa vaaleissa valittuna valtiojohtajana. Guatemalan vuoden 1944 vallankumouksesta alkanut kymmenvuotiskausi merkitsi valtion modernisointia työväenluokan aseman parantamisesta käsin. “Henkiseksi sosialistiksi” itsensä määritelleen Arévalon esikuva oli Franklin D. Roosevelt. Guatemalassa olosuhteet olivat varsin haastavat sillä kuuden vuoden aikana erinäisiä vallankaappauksia yritettiin yli 30 kertaa. Arévalo muistetaan niin ikään tuotteliaana kirjailijana, joka toimi maanpaossa viiden eri maan suurlähettiläänä. Poliittinen vaino johti myös siihen, että hänen poikansa syntyi Etelä-Amerikassa. Arévaloa vallassa seurasi Juan Jacobo Árbenz Guzmán (1951–1954). Viimeksi vasemmisto oli varsinaisesti vallassa Julio César Méndez Montenegron (1966–1970) nelivuotiskaudella.

Poika Bernardo Arévalo on isänsä tavoin sekä diplomaatti että kirjailija. Vuonna 2020 hänet valittiin Keski-Amerikan maan parlamenttiin. Bernardo valmistui sosiologiksi Israelissa, jossa hänen isänsä toimi suurlähettiläänä. Sen jälkeen Arévalo aloitti työnsä ulkoministeriössä 1980-luvulla. Hän toimi 1994–1995 varaulkoministerinä ja Espanjan suurlähettiläänä 1995–1996. Diplomaatin uran jälkeen Arévalo kouluttautui filosofian ja sosiaaliantropologian tohtoriksi Hollannissa. 1999 Bernardo aloitti työt kansainvälisessä Sveitsissä päämajaansa pitävässä rauhan rakentamisen järjestössä Interpeacessa.

Presidentiksi nyt nousevan presidentin pojan poliittinen ura sai alkunsa vuoden 2015 mielenosoituksista, jotka johtivat sosiaalidemokraattisen Siemenliikkeen perustamiseen, joka sai laillisen aseman 2018. Presidentinvaaleissa Arévalo joutui poliittisen vainon kohteeksi, koska hänen puolueensa väitettiin keränneen kannatuskortteihinsa kuolleiden nimiä. Poliittisen eliitin tarkoituksena oli estää mustana hevosena galluppien kahdeksannelta sijalta toiselle kierrokselle nousseen korruption vastaisen taistelun tärkeimmäksi teemakseen nostaneen yllätysehdokkaan osallistuminen vaaleihin. Arévalon varapresidenttiehdokkaana vaalitaistoon osallistui myös biokemisti, ympäristötieteen maisteri ja sosiologian tohtori Karin Herrera Aguilar.

Ensimmäisellä kierroksella Sandra Torres sai 15,9 prosentin tuen ja lähes 900 00 ääntä. Arévalo taas sai tuolloin 11,8 prosentin ääniosuuden ja noin 650 000 kansalaisen luottamuksen. Kakkonen oli kuitenkin lopulta selvä ykkönen eikä Torresin likainen peli tai absurdi mustamaalauskampanja toiminut kansan parissa. Presidentinvaalien ensimmäiselle kierrokselle osallistui kaikkiaan 22 poliittista liikettä. Neljä ehdokasta tosin hylättiin jo ennen vaaleja. Äänestysprosentti oli myös selkeästi toista kierrosta parempi, sillä osaa otti peräti 60,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutettuja näissä vaaleissa oli lähes 9,4 miljoonaa. Ensimmäisellä kierroksella äänestäjiä kävi uurnilla vajaat 5,6 miljoonaa. Tosin äänistä noin yksi 1,35 miljoonaa oli joko tyhjiä tai hylättyjä. Tämä tarkoittaa 24,3 prosenttia kaikista äänistä. Toisen kierroksen alempi äänestysprosentti selittyykin pitkälti tyhjien ja hylättyjen äänten pienemmällä osuudella, sillä 20.8. niitä rekisteröitiin enää vain noin 200 000. Kaikkiaan vaalien ratkaisevalle toiselle kierrokselle osallistui 4,2 miljoonaa kansalaista eli 45 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Eduskuntavaalit 25.6. voitti oikeistolainen hallituspuolue Vamos, joka sai 15 prosentin kannatuksen. Kakkoseksi ylsi Torresin UNE 12,8 prosentilla. Arévalon liike Semilla jäi kolmanneksi 11,7 prosentillaan. Myös parlamentin paikoista kamppaili 28 erilaista poliittista voimaa, joten 160-paikkaisen kongressin kokoonpanosta on tuleva jälleen hajanainen, koska 17 ryhmää sai edustajan sikäläiseen eduskuntaan. Vamos saa 39 paikkaa, UNE 28 ja Semilla 23 edustajaa. Keskustalainen Cabal sai parlamenttiin 18 edustajaansa, kristillisdemokraattinen Visión con Valores 11 ja konservatiivinen Partido Unionista taas ylsi 7 edustajaan. Oikeistonationalistinen Todos on kuuden ja äärioikeistolainen Valor viiden edustajan puolue. Uusi hallitus ei ole saamassa enemmistöä lainsäätäjien keskuudessa, joten sen kyky ajaa läpi uudistuksia riippuu pitkälti sen neuvottelutaidoista sekä kansan tuesta. Kuitenkin myös laajat presidentin valtaoikeudet riittävät pitkälle uuden poliittisen kulttuurin rakentamisessa.

Useista lahjonta- ja korruptiotapauksista syytetty istuva presidentti Alejandro Giammattei Falla kävi heti vaali-iltana puhelinkeskustelun tulevan presidentin kanssa. Myös X:ssä (entinen Twitter) hän lupaili aloittaa vallanvaihdon heti virallisten tulosten julkistamisen jälkeen.

Ihmisoikeusaktivisti ja politiikan kommentaattori Miguel Ángel Sandoval Vásquez tiivisti tunnelmat tähän tapaan:

– Arévalon voitto merkitsee vanhan politiikan, hallitsevan puolueen ja kylmään sotaan nostalgisesti suhtautuvien tappiota. Maassamme on alkamassa toisenlainen aikakausi ja meidän on lähdettävä liikkeelle rauhanomaisen siirtymävaiheen takaamiseksi.

Politiikan tutkija Gabriela Carrera Rafael Landívarin yliopistosta näkee vaalien eripurassa myös yhteisymmärryksen siemenen:

– On olemassa toivo siitä, että neuvottelut maan eri toimijoiden kanssa voivat toimia. Jos jokin on ominta Arévalon profiilia, se on sovittelumahdollisuus. Hän on hyvä neuvottelija ja se voi olla suuri etu hänen tulevassa hallituksessaan.

Vaaleja ei voiteta ilman vainoa

25.6. käydyn ensimmäisen kierroksen vaalien jälkeen Guatemalan vanha eliitti ja ”korruptiosopimuksen” (pacto de corruptos) piirissä pyörivät poliitikot ottivat muutoksen uhan vakavasti. Siemenliike haastettiin oikeusteitse, ensin virallisten tulosten viivyttämiseksi ja sitten kaduilta nousseen puolueen laittomaksi julistamiseksi. Kuitenkin kansan tahto ei sallinut manipulointia. Oikeisto turvautui oikeudellisen vallankaappausyrityksen ja vastarinnan kriminalisoinnin ohella myös varsin likaiseen kampanjointiin.

Arévalon ja Herreran johtama maanjäristys kuitenkin pysäytti valtapuolueiden yritykset pysyä vallassa jo kahdesti. Vasemmistorintamalla saatiin liikkeelle toivontäyteinen ja iloinen reaktio, joka teki monista äänestäjistä vapaaehtoisia. Myös kampanjointi sosiaalisten verkostojen avulla aktivoitui. Etenkin nuorten rooli korostui. Eläköön Arévalo -huuto palasi kaduille 60 vuoden jälkeen, sillä vielä 1963 isä Arévalo yritti asettautui ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Yhteiskunnan konservatiivisimpien kerroksien, virkamiesten, yrittäjien, sotilaiden, kirkon ja politiikan edustajien parissa ensimmäisen kierroksen tulokset aiheuttivat suoranaista epäuskoa ja epätoivoa. Myös valtamediat odottelivat vaalituomioistuimen päätöksiä. Liikkeelle pantiin valeuutisia, joissa Arévalo leimattiin uruguaylaiseksi ja hänen oikeutensa asettua ehdolle kyseenalaistettiin. Todellisuudessa kyse oli siitä samasta poliittisesta vainosta, joka ajoi perheen maanpakoon. Montevideossa syntynyt Arévalo palasi Guatemalaan jo kuitenkin 15-vuotiaana lähes 50 vuotta sitten. Vasemmistoehdokas pyrittiin myös leimaamaan kylmän sodan hengessä ”kommunistiksi” ja ”castrochavistiksi” sekä ”globalistiksi”. Uushelluntalaiset seurakunnat kiersivät myös koteja kertomassa Siemenliikkeen ”hyökkäyksestä” perinteisiä kristillisiä perhearvoja vastaan.

Jo ennen vaalien avauskierrosta mayojen alkuperäiskansoihin kuuluva Thelma Cabrera Pérez de Sánchez (Movimiento para la Liberación de los Pueblos – MLP), Roberto Arzú García-Granados (Podemos) ja Carlos Pineda Sosa (Prosperidad Ciudadana) sekä Óscar Rodolfo Castañeda Rosales (Partido de Oportunidades y Desarrollo – PODER) hyllytettiin ulos kisasta. Koska Arévalo oli galluppien kaukaisella kahdeksannella sijalla hänen annettiin somistaa oikeistopuolueiden dominoimaa maisemaa. Olihan 19 parlamenttipuolueesta 15 kallellaan oikealle jo ennen vaaleja eivätkä vaalit muuttaneet sinällään kovin paljon puoluekentän oikeistolaisia voimasuhteita suoraan kongressin suhteen.

Hallitusvaltaa pitänyt yhdistynyt oikeisto alkoi toteuttaa Movimiento Semillaa vastaan käynnistetyn oikeuslaitoksen sodan strategiaa 30.6., kun yhdeksän puoluetta – mukaan lukien avauskierroksen voittanut UNE ja hallituspuolue Vamos – valittivat perustuslakituomioistuimeen vaalituomioistuimen (TSE) mukamas puolueellisesta toiminnasta ja vaativat äänestyslautakuntien tuloksien udelleen tarkastamista. Perustuslakituomioistuin (Corte de Constitucionalidad) vastasi 1.7. ja määräsi TSE:n sekä aluetason keskusvaalilautakunnat kutsumaan koolle uuden äänestyslippujen tarkistuskäsittelyn, jossa vain puolueiden valvojat olisivat oikeutettuja tekemään valituksia vaali- ja puoluelain mukaisesti. Näin ollen tulosten virallistaminen siirtyi. Tällä päätöksellä kyseinen tuomioistuin ei vain rikkonut vaalilain menettelyjä, vaan tuli keskeyttäneeksi myös tulosten virallistamisen, mikä oli suora hyökkäys vaaliviranomaisia ja guatemalalaisten poliittisia oikeuksia vastaan.

Tiistaina 4. heinäkuuta tarkastuslautakunnat aloittivat työnsä. Tuloksia verrattiin äänestyspaikkojen pöytäkirjoihin, mutta muutokset äänimäärässä jäivät vähäisiksi ja päätyivät monissa tapauksissa suosimaan Semillaa. 7. päivään mennessä tuomioistuimen toimeksianto oli täytetty ja tulokset olivat valmiita julkistettavaksi. Monet kansalliset ja kansainväliset toimijat kuten kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja alkuperäiskansojen johtajat sekä myös monet yrittäjät, Amerikan valtioiden järjestön (Organización de Estados Americanos – OEA) sekä EU:n vaalitarkkailijat pyysivät kunnioittamaan kansan tahtoa, tunnustamaan tulokset ja julkistamaan ne. Myös eri alojen kauppakamarit yhtyivät tähän vaatimukseen. Toisella laidalla vallankaappauksien riskiä lisäsi puolestaan vallan keskittyminen, pitihän yhä vallassa oleva mafia hallussaan samanaikaisesti oikeuslaitosta, eduskuntaa, ylintä toimeenpanovaltaa ja medioita, mikä teki poliittisesta kriisistä potentiaalisesti hyvin vaarallisen. Oikeisto kävi vielä kerran puolustamaan etuoikeuksiaan ja laittomuuksiaan autoritaarisen gangsterin elkein.

Hallituspuolue Vamoksen ehdokas Manuel Conde Orellana jäi vaalien kolmoseksi 10,4 prosentin kannatuksella. Siksi Arévalon syrjäyttäminen olisi tuonut Giammattein ryhmälle paikan vaalien toiselta kierrokselta. Muut puolueet olisivat myös mielellään jakaneet keskenään Siemenliikkeen 23 kansanedustajan tuolia. Kuitenkin kansa vastasi oikeusteitse yritettyyn vallankaappaukseen kaduilla ja uurnilla. Vaikka oikeustaisto jatkuu yhä myös vaalien jälkeen, tekee reilun 20 prosentin vaalivoitto poliittisen vainon yrityksistä voimattomia.

TSE julkaisi lopulta avauskierroksen tulokset. Movimiento Semilla pyysi jo tuolloin puolustamaan demokratiaa. Se sai ajettua perustuslakituomioistuimessa läpi ennaltaehkäisevän suojelupäätöksen, joka takasi sille koskemattomuuden ja täydet poliittiset oikeudet vaalien ajaksi. Kansalaisrekisterin johto hylkäsi 12.7. vaatimuksen Semillan toimivaltuuksien jäädyttämisestä, sillä vaalilaki estää puolueiden hylkäämismenettelyt vaaliprosessin aikana. Vielä 13.7. poliisiviranomaiset ryntäsivät Kansalaisrekisterin toimistoon. Asein varustellut ja kasvonsa peittäneet ”lainvalvojat” veivät Movimiento Semillan perustamisasiakirjat. Kuitenkin iltapäivällä Arévalon ryhmä sai väliaikaisen suojelumääräyksen tuomari Fredy Orellana Martínezin mielivaltaa vastaan. Suojelumääräys ei kuitenkaan sinällään estä syyttäjää (Ministerio Público) viemästä läpi tutkimuksiaan.

Jopa Torres, Arévalon kilpakumppani, meni sekaisin tapahtumien pyörteessä. Hänen näkemyksensä ovat olleet epäselviä ja hän jopa ilmoitti kampanjansa keskeyttämisestä, kunnes ratkaistaisiin se, ketä vastaan hän tulisi kampanjoimaan. Kansan syvissä riveissä kömpelö vaino kuitenkin vain vahvisti Arévalon asemaan vastarinnan äänenä.

Oikeuden jakajien hämärät taustat

Korkeimman oikeuden (Corte Suprema de Justicia) puheenjohtaja Silvia Valdés Quezada on tunnettu kytköksistään korruptoituneeseen poliittisiin eliittiin. Korkein oikeus salli kuitenkin lopulta vaalitulosten julkistamiseen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Guatemalan nykyhistoriassa, kun vaalituloksista kamppailtiin vielä kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. Perussa, missä poliittinen kriisi on vielä astetta syvempi, vuoden 2021 vaalituloksen virallistaminen kesti reilut 40 päivää. 11.7. kymmenet toimittajat odottivat vaalituomioistuin TSE:n tiedotustilaisuuden alkua useamman ylimääräisen tunnin. Aikataulu venyi ja tähän löytyi yhä politikointiin liittyviä syitä.

Opposition vainoajana kunnostautunut erikoissyyttäjä rankaisemattomuutta vastaan (Fiscalía Especial Contra la Impunidad – FECI) Rafael Curruchiche Cucul lähti vielä yhteen hyökkäykseen levittämällä videota Siemenliikkeen oletetusta korruptiosta. Hän kertoi Guatemalan departementin alimman asteen 7. tuomioistuimen jäädyttäneen syyttäjänviraston pyynnöstä Movimiento Semillan oikeudet toimia puolueena. Syyte perustui yhden ainoan henkilön rikosilmoitukseen hänen allekirjoituksensa väitetystä väärentämisestä. Kuitenkin syyte paisutettiin koskemaan viiden tuhannen hengen allekirjoitusten väärentämistä ja rahanpesua, koska väärennyksistä olisi mukamas maksettu asianosaisille pieni korvaus. Samojen väitteiden mukaan kuolleita henkilöitä olisi kirjattu puolueen kannatuskortteihin 12.

Syyte olisi toteutuessaan tarkoittanut sitä, ettei Semilla olisi voinut osallistua toisen kierroksen vaaleihin. Se olisi myös menettänyt kansanedustajansa. Tapausta käsitellyt tuomari Fredy Orellana hyväksyi syytteet vain tunteja ennen tulosten virallistamista ja antoi TSE:lle 24 tuntia aikaa puolueen kriminalisoimiseen. Erikoissyyttäjän toimisto teki kaksi ratsiaa TSE:n Kansalaisrekisteriin (Registro de Ciudadanos). 23.7 se ryntäsi Semillan päämajaan etsimään asiakirjoja puolueen perustamisesta vuonna 2018. Perustuslakituomioistuin määräsi kuitenkin Semillalle suojamenettelyn, mikä esti syyttäjän pyyntöä toteutumasta, koska se oli vastoin vaali- ja puoluelakia.

Yleinen valtakunnansyyttäjä (Fiscal General de la República de Guatemala) Consuelo Porras Argueta ja Curruchichen pomo on lajissaan ensimmäinen uudelleen valittu syyttäjä, sillä pian virkansa jättävä istuva presidentti Giammattei uusi 2022 Porraksen nelivuotisen mandaatin, joka alkoi jo hänen edeltäjänsä Jimmy Morales Cabreran kaudella 2018. Presidentin ja syyttäjän yhteistyö onkin ollut varsin saumatonta, vaikka kansaa se ei ole palvellut. Vääristynyt lain koura on karkottanut maasta viimeisen kuuden vuoden aikana ainakin 30 syyttäjää, tuomaria ja toimittajaa, jotta totuus erinäisten suojelua nauttivien rikollisten toiminnasta voitaisiin haudata.

Pakolaisten joukkoon lukeutuu FECI:n entinen johtaja Juan Francisco Sandoval Alfaro, Curruchichen edeltäjä, joka tutki erottamisensa aikaan heinäkuussa 2021 presidentti Giammattein Venäjä-kytköksiä. Ne liittyivät mattoon täynnä rahaa, joka olisi saatu eräältä venäläiseltä liikemieheltä vastineeksi Santo Tomás de Castillan sataman hallinnasta. Joka tapauksesta Sandoval näyttäytyi presidentin silmiin liian virkaintoiselta laillisuuden valvojalta. Sandovalia vastaan on jo annettu viisi pidätysmääräystä Curruchichen johtamien tutkimuksien vuoksi. Toinen vainon kohteeksi hallituksen korruptiota koskevan kirjoittelunsa vuoksi joutunut tunnettu vaikuttaja ja toimittaja, kolmen lehden perustajana kunnostautunut José Rubén Zamora Marroquín, vangittiin heinäkuun 2022 lopussa rahanpesusta syytettynä.

Curruchiche ja hänen pomonsa Consuelo Porras ovat myös hyökänneet niin ikään entisen yleisen syyttäjän Thelma Aldana Hernándezin kimppuun, joka on ollut Yhdysvalloista yli kolme vuotta, sillä hänellekin kirjattiin viisi pidätysmääräystä. Aldana on kuvaillut pakenevansa vuosina 2014–2018 johtamansa syyttäjänviraston vainoa. Tuona aikana hän tutki lukuisia korruptiotapauksia, jotka koskivat muun muassa Guatemalan entistä presidenttiä Otto Pérez Molinaa, joka on ollut vankilassa syyskuusta 2015 lähtien. Juuri Aldana paljasti nämä tapaukset yhteistyössä Guatemalan rankaisemattomuuden vastaisen kansainvälisen komission (Comisión Internacional Contra la Impunidad en Guatemala – CICIG) kanssa. Kyseessä on YK:n alainen organisaatio, joka toimi maassa vuosina 2007–2019, kunnes entinen presidentti Jimmy Morales päätti häätää sen pois. Komissio erehtyi tutkimaan häneen puolueensa (Frente de Convergencia Nacional – FCN-Nación) vuoden 2015 voitokkaiden vaalien rahoituksen laittomuuksia.

Nimenomaan pahamaineinen Curruchiche johti tuolloin vaalirikosten syyttäjänvirastoa (Fiscalía de Delitos Electorales), jonka oli määrä tutkia entisen presidentin poliittisen järjestön taustoja. Tutkimukset kuitenkin pysähtyivät ja prosessi ei johtanut mihinkään. Tämä sai tuolloin tuomari Erika Lorena Aifánin tuomitsemaan hänet vuonna 2019 virkavelvollisuuden rikkomisesta, hänelle kuulumattomien tehtävien anastamisesta ja vallan väärinkäytöstä. Tämä ei estänyt Consuelo Porrasta ylentämästä häntä FECI:n johtajaksi. Aifán taas joutui eroamaan maaliskuussa 2021 tuomarin tehtävistään 19 vuoden työskentelyn jälkeen ja lähti myös poliittiseksi pakolaiseksi Yhdysvaltoihin välttääkseen häneen kohdistettuja uhkauksia ja häirintää. El Faro julkaisi aikoinaan artikkelin tuomarin toimistoon tulleesta rikosilmoituksesta, jonka mukaan istuva presidentti Alejandro Giammattei olisi saanut vuoden 2009 vaaleihin 2,6 miljoonan dollarin lahjuksen silloiselta viestintäministeriltä José Luis Benito Ruizilta. Jos Giammattei olisi voittanut, hänen olisi tullut uusia vastineeksi Beniton pesti ministerinä.

Myös useat Sandovalin ja CICIG:in kanssa työskennelleet entiset syyttäjät ovat päätyneet vankilaan. Heidän joukkoonsa lukeutuu entinen FECI:n Quetzaltenangon alueellinen johtaja, Virginia Laparra Rivas, joka on ollut vangittuna helmikuusta 2022 lähtien. Hän joutui telkien taakse tehtyään neljä valitusta vuonna 2018 erään häntä tietovuodosta syyttäneen tuomarin huonoista virkakäytännöistä. Syytteet tätä tuomaria vastaan haudattiin ja poliitikot palkitsivat kyseisen Lesther Castellanos Rodasin kongressissa kidutuksen vastaisen asiamiehen (Relator Contra la Tortura) tehtävällä. Laparra sen sijaan tuomittiin viime vuoden joulukuussa neljäksi vuodeksi vankeuteen ”vallan väärinkäytöstä”. YK on kutsunut tuomiota ”mielivaltaiseksi”, sillä se perustuu Laparralle kuuluvien perusoikeuksien käyttämiseen.

Elokuussa 2021 FECI:n johtoon siirtynyt Curruchiche sisällytettiin viime vuonna Yhdysvaltain korruptoituneiden ja epädemokraattisten toimijoiden Engel-listalle (Lista Engel). Pohjoisen valtion ulkoministeriö syytti häntä ”korruptiotekojen tutkinnan estämisestä häiritsemällä korkean profiilin korruptiotapauksien etenemistä hallituksen virkamiehiä vastaan ja ilmeisen harhaanjohtavien valituksien tehtailemisesta FECI:n syyttäjiä, yksityisiä lakimiehiä ja CICIG:in jäseniä vastaan”. Niin ikään Consuelo Porras sai paikkansa tältä Keski-Amerikan korruptiolistalta vuonna 2021. Yhdysvallat syyttää häntä ”korruptioista, jota heikentää demokratiaa Guatemalassa”, mikä viittaa ”väärinkäytöksiä tutkineiden syyttäjien erottamiseen”. Kaikesta huolimatta Giammattei valitsi luottosisarensa uudelle neljän vuoden jatkokaudelle ja niinpä hänen toimikautensa päättyy vasta vuonna 2026. Mitä ilmeisemmin Porras tulee olemaan kivi Arévalon saappaissa ja haamu, joka pyrkii estämään oikeudenmukaisuuden toteutumista myös tulevaisuudessa.

Eläköön Arévalo jälleen niin kuin ennenkin

3. syyskuuta 1944 Bernardon isä Juan José Arévalo palasi Guatemalaan tehtyään suurimman osan akateemisesta koulutuksestaan ja ammatillisesta urastaan maan rajojen ulkopuolella. Saman vuoden kesäkuussa yliopisto-opiskelijoiden, opettajien ja työntekijöiden mielenosoitukset olivat saaneet aikaan diktaattori Jorge Ubico Castañedan eron 14 vuoden presidenttikauden jälkeen. Joulukuun vaalien lähestyessä vallankumoukselliset puolueet ehdottivat presidenttiehdokkaakseen Argentiinassa asuvaa Arévaloa.

Tuhannet ihmiset tulivat vastaanottamaan häntä La Auroran lentokentälle ja huusivat ”Eläköön Arévalo!”, ja hänet saatettiin kaupungin keskustaan. Arévalon puhe, hahmo ja ura tekivät hänestä hetimmiten suosikkiehdokkaan, joka sai koolle tuhansia ihmisiä tapahtumiinsa eri puolilla maata. Tämä puolestaan aiheutti kenraali Federico Ponce Vaidesin, kongressin nimittämän väliaikaisen presidentin, yrityksen pitää itsensä väkisin vallassa. Kansalaisten liikehdintä teki lopun tästä vajaan neljän kuukauden jaksosta aamunkoitteessa 20. lokakuuta 1944. Poncen hallitus kaatui ja vallankumoukselliset tahot ottivat haltuunsa Guatemalan johdon.

Vaalien ennalta määritettyä ajankohtaa noudatettiin. Räjähtävän kampanjan ja valtavan kansantuen jälkeen Arévalo nousi presidentiksi 85 prosentin äänimäärällä. Hänen uudistusmielinen ja vallankumouksellinen hallituksensa oli avainasemassa Guatemalan tuomisessa uudelle vuosisadalle. Koulutuksen, työläisten oikeuksien ja sosiaaliturvan parannukset ovat hänen poliittisen perintönsä keskiössä. Kuitenkin Presidentti Jacobo Árbenz Guzmánin syrjäyttämisen jälkeen kesäkuussa 1954 Arévalo joutui lähtemään maanpakoon.

Juan José Arévalosta tuli vuonna 1963 opposition keulakuva, sen jälkeen kun hän teki rohkean päätöksen palata salaa Guatemalaan ryhtyäkseen uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Vallassa olevat ryhmät olivat varmoja siitä, että jos Arévalo osallistuisi, hän voittaisi. Ne päättivät toteuttaa vallankaappauksen, joka aloitti autoritaarisen hallinnon kauden: poliittisia vastustajia ei vain estetty osallistumasta, vaan pahimmillaan heidät murhattiin tai he katosivat. Siitä lähtien ja useiden vuosien ajan ”¡Viva Arévalo!” -huuto merkitsi vastarintaa niin öiden varjoissa kuin kansanjuhlien kuumuudessa, se oli ääni sotilasdiktatuurin sortoa vastaan. Se tarkoitti vaihtoehtoa ja toisen tien mahdollisuutta. Nyt 79 vuotta lokakuun vallankumouksen ja 60 vuotta tuon sotilasvallankaappauksen jälkeen ”Eläköön Arévalo!” -huuto kuullaan jälleen Guatemalassa, sen kaduilla ja kodeissa.

Historiallinen vaalivoitto

Vuoden 2023 vaaleissa koettu Arévalo-ilmiö kohosi nopeasti koko maan halki pyyhkäisseeksi vastarinnaksi. Vaatimattoman määrän ihmisiä koonneet suorat kansalaisten tapaamiset kasvoivat massiiviksi ja hurmoshenkisiksi yleisötapahtumiksi. Puhe valtion vapauttamiseksi korruption kahleista puri. Kansa oli herännyt vaatimaan todellista poliittista muutosta. Korruptoitunut eliitti kauhistui, vajosi paniikkiin, vainosi oppositiota ja halusi kylvää vihaa valheillaan. Mafian vastaisku ei kuitenkaan kyennyt vaientamaan äänensä löytänyttä kansaa. Katujen tahto vyöryi uurnille eivätkä sitä pysäyttäneet virkavalta eivätkä oikeuslaitos.

Kymmenen jälkeen illalla Arévalo piti varapresidenttinsä kanssa medioille lyhyen puheen kiittäen kansalaisia luottamuksesta. Hän sanoi tulevansa hallitsemaan kaikki huomioiden. Myöskin oppositiolle hän lupasi työrauhan. Lehdistön kysymyksiin vastannut ja voiton tyynesti vastaanottanut Arévalo totesi:

– Tämä voitto ei ole meidän, se on teidän. Tämä voitto kuuluu Guatemalan kansalle, ja nyt tulemme taistelemaan yhdessä korruptiota vastaan.

– Jokaisen läsnä olevan perheen osallistuminen ja vaivannäkö on korvaamaton tosiasia. Lupaan kaikille niille ihmisille, jotka eivät voineet osallistua, että aiomme taistella hallituksessani teidän puolestanne.

Arévalo huomautti, että uurnien tahto on ”korruption loppu”, sillä Guatemalan kansa on ”valinnut muutoksen”. Uuden hallituksen on tarkoitus puuttua liian kauan Guatemalaa kiusanneisiin rakenteellisiin ongelmiin. Arávelo kävi ensimmäiset puhelinkeskustelut El Salvadorin ja Meksikon presidenttien kanssa. Yhteistyötä naapurimaiden kanssa tullaan lisäämään.

– Nyt taistelemme yhtenä Guatemalan kansana korruptiota vastaan. Otamme nöyrästi vastaan tämän voiton, jonka kansa on meille antanut. Riippumatta siitä, minkä vaihtoehdon olette valinneet, osallistuminen on demokratian puolustamista ja tänä historiallisena hetkenä se merkitsi rohkeaa tekoa jokaiselle äänensä antaneelle.

– Tiedämme, että meneillään on poliittista vainoa, jota harjoittavat korruptoituneet instituutiot sekä syyttäjät ja tuomarit. Ja tiedämme tämän jatkuvan. Haluamme ajatella tämän voiton mittaluokan tekevän selväksi sen, ettei yrityksiä vääristää vaaliprosessia tapahdu. Guatemalan kansa on puhunut kovaan ääneen.

Varapresidentiksi valittu tutkija Karin Herrera lupasi uuden hallituksen huolehtivan guatemalalaisista perheistä. Arévalo kertoi hallituksen suojelevan myös vastustajiaan:

– Annan tunnustusta Sandra Torresille, vastaehdokkaalleni näissä vaaleissa. Meillä on erilaisia lähestymistapoja politiikkaan, mutta takaamme hänelle ja hänen äänestäjilleen, että ”uuden kevään” hallitus tulee edistämään ja suojelemaan heidän kansalaisoikeuksiaan. Tietäkää, ettei teitä tulla jättämään huomiotta tai syrjimään ja että tästä päivästä lähtien tulemme tekemään työtä koko rakkaan maamme yhtenäisen hyvinvoinnin puolesta.

Arévalon vaalivoitto toi mukanaan yllättävän railon autoritaariseen politiikkaan, jossa kaikki todelliset vaihtoehdot pyritään tavanomaisesti sensuroimaan jo ennalta. Vuoden 2015 korruption vastaisista mielenilmauksista Movimiento Semilla on haastanut perinteisen politiikan, johon valtaosa kansasta on ollut pitkään jo lopen kyllästynyt. Sillä ei kuitenkaan ole ollut vaihtoehtoa, johon asettaa toivonsa. Siksi kyseessä on historiallinen tapahtuma ja kansanvallan voitto kyynisen oikeistolaisen eliitin hallintotavasta. Vaikka oikeisto pyrki hiljentämään vasemmistolaisen ehdokkaan ei se estänyt sitä syyttämästä samaan aikaan Arévaloa vaalivilpistä. Poliittinen ilmapiiri kiristyi äärimmilleen.

Vaali-iltana UNE:n ja ehdokas Torresin valtasivat täysi pimeys ja jäätävä hiljaisuus. Torres ei ole vieläkään kyennyt tunnustamaan tappiotaan. Hän on sen sijaan jatkanut aiheettomia syytöksiään vaalivilpistä ilman yhtäkään todistetta. 67-vuotias Torres jäi ilman presidentinvirkaa myös kolmannella yrityksellään. Hänen miehensä Álvaro Colom toimi presidenttinä 2008–2012, mutta Torres erosi hänestä 2011 kiertääkseen lakipykälää, joka kieltää presidentin perheenjäsenien ehdolle asettumisen. Colom kuoli tämän vuoden tammikuussa 71 vuoden ikäisenä.

Vuoden 2019 vaalien jälkeen, joissa Torres tuli toiseksi vuoden 2015 tapaan, presidenttiehdokas joutui pidätetyksi kampanjan rahoituksen epäselvyyksien vuoksi syyskuussa. Tammikuussa tuomio muuttui kodissa suoritettavaksi vankeudeksi. Kuitenkin marraskuun 2022 lopussa Torres vapautettiin vuoden 2015 liittyvistä rikossyytteistä kokonaan. Siinä missä Torres merkitsi huonon poliittisen kulttuurin jatkuvuutta, symbolisoi Arévalo todellisen muutoksen aikakautta ja koko poliittisen kentän ravistelua.

Vaali-illan tiedotustilaisuudessa vaalituomioistuimen (TSE) tuomari Gabriel Aguilera Bolaños pyysi puolueita “hyväksymään tulokset poliittisella kypsyydellä”. Hän korosti, että ”demokratian puolesta taisteleminen kannattaa” ja että ”sitä tulee suojella tulevia prosesseja silmällä pitäen”. Hänen mukaansa Guatemala osoitti olevansa ”edelleen lujittuva demokratia”.

Toivon siemeniä: tavoitteena reilumpi ja rehellisempi Guatemala

Guatemala on Keski-Amerikan suurin talous eikä sen 30,8 prosentin velka-aste ole kovin korkea. Se kuuluu vauraudeltaan maailman keskikastiin. Sen talous kasvoi viime vuonna 4,1 prosenttia ja tänäkin vuoden kasvuennuste lupaa vähintään 3,2 prosentin kasvua. Perinteisesti Guatemala kuuluu runsaista luonnonvaroistaan huolimatta Latinaisen Amerikan epätasa-arvoisimpien maiden joukkoon. Vuonna 2023 sen väestöstä noin 55 prosenttia elää köyhyydessä. Lisäksi 47 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Toisaalta infrastruktuurin ja peruspalveluiden kuten koulutuksen ja terveydenhuollon suhteen on kertynyt paljon sosiaalista velkaa etenkin, mitä tulee syrjäisimpien seutujen asukkaisiin. 19,8 prosenttia Guatemalan bruttokansantuotteesta riippuu suoraan Yhdysvalloissa asuvien siirtolaisten rahalähetyksistä.
Arévalo aikoo käydä korruption kimppuun. Tämä saattaa osoittautua yhteiskunnan eri sektoreita kuten työntekijöitä, opiskelijoita, alkuperäiskansoja, maanviljelijöitä, nuoria ja vähävaraisimpia yhdistäväksi tekijäksi. Vastapuolella uudistuksia voivat taas haluta jarruttaa osa yrittäjistä, armeijasta, kirkosta ja vanhasta poliittisesta eliitistä.

Arévalon huhtikuussa julkistama 35 sivun alustava hallitusohjelma pitää sisällään kymmenen strategista tavoitetta tai ”siementä” tulevaisuuden kirkastamiseksi. Ne lävistävä punainen lanka löytyy korruption kitkemisestä ja kehityksen vauhdittamisesta. Koulutusta halutaan parantaa muun muassa koulujen olosuhteita kohentamalla, opettajakoulutusta uudistamalla ja opintojen keskeyttämistä ehkäisemällä. Kulttuurikenttää taas pyritään elvyttämään historiallisesta perinnöstä ja kansalliskirjastosta huolehtimalla sekä taiteilijoiden työtä tukemalla ja virtuaalisia kulttuurikeskuksia luomalla. Terveyden suhteen tarkoitus on rakennuttaa syövän hoitoon erikoistunut sairaala. Toisaalta on tarkoitus ehostaa terveyskeskuksia, tarjota parempaa palvelua kyläyhteisöissä ja varmistaa kroonisten sairauksien hoitoon tarvittava lääkejakelu.

Asuntopolitiikkaa aiotaan sitäkin viedä eteenpäin takaamalla peruspalvelut vedestä viemäriverkkoon ja sähköstä sementtilattioihin. Työllisyyttä tullaan edistämään tarjoamalla väliaikaista työtä miljoonalle kansalaiselle. Esimerkiksi maanviljelijöitä aiotaan palkata niiden kuukausien ajaksi, kun viljelyä ei harjoiteta. Töitä on luvassa juurikin asuntorakentamisen, tieverkoston parantamisen ja metsien istuttamisen muodossa. Yhteiskunnallisen kehityksen ministeriön ohjelmia kuten kansaneläkettä ja vammaisavustuksia tullaan laajentamaan ja syventämään. Neljään ensimmäiseen vuoteen keskittyvä varhaiskasvatusjärjestelmä luodaan perheiden avuksi. Myös alle 5-vuotiaiden aliravitsemukseen ja elinolosuhteisiin puututaan omalla ohjelmalla (Protegiendo la Nueva Cosecha).

Tieverkostoa aiotaan parantaa panostamalla 500 kilometrin pituisiin pääteihin ja 1 820 kilometrin verran toissijaisiin teihin ja 1 500 kilometrin verran maaseudun tieyhteyksiin. Niin ikään satamiin ja lentokenttiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Pääkaupungin metropolialueelle rakennetaan ensimmäinen metrolinja. Myös tietoliikenneyhteyksien hajanaisuuden tai digikuilun aiheuttaman epätasa-arvon ja teknologian pariin pääsemisen esteitä puretaan. Julkista hallintoa, turvallisuudesta vastaavia instituutiota sekä siirtolaisia tukevia toimia on tarkoitus vahvistaa. Siemenliike esittää siirtymistä luonnonvaroja maaperästä ylös kiskovasta taloudesta uudistavaan ja puhtaaseen kiertotuotannolliseen malliin, mikä tarkoittaisi maaperän, vesien ja metsien elvyttämisen aloittamista sekä ympäristön puhtaanapitoon, vedenkäsittelyyn ja joukkoliikenteeseen sijoittamista.

Hallitusohjelma pitää sisällään joukon konkreettisia ehdotuksia kuten Ilmaiset lääkkeet, sähkön hinnan alentaminen, kansallinen innovaatiorahasto, maaseudun tuotantotuet, korkean tason päättäjien ja virkamiesten palkanalennukset, peruselintarvikkeiden hintojen kohtuullistaminen, ennaltaehkäisevä turvallisuusstrategia, enemmän ja paremmin läsnä olevat poliisivoimat, uudenlainen vankilajärjestelmä sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen.

Uusi yhteiskunnallinen sopimus keskittyy vahvistamaan kansakuntaa, sen kehitystä ja identiteettiä nimenomaan koulutuksen, terveyden, avustuksien ja ympäristöpolitiikan toisiaan täydentävistä lähestymistavoista käsin. Semilla haluaa tunnistaa vuoropuhelussa kansan ja päättäjien kanssa tärkeimmät teemat, jotka ovat välttämättömiä demokraattisen oikeusvaltion rakentamiseksi. Kehityksen konkretisoiminen vaatiikin parempaa infrastruktuuria ja palveluita sekä verojen keräämisen vahvistamista. Julkisen hallinnon on toimittava hyvin, jotta se voisi aidosti palvella kansan tarpeita.

74-vuotias kirjanpitäjä Roberto Álvarez äänesti kooltaan kolmasosaa Suomesta edustavan maan pääkaupunkiseudulla:

– Äänestin Arévaloa, koska hän on ainoa vaihtoehto, joka meillä on, Sandran äänestäminen on sitä samaa.

– Arévalo ei voi tehdä paljoa, koska korruptio juontaa siirtomaa-ajoista ja eikä sitä muuteta neljässä vuodessa, mutta hän voi panna alulle muutoksen ja luoda perustan.

47-vuotias Mauricio Armas kertoi antaneensa äänensä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin ehdokkaalle, johon hän uskoi. Näyttelijän ja maalarin töitä tekevä Armas pääkaupunki Ciudad de Guatemalasta (Nueva Guatemala de la Asunción) totesi:

– Minusta vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole yhteyksiä rikollisuuteen.

Jopa Amerikan valtioiden järjestö (Organización de Estados Americanos – OEA) ja pääsihteeri Luis Almagro Lemes vierailivat Guatemalassa ennen vaaleja ja tuomitsivat poliittisen vainon, joka kohdistui Siemenliikkeeseen. Myös Yhdysvallat piti oikeiston toimia ”diktaattorimaisina” ja tunnusti hetimmiten Arévalon vaalivoiton. Espanjankielisen CNN-verkoston Fernando López del Rincón lensi niin ikään hetimmiten vaalien jälkeisenä maanantaina haastattelemaan uutta presidenttiä, johon on tiettävästi kohdistunut myös tappouhkauksia. Tällä kertaa edes pohjoinen suurvalta ei näytä asettuvan kansanvallan tielle.

Naapurin ja muiden johtajien jaettu riemu

Meksikon presidentti Andrés Manuel Lopez Obrador soitti Arévalolle ja kiteytti juhlatunnelmat sosiaalisessa verkostossa, entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä.

– Onnittelen naapurikansaa ja veli Guatemalaa Bernardo Arévalon voitosta tasavallan presidentin vaalissa. Olen varma, että uudet humanismin ja oikeudenmukaisuuden ajat koittavat kaikille ja erityisesti Mesoamerikan suuren sivilisaation perillisille.

Bolivian entinen presidentti Evo Morales Ayma taas näki vasemmiston voiton edistävän alueellista yhdentymistä:

– Onnittelemme veli Bernardo Arévaloa demokraattisesta voitosta, sillä kansa valitsi hänet Guatemalan presidentiksi. Olemme varmoja, että hänen pasifistinen kutsumuksensa ja sitoutumisensa korruption torjuntaan ja vaatimattomimpien väestönosien puolustamiseen vahvistavat Keski-Amerikan yhdentymistä.

– Olkoon se uuden yhdentymisen ja rauhan kevään alku yhdistettynä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Jotakuinkin samoilla linjoilla oli myös Hondurasin presidentti Xiomara Castro Sarmiento:

– Tunnustukseni ja onnitteluni Bernardo Arévalolle, Guatemalan sisartasavallan presidentiksi valitulle. Olen varma, että Juan José Arévalon ja Francisco Morazánin muistoa kunnioittaen tulemme yhdistämään Keski-Amerikan kansat.

Kolumbian ensimmäinen vasemmistolainen valtiojohtaja Gustavo Petro Urrego liitti toisiinsa historiallisen viittauksen ja poliittisen arvomaailman:

– Onnittelen Bernardo Arévaloa. Guatemalan kansa puolustaa Jacobo Arbenzin perintöä ja sallii edistyksellisyyden vihdoin hallita maataan.
Kuubaa johtava sähköalan insinööri Miguel Díaz-Canel Bermúdez esitti toiveen maiden välien parantamisesta:

– Onnittelen Bernardo Arévaloa sydämellisesti Kuuban hallituksen ja kansan puolesta hänen valitsemisestaan Guatemalan presidentiksi. Toivotan ja ilmaisen hänelle halun jatkaa kahdenvälisten suhteiden kehittämistä maidemme kesken.

Meksikon presidentti kuvasi Arévaloa voittoa ”historialliseksi” ja puhui aiheesta tähän tapaan vaalien jälkeisen maanantaiaamun tiedotustilaisuudessaan:

– Olen erittäin iloinen, koska Bernardo Arévalo voitti vaalit Guatemalassa. Ja ilmaisen, toistan onnitteluni Guatemalan veljes-, naapurikansalle, koska kaikki aiempi tieto osoittaa Bernardo Arévalon olevan edistyksellinen mies, jolla on periaatteita, rehellinen ihminen, joka tulee hallitsemaan kaikkia silmällä pitäen, mutta olen varma, että hän kiinnittää erityistä huomiota köyhimpiin.

– Se oli poikkeuksellinen, ihmeellinen asia, jonka Guatemalan kansa ansaitsi monien vuosien kärsimyksen jälkeen. Olen siis hyvin onnellinen, koska he ovat naapureitamme, veljiämme. Eilen puhuin hänen kanssaan ja sovimme tapaavamme sen jälkeen, kun hänen valintansa presidentiksi virallistetaan. Tietysti meillä on monia aiheita keskusteltavana, jotta saamme aikaan yhteistyötä, jotta voimme auttaa toisiamme.

– Tuemme jo Guatemalaa kehitysohjelmilla, jotta ihmiset eivät joutuisi muuttamaan pois, jättämään kyliään, ja nyt sitäkin paremmalla syyllä, sillä olen varma, että Bernardo tulee tavoittelemaan lisää yhteistyötä taloudellisesti, sosiaalisesti.

– Heidän on syytä olla hyvin onnellisia. Se on historiaa, se on erittäin merkittävä teko. Ehkä se minimoidaan maailman uutisissa, mutta tämä historiallinen voitto on jotakin hyvin tärkeää, työtä tekevän kansan, suuren kulttuurin perillisten, guatemalalaisten ansaitsema voitto.

Edessä on neljän kuukauden taistelu

Maanantaina 28.8. TSE julisti päätöslauselmallaan 1659-2023 Arévalon virkaan valituksi presidentiksi. Vaalituloksista tehtiin virallisia vain pari tuntia sen jälkeen, kun Kansalaisrekisteri oli ensin jäädyttänyt Movimiento Semillan toimivaltuudet uudemman kerran. Aiempi perustuslakituomioistuimen päätös tilanteen rauhoittamiseksi vaalien ajaksi kumottiin ainakin näennäisesti. TSE:n alaisuudessa toimivan Kansalaisrekisterin johtaja Ramiro Muñoz Jordán, joka oli aiemmin vastustellut päätöksen läpiviemistä, joutui mitä ilmeisemmin poliittisen paineen alla ylittämään toimivaltuutensa eikä tiedottanut päätöksestä SRC-R-3207-2023 vaalituomioistuimen esimiehiään. Tarkoituksena on ollut aktivoida Fredy Orellanan lähes kolme viikkoa vaalien avauskierroksen jälkeen tekemä väliaikainen puolueen oikeudellisen aseman poisto oletettuihin puolueen perustamiseen mahdollisesti liittyviin väärennettyihin allekirjoituksiin vedoten.

Siemenliike on puolestaan tehnyt virallisen pyynnön uuden päätöksen hylkäämiseksi, mikä sai myönteisen vastauksen, sillä perustuslakituomioistuimen toimivaltuuksien jäädyttämisen laittomuutta koskeva suojelupäätös on voimassa 31.10. asti, jolloin vaalikausi virallisesti päättyy. Uusi päätös on laiton myös siksi, että vaalilain asema on perustuslaillinen eikä sitä voida kyseenalaistaa alemmista oikeusasteista käsin. Joka tapauksessa oikeuslaitosten välityksellä käytävä poliittinen taisto ei näytä vielä laantumisen merkkejä. France 24 on laatinut tiivistelmän vainon aikajanasta tapahtumineen.

Myös myönteisiä merkkejä on ilmassa. Istuva presidentti Giammattei on kutsunut koolle ensimmäisen vallanvaihdon kokouksen 4.9. 5.9. TSE taas luovutti vaalien voittajien valtakirjat. Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken onnitteli Arévaloa uudelleen virallisten tulosten julkistamisen johdosta ja lisäsi: ”Tulemme seisomaan varmoina Guatemalan demokratiaa heikentäviä yrityksiä vastaan.” myös OEA on pitänyt Siemenliikkeen toimivaltuuksien jupakkaa maanantain julkilausumassaan ”lain tulkinnan väärinkäytöksenä”.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä Arévalo piti yhdessä varapresidenttinsä kanssa tiedotustilaisuuden, jossa tuomittiin meneillään olevat vallankaappausyritykset ja pyydettiin kansaa puolustamaan vaaliuurnien tahtotilaa:

– Joukko korruptoituneita poliitikkoja ja virkamiehiä kieltäytyy hyväksymästä tätä tulosta. Vaikka yhtäältä muodolliset protokollat vallanvaihdon aloittamiseksi on pantu liikkeelle, he ovat käynnistäneet samanaikaisesti suunnitelman perustuslaillisen järjestyksen särkemiseksi ja demokratian romuttamiseksi.

– Nämä toimet muodostavat vallankaappauksen, jota edistävät ne instituutiot, joiden pitäisi taata oikeuden toteutuminen maassamme, yleinen syyttäjä Consuelo Porras, syyttäjä Rafael Curruchiche ja rikosasioiden seitsemännen tuomioistuimen tuomari Fredy Orellana sekä kongressin puheenjohtajisto, kuten myös muut korruptoituneet ja demokratian vastaiset toimijat.

– Näemme meneillään olevan vallankaappauksen, jossa oikeuskoneistoa käytetään rikkomaan oikeutta vastaan, 20.8. vapaasti ilmaistua kansantahtoa pidetään pilkkana.

– Pyydän meitä yhdistämään voimamme lyödäksemme nämä vallankaappausjoukot, jotka aikovat pitää meidät korruption, rankaisemattomuuden ja köyhyyden vankeina. Puolustakaamme pyhintä poliittista oikeuttamme ja vapaiden ihmisten parasta asetta: annettuja ääniä.

30. 8. Guatemalan kongressin johtoryhmä päätti olla tunnustamatta Siemenliikkeen olemassaoloa, mikä tarkoittaa sitä, etteivät Movimiento Semillan edustajat voi johtaa valiokuntia, osallistua lainsäätämisen agendan tai lakiesitysten valmisteluun tai palkata avustajia. Semillan edustajat puolestaan tekivät kongressin johdon vallan väärinkäytöstä valituksen perustuslakituomioistuimeen.

Arévalon pyyntöön myös vastattiin, sillä pääkaupungissa ja Cobánissa järjestettiin 2.9. ensimmäiset rauhanomaiset mielenilmaukset poliittisen mafian vallankaappausyrityksiä vastaan. Porrasin ja Curruchichen välitöntä eroa vaativaan kansalaisten keräämään adressiin on siihenkin kertynyt tiettävästi jo 100 000 nimeä.

Kuolemattoman chileläisen runoilijan Pablo Nerudan sanoin ”he voivat leikata kaikki kukat, mutta he eivät voi pysäyttää kevään tuloa”. Uusi valtiojohtaja, tasavallan historian 52. presidentti, Bernardo Arévalo aloittaa nelivuotisen kautensa 14.1.2024. Sitä ennen edessä on vielä neljä pitkää kuukautta. Kansan tahtoa ei voi kuitenkaan pysäyttää. ¡Viva Arévalo!

Teksti: Sami Tapio Tenoch Laaksonen

Lähteet: Canal Once, El País, Prensa Libre, CNN Español, BBC News Mundo, The San Diego Union-Tribune, France 24, Confidencial, Diario Sur, Nueva Sociedad, Los Angeles Times, El Mundo, TeleSUR, Página Oficial Andrés Manuel López Obrador, etc.