Lula da Silva palauttaa Brasilian raiteilleen

Kokenut ja arvostettu poliitikko Luiz Inácio Lula da Silva voitti lokakuun viimeisen sunnuntain toisen kierroksen vaalit 60,3 miljoonan ja 50,9 prosentin äänipotilla, joka lopetti Jair Bolsonaron autoritarismin ja rasismin sekä laajamittaisten ympäristötuhojen kauden, vaikka äärioikeiston ja evankelisen uskontokunnan ehdokas sai yhä tuntuvan 49,1 prosentin ja 58,2 miljoonan äänen kannatuksen. Vuoden 2023 ensimmäisenä päivänä Lula vihittiin presidentin nelivuotiseen virkaan kolmannen kerran Brasilian pääkaupungissa. Ensiksi Lula vannoi virkavalansa senaatin ja koko kongressin puheenjohtajana toimivalle Rodrigo Pachecolle ja piti 15:15 alkaneen puheen sekä siirtyi sitten hallituspalatsiin, jossa 33-vuotias afrobrasilialainen pahvinkerääjä Aline Sousa pujotti hänelle presidentin nauhan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1985, kun väistyvä presidentti ei osallistu vallanvaihtoon. Bolsonaro lähti perjantaina Orlandoon, Floridaan, jossa hän oleskelee seuraavan kuukauden. Vuoden 2022 asti maata muodollisesti hallinnut äärioikeiston edustaja jätti myös perinteisen uuden vuoden puheen varapresidentti Hamilton Mouraon kontolle. Yrittäjä George Washington de Oliveira Sousa yritti räjäyttää pommin pääkaupunki Brasílian lentokentällä edellisen viikon lauantaina, mikä kiristi turvatoimet äärimmilleen. Runsas väkijoukko ja kahdessa osassa ennen virkaanastujaisia sekä niiden jälkeen vietetty Tulevaisuusfestari (Festival do Futuro) pitivät ilmapiirin kuitenkin hyvänä. Musiikkia kuultiin päivän mittaan yli 60 eri artistilta.

Lulan 37 ministerin kokoonpano julkistettiin kahdessa erässä ja valmista tuli torstaina 29.12. Ministerineuvostoon kuuluu 11 naista, mikä on uusi ennätys Brasiliassa. Vuonna 1980 perustettu Työntekiijöiden puolue (PT) saa haltuunsa kymmenen salkkua, mutta voiton takaajina toimineet keskustalaiset União Brasil, Partido Social Democrático (PSD) ja Movimento Democrático Brasileiro (MDB) saavat kukin haltuunsa kolmen ministerin pestin. Liittolaiset Partido Democrático Trabalhista (PDT), Partido Socialista Brasileiro (PSB), Partido Comunista do Brasil (PCdoB), Partido Socialismo e Liberdade (PSOL) ja Rede Sustentabilidade saivat kukin yhden ministerin paikan. Kaikkiaan mukana talkoissa on siis yhdeksän puoluetta. Ainakin 11 hallituksen jäsentä taas ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Lulan oma puolue ja sen kolme tärkeintä liittolaista voivat saada kongressin alahuoneessa jopa 260 paikan niukan enemmistön pienimpien ryhmien strategisesti tärkeällä tuella. Alahuoneessa on 513 edustajaa ja ylähuoneessa 81. Senaatissa voidaan niin ikään saada kokoon noin 42 paikan enemmistö.

Marina Silvasta, joka toimi Lulan ympäristöministerinä jo 2003–2008, tulee jälleen saman alan ministeri. Kansainvälisesti tunnettu ekologisti on “paras nimi ympäristöhallintoon”, toteaa Brasilian Ilmasto-observatorio (Observatório do Clima). Acren osavaltiosta kotoisin oleva Silva koki jo lapsena omakohtaisesti sen, miten laiton kaivostoiminta voi aiheuttaa elohopeamyrkytyksen. Simone Tebet (MDB), joka tuli presidenttikisassa kolmanneksi, puolestaan ottaa hoitaakseen suunnittelu- ja budjettiministeriön tehtävät. Kansanedustajaksi aiemmin valittu Sônia Guajajara taas nousee uuden alkuperäiskansojen oman ministeriön johtoon. Amazonin aktivisti on saanut tunnustusta työstään kuun muassa Time-lehdeltä ja nyt hän saa osoittaa kykynsä alkuperäiskansojen oikeuksien puolustajana. Lulan kahdessa aiemmassa hallituksessa opetusministerinä toiminut 59-vuotias Fernando Haddad ottaa vastuulleen valtiovarainministerin pestin. Haddad oli PT:n presidenttiehdokas 2018, toimi São Paulon kaupunginjohtajana 2013–2016, mutta hävisi samaa nimeä kantavan osavaltion kuvernöörin toisen kierroksen vaalin. Lulan varapresidentti Geraldo Alckmin, vanha PT:n kilpakumppani ja nykyinen liittolainen, nousee hallituksen toiseksi tärkeimmän paikan lisäksi myös kehitys-, teollisuus- ja ulkomaankauppakauppaministeriksi. São Paulon kuvernöörinä kolmen kauden ajan toiminut lääkäri on ehtinyt kuulua neljään eri puolueeseen poliittisen uransa aikana. Filosofi ja oikeustieteen tohtori Silvio Almeida on uuden hallituksen afrobrasilialaiset kasvot ihmisoikeusministerinä. Sukupolvensa valovoimaisimpiin ajattelijoihin lukeutuva Almeida on kirjoittanut rakenteellisesta rasismista, jota hän pääsee nyt kitkemään hallituksesta käsin. Ekonomisti Rui Costasta, joka omaa ay-liikkeen taustan ja kuuluu PT:n perustajajäseniin kahdesti kuvernöörinä hallitsemassaan Bahiassa, tulee hallituksen pääministeri, joka vastaa ministeriöiden harjoittaman hallinnon koordinoinnista.

Puoli kuuden aikaan iltapäivällä kansallisen kongressin (Congresso Nacional do Brasil) senaatin salissa ja hallituspalatsissa puhunut Lula da Silva, jota Barrack Obama kutsui aikanaan ”maailman suosituimmaksi poliitikoksi”, aloitti noin 120 maan lähetystöjen tervehtimisen. Ensimmäisten joukossa uutta presidenttiä onnitteli Lulan hyvä ystävä Alberto Fernández Pérez, jonka kanssa Lula kokoontuu heti 2.1. Lulan ensimmäinen valtiovierailu kohdistuu niin ikään naapurivaltio Argentiinaan 23.1. Lula nähtiin myös lämpimässä vuorovaikutuksessa Kolumbian presidentin Gustavo Petro Urregon, Chilen presidentin Gabriel Boric Fontin ja Bolivian presidentin Luis Arce Catacoran kanssa. Meksikon presidenttiä Andrés Manuel López Obradoria tilaisuudessa edusti hänen vaimonsa Beatriz Gutiérrez Müller ja ulkoministeri Marcelo Ebrard Casaubón. Erityishuomion keräsi Uruguayn entinen presidentti, itsekin vankilan vainot läpikäynyt Lulan taistelutoveri José ”Pepe” Mujica Cordano. Myös Bolivian entinen presidentti Evo Morales Ayma oli läsnä pääkaupunki Brasílian tilaisuudessa. Paikalla nähtiin kaikkiaan noin 20 valtiojohtajaa, mukaan lukien Ecuadorin, Hondurasin, Uruguayn ja Paraguayn sekä myös Portugalin sekä Saksan presidentit että Espanjan kuningas. Kiina ja Kuuba olivat läsnä ja vallankaappausta elävää Perua edusti ministerineuvoston puheenjohtaja. Cabo Verdestä paikalla oli pääministeri José Maria Pereira Neves. Paikalla olivat myös Angolan, Guyanan, kolmen eri Guinean presidentit, Surinamen, Itä-Timorin ja Zimbabwen ylin johto.

Taistelu tasa-arvoisesta tulevaisuudesta

Selväsanaisessa ja tiiviissä 31 minuutin puheessaan senaatissa metallityöntekijöiden ammattiliitosta poliitikon uransa yli 50 vuotta sitten aloittanut Lula da Silva teki selväksi, että kansakunnan tuhoamisen ja leireihin jakamisen projekti on päättänyt. Vuosina 2003–2010 hallinnut ja oikeiston kostotoimenpiteenä vankilan läpikäynyt Lula ei maininnut edeltäjäänsä kertaakaan nimeltä, mutta tuomitsi hänen tekemänsä politiikan, mukaan lukien pandemian hoidon, sademetsän tuhoamisen ja kasvaneen epätasa-arvon sekä siviilien aseistamisen. Lula korosti, ettei Brasilia tule enää hävittämään trooppisia metsiä, sillä jo viljeltävät 30 miljoonaa hehtaaria riittävät sen maa- ja karjatalouden tarpeisiin. Tavoitteena on vahvistaa julkista koulutusta ja terveydenhoitoa sekä taata kaikille brasilialaisille ruoka kolmesti päivässä. Lähes 700 000 henkeä vaatineen koronaviruspandemian tapahtumista Lula pyysi rikostutkintaa. Vaikka Lulan sananpainot olivat teräviä, puheesta ei välittynyt vihaa. Tunnelma oli toiveikas, myönteinen ja tulevaisuuteen tähtäävä. Brasilian on tarkoitus jatkossa vahvistaa Latinalaisen Amerikan keskinäistä yhteistyötä ja avautua suhteissaan muuhunkin maailmaan. Saksa on ilmoittanut maksavansa Brasilialle 35 miljoonaa euroa tulevina kuukausina Amazonin sademetsän rahastoon, jonka toiminta hyytyi Bolsonaron kaudella.

Lula vannoi demokratian nimeen, painotti avustuksia pienille ja keskisuurille yrityksille sekä sanoi hallitsevansa kaikkien yhteiskunnan sektorien hyväksi. Resepti on tuttu Lulan edellisiltä kausilta, rakentavaan vuoropuheluun ja täysiin kansalaisoikeuksiin uskova hallitus tulee työskentelemään väsymättömästi seuraavien neljän vuoden ajan, kunnes tietoisen kansan tarpeet on tyydytetty ja se on tehty jälleen onnelliseksi. Hallitus on sen valinneen kansan renki. Lula aikoo kunnioittaa tätä luottamusta ja kolmatta mahdollisuutta hallita Brasiliaa, jonka kansa on hänelle suonut vain muutama päivä Työntekijöiden puolueen (Partido dos Trabalhadores) perustajajäsenen 77. syntymäpäivän jälkeen. Synkät pilvitaivaat on pyyhitty pois ja uusi aamunkoitto, uusi aikakausi on alkanut Lulan kauan odotetun kolmannen kauden myötä.

Planalton hallituspalatsin (Palácio do Planalto) edustalla Lula sai ylleen presidentillisen nauhan alkuperäiskansojen ja eri yhteiskunnan osien edustajilta. Lula halasi afrobrasilialaista poikaa koko kansallishymnin ajan, mikä lähetti vahvan rasismin vastaisen viestin kansakunnalle. Paikalla olivat myös feministien ja seksuaalivähemmistöjen edustajat. Lula marssi sisään palatsiin kyynel silmänurkassaan. Sitten oli tullut jälleen 36 miljoonaa ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä ylös nostaneen ja yli 500 päivää poliittisena vankina istuneen Lulan vuoro puhua toistamiseen, tällä kertaa 28 minuutin verran. Hän kiitti kansaa poliittisen väkivallan kestämisestä, tuesta kampanjassa ja saapumisesta vallanvaihdon seremoniaan. Ei ole kahta Brasiliaa, kaikki ovat brasilialaisia ja uusi hallitus tulee työskentelemään kaikkien hyväksi. Uusi kevät on saapunut. Lula sanoi lukeneensa hiljattain virkaanastujaispuheensa vuodelta 2003. Silloinkin keskiössä oli nälän poistaminen ja tasa-arvo edistäminen. Tehty työ tuhottiin, joten nyt 20 vuotta myöhemmin tavoitteet ovat pitkälti samoja: epätasa-arvo ei mahdollista maan kokonaisvaltaista kehitystä. Velka kansalle on maksettava. Todellinen voima lepää kansan onnellisuudessa. Viime vuosina äidit palasivat kaduille etsimään elantoaan roskakasoista, lapset kerjäsivät… Sitten Lula puhkesi itkuun yrittäessään lukea virkettä ”ihmiset jonottivat luunpaloja” ja puhe keskeytyi hetkeksi. Sillä välin yli 300 000 hengen Kolmen vallan aukiolle (Praça dos Três Poderes) kokoontunut punainen meri huusi hänen nimeään.

Ei ole oikeutettua, että viidellä prosentilla on sama määrä tuloja kuin 95 prosentilla väestöstä tai että kuudella rikkaimmalla ihmisellä on yhtä paljon omaisuutta kuin 100 miljoonalla köyhimmällä brasilialaisella. Orjuuden perintö haudataan ja etnisyyden tasa-arvoministeriö perustetaan. Niin ikään luodaan omat ministeriöt alkuperäiskansoille ja naisten oikeuksille. Brasiliasta on tulossa solidaarinen maa, joka ojentaa kaikille kätensä eikä jätä ketään jälkeensä. Lula kertaa nopeasti poliittisen perintönsä, köyhyyden vastaisen taistelun ja Brasilian nousemisen maailman kuudenneksi suurimmaksi taloudeksi. Hän mainitsee muun muassa yli 20 miljoonaa aiemmilla hallituskausillaan luotua työpaikkaa. Niin ikään koulutus ja terveydenhoito avattiin kaikille taustasta tai tulotasosta riippumatta. Maataloudessa tuettiin pienviljelijöitä ja Amazonin metsäkatoa vähennettiin 80 prosentilla. Budjetti oli jatkuvasti ylijäämäinen ja velka vähennettiin puoleen. Paljon siitä, mitä rakensimme 13 vuodessa tuhottiin puolet lyhyemmässä ajassa vuodesta 2016, kun Dilma Rousseff syrjäytettiin vallankaappauksella. 33 miljoonaa ihmistä näkee jälleen nälkää päivittäin ja jopa 125 miljoonaa jossain muodossa. Kansa joutui kansanmurhan kohteeksi, rasistiset viharikokset kasvoivat, naismurhat ylsivät ennätystasolle ja alkuperäiskansoja vainottiin. Rahaa ei tuntunut olevan mihinkään, vallitsi kaaos. Brasilia eli yhtä pahimmista painajaisistaan. Kuitenkin kansa lopetti vaaleissa kärsimyksensä. Aseinamme paremman tulevaisuuden rakentamisessa tulevat olemaan totuus, toivo ja rakkaus.

– Millään muulla maalla ei ole samoja edellytyksiä nousta ympäristön suurvallaksi kuin Brasilialla, biotalouden luovuudesta ja sosiobiodiversiteettihankkeista lähtien. Aiomme aloittaa energiasiirtymän ja ekologisen muutoksen kohti kestävää maataloutta ja kaivostoimintaa, kohti vahvempaa perheiden maataloutta ja vihreämpää teollisuutta.

– Tavoitteemme on saavuttaa nollataso Amazonin metsien hävittämisen suhteen ja nollataso kasvihuonekaasupäästöjen suhteen, sähköistämällä ja kannustamalla huonontuneiden laidunmaiden uusiokäyttöön. Brasilian ei tarvitse hakata metsiä säilyttääkseen ja laajentaakseen strategisia maatalouden alueitaan.

– Tulemme edistämään maiden vaurautta, vapautta ja mahdollisuutta luoda, istuttaa ja korjata sato, jotka ovat jatkossakin tavoitteemme. Emme voi kuitenkaan hyväksyä maankäyttöä ilman lakia. Emme tule suvaitsemaan pieniin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, metsien hävittämistä ja ympäristön saastumista, jotka ovat jo aiheuttaneet niin paljon vahinkoa tälle maalle.

– Tämä on yksi syy, mutta ei ainoa, alkuperäiskansojen ministeriön perustamiseen. Ketkään eivät tunne metsiämme paremmin tai osaa puolustaa niitä paremmin kuin he, jotka ovat olleet täällä ammoisista ajoista lähtien. Jokainen merkitty maa on uusi ympäristönsuojelualue. Meidän on kunnioitettava näitä brasilialaisia miehiä ja naisia, joille meillä on historiallinen velka maksettavana. Kumoamme kaikki alkuperäiskansoja kohtaan tehdyt epäoikeudenmukaisuudet.

– Viime vuosina olemme epäilemättä kokeneet yhden historiamme pahimmista ajanjaksoista, varjojen, epävarmuuden ja suuren kärsimyksen aikakauden. Mutta tuo painajainen päättyi ylimmän vallankäyttäjän ääniin, tärkeimpiin vaaleihin sitten maan uudelleen demokratisoitumisen. Nuo vaalit osoittivat Brasilian kansan sitoutumisen demokratiaan ja sen instituutioihin.

– Kyseinen kansanvallan poikkeuksellinen voitto pakottaa meidät katsomaan eteenpäin ja unohtamaan erimielisyytemme, jotka ovat paljon pienempiä kuin se, mikä yhdistää meitä ikuisesti: rakkaus Brasiliaan ja horjumaton usko kansaamme. Nyt on aika sytyttää uudelleen toivon, solidaarisuuden ja rakkauden liekki muita kohtaan. Mutta voimme todella rakentaa uudelleen ja muuttaa tämän maan vain, jos taistelemme kaikin voimin kaikkea sitä vastaan, mikä tekee siitä niin epätasa-arvoisen.

– Tätä tehtävää ei voida jättää yhdelle presidentille tai edes yhdelle hallitukselle. On kiireellistä ja välttämätöntä muodostaa laaja koko yhteiskunnan lävistävä rintama eriarvoisuutta vastaan. On yhtenäisyyden ja jälleenrakennuksen aika. Tästä syystä esitän tämän kehotuksen kaikille brasilialaisille, jotka haluavat oikeudenmukaisemman, solidaarisemman ja demokraattisemman Brasilian: liittykää joukkoomme eriarvoisuutta vastaan käytävään suureen ponnisteluun.

– Haluan lopettaa pyytämällä jokaiselta teistä: olkoon tämän päivän ilo huomisen ja kaikkien tulevien päivien taisteluiden raaka-aineena. Taistellessamme Brasilian edun puolesta tulemme käyttämään aseita, joita vastustajamme pelkäävät eniten: totuutta, joka selätti valheet; toivoa, joka voitti pelon; ja rakkautta, joka murskasi vihan.

Heti presidentiksi noustuaan Lula kirjoitti liudan asetuksia, yhteensä 13, jotka kiristävät asepolitiikkaa, parantavat maailman keuhkoina toimivan sademetsän suojelua muun muassa sallimalla lahjoitukset 2008 perustettuun Amazonin erityisrahastoon (Fundo Amazônia) – jossa on 600 miljoonan dollarin varannot, kieltämällä kaivostoiminnan alkuperäiskansojen asuttamilla mailla sekä luomalla ministeriöiden välisen komission ympäristöpolitiikan muuttamiseksi. Läpinäkyvyyttä lisätään tutkimalla läpikotaisin edeltäjän omien toimiensa peittelemiseksi määrittelemä sadan vuoden salassapitovelvollisuus. Lisäksi Lula vahvisti kahdeksaa valtionyhtiötä lopettamalla niiden yksityistämisen ja nosti Bolsa Familia -avustusohjelman tukisummia.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: C5N, Página 12, Telam, El País, La Nación, France 24,etc.

Advertisement

Lula kolmatta kertaa presidentiksi – barbaria on torjuttu

Vaaleja edeltäneenä torstaina 77 vuotta täyttänyt Luiz Inácio Lula da Silva on ylittänyt 60 miljoonan äänen rajapyykin, mihin yksikään aiempi ehdokas ei ole yltänyt. Toisaalta vaalit olivat poikkeuksellisen tasaväkiset. Poliittisesta ajojahdista selvinnyt Lula valittiin nyt kolmannelle nelivuotiskaudelle. Vuosien 2002 ja 2006 vaalien toisella kierroksella Lula keräsi 52,8 ja 58,3 miljoonaa ääntä. Nyt 60,3 miljoonaa tuenilmaisua riitti voittoon reilun 2,1 miljoonan äänen marginaalilla. Kisa oli galluppien arvioita tiukempi ja Jair Bolsonaro teki myös hyvän tuloksen vaaliuurnilla 58,2 miljoonalla äänellään. Vuoden 2018 presidentinvaalien toisella kierroksella Bolsonaron äänisaalis oli 57,8 miljoonaa. Bolsonaro käytti häikäilemättä valtiokoneistoa hyväkseen, mutta se ei riittänyt kuin toiseen sijaan. Istuva presidentti ei tunnustanut kilpakumppaninsa paremmuutta eikä ole onnitellut häntä virallisesti, mutta kaksi kuukautta kestävä vallansiirto saatiin käyntiin 3.11. Hänestä tuli ensimmäinen presidentti Brasilian diktatuurin 1964–1985 jälkeen, joka ei tule uudelleen valituksi virkaansa, sillä myös Lulan kautta edeltänyt Fernando Henrique Cardoso (PSDB) voitti vaalit kahdesti 1994 ja 1998.

Prosenteiksi muutettuna muutosvoimaisen vasemmiston ja äärioikeiston eroksi tuli 1,8 prosenttiyksikköä. Lulan puolesta uurnilla taisteli 50,9 prosenttiyksikköä ja istuvaa presidenttiä Bolsonaroa kannatti 49,1 prosenttia. Avauskierroksen tavoin maa jakautuu kahtia vasemmistolaiseen pohjoiseen ja eteläiseen oikeistoon. Äänestysprosentti kasvoi 0,4 prosentilla ja oli toisella kierroksella 79,4. Tämä lukema asettaa Brasilian ansaitusti maailman vahvimpien demokratioiden joukkoon. Hyväksyttyjä ääniä annettiin noin 118,4 miljoonaa. Hylättyjä ääniä taas kertyi reilut 3,9 miljoonaa ja tyhjiäkin lähes 1,8 miljoonaa.

Vasemmisto riemuitsi Lulan paluusta

Ranskan presidentinvaalien kolmonen Jean-Luc Mélenchon kommentoi Brasilian presidentinvaalien tulosta ironiseen sävyyn:

− Lulan voitto, kansan voitto! Aikana, jolloin pimeä petollisuus valtaa jalansijaa Euroopassa, Brasilia puhuu maailmalle: kyllä, toinen oikeudenmukaisuuden ja keskinäisen avun maailma on mahdollinen.

Brittiläinen entinen sikäläisen työväenpuolueen johtaja ja kansanedustaja Jeremy Corbyn iloitsi rapakon takaisista tapahtumista:

− Onnittelut Lulalle Brasilian historiallisten vaalien voitosta. Tämä on voitto sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle, alkuperäiskansojen oikeuksille ja ihmiskunnan tulevaisuudelle. Maailmanlaajuinen taistelu tasa-arvon, demokratian ja rauhan puolesta jatkuu. Lulan voitto todistaa, että yhdessä voimme voittaa.

Cristina Fernández de Kirchner, Argentiinan entinen presidentti ja nykyinen varapresidentti, muisteli hyvien aikojen paluuta tähän tapaan:

− Tänään enemmän kuin koskaan, rakkautta ja paljon onnea. Kiitos Brasilian kansa. Kiitos toveri Lula ilon ja toivon takaisin tuomisesta meidän Etelä-Amerikkaamme.

Xiomara Castro de Zelaya kiitti Hondurasin saamasta tuesta ja loi katseen tulevaan:

− Onnittelut Lula, Hondurasin kamppailun (2009) solidaarinen ystävä, joka kohtasi historian konservatiivisimmat voimat ja on voittanut ne yhdessä Brasilian kansan kanssa. Latinalainen Amerikka syntyy uudelleen todellisen humanistisen muutos- ja vapautumisprosessin toivosta.

Aikoinaan Lulan kanssa maailmaa muuttanut Bolivian entinen presidentti Evo Morales Ayma luonnehti vasemmiston merkittävää voittoa:

− Onnittelut sieluveli Lula valinnasta Brasilian presidentiksi kolmannen kerran. Olemme varmoja, että hän palaa työskentelemään köyhimpien hyväksi ja palauttaa maansa arvokkuuden ja suvereniteetin sen ulkosuhteissa. Suuri isänmaa halaa sinua veli!

− Hänen kokemuksensa julkisesta hallinnosta ja poliittisesta toiminnasta antaa meille toivoa todellisesta yhdentymis- ja vapautumisprosessista.

Perun presidenttinä vallankaappausyritykset toistaiseksi välttänyt Pedro Castillo Terrones vetosi niin ikään naapurivaltioiden yhtenäisyyden puolesta:

− Peru onnittelee Brasilian presidentiksi valittua kumppani Lulaa, työläistä, ammattiyhdistysaktivistia, taistelijaa. Hänen voittonsa on perustavanlaatuinen Latinalaisen Amerikan yhtenäisyyden ja suuren kotimaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi.

Oman presidenttikautensa vauhdilla ja voimalla – muun muassa laaja maareformi, kunnianhimoinen verouudistus – käynnistänyt Kolumbian presidentti Gustavo Petro Urrego tiivisti tunnelatauksensa näihin sanoihin:

− Eläköön Lula.

− Saakoon Brasilia Latinalaisen Amerikan valon loistamaan. Jotkut sanovat, ettei fasismia ole olemassa. Se on meissä jokaisessa. Se pysäytetään sisältä ja ulkopuolelta. Jos haluamme ihmiskunnalle lisää elinpäiviä, fasismi on pysäytettävä.

Argentiinan valtiojohtaja Alberto Fernández Pérez riemuitsi Brasilian vaalituloksesta ja riensi tapaamaan tulevaa presidenttiä heti vaalien jälkeisenä maanantaina:

− Onnittelut Lula! Sinun voittosi avaa uuden ajan Latinalaisen Amerikan historialle. Toivon ja tulevaisuuden ajan, joka alkaa tänään. Täällä sinulla on kumppani, jonka kanssa voit työskennellä ja haaveilla suuria kansojemme hyvästä elämästä.

Bolivian presidentti Luis “Lucho” Arce Catacora näki Brasilian valinnan koko maanosan voittona:

− Onnittelut veli Lula, Brasilian presidentiksi valittu! Sinun voittosi vahvistaa kansanvaltaa ja Latinalaisen Amerikan yhdentymistä. Olemme varmoja, että tulet johdattamaan Brasilian kansan rauhan, edistyksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tielle. Jallalla Brasilia!

YK:ssa jo 30. saarron vastaisen päätöslauselman saavuttanut ihmiskunnan parhaiden pyrkimyksien puolella lannistumatta seisovan Kuuban saarivaltion presidentti Miguel Díaz-Canel Bermúdez koki jaetun voiton harppaukseksi oikeaan suuntaan:

− Arvostettu veli Lula, onnittelen sinua Kuuban hallituksen ja kansan nimissä, juhlimme suurta voittoasi yhtenäisyyden, rauhan ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian integraation hyväksi. Voit aina luottaa Kuubaan.

Nicolás Maduro Moros Venezuelasta yhtyi onnittelijoiden kuoroon:

− Juhlimme brasilialaisen kansan voittoa, joka tänään 30. lokakuuta valitsi Lulan uudeksi presidentikseen. Eläköön ne kansat, jotka ovat päättäneet olla vapaita, suvereeneja ja itsenäisiä! Tänään Brasiliassa voitti demokratia. Onnittelut Lula! Iso halaus!

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador onnitteli tulevaa virkaveljeään lyhyen ytimekkäästi, mutta kävi hänen kanssaan lämpimän keskustelun heti maanantaina. Mitä todennäköisemmin Lula vierailee Meksikossa marraskuun loppupuolella. Lula lähetti terveiset presidentin välityksellä: “Kertokaa kaikille, että minä rakastan Meksikoa!”. Sunnuntai-iltana López Obrador kuvasi tunnelmiaan tuoreeltaan näin:

− Lula voitti, siunattu olkoon Brasilian kansa. Luvassa on tasavertaisuutta ja humanismia.

Punainen Amerikka – kansojen tietoisuuden voima

Vaaleista voidaan vetää useita johtopäätöksiä ilmiselvän kahtiajaon lisäksi. Poliittinen ilmapiiri Brasiliassa on polarisoitunut: pohjoinen osa tuki vasemmistoa ja etelä oikeistoa. Maaseudun ja kaupungin, etnisten ryhmien, valkoisten ja afroamerikkalaisten kannat pantiin vastakkain. Etenkin naiset ja vähävaraisimmat kansanosat tukivat Lulaa ja keskiluokka sekä miehet Bolsonaroa. Bolsonarolla oli tukijoissaan Lulan tavoin monia julkisuuden henkilöitä, mutta myös kirkon ja maatalouden vaikuttajia. Vasemmistoa taas tukivat useat järjestöt, kansanliikkeet ja alkuperäiskansat.

”Trooppinen Trump” eli Bolsonaro seuraajineen, autoritäärinen ja fasistinen oikeisto on lyöty. Oletetulla moraalisella ylemmyydellään tekonsa oikeuttava sekä pitkälti tiedevastainen äärioikeisto on syrjäytetty. Massiiviset valhekampanjat, uskonnon ja politiikan sotkeminen tai valtion varojen väärinkäyttö eivät riittäneet pitämään oikeistoa vallassa. Se hävisi ja uudelleenvalinta torjuttiin. Sama istuvan presidentin syrjäyttäminen nähtiin niin Argentiinassa 2019 kuin Yhdysvalloissakin 2020. Mielenkiintoinen sattuma on se, että Argentiinassa Alberto Fernández voitti Mauricio Macrin samaisella 2,1 miljoonalla äänellä kuin Lula da Silva Bolsonaron. Bolsonaron kannattajien katkeruus näkyi sosiaalisen median vihaviesteissä ja johti kymmeniin tiesulkuihin. Niissä hänen kannattajansa vaativat vaalituloksen hylkäämistä ja kannustivat toinen toisiaan sotilasvallankaappaukseen. Uho oikeutettiin ”kommunismin uhkan isänmaallisella torjumisella” tai ”Jumalan tahdolla”. Bolsonaro kuitenkin toimi esikuvaansa Trumpia vastuullisemmin eikä juurikaan ruokkinut kostomielialaa omalla viestinnällään.

Kansantahto on puhunut ja demokratiassa sen asema on kiistaton. Kansanvalta puolusti hyvinvointiaan ja ihmisoikeuksiaan sitä uhanneen vihan lietsonnan ja suoranaisen barbarian sekä vainon edessä. Eliitin suosimiselle, verohelpotuksille, tyypilliselle uusliberaalille talouspolitiikalle laitettiin päätepiste köyhtyvän kansan toimesta. Brasilian tapauksessa ekologinen argumentti on ollut yksi keskeinen tekijä, sillä Bolsonaro on kiihdyttänyt maapallon keuhkoina hengittävän sademetsävyöhykkeen tuhoamista jopa 70 prosentilla. Meteoredin tietojen mukaan Bolsonaro on tuhonnut sademetsää yli 10 000 neliökilometrin vuositahdilla koko presidenttikautensa ajan, mutta vuosien 2020−2021 välillä metsäalaa katosi peräti yli 13 200 neliökilometriä.

Toisaalta Latinalainen Amerikka ei ole koskaan ollut punaisempi eivätkä sen kuusi suurinta taloutta ole koskaan kääntynyt vasemmalle samanaikaisesti. Nyt sekä Brasiliassa, Meksikossa, Argentiinassa, Kolumbiassa että Chilessä kuin Perussakin hallitusvastuu on sosialistisilla poliittisilla voimilla. Uusi vasemmistoaalto sai varsinaisesti alkunsa kesästä 2018, jolloin Andrés Manuel López Obrador (AMLO) aloitti yhdessä Meksikon poliittisesti heränneen kansan laajalle laajenneen tietoisuuksien vallankumouksen ylivoimaisella vaalivoitollaan. Vaikka Keski-Amerikka voidaan lukea keskustaan kuuluvaksi Hondurasia ja Nicaraguaa lukuun ottamatta, niin näinkin laskettuna jo vähintään 11 maata on värjäytynyt punaiseksi – ovathan Kuuba, Venezuela ja Bolivia perinteisiä vasemmistomaita. Kun mukaan lasketaan ansaitusti myös vähemmän politiikastaan tunnetut Dominikaanisen tasavallan ja Guyanan hallitukset, luku nousee 13 valtioon. Etelä-Amerikassa sinisiä oikeistohallituksia ovat enää Ecuador, Uruguay ja Paraguay, Keski-Amerikassa oikeastaan vain Guatemala. Myös jonkin sortin sosiaalidemokraattiset El Salvadorin ja Costa Rican hallitukset ovat enemmän kallellaan vasemmalle kuin oikealle. Karibian alueella on lisäksi joitakin vasemmistohallituksia kuten Barbados sekä Saint Vincent ja Grenadiinit. Koska maita on yhteensä 31, niistä karkeasti ottaen puolet on kääntynyt vasemmalle, kolmasosa kulkee keskitietä ja kolmasosaa hallitsee oikeisto.

Toisin sanoen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen 661 miljoonasta asukkaasta ainakin 568 miljoonaa kansalaista elää vuoden 2023 alusta lähtien maissa, joissa vasemmisto hallitsee politiikan kenttää. Tämä tarkoittaa 86 prosenttiyksikköä. Vasemmiston ensimmäisessä aallossa (Marea rosa tai Vuelta hacia la izquierda) 2009 kymmenessä maassa olivat vallassa sosialistiset johtajat. Joukko on muutoin pitkälti sama, Paraguayta, Uruguayta ja El Salvadoria sekä Ecuadoria lukuun ottamatta. Uusia jäseniä vasemmistohallitusten kerhossa ovat Meksiko, Kolumbia, Chile ja Peru. Tuolloin 56 prosenttia koko alueen asukkaista nautti keskeisestä roolistaan edistyksellisten hallitusten kaudella. 13 vuotta myöhemmin vasemmistohallituksia on 13−15 ja niiden osuus väestöstä on 30 prosenttia suurempi.

Oikeiston tai konservatiivien valta ei puolestaan ole koskaan aiemmin ollut yhtä alhaisella tasolla. Koska iso osa sen poliitikoista halveksii kansanvaltaa tai leimaa sen pelkästään ”populismiksi”, huono vaalimenestys kiihdyttää entisestään perverssiä taipumista harjoittaa politiikkaa pääasiassa eliitin itsensä omistamien medioiden välityksellä, joiden vaikutusvaltaa täydennetään sosiaalisten verkostojen spontaaniksi naamioiduilla valeuutiskampanjoilla. Yksi tuore esimerkki oikeisto-opposition tekopyhyydestä on se tapa, jolla Espanjassa kymmenen päivää ennen Brasilian vaaleja järjestettyä Meksikon entisten huonomaineisten presidenttien Ernesto Zedillo Ponce de Leónin ja Felipe Calderón Hinojosan sekä Espanjan entisen presidentti José María Aznar Lópezin sekä oikeiston varauksettoman äänitorven ja Bolsonaron tukijan Mario Vargas Llosan ”populismin vastaisen” – paremminkin kansanvallan vastaisen – kokoontumisen antia hehkutettiin, kun taas Lulan valtavan tärkeä strateginen voitto pyrittiin hautaamaan vähin äänin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Oikeisto haluaa uskotella itselleen, ettei vasemmiston vaalivoitolla ole sen suurempaa merkitystä, koska se ei kykene hyväksymään omaa alati vähenevää painoarvoaan. Eurooppalaiset yleisradioyhtiöt kuten BBC, France 24 ja DW ovat kirjoittaneet Lulan voitosta vaikkakin niiden raporteissa ei tehdä riittävän selväksi sitä tosiasiaa, että Lulan korruptiotuomiot olivat poliittisen ajojahdin tulosta ja ne on hylätty aiheettomina. Vanessa Barbaran vieraskolumni The New York Times-lehdessä kuvaa sitä, miten Brasilia voi vihdoin palata järkiperäisen politiikan tielle.

Kolumbian Gustavo Petro on ironisoinut tilannetta sanomalla, että Latinalaisesta Amerikasta on tullut ensimmäistä kertaa todellinen kansanvallan lyhty, samalla kun ruma fasismi nostaa päätänsä Euroopassa. Oikeisto ei tällaisia lausuntoja hyväksy, koska sille kolonialistiset tahot ovat ainainen esikuva ja kotimaa on pelkkää kurakenttää, jota voidaan riistää armotta ja johon perinteisesti kohdistetaan kaikki rasistiset fobiat. Petro tapaa Lulan Cabo Verdessä, jossa hiotaan yhteistä ilmastostrategiaa ja Amazonin sademetsän pelastussuunnitelmaa matkalla Egyptin COP 27 -kokoukseen. Petron ajattelussa toimimaton huumepolitiikka täytyy vaihtaa elämää ja sademetsää sekä sitä asuttavia kansoja suojelevaan politiikkaan, joka laittaisi lopun tarpeettomille murhille ja loisi edellytyksiä kestävälle kehitykselle, mikä pitää sisällään yhteisen Amazonin suojelurahaston luomisen. Olen kirjoittanut Petron YK:n yleiskokouksen rohkeasta vetoomuksesta jo aiemmin. Ensi vuonna Brasilia ja Kolumbia sekä muut alueen maat aikovat järjestää yhteisen suurkokouksen Amazonin sademetsän pelastustoimien vauhdittamiseksi.

Ennennäkemätön vasemmistohallitusten vyöry yhdessä globaalin talouskriisin ja pandemian opetusten kanssa takaavat ihanteelliset olosuhteet kunkin maan itsemääräämisoikeutta kunnioittavalle yhdentymiskehitykselle. Nykyisin vain vajaa kuudesosa kaupasta tapahtuu Latinaisen Amerikan kesken, mutta jos vaurautta halutaan jakaa entistä paremmin 31 maan kesken, voidaan kauppaliikenne moninkertaistaa jaetulla tahtotilalla. Lula aloittaa nelivuotisen presidenttikautensa 1.1.2023. Koska Celacin yhteistyöelimen henkiin herättäneen López Obradorin hallitus jatkaa vallassa vielä marraskuusta laskien 23 kuukauden ajan, on hyvillä ystävillä Lulalla ja AMLO:lla käsissään ainutlaatuinen tilaisuus johtaa Amerikkojen maat uudelle kehityspolulle, joka tekisi niistä kaikessa erilaisuudessaan entistä yhtenäisempiä ja vaikutusvaltaisempia. Simón Bolívarin haaveileman suuren Amerikan ääni on punainen ja aidosti kansanläheinen. Historian kaari taipuu voimalla kohti oikeudenmukaisuutta. Mikään ei enää estä vasemmistohallitusten aitoa yhteistyötä kansojensa hyvinvoinnin takaamiseksi.

Liberaalit voittivat lainsäätäjien vaalit – osavaltiotasolla oli tasaista

Senaatin vaaleissa Liberaalipuolue (PL) on ottamassa 14 paikkaa 24,9 prosentin kannatuksella. Oikeistopuolueiden liitto União Brasil, johon kuuluvat Democratas (DEM) ja Bolsonaron entinen puolue Partido Social Liberal (PSL) sai ylähuoneeseen lopulta 10 paikkaa ja presidentti Dilma Rousseffin syrjäyttämisen sinetöinyt oikeistokeskustalainen Partido Social Democrático (PSD) 11. Näin ollen metallityöntekijöiden ammattiliiton entisen puheenjohtajan Lula Da Silvan Työntekijöiden puolue (PT) jäi senaatin vaalien jaetulle neljännelle sijalle yhdeksällä paikallaan. Keskustalainen maan demokratian tielle 1985 palauttanut Movimento Democrático Brasileiro (MDB) sai niin ikään läpi yhdeksän edustajaa. Vaikka Lulan kampanjaan osallistui 25 000 vapaaehtoista ei se näkynyt suoraan senaattorikisassa, jossa puoluekoneistolle ääniä kerättiin vajaat 12,5 miljoonaa. Lula on kiistatta valtakunnantasolla puoluettaan isompi ilmiö. Kansan poliittinen muisti kiittää häntä uskollisuudellaan, mutta PT:hen ei suhtauduta yhtä lempeän myönteisesti. Entinen työväenpuolue ja nykyinen keskustalainen ryhmä Podemos sai senaattiin kuusi edustajaa kuten myös Petrobras-korruptiovyyhdissä pahiten ryvettynyt ​Progressistas (PP). 15 ryhmää sai läpi vähintään yhden senaattorin.

Brasilian edustajainhuoneessa oli ennen vaaleja 226 paikan hallitusenemmistö, johon kuuluivat PL, União Brasil, oikeistolainen Progressistas (PP) ja konservatiivinen Republicanos (REB) sekä kolme muuta ryhmää. Neljällä itsenäisten vaaliliitolla on ollut 90 paikkaa. 197 paikan oppositio on sen sijaan muodostunut 12 erilaisesta ryhmästä, joista suurin on ollut 53 edustajan PT. Partido da Social Democracia Brasileiralla (PSDB) on ollut 31 edustajaa ja Sosialistipuolueella (Partido Socialista Brasileño – PSB) 30 ja Partido Democrático Trabalhistalla (PDT) eli Demokraattisella työväenpuolueella 24. Kaikkiaan parlamentissa on siis vaikuttanut 23 poliittista ryhmää. Vaikka kokoonpanossa koettiin muutoksia, silti jatkossakin 23 erinäistä ryhmittymää kantavat vastuun kansanedustuslaitoksen toiminnasta, joka on sekä hajanaista että moninaista.

Liberaalikonservatiivinen PL on saamassa eniten paikkoja parlamentin alahuoneeseen, yhteensä 99. PT jää toiseksi 68 paikalla. Työtä tekevän luokan ääneksi ammattiliittojen taistelun ja vapauden teologian pohjalta syntynyt PT kasvoi senaatissa kahden paikan verran, mutta edustajainhuoneessa kasvua tuli 12 paikan verran. Joissakin yhteyksissä PT:lle on laskettu 80 paikkaa vaaliliton (Brasil da esperança) perusteella, koska sen läheinen liittolainen antikapitalistinen ja ekososialistinen Partido Socialismo e Liberdade (PSOL) keräsi 12 paikkaa. Siksi PT:läisen vasemmiston voidaan toisin laskettuna katsoa lisänneen kannatustaan jopa 24 paikalla. PL kuitenkin voitti vaalit parlamentin ala- ja ylähuoneissa, joissa se kasvoi kuuden ja 23 edustajan verran. Kuuden kärkeen mahtuivat myös oikean laidan União (59) ja PP (47) sekä keskustalainen MDB (42) ja oikealle taipuva sosiaalidemokraattinen PSD (42). Republikaanit (REB) oli seitsemännellä sijalla 41 edustajallaan.

Liberaalipuolueen asema suurimpana ryhmänä voi vaikeuttaa Lula da Silvan hallituksen uudistuksia, sillä koko oikeistoblokilla on hallussaan vähintään 250 paikkaa 513 hengen edustajanhuoneesta. Muutama ryhmä kuten PSD voi kallistaa pakkaa halutessaan enemmän kohden keskustaa tai vasemmistoa. Työntekijöiden puolueella PT:llä liittolaisineen on kasassa alustavasti noin 125 edustajan ryhmä. Sillä ei ole yksin riittävästi vaikutusvaltaa, koska perustuslain muuttaminen vaatii taakseen 308 edustajaa, jota oikeistorintamakaan tuskin saa yksin kasaan.

Keskustalaisilla voimilla on lopulta ratkaiseva asema, sillä niiden riveissä seisoo reilut 200 edustajaa. Jos esimerkiksi 42 paikan MDB ja 13 paikan PSDB sattuisivat lähtemään tukemaan Lulaa, voisi se johtaa myös PSD:n tai jonkin muun keskustalaisen tai liberaalin voiman kääntymiseen. Jos näin tapahtuisi voisi vasemmisto saada taakseen parhaassa tapauksessa toiset sata edustajaa, mikä lähentäisi sitä suhteessa 257 edustajan rajapyykkiin, joka tarvitaan enemmistön saavuttamiseen. Kokeneena poliitikkona Lula saattaa hyvinkin yltää neuvottelemaan itselleen enemmistöaseman parlamentissa, mutta kahden kolmasosan enemmistöön se ei välttämättä riitä.

26 osavaltiossa ja pääkaupungissa PT sekä União olivat suurimmat voittajat. Ensiksi mainittu vei nimiinsä Bahian, Piauín, Cearán ja Rio Grande do Norten kuvernöörinvaalit. Jälkimmäinen puolue taas voitti Amazonasissa, Rondôniassa, Mato Grossossa y Goiásissa. Keskustalainen MDB, sosiaalidemokraattinen PSDB ja sosialistinen PSB voittivat kukin kolmessa osavaltiossa. 15 miljoonan asukkaan Bahian vaalit voittaneesta Työntekijöiden puolueen 57-vuotiaasta Jerônimo Rodriguesista tuli Brasilian ensimmäinen alkuperäiskansojen jäsen, joka nousee kuvernööriksi. 82-kertaa itseään rikkaamman oikeistoehdokkaan voittanut Rodrigues joutui kohtaamaan maan kaakkoiskulmassa joukon poliittisten vastustajiensa omistuksensa olevien medioiden valeuutiskampanjoita, mutta sai silti 52 prosentin kannatuksen paikallisvaalien toisella kierroksella.

Bolsonaron omin ryhmä eli Liberaalipuolue (PL) voitti kahdessa osavaltiossa, Río de Janeirossa ja Santa Catarinassa. Liberaalioikeistolainen Progressistas (PP) ja konservatiivinen sekä evankeliskristillinen Republicanos (REB) voittivat kumpikin kaksi osavaltiota, joihin lukeutuu Republikaanien valloittama São Paulo. Keskustaoikeistolainen PP:n liittolainen Sosiaalidemokraattinen puolue (PSD) voitti niin ikään itselleen kaksi paikallishallintoa. Koska oikeistolainen Partido Novo oli vahvin Minas Geraisissa, voidaan politiikan oikean laidan katsoa voittaneen lähes puolet eli 13 osavaltiota. Neljän osavaltion União oli hajanaisen ryhmän vahvin puoluekoneisto paikallistasolla.

MDB ja PSDB ovat keskustalaisia vaa’ankieliryhmiä, joten katson poliittisen keskustan yltäneen lokakuun vaaleissa kuuteen kuvernöörin virkaan. 15 osavaltiossa vaalit ratkesivat suoraan ensimmäisellä kierroksella, mutta 12 osavaltiossa ratkaisua etsittiin toisella kierroksella 30.10. Osavaltiotasolla nähtiin 11 eri puolueryhmän voitto, joten suunnilleen puolella parlamentin puolueista on hallussaan vähintään yksi osavaltio, joka Brasilian mittaluokassa tarkoittaa miljoonaluokan asukasmääriä ja miljarditason budjetteja.

Vasemmisto valloitti kaikkiaan ainakin kahdeksan osavaltion johtotehtävät, sillä PT:n neljän voiton lisäksi, Sosialistipuolue PSB voitti kolme vaalia ja Solidariedade-ryhmittymä ylsi ykköstilaan Amapássa. Laskutavan mahdollisesta vaihtelusta riippuen voidaan sanoa, että vasemmiston, keskustan ja oikeiston ryhmät ovat varsin tasavahvoja. Osa oikeistoon laskemistani ryhmistä saattaa siirtyä Lulan hallinnon aikakaudella tukemaan vasemmistoa, mikä tasoittaisi tilannetta entisestään.

Lulan kauden perintö

Lula da Silva toimi Brasilian presidenttinä kahdeksan vuotta 2003–2010, joita luonnehtivat vahva kansainvälinen johtajuus, haavoittuvimmassa asemassa olevien auttaminen ja alati vauraammin voiva talous. PT-puolue ehti olla vallassa yhteensä noin 13 vuotta, ennen kuin Lulan seuraaja Dilma Rousseff syrjäytettiin parlamentaarisella vallankaappauksella. Media, oikeisto ja oikeuslaitos yhdessä päättivät, että vasemmistovallalle olisi laitettava päätepiste hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. Omia korruptoituneita poliitikkojaan suojellakseen Dilmaa syytettiin absurdisti presidentin toimivaltaan kuuluvien täysin laillisten budjettivaltuuksiensa käyttämisestä. Väliaikaisen presidentin Michel Temerin kausi, Lulaa vastaan viritetty poliittinen vaino (lawfare) sekä Donald Trumpin esimerkki avasivat tietä diktatuurin ja fasismin perintöä ihailevalle useiden vähemmistöjen oikeuksia polkevalle Jair Bolsonarolle, jonka suosio perustui räväkkään kielenkäyttöön, hajota ja hallitse -strategiaan sekä uskonnon ja politiikan hurmoshenkiseen sekoittamiseen. Uudenlaiseksi poliitikoksi koetun Bolsonaron kaudella Brasilia sulkeutui vanhakantaiseen nationalismiin, kiihdytti Amazonin sademetsän tuhoamista ja vetäytyi kansainvälisestä yhteistyöstä. Lulan kauden ilo vaihtui pelkoon, institutionaalinen vakaus antoi tilaa epävarmuudelle. Kansanvallasta tuli pienen eliitin show, samalla kun oikeusvaltio ja vallanjaon rajat murrettiin. Maatalousyrittäjät, helluntailaiset ja valkoinen keskiluokka sekä miehet juhlivat, mutta naisten, afrobrasilialaisten, alkuperäiskansojen ja seksuaalivähemmistöjen asema heikkeni, kun ihmisoikeuksista tuli pelkkää sanahelinää.

Lulan ja PT:n kauden kokonaisvaltainen kehityspolitiikka nosti jopa 50 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä, mikä on lajissaan Etelä-Amerikan ennätys. Toiset puhuvat 30 miljoonasta vaurastuneesta kansalaisesta. Yhtä kaikki, keskiluokka kasvoi ja sisämarkkinat voimistuivat. Kun Lula jätti vallan 2010 hänen hyväksyntänsä liikkui historiallisella 87 prosentin tasolla. Vähittäispalkkaa oli saatu nostettua toisella kaudella 54 prosentilla ja talous kasvoi 7,5 prosentin tahdilla. Brasilian sosiaaliministeriön omien tietojen mukaan köyhien ja kodittomien osuus olisi puolittunut 33,3 prosentista 15,5 prosenttiin pelkästään vuosien 2001 ja 2008 välisenä aikana.

Lulan kahden neljän vuoden presidenttikauden kymmenet miljoonat brasilialaiset pääsivät eroon köyhyydestä. Toisaalta vasemmistohallitus takasi myös syrjityimmille kansanosille pääsyn koulutuksen piiriin ja avasi yliopistot mustille väestönosille. Lulan lopettaessa Brasilian työttömyystilastot olivat Yhdysvaltoja ja Saksaa alemmalla tasolla. Talous oli saatu kasvun tielle takaamalle uudelle keskiluokalle paremmat palkat, mikä vahvisti sisämarkkinoita. Samaan aikaan tuottavuus kasvoi ja perusraaka-aineiden hintapiikki kiihdytti sekin vientiä. Myös Kiinan ja muiden maiden kiinnostus investoida Brasiliaan heräsi. Lulan kaudella maan tunnetut öljyvarannot kasvoivat, valtionyhtiö Petrobras vahvistui. Välttipä Etelä-Amerikan suurin valtio myös pitkälti vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin.

Kuitenkin vuonna 2015 Brasiliassa koettiin suurin talouskriisi 25 vuoteen. Vuonna 2011 Brasilia oli maailman kuudenneksi suurin talous, mutta vuonna 2021 se oli vasta 13. sijalla. Ulkomaanvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 61,2 prosenttiyksikköä 2011 ja 2022 se oli 78,5 prosentin tasolla. Vuoden 2011 työttömyyslukema 6,2 prosenttia oli taas elokuussa 2022 8,9 prosentin luokkaa. Toisaalta nykyisellään 16 prosenttia tai 33 miljoonaa henkeä kärsii nälästä päivittäin. Jopa joka toisen brasilialaisen arvioidaan kamppailevan jonkinasteista vaikeudesta saada riittävästi ruokaa.

Vaalit voittaessaan Lula on luvannut panostaa julkiseen infrastruktuuriin luodakseen työpaikkoja. Kaikki valtion omaisuuden yksityistämisyritykset on tarkoitus jäädyttää. Minipalkkoja on tarkoitus nostaa. Lula aikoo antaa ympäristöteemoille suuren merkityksen uudessa hallitukseen. Hän on jopa todennut, että puiden pystyssä pitäminen Amazonin sademetsässä voi olla mitä parhain sijoitus. Ilmastokysymykset tullaan da Silvan sanoin huomioimaan ”paremmin kuin koskaan”. Tarkoitus on kitkeä näiden maailman keuhkoina toimivien viheralueiden laitonta kaivostoimintaa. Sosiaalipolitiikassa ja ulkopolitiikassa on odotettavissa niin ikään Lulalle tyypillistä periaatteellista ja vahvaa johtajuutta.

Kun Lulan hallituksessa kunnostautuneesta Rousseffista tuli Brasilian ensimmäinen naispresidentti, sosiaalipolitiikkaa laajennettiin entisestään. Dilman ensimmäisellä kaudella uusia työpaikkoja luotiin reilut 5,4 miljoonaa ja brasilialaisten ostovoima nousi uusliberaalia kautta edeltäneelle vuoden 1979 tasolle. Lulan puolestaan sanotaan luoneen 14 miljoonaa pysyvää työpaikkaa kahdeksassa vuodessa. Vuosien 2008 ja 2012 välillä työttömyys väheni 30 prosenttia, ulkomaanvelka väheni jatkuvasti ja kansainväliset valuuttavarannot kasvoivat. Pelkästään 2005 Lula maksoi pois 15 miljardin dollarin velan Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.

Tärkeimpiin sosiaalisiin ohjelmiin lukeutuivat perheiden taloutta tukenut Bolsa Família, asutusolosuhteita parantanut Minha Casa, Minha Vida ja Mais Médicos, joka pyrki laittamaan lääkäripulalle päätepisteen. Bolsa Família tarjosi apua yli 11 miljoonalle vähävaraiselle perheelle, joissa asui noin 44 miljoonaa brasilialaista. Toisissa lähteissä puhutaan puolestaan jopa 12,7 miljoonasta perheestä, joka merkitsisi noin kahdeksaa miljoonaa edunsaajaa enemmän. Bolivia, Ecuador ja Paraguay sekä ainakin kahdeksan Afrikan maata halusivat soveltaa tätä osallistavaa ohjelmaa omiin todellisuuksiinsa. 2009 luodun asunto-ohjelman tiedetään luoneen noin kaksi miljoonaa työpaikkaa. Rousseffin 2013 aloittama lääkärien lisäys piti sisällään noin 20 000 lääketieteen ammattilaista, joista 12 000 oli kuubalaisia. Ohjelma takasi terveyspalvelut yli 63 miljoonalle hengelle neljässä tuhannessa kunnassa.

Temerin hallituskaudella sosiaalisten ohjelmien budjettia vähennettiin, yksityistämiskehitys aloitettiin uudelleen. Protestit ja korruptioskandaalit veivät heikon hallituksen uskottavuuden. Ilmeisesti siksi sikäläinen oikeisto päätti asettaa karismaattisen, kovan linjan oikeistolaisen herätysliikkeen jäsenen Bolsonaron ehdokkaakseen. Ensin sen piti kuitenkin estää Lulan ehdolle asettuminen vuoden 2018 vaaleissa.

Massiivinen mustamaalauskampanja on toiminut oikeiston eduksi viimeisen seitsemän vuoden ajan, mikä on vaarantanut oikeuslaitoksen uskottavuuden ja koko demokratian. Lulaa vastaan ei koskaan kyetty esittämään todisteita ”passiivisen korruption” ja ”rahanpesun” tekaistujen syytelauselmien tueksi. Kaikki lakisyytteet on vedetty pois, vaikka niiden haamu kummittelee yhä medioissa ja oikeiston vihapuheessa. Alun perin yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden tuomion Lulalle antanut tuomari Sérgio Moro sai presidentti Jair Bolsonarolta palkkioksi oikeusministeriön viran, mikä alleviivaa Moron puolueellisuutta. 8.3.2021 korkeimman oikeuden tuomari Luiz Edson Fachin hylkäsi kaikki Lulaan kohdistuneet tuomiot ja teki selväksi, ettei Morolla ollut valtuuksia tuomioiden laatimiseen. Sen sijaan käynnistettiin tutkimukset kyseisen tuomion antaneen tuomarin toimista. YK:n ihmisoikeuskomitea määritti huhtikuussa 2022, että Lulaan kohdistettu syyteprosessi rikkoi hänen oikeuttaan reiluun oikeudenkäyntiin ja yksityiselämän suojaan sekä esti poliittisten oikeuksien toteutumisen.

Politiikan muuttaminen oikeuden ajojahdeiksi pelasi oikeiston ja taloudellisen eliitin pussiin kahden kauden ajan, mutta vihdoin on tullut PT:n ja kansan vuoro palata valtaan. Edes likainen peli medioilla ja uurnilla ei estänyt Lulan voittoa, joka on näyttänyt viimeisten vuosien ajan kiveen kirjoitetulta pysäyttämättömältä kohtalolta, pitihän sen alun perin tapahtua jo 2018. Lula ei kuitenkaan aio enää tavoitella uudelleenvalintaa vuoden 2026 vaaleissa, joten Brasilian vasemmiston on löydettävä joukostaan joku, joka kykenisi johtamaan uskottavasti suuria kansanjoukkoja.

Kansan toiveissa vapaus ja vauraus

Lula syntyi lukutaidottomaan perheeseen, myi maapähkinöitä, toimi kengänkiillottajana ja oppi lukemaan vasta 10-vuotiaana. Myöhemmin hän työskenteli metallityöläisenä ja menetti vasemman kätensä pikkusormen työtapaturmassa. Vuosien mittaan hänestä tuli metallialan ammattiliiton johtaja ja hän perusti Työntekijöiden puolueen (PT), joka on tämän Latinalaisen Amerikan maan historian suurin poliittinen ryhmä.

Lula on lähtöisin Pernambucon osavaltiosta. Sen alueella sijaitsevasta Olindasta kotoisin oleva Evandra kiteytti yksinkertaiseen tapaan sen vaurastumisen ilmapiirin, mihin Lula maansa johdatti 12 vuotta sitten:

– Nyt voin ostaa lääkkeitä ja vaikka ansaitsen vähimmäispalkkaa, olen voinut ostaa tietokoneen ja pesukoneen.

23-vuotias hallintoalan työntekijä Isabela Athayde rakentaa siltaa lapsuutensa vaurauden ja kadonneen ostovoiman välille:

– Siihen aikaan minulla oli kovin paljon leluja, ja nyt en voi ostaa edes yhtä sisarentytölleni.

Athayde odottaa Lulan vähentävän nälkää ja taistelevan naisten oikeuksien puolesta Bolsonaron “kauheiden” vuosien jälkeen, mutta vaaliuurnilla puolustettiin myös kansanvaltaa:

– Lulan tukeminen on demokratian tukemista.

47-vuotiaalle Viridiana Aleixolle Lulan voitto tarkoitti toivoa yhteiskuntarauhasta:

− Tunnen oloni vapaaksi, helpottuneeksi, en vain Brasilian kansan vaan koko planeetan puolesta − Amazonin, demokratian ja ihmisoikeuksien vuoksi. Meidän on oltava erittäin kärsivällisiä ja meidän on jätettävä viha ja katkeruus taaksemme.

TeleSUR:in haastattelussa, jonka voi katsoa kokonaisuudessaan täältä, keski-ikäinen nainen kuvaili voiton tuoneen mukanaan helpotuksen:

− On tärkeää tietää, että ainakin puolet Brasiliasta ei tue aseita ihannoivaa kulttuuria, eikä vihaa tai katujen aseistettuja tuomioistuimia. Muutos on oleva vaikea, kaukana helposta, mutta enemmistö valitsi rakkauden, mustat ja köyhät, mikä on suuren suuri helpotus.

Afrobrasilialainen Ana Claudia kertoi kansan tarvitsevan heistä välittäviä poliitikkoja:

− Lulan voitto merkitsee demokratiaa. Maamme oli fasismin, rasismin ja homofobian aiheuttaman romahduksen partaalla. Lula tulee hallitsemaan köyhiä varten. Tarvitsemme vallanpitäjiä, jotka hallitsevat haavoittuvaisimpia varten. Lulan hallitus sai poistettua nälän. On absurdia, että nälän poistamisen jälkeen ihmiset palasivat jonottamaan luunpaloja.

32-vuotias Omar Monteiro taas luonnehti näin Lulan hallitukseen kohdistamia odotuksiaan:

– Saakoon hän Brasilian uudelleen liikkeelle, saakoon hän Brasilian virtaamaan jälleen, saakoon hän ihmiset hymyilemään, saakoon hän BKT:n nousuun, saakoon hän talouden käyntiin, työpaikkoja palaamaan. Saakoon hän kaiken palaamaan tavanomaisiin uomiinsa.

Varapresidentiksi valittu Sosialistipuolueen jäsen ja São Paulon entinen kuvernööri Geraldo Alckmin käynnisti torstaina 3.11. vallanvaihdon valmistelut Bolsonaron presidentinkanslian päällikön Ciro Nogueiran kanssa. Vaikka uusi hallitus aloittaa 1.1.2023, aikaraja vaikuttaa ensi vuoden budjetin sisältöön kongressissa sulkeutuu jo 17.12. Siksi Lulan tiimi tapasi myös budjettivalmistelun esittelijänä toimivan senaattori Marcelo Castron. Uuden hallituksen tavoitteena on taata sosiaalisten ohjelmien rahoitus ja varata rahaa neljä vuotta jäädytettynä olleen ja inflaation runteleman vähimmäispalkan nostamiseen.

Maanantain vastaisesta aamuyöstä lähtien Brasiliassa alettiin kokea tiesulkujen aaltoja, joista vastasivat vaalitulokseen turhautuneet Bolsonaron kannattajat. Parhaimmillaan mielenilmauksia oli 876 ja noin 250 reittiä kärsi tiesuluista. Tiistaina Bolsonaro korosti parin minuutin puheessaan, että rauhanomaisille protesteille on aina tilaa, muttei oletettuja ”vasemmiston väestöä haittaavia keinoja” kuten omaisuusvahinkoja ja vapaan liikkuvuuden rajoittamista tulisi harjoittaa. Myöhemmin Bolsonaro vetosi mielenilmauksien lopettamisen puolesta ja torstaina 3.11. oli tiettävästi käynnissä enää 73 protestia maantiepoliisin (PFD) tietojen mukaan.

Lula lupaa palauttaa leivän pöytään ja suojella Amazonin sademetsää

Lulan elokuussa 2022 julkaistussa alustavassa hallitusohjelmaluonnoksessa korostetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, kokonaisvaltaista kehitystä sekä työpaikkojen luomista. Eri yhteiskuntaryhmien oikeudet halutaan taata, mukaan lukien rakenteellisen rasismin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kitkeminen. Alkuperäiskansojen alueita ja kulttuureja tullaan kunnioittamaan. Bolsa Família -ohjelma halutaan tuoda takaisin uudistettuna versiona. Luvassa on lisäksi panostuksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä kaupunkien infrastruktuuriin. Turvallisuuspolitiikasta on tarkoitus tehdä ammattimaisempaa ja inhimillisempää. Brasilian ilmastojohtajuus ja osallistava sosiaalipolitiikka aiotaan sovittaa oikeudenmukaisen, solidaarisen ja kestävän kehityksen kansalliseen strategiaan, mihin sisältyy rikkaimpien verotuksen kiristäminen. Yksi talouskasvun kivijaloista perustetaan kansallisen teollisuuden vahvistamiseen eikä innovaatiorahoitustakaan haluta unohtaa. Brasiliassa aloitetaan kunnianhimoinen digitalisaatio-ohjelma. Tiede ja tietoyhteiskunta ovat maatalouden ohella muita yhteiskunnan pilareita ja myös kulttuurielämä palautetaan kunniaan. Julkisia investointeja ollaan lisäämässä ja maan energiaomavaraisuus on sekin ensisijainen tavoite. Amazonin sademetsän hakkuita vähennettiin Lulan aikakaudella 80 prosentilla ja nyt hakkuut sekä ympäristörikokset pyritään lopettamaan kokonaan. Aktiivinen ulkopolitiikka, vahvat julkiset laitokset, avoimuus, hallinnon läpinäkyvyys sekä korruption vastainen taistelu ovat jälleen vasemmiston agendalla. 121 asiakohdan ja 21 sivun mittaisen ohjelmaluonnoksen ovat allekirjoittaneet yhdeksän poliittista ryhmää, mukaan lukien PT, PSOL, sosialistit (PSB), kommunistit (PCdoB) ja vihreät (PV ja REDE), Solidariedade, Avante ja Agir.

Tehtävää Brasiliassa riittää. Kuten sanottua Lula sai poistettua nälän kokonaan, minkä myös YK vahvisti, mutta kehitys on kulkenut taaksepäin. Brasilia ei yllä nykytilanteessa kuin vuoden 2014 bruttokansantuotteen tasolle. Viimeinen vuosikymmen on köyhdyttänyt Etelä-Amerikan jättiläistä, joka on myös yksi eniten koronapandemiasta kärsineitä maita. Heikentynyt valtio on antanut tilaa ääriliikkeille ja uskonnoille vastakkainasettelun ilmapiirissä, jota Bolsonaro on osannut hyödyntää. Lulan työsarkaan kuuluu valtion ja sosiaalisen kehityksen vahvistaminen sekä yhteiskuntarauhan takaaminen. Lula viittasikin São Paulossa sunnuntai-iltana pitämässään ensimmäisessä 24 minuutin suorasukaisessa vaalivoittajan puheessaan suuren maan moniin ongelmiin.

– Pidän itseäni ylösnousemusprosessin läpi käyneenä kansalaisena Brasilian politiikassa. Minut yritettiin haudata elävältä, ja nyt olen täällä hallitakseni tätä maata.

– Nämä vaalit panivat kaksi eri projektia vastatusten, mutta voittajia on vain yksi, Brasilian kansa. Tämä ei ole minun, PT:n tai minua kampanjassa tukeneiden puolueiden voitto. Tämä on valtavan kansanvaltaisen liikkeen voitto, joka nousi puolueiden ja henkilökohtaisten sekä ideologisten intressien yläpuolelle, jotta demokratia voisi voittaa.

– Tänä historiallisena 30. päivänä lokakuuta enemmistö ihmisistä teki hyvin selväksi, että he haluavat enemmän eikä vähemmän demokratiaa, enemmän eikä vähemmän sosiaalista osallisuutta, enemmän eikä vähemmän kunnioitusta ja ymmärrystä brasilialaisten keskuudessa. Kansa haluaa enemmän vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä maahamme. Kansa haluaa syödä hyvin, elää hyvin, se haluaa hyväpalkkaisia töitä, terveyttä ja koulutusta, laadukasta julkista politiikkaa, uskonnonvapautta ja kirjoja aseiden sijaan.

– Tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien aion hallita kaikkia 215 miljoonaa brasilialaista varten, myös heitä varten, jotka eivät äänestäneet minua. Ei ole kahta Brasiliaa, olemme yksi ainut maa, yksi ainut kansa, yksi suuri kansakunta.

– Ketään ei kiinnosta elää jakautuneessa maassa pysyvässä sotatilassa. Tämä maa tarvitsee rauhaa ja yhtenäisyyttä. Tämä kansa on kyllästynyt näkemään toiset vihollisina. On aika laskea aseet.

– Haaste on valtava, tämä maa on rakennettava uudelleen sen kaikissa ulottuvuuksissa: politiikassa, taloudessa, julkisessa hallinnossa, instituutioiden harmonioimiseksi, kansainvälisisissä suhteissa ja ennen kaikkea haavoittuvaisimmista huolehtimiseksi. Meidän on rakennettava uudelleen tämän maan sielu, saatava takaisin vieraanvaraisuus, solidaarisuus, erilaisuuksien kunnioittaminen ja lähimmäisenrakkaus.

Kampanjansa aikana Lula muistutti siitä, miten Brasilia otettiin pois YK:n nälkäkartalta hänen ensimmäisen hallituskautensa aikana 2003–2010, mutta nykyisin ainakin 33 miljoonaa brasilialaista näkee nälkää joka päivä, vaikka Brasilia on maailman kolmanneksi suurin ravinnon tuottaja.

– Emme voi hyväksyä normaalina sitä, että miljoonilla miehillä, naisilla ja lapsilla ei olisi tarpeeksi syötävää tai että he kuluttaisivat vähemmän kaloreita kuin tarvitsevat. Jos olemme kykeneväisiä viemään ruokaa koko maailmaan, niin meidän on pystyttävä takaamaan kaikille brasilialaisille päivittäinen aamiainen, lounas ja illallinen. Tämä on oleva jälleen hallitukseni ykkössitoumus.

Talous on tarkoitus laittaa pyörimään ihmisten ehdoilla eri yhteiskunnan osa-alueilla. Vuoropuhelusta tulee uudelleen maan tapa, mitä tulee eri ammattikuntien ja viranomaisten sekä vallanpitäjien yhteistyöhön.

Lula lupasi Brasilian ottavan takaisin vahvan kansainvälisen johtajan roolin, joka johti aikoinaan muun muassa Brics-yhteisön ja Unasurin perustamiseen sekä Mercosurin vahvistamiseen ja Afrikan kansojen auttamiseen. Brasilia palaa yhteiseen päätöksentekoon ja lakkaa olemasta ”huutolaispoika”.

– Brasilia on suuri maa, eikä sitä voida sitoa nykyiseen kodittoman orpolapsen osaan.

– Emme ole kiinnostuneita kauppasopimuksista, jotka tuomitsevat maamme ikuiseen hyödykkeiden ja raaka-aineiden viejän rooliin. Aiomme teollistaa Brasilia uudelleen, investoida vihreään ja digitaaliseen talouteen, tukea yrittäjiemme luovuutta. Haluamme myös viedä tietoa maailmalle.

Hallituskausiensa aikana Lula vähensi metsien hävittämisen minimiin. Puheessaan Lula da Silva lupasi taistella Amazonin metsäkadon kokonaan lopettamisen puolesta ja sanoi kitkevänsä kaikenlaiset laittomat kaivostoimintaan, puukauppaan ja maatalouteen liittyvät aktiviteetit kyseisellä alueella, missä tullaan edistämään kestävää kehitystä. Uusi hallitus aikoo sitoutua niin ikään alkuperäiskansojen ja biodiversiteetin suojeluun rauhaan tähtäävän ympäristöpolitiikan hengessä.

– Brasilia ja planeetta tarvitsevat elävän Amazonin. Pystyssä oleva puu on arvokkaampi kuin metsien laiton puuksi muuttaminen tonnikaupalla, niiden toimesta, jotka ajattelevat vain helppoa voitontavoittelua, joka on tekosyy nakertaa elämää maapallolla. Puhdas joki on arvokkaampi kuin kaikki kulta, joka on louhittu elohopean saastuttamasta vedestä, joka tappaa eläimiä ja panee ihmishenget vaaraan. Kun alkuperäiskansoihin kuuluva lapsi kuolee ympäristön saalistajien käsissä, pala yhteisestä ihmisyydestämme kuolee hänen mukanaan. Olemme valmiit puolustamaan ympäristöä kaikilta uhilta.

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Tribunal Superior Eleitoral, TeleSUR, Canal Catorce, Página 12, BBC News Mundo, Correo del Sur, Punto MX, Canal Once, Meteored, Seu Dinheiro, Diario Digital Nuestro País, etc.

Brasilian uusi presidentti selviää vasta toisella kierroksella

Lula da Silva on matkalla kohti kolmatta presidenttikauttaan kymmenien miljoonien brasilialaisten tuella, mikä tekisi Latinalaisesta Amerikasta punaisemman kuin milloinkaan ennen. Lula oli myös yksi vuosituhannen alun ensimmäisen vasemmistoaallon tärkeimmistä johtajista.

Kahdesti Brasilian presidenttinä vuosina 2003–2010 toiminut Luiz Inácio ”Lula” da Silva on selvittänyt Latinaisen Amerikan politiikkaan pesiytyneet oikeussodat, tekaistut lakisyytteet ja istunut vuodesta 2018 lähtien 580 päivää vankilassa ”passiivisesta korruptiosta”. Kansaa ei kuitenkaan voi huijata loputtomasti ja yli 80 prosentin hyväksyntään presidenttikautensa päättänyt Partido dos Trabalhadores (PT) perustajajäsen on syntynyt uudelleen poliittisen uransa tuhkista. Piakkoin 77-vuotias Lula da Silva selvisi niin ikään kurkkusyövästä vuosina 2011–2012. Myös kaikki lakisyytteet on vedetty pois. Alun perin yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden tuomion antanut tuomari Sérgio Moro sai presidentti Jair Bolsonarolta palkkioksi oikeusministeriön viran, mikä alleviivaa Moron puolueellisuutta. 8.3.2021 korkeimman oikeuden tuomari Luiz Edson Fachin hylkäsi kaikki Lulaan kohdistuneet tuomiot ja teki selväksi, ettei Morolla ollut valtuuksia tuomioiden laatimiseen. Sen sijaan käynnistettiin tutkimukset kyseisen tuomion antaneen tuomarin toimista.

Gallupit (Datafolha ja Ipec) olivat lupailleet Lulalle 50 ja 51 prosentin kannatusta ja Bolsonarolle puolestaan vain 36 tai 37 prosenttiyksikön kannatusta. Kyselyt kuitenkin erehtyivät etenkin oikeiston ehdokkaan suhteen eikä vasemmisto yltänyt tarvittavaan 50 prosentin ja yhden äänen kannatukseen, joka olisi tuonut sille voiton historiallisesti suoraan vaalien avauskierroksella. Virallisten tulosten mukaan Lula da Silvaa uurnilla tuki lähes 57,3 miljoonaa kansalaista, joka tarkoitti 48,4 prosentin kannatusta. Bolsonaro keräsi vajaat 51,1 miljoonaa ääntä ja sai osakseen 43,2 prosenttia annetuista äänistä. Toisin tarkasteltuna voidaan sanoa Lulan voittaneen 14 osavaltiossa maan pohjois- ja itäosassa, kun Bolsonaron suosio keskittyi pääkaupungin lisäksi 12 osavaltioon maan etelä- ja länsiosissa. Feministiksi ja ympäristön suojelijaksi itsensä määrittelevä keskustalaisliberaali senaattori Simone Tebet (Movimento Democrático Brasileiro – MDB) tuli kolmanneksi 4,2 prosentin ja 4,9 miljoonaan äänestäjän tuenilmauksella. Neljänneksi kahden ehdokkaan kaksintaisteluksi käyneessä kisassa tuli Cearán entinen kuvernööri Ciro Gomes (Partido Democrático Trabalhista – PDT), joka sai kolmen prosentin kannatuksen, mikä tarkoitti 3,6 miljoonaa ääntä. Kaikkiaan presidentinvaaliin osallistui 11 ehdokasta, mutta muut seitsemän ehdokas eivät yltäneet parhaimmillaan kuin 600 000 ääneen ja juuri ja juuri yli 0,5 prosenttiyksikön.

Etelä-Amerikan suurimman maan noin 217,2 miljoonasta asukkaasta alle 156,5 miljoonaa saattoi äänestää näissä vaaleissa, jossa Brasilialle valittiin 27 kuvernööriä, 27 senaattoria yhteensä 81 ylähuoneen edustajasta, 513 liittovaltiotason kongressiedustajaa ja 1 059 osavaltiotason kansanedustajaa. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti melkein 79,05 prosenttia, mikä tarkoitti 123,7 miljoonaa äänestäjää. Äänestäminen on muodollisesti pakollista, koska jos ei äänestä siitä tulee antaa selitys ja maksaa dollarin sakko. Hyväksyttyjä ääniä laskettiin 118,2 miljoonaa, sillä tyhjiä ääniä kertyi vajaat kaksi miljoonaa ja hylättyjä ääniäkin lähes 3,5 miljoonaa. Omaa kieltään Brasilian kokoluokasta kertoo se, että kymmenissä muissa maissa vaalit olisi voitettu jo pelkästään laskematta jääneiden äänien turvin. Presidentinvaalien ratkaiseva toinen kierros järjestetään 30.10. Silloin selviää, kääntyykö Latinalainen Amerikka enemmän vasemmalle kuin koskaan, tuleeko sen yhdentyminen etenemään uudenlaisen politiikan tiellä vai tuleeko oikeisto jatkossakin köyhdyttämään kansaa ja torppaamaan kaikki integraatioyritykset.

Kaksi ääripäätä vasemmalta ja oikealta

Lulan kahden neljän vuoden presidenttikauden aikana ainakin 30 miljoonaa brasilialaista pääsi eroon köyhyydestä. Toisaalta vasemmistohallitus takasi myös syrjityimmille kansanosille pääsyn koulutuksen piiriin. Lulan lopettaessa Brasilian työttömyystilastot olivat Yhdysvaltoja ja Saksaa alemmalla tasolla. Talous oli saatu kasvun tielle takaamalle uudelle keskiluokalle paremmat palkat, mikä vahvisti sisämarkkinoita. Samaan aikaan tuottavuus kasvoi ja perusraaka-aineiden hintapiikki kiihdytti sekin vientiä. Myös Kiinan ja muiden maiden kiinnostus investoida Brasiliaan heräsi. Lulan kaudella maan tunnetut öljyvarannot kasvoivat, valtionyhtiö Petrobras vahvistui. Välttipä Etelä-Amerikan suurin valtio myös pitkälti vuosien 2008–2009 finanssikriisin.

Kuitenkin vuonna 2015 Brasiliassa koettiin suurin talouskriisi 25 vuoteen. Vuonna 2011 Brasilia oli maailman kuudenneksi suurin talous, mutta vuonna 2021 se oli vasta 13. sijalla. Ulkomaanvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 61,2 prosenttiyksikköä 2011 ja 2022 se oli 78,5 prosentin tasolla. Vuoden 2011 työttömyyslukema 6,2 prosenttia oli taas elokuussa 2022 8,9 prosentin luokkaa. Sekä velka, työttömyys että inflaatiokin ovat tosin viime aikoina olleet vähentymään päin. Toisaalta nykyisellään 16 prosenttia tai 33 miljoonaa henkeä kärsii nälästä päivittäin. Jopa joka toisen brasilialaisen arvioidaan kamppailevan jonkinasteista vaikeudesta saada riittävästi ruokaa.

Vaalit voittaessaan Lula on luvannut panostaa julkiseen infrastruktuuriin luodakseen työpaikkoja. Kaikki valtion omaisuuden yksityistämisyritykset on tarkoitus jäädyttää. Minipalkkoja on tarkoitus nostaa. Lula aikoo antaa ympäristöteemoille suuren merkityksen uudessa hallitukseen. Hän on jopa todennut, että puiden pystyssä pitäminen Amazonin sademetsässä voi olla mitä parhain sijoitus. Ilmastokysymykset tullaan da Silvan sanoin huomioimaan ”paremmin kuin koskaan”. Tarkoitus on kitkeä näiden maailman keuhkoina toimivien viheralueiden laitonta kaivostoimintaa. Sosiaalipolitiikassa ja ulkopolitiikassa on odotettavissa niin ikään Lulalle tyypillistä periaatteellista ja vahvaa johtajuutta.

67-vuotias äärioikeistolainen Jair Messias Bolsonaro toimi seitsemän kertaa Río de Janeiron kansanedustajana vuosina 1991–2018. 2014 hän oli maan suosituin kongressiedustaja 464 000 äänellä. Bolsonaron presidenttikautta ovat leimanneet etenkin alkuperäiskansojen oikeuksien polkeminen ja siihen läheisesti liittyvä Amazonin sademetsän tuhoamisen kiihdyttäminen. Meteoredin tietojen mukaan Bolsonaro on tuhonnut sademetsää yli 10 000 neliökilometrin vuositahdilla koko presidenttikautensa ajan, mutta vuosien 2020–2021 välillä metsäalaa katosi peräti yli 13 200 neliökilometriä. Toinen leimaava piirre on ollut koronaviruspandemian vähättely ja suojatoimien jarruttelu, joiden seurauksena Brasiliassa on kuollut reilut 686 000 ihmistä. Bolsonaro ei halunnut kuunnella tiedettä ja antoi potkut kahdelle terveysministerilleen. Da Silva on syyttänyt istuvaa presidenttiä ”kansan ostamisesta”, sillä vain kolme kuukautta ennen vaaleja Bolsonaro ajoi läpi laajamittaiset 7,5 miljardiin dollariin yltävät tukipaketit mitä ilmeisemmin äänestäjiä kosiskellakseen.

Bolsonaro tunnetaan kiihkeänä abortin ja eutanasian vastustajana, homofoobikkona ja rasistina sekä naisten halveksijana. Hän ihannoi avoimesti vuosien 1964 ja 1985 välillä hallinnutta diktatuuria ja kokee sen harjoittamat kidutustoimet ”oikeutetuiksi”, varsinkin kun ne kohdistuivat kommunisteihin. Donald Trump tuki trooppisen kaksoisveljensä kampanjointia niin kuin Venezuelassa vallankaappausta turhaan tavoitellut Juan Guiadó. Trumpin tavoin Bolsonaro on yrittänyt rakentaa jo ennen vaaleja väitteitä ”vasemmiston vaalivilpistä”. Siksi vaaleissa punnitaan myös osaltaan demokratian kestävyys. Bolsonaron syrjäyttämisestä on tehty ainakin 30 pyyntöä ja hänelle on langetettu kolme tuomiota. Bolsonaron on ehtinyt kuulua 11 eri puolueeseen. Vuodesta 2021 lähtien hän edustaa Liberaalipuoluetta (Partido Liberal – PL), joka menestyi vaaleissa varsin kohtuullisesti. Aseiden voimaa, isänmaata, perhettä ja uskonnollisuutta korostanut kampanjointi näyttää purreen kannattajien ydinjoukkoon varsin hyvin eikä eliitin ja sen isojen yritystenkään tuki ole ollut haitaksi.

Ensimmäisellä kierroksella Bolsonaro onnistui saamaan kannattajansa liikkeelle odotettua paremmin. Tämä johtuu osaltaan selkä seinää vastaan -asetelmasta, joka petasi vasemmistolle selkeää voittoa. Kyseessä on ennen kaikkea torjuntavoitto, joka ei sinällään muuta asetelmia kisassa, jota Lula da Silva on johtanut alusta loppuun. Voitto ei kuitenkaan ole itsestään selvä, koska myös valeuutiset käyvät kaupaksi. Bolsonaron kannatuskatto on jo saatettu saavuttaa, sillä vuoden 2018 vaaleissa hän sai 49,3 ja toisella kierroksella 57,8 miljoonaa ääntä. Siinä missä Lula voi ylittää 60 miljoonan äänen rajan, voi Bolsonarolla olla vaikeuksia päästä 55 miljoonaan. [Päivitys: Heti alkuviikosta Lula sai taakseen vaaleissa kolmanneksi ja neljänneksi tulleet ehdokkaat.]

Poliittinen ilmapiiri Brasiliassa on polarisoitunut: pohjoinen osa tukee vasemmistoa ja etelä oikeistoa. Maaseudun ja kaupungin, etnisten ryhmien, valkoisten ja afroamerikkalaisten kannat ovat vastakkain. Etenkin naiset ja vähävaraisimmat kansanosat tukevat Lulaa ja keskiluokka sekä miehet Bolsonaroa. Bolsonarolla on tukijoissaan Lulan tavoin monia julkisuuden henkilöitä, mutta myös kirkon ja maatalouden vaikuttajia. Vasemmistoa taas tukevat useat järjestöt, kansanliikkeet ja alkuperäiskansat.

Viime vuodet hilpeän kaoottisesti Brasiliaan johtaneen Bolsonaron hymy on hyytyvä 28 päivän sisään, mutta jää nähtäväksi, kykeneekö hän hyväksymään tulokset. Kuitenkin Bolsonaron Liberaalipuolue tulee olemaan parlamentin suurin ryhmä myös seuraavien vuosien aikana.

Liberaalit voittivat lainsäätäjien vaalit

Senaatin vaaleissa Liberaalipuolue (PL) on ottamassa 13 paikkaa 24,9 prosentin kannatuksella. Oikeistopuolueiden liitto União Brasil, johon kuuluvat Democratas (DEM) ja Bolsonaron entinen puolue Partido Social Liberal (PSL) näyttää saavan 12 paikkaa ja keskustalainen maan demokratian tielle 1985 palauttanut MDB 10 ja presidentti Dilma Rousseffin syrjäyttämisen sinetöinyt oikeistokeskustalainen Partido Social Democrático (PSD) niin ikään 10. Näin ollen metallityöntekijöiden ammattiliiton entisen puheenjohtajan Lula Da Silvan Työntekijöiden puolue (PT) on jäämässä senaatin vaalien viidenneksi yhdeksällä paikallaan. Vaikka Lulan kampanjaan osallistui 25 000 vapaaehtoista ei se näkynyt suoraan senaattorikisassa, jossa puoluekoneistolle ääniä kerättiin vajaat 12,5 miljoonaa. Lula on valtakunnantasolla puoluettaan isompi ilmiö.

Brasilian edustajainhuoneessa oli ennen vaaleja 226 paikan hallitusenemmistö, johon kuuluivat PL, União Brasil, oikeistolainen Progressistas (PP) ja konservatiivinen Republicanos (REB) sekä kolme muuta ryhmää. Neljällä itsenäisten vaaliliitolla on ollut 90 paikkaa. 197 paikan oppositio on sen sijaan muodostunut 12 erilaisesta ryhmästä, joista suurin on ollut 53 edustajan PT. Partido da Social Democracia Brasileiralla (PSDB) on ollut 31 edustajaa ja Sosialistipuolueella (Partido Socialista Brasileño – PSB) 30 ja PDT:llä 24. Kaikkiaan parlamentissa on siis vaikuttanut 23 poliittista ryhmää.

Liberaalikonservatiivinen PL on saamassa eniten paikkoja parlamentin alahuoneeseen, yhteensä 99. PT jää toiseksi 80 paikalla. Työtä tekevän luokan ääneksi ammattiliittojen taistelun ja vapauden teologian pohjalta syntynyt PT kasvoi senaatissa kahden paikan verran, mutta edustajainhuoneessa kasvua tuli 24 paikan verran. PL kuitenkin voitti vaalit parlamentin ala- ja ylähuoneissa, joissa se kasvoi kuuden ja 23 edustajan verran. Kuuden kärkeen mahtuivat myös oikean laidan União (59) ja PP (47) sekä keskustalaiset MDB (42) ja PSD (42).

5,8 miljoonan neliökilometrin jättiläinen jakautuu tiukasti kahtia oikeistolaiseen etelään ja vasemmistolaiseen pohjoiseen, sillä Lula voitti 14 alueella ja Bolsonaro 13 alueella.

Kuherruskuukausi meni menojaan

Kymmenen jälkeen illalla, kun lähes kaikki äänet oli laskettu Lula da Silva puhui kansakunnalle tilaisuudessa, jossa olivat paikalla muun muassa tuore vaimo Rosangela Janja da Silva, varapresidenttiehdokas Geraldo Alckmin ja entinen presidentti Rousseff. Vasemmistojohtajan puheesta kuului itsevarmuus ja tyytyväisyys. Lula myös muistutti, ettei ole koskaan voittanut heti ensimmäisellä kierroksella. Viimeksi voittoon presidentinvaalien avauskierroksella ylsi Fernando Henrique Cardoso 53,1 prosentilla 1998.

– Olin ajatellut lähteä viettämään kuherruskuukautta, mutta sen täytyy odottaa. Joidenkin harmiksi minulla on vielä 30 päivää aikaa kampanjoida. Rakastan mennä kadulle, nousta busseihin, puhua ihmisten kanssa.

Omassa puheessaan virkakotinsa edustalla Bolsonaro korosti näyttävänsä, että inflaatio on laskemassa ja ettei hallitus ole lakannut avustamasta köyhiä. Hän kertoi ymmärtävänsä kansassa kyteviä muutoshaluja, mutta pelotteli niiden voivan johtaa heikennyksiin ja vapauden menettämiseen. Huonoja esimerkkejä kaivettiin naapurimaista.

– Huoleni on, että Brasilia seuraisi Argentiinan, Kolumbian, Venezuelan ja Nicaraguan tietä.

– Brasilialaiset eivät voita mitään, ja päinvastoin, heillä on paljon menetettävää. Jos hän [Lula] voittaa, he luopuvat uskonnonvapaudesta ja kunnioituksesta perhettä sekä perinteisiä arvoja kohtaan.

Syyskuun lopussa tehdyssä kansainvälisessä Morning Consultin valtiojohtajien mielipidemittauksessa Bolsonaron kannatus liikkui 41 prosentissa, mutta uurnilla se oli odotettua suurempaa:

– Voitimme galluppien valheet.

Lula ehtii täyttää vuosia 27.10. Hän toivoi voittoa syntymäpäivälahjakseen.

– Koko tämän kampanjan ajan olimme edellä kaikkien instituuttien yleisissä mielipidemittauksissa, ja ajattelin aina meidän voittavan nämä vaalit, ja haluan kertoa teille, että tulemme voittamaan nämä vaalit. Tämä on vain jatkoaikaa. Huomenna jatkamme kampanjointia.

Myöhemmin Avenida Paulistalla Sao Paulossa Lula sanoi kannattajilleen olevansa valmis kertomaan kansalle sen, mikä tekee hänen vaihtoehdostaan parhaan:

– Aiomme voittaa vaalit jälleen. On vain ajan kysymys, odottaa vielä joitakin lisäpäiviä, jotta voimme puhua lisää, parantaa ohjelmaamme, vakuuttaa muita ihmisiä. Brasilia tarvitsee meitä.

– Taistelu jatkuu lopulliseen voittoon asti.

Teksti: Sami T.T. Laaksonen

Lähteet: Tribunal Superior Eleitoral, Infobae, Semanario Universidad, BBC News Mundo, El País, France 24, Meteored, Ámbito, Grupo Globo, etc.

Lula da Silva vieraili Meksikossa

Kahta koviakin kokenutta ja kansan parissa arvostettua poliitikkoa yhdistävät jaetut periaatteet siitä, miten parempi maailma on mahdollinen.

Luiz Inácio Lula da Silva, Brasilian entinen (2003–2011) ja todennäköisesti myös tuleva presidentti (2023–2026), saapui Meksikoon helmikuun viimeisenä päivänä yhdessä Työntekijöiden puolueen (Partido de los Trabajadores – Partido dos Trabalhadores – PT) johtajan ja kansanedustaja Gleisi Hoffmanin, senaattori Humberto Costan ja kahden entisen ministerin Celso Amorimin ja Aloizio Mecadanten seurassa. Meksikon ulkoministeri Marcelo Ebrard vastaanotti Lula da Silvan lentokentällä ja kuvaili häntä “suureksi Meksikon ja oikeudenmukaisuuden ystäväksi”.

Alun perin Brasilian politiikan jättiläisen tuli saapua Meksikoon jo tammikuussa, mutta uudelleen yltynyt pandemia siirsi tapaamista. 2.3. hieman ennen aamuyhdeksää Lula da Silva kuitenkin saapui Kansallispalatsiin kohtaamaan Andrés Manuel López Obradorin (AMLO), jonka johtajuus on kerännyt viime vuosina runsaasti kiitosta Latinaisessa Amerikassa ja Karibialla. López Obrador kuvaili Twitterissä tapaamista “veljelliseksi” ja sanoi yhdistäviksi tekijöiksi “kansojen läheiset suhteet ja taistelun tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta”. Lula kuvaili AMLO:n tapaamista “suureksi” ja kertoi voimakaksikon puhuneen “sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, nälän vastaisesta taistelusta, latinalaisamerikkalaisesta sisarellisuudesta ja tarpeesta rauhaan meidän maailmassamme”.

Yhteinen tapaaminen kesti nelisen tuntia ja sisälsi perinteisen meksikolaisen aamupalan sekä presidentin antaman kierroksen lähes 500-vuotiaan historiallisen hallinnollisen rakennuksen tiloihin ja tarinoihin. Tapaamista voidaan pitää lupaavana ja strategisena, sillä jos ja kun Lula nousee jälleen Etelä-Amerikan suurimman maan johtoon, López Obrador ja Lula da Silva tulevat jakamaan alueellisen johtajuuden vuosina 2023 ja 2024. Noilta vuosilta on lupa odottaa rohkeita aloitteita etenkin alueellisesta integraatiosta. Brasilian presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 2.10. ja mahdollinen toinen kierros 30.10. Lulan kolmas virkakausi alkaisi 1.1.2023. Helmikuun 16.–19. tehty kyselytutkimus (CNT-Instituto MDA Pesquisa de Brasil) kertoi Lulan nauttivan 42,2 prosentin tuesta vaaliuurnilla, kun istuvan äärioikeistolaisen presidentti Jair Bolsonaron rekisteröimä tuki äänestäjien keskuudessa oli puolestaan tasan 28 prosenttia.

Lula da Silva puhui myös Neljännen transformaation (4T) kansallisen lainsäätäjien yhdistyksen toiselle varsinaiselle edustajakokoukselle 2.3.

3.3. Lula da Silva tapasi vasemmistolaisen hallituspuolue Morenan ja sen liittolaisen PT:n (Partido del Trabajo) sekä PES:in senaattoreita. Noin tunnin kestäneessä puheessaan Lula piti “selvänä, että kuljette oikealla tiellä” viitaten Meksikon julkisen elämän kokonaisuudistukseen (Cuarta Transformación). Hänen mukaansa López Obrador “on lahja, jonka Meksiko on saanut, sellaisia miehiä ei synny joka päivä ja vielä harvemmin he tulevat yltäneeksi tasavallan presidenteiksi”. Lula koki oman poliittisen työnsä presidenttinä samankaltaiseksi kuin Meksikon valtionpäämiehellä, jota hän vertasi myös Evo Moralesiin ja Hugo Cháveziin, jotka taistelivat hänen mukaansa eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseksi.

Lula Da Silva kertoi senaattoreille siitä, kuinka hänen kaltaisensa metalliteollisuuden työntekijä ilman korkeakoulututkintoa onnistui toimimaan Brasilian presidenttinä ja ilmaisi olevansa jälleen ehdokas pelastaakseen demokratian maassaan. Hän paljasti reseptinsä nostaa kansa ylös konkurssin partaalta:

– Mikä tuo ihme oli? Huomasin, että köyhät eivät ole ongelma, he ovat ratkaisu. Riittää, kun heille annetaan työtä, sosiaaliturvaa, riittävästi rahaa. Ottakaamme köyhät mukaan yhteiskuntaan, tehkäämme köyhistä kuluttajia ja niin he voivat ostaa leipää, maitoa, papuja, sandaaleja.

Lula kertoi pystyneensä panostamaan sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ja 20 miljoonan työpaikan luomiseen, vaikka kaikki mediat olivatkin häntä vastaan. Yhtään laukausta tai minkäänlaista sensuuria ei tarvittu. Rakennusteollisuus saatiin aktivoitua, jotta keltään ei puuttuisi kattoa päänsä päältä ja maareformi taas takasi viljelymaat maaseudun väestölle.

– Päätimme, että köyhiä tulee kohdella ihmisarvoisesti.

Yhteiseen neuvonpitoon osallistuivat presidenttien lisäksi Brasilian PT-puolueen johtaja Gleisi Hoffman, senaattori Humberto Costa ja kaksi entistä ministeriä Celso Amorim ja Aloizio Mecadante. Meksikoa edustivat muun muassa ulkoministeri Marcelo Ebrard ja presidentin neuvonantajien johtaja Lázaro Cárdenas Batel, kuvan oikeassa ja vasemmassa laidassa.

Lula sanoi olevansa 76-vuotias ja vaikka hän haluaisikin elää 120 vuotta, se ei ole mahdollista. Asettumistaan uudelleen presidenttiehdokkaaksi hän ei pidä “hyvän harkintakyvyn mukaisena”, mutta “se, joka taistelee periaatteidensa puolesta, ei voi lopettaa”. Hän kokee voivansa voittaa vaalit. Suhteista López Obradorin hallintoon on kuulemma tuleva ensisijaisia.

Morenan edustajana senaatin politiikan koordinoinnista (JUCOPO) vastaava Ricardo Monreal toi esiin, että juuri edellisenä päivänä Brasilian oikeusviranomaiset hylkäsivät viimeisen niistä yhdestätoista tekaistusta syytteestä, joiden varjolla Lula joutui syyttömänä vankilaan ja joiden avulla hänen poliittinen uransa yritettiin tuhota. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu. Tässäkin mielessä López Obrador jakaa samansuuntaisia kokemuksia, sillä myös hänen oikeutensa asettua ehdolle vuoden 2006 vaaleissa yritettiin estää lavastetulla oikeusjutulla.

Näin Lula tarinoi Meksikon senaatissa:

”Otimme hänet vastaan ​​kunnioituksella ja ihailulla, koska hän on erittäin tärkeä johtaja Brasiliassa, Latinalaisessa Amerikassa ja maailmassa.”

Teksti: Sami T. T. Laaksonen

Lähteet: Infobae, La Jornada, Telesur, etc.