Avainsanaan ‘Köyhyyden poistaminen’ liitetyt artikkelit

Meksikon presidentti johti YK:n turvallisuusneuvoston kokousta ja teki rohkean ehdotuksen 750 miljoonan köyhimmän maapallon asukkaan suorasta rahallisesta avustamisesta, joka perustuisi tuhannen rikkaimman henkilön ja tuhannen vauraimman yrityksen lahjoituksiin sekä 20 suurimman talouden panostuksiin. Tavoitteena on maapallon laajuisen hyvinvointivaltion luominen, jotta konfliktien taustasyyt voitaisiin eliminoida.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador, joka viettää 68-vuotissyntymäpäiväänsä 13.11., teki nopean 20 tunnin vierailun New Yorkiin, jossa hän sai meksikolaissiirtolaisilta poikkeuksellisen lämpimän vastaanoton. Siirtolaisten ei tällä kertaa tarvinnut protestoida moraalittomien rikollisten hämäriä liiketoimia, korruptiota ja murhia vastaan, kuten ennen oli tapana. Meksikon sisäpolitiikassa on koettu viime vuosina täysi 180 asteen suunnanmuutos, mistä kertoo myös siirtolaisten halukkuus järjestää maansa presidentin juhlistamiseksi varsinainen kansanjuhla (AMLOFest).

Meksiko valittiin kesäkuussa 2020 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston (UNSC) kaksivuotiseksi väliaikaiseksi jäseneksi 187 äänen turvin. Kyseessä on viides kerta, kun Meksiko osallistuu tähän YK:n arvovaltaisimman elimen toimintaan. Meksiko toimii turvaneuvoston puheenjohtajana marraskuun ajan. Tämän vuoksi myös presidentti kävi New Yorkissa pyrkiäkseen tarjoamaan ratkaisuja maailman yhteisiin ongelmiin.

Marraskuun aikana Meksiko järjestää kolme erityistä keskustelutilaisuutta. Niistä ensimmäistä 9.11. saapui johtamaan itse presidentti. Agenda koski korruptiota, epätasa-arvoa, syrjäytymistä ja aseellisia konflikteja. Toinen keskustelu pohtii asekaupan, etenkin käsiaseiden, ongelmia ja niiden vaikutusta kansainväliseen turvallisuuteen. Kolmas tilaisuus käsittelee YK:n sisäistä yhteistyötä ja sen tehostamista sekä turvallisuuspolitiikkaa ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Meksiko johtaa myös Afganistanin, Syyrian ja Jemenin, Iranin, Somalian ja Libyan tilanteen seurantaa. Meksikon prioriteetteihin kuuluvat lisäksi muun muassa naisten oikeudet ja rauhanpolitiikka.

YK:ssa Pohjois-Amerikan 126 miljoonan hengen kansakuntaa edustaa kansainvälistä kokemusta omaava akateemikko Juan Ramón de la Fuente, jota tukee 22 hengen lähetystö. Meksikon kausi turvallisuusneuvostossa alkoi 1.1.2021 ja se päättyy 31.12.2022. Turvallisuusneuvoston muodostavat viisi pysyvää jäsentä: Kiina, Yhdysvallat, Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia sekä kymmenen väliaikaisjäsentä: Viro, Intia, Irlanti, Kenia, Niger, Norja, Saint Vincent ja Grenadiinit, Tunisia sekä Vietnam.

Presidentti López Obrador pitää korruptiota suurimpana ongelmana ja näkee sen tärkeimmäksi eriarvoisuuden synnyttäjäksi. Siksi hän ehdottaakin puheessaan niin sanottua ”Veljeyden ja hyvinvoinnin maailmanlaajuista suunnitelmaa”, johon investoitaisiin biljoona tai tuhat miljardia (miljoona miljoonaa) dollaria joka vuosi 750 miljoonaan äärimmäisessä köyhyydessä elävän ihmisen auttamiseksi heille suoraan käteen maksettavin tukivaroin. Esitän seuraavaksi kokonaisen käännöksen 20 minuutin mittaisesta puheesta, joka ravisutteli maailmanpolitiikan tavanomaisia kankeita kaavoja.

Korruptio ja köyhyys ihmiskunnan ongelmien kärjessä

Hänen ylhäisyytensä António Guterres, YK:n pääsihteeri;

Tämän YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, ei-pysyvät jäsenet;

Naiset ja herrat:

En ala puhumaan turvallisuudesta sotilaallisen voiman synonyyminä tai perusteena voimankäytölle ketään vastaan. Sen sijaan lähestymistapani perustuu siihen, mitä tuo vapauksien titaani väitti, Pablo Nerudan mukaan, joka oli presidentti Franklin Delano Roosevelt sillä hetkellä, kun Yhdistyneet kansakunnat luotiin: oikeus peloista ja kurjuudesta vapaaseen elämään, joka on edelleen vankin kulmakivi kaikkien yhteiskuntien ja valtioiden turvallisuudelle.

Suurin este tämän oikeuden käyttämiselle on korruptio sen kaikissa ilmenemismuodoissa: ylikansalliset mahdit, yltäkylläisyys ja turhanpäiväisyys eliitin elämänmuotoina; uusliberaali malli, joka sosialisoi tappiot, yksityistää voitot ja kannustaa luonnonvarojen ja kansojen sekä kansakuntien ryöväämiseen.

Se on korruptiota, kun tuomioistuimet rankaisevat niitä, joilla ei ole rahaa ostaa syyttömyyttään ja suojelevat ökyrikkaita ja suuria yritysryppäitä, jotka varastavat valtionkassasta tai eivät maksa veroja; korruptio on niiden ihmisten rankaisematta jättämistä, jotka peittelevät ja piilottavat laittomia varoja veroparatiiseissa; ja niin sanottujen korppikotkarahastojen osakkeenomistajien ja hallinnoijien harjoittama koronkiskonta on korruptiota, joka ei johda edes kunnioituksen menettämiseen.

Olisi tekopyhää jättää huomiotta, että planeetan pääasiallisin ongelma on korruptio sen kaikissa ulottuvuuksissa: poliittinen, moraalinen, taloudellinen, oikeudellinen, verotuksellinen ja rahoituksellinen. Olisi hölmöä sivuuttaa korruptio ensisijaisena epätasa-arvon, köyhyyden, turhautumisen, väkivallan, muuttoliikkeen ja vakavien sosiaalisten konfliktien syynä.

Olemme arvotaantumassa, koska koskaan ennen maailman historiassa ei ole kertynyt niin paljon vaurautta niin harvoihin käsiin vaikutusvaltaisuuden väärinkäytöksien ja muiden ihmisten kärsimyksen kustannuksella, yksityistäen sitä, mikä kuuluu kaikille tai millä ei pitäisi olla omistajaa; lakeja väärentäen moraalittomuuksien laillistamiseksi; tärvellen sosiaaliset arvot, jotta sietämättömyydet saataisiin vaikuttamaan hyväksyttäviltä liiketoimilta.

Otetaan esimerkiksi se, mitä tapahtui COVID-19-rokotteen jakelussa. Sillä välin, kun yksityiset lääkeyhtiöt ovat myyneet 94 prosenttia rokotteista, YK:n köyhille maille luoma COVAX-mekanismi on jakanut hädin tuskin 6 prosenttia; tuskallinen ja raju epäonnistuminen.

Tämän yksinkertaisen tosiasian pitäisi saada meidät myöntämään se, mikä on selvää: nykymaailmassa itsekkyys ja yksityisluonteinen kunnianhimo syrjäyttävät pyyteettömyyden ja terveen maalaisjärjen; yhteistyön henki menettää jalansijaa voitontavoittelun edessä, ja sen mukana liu’umme sivilisaatiosta alkukantaisuuteen ja kuljemme kuin vieraantuneina, unohtaen eettiset periaatteet ja kääntäen selkämme ihmiskunnan piinoille.

Jos emme pysty kääntämään konkreettisilla toimilla näitä suuntauksia toisinpäin, emme pysty ratkaisemaan yhtäkään muista maailman kansoja vaivaavista ongelmista.

Mitä teemme Meksikossa?

Olemme soveltaneet kaavaa, jonka mukaan korruptio tukahdutetaan ja kaikki vapautuneet rahat kohdistetaan ihmisten hyvinvointiin, kriteerillä ”kaikkien hyväksi, köyhät ensin”.

Köyhien ensisijaistaminen edellyttää lisäksi, että oletetaan, että rauha on tulosta oikeudenmukaisuudesta ja ettei mikään maa voi olla elinkelpoinen, jos syrjäytyminen ja kurjuus jatkuvat ja lisääntyvät. Siksi olemme sitä mieltä, että lopullinen ratkaisu elää ilman pelokkuutta, riskejä ja väkivaltaa on päästä eroon työttömyydestä, suosia nuorten osallistamista työhön ja opiskeluun, välttää perheiden hajoamista, sosiaalista rappiota ja kulttuuristen, moraalisten, henkisten arvojen menettämistä.

Meksikossa maan rauhoittaminen saattaa viedä meiltä aikansa, mutta varmin tapa on huolehtia taustasyistä, kuten teemme; esimerkiksi tarjoamalla nuorille opiskelu- ja työmahdollisuuksia, jotta he eivät jää kiinni rikollisuuteen. Todellinen voitto rikollisryhmistä tulee aina koostumaan heidän siemenperunojensa ja reservijoukkojensa poiskitkemisestä.

Tällä samalla mittapuulla käymme muuttoliikkeen ilmiön kimppuun. Tärkeimmät toimet eivät ole voimakeinoja, vaan sellaisia, jotka tekevät kaikki ihmiset osallisiksi opiskeluun, työhön, terveyteen ja hyvinvointiin heidän omissa syntymä- tai asuinpaikoissaan, jotta he eivät joutuisi jättämään kyliänsä nälän tai väkivallan vuoksi ja vain he, jotka haluavat muuttaa pois maasta, tekevät niin: muuttoliike olkoon vapaaehtoista eikä pakotettua; henkilökohtainen päätös, ei väestötieteellisten mittasuhteiden ilmiö.

Esitin äskettäin kunnioittavasti presidentti Bidenille uuden tavan kohdata siirtolaisilmiö: ohittamatta tarvetta panna järjestykseen muuttovirtauksia, välttää hallitsemattomuutta ja väkivaltaa sekä taata ihmisoikeudet; ehdotin hänen soveltavan välittömästi kolmeen sisarvaltioon kahta ohjelmaa, joita toteutamme menestyksekkäästi Chiapasissa, Keski-Amerikan naapuriosavaltiossa.

Tänä päivänä istutamme sinne 200 000 hehtaaria hedelmä- ja puutalouteen soveltuvia lajikkeita, ja tämä ohjelma työllistää 80 000 maanviljelijää. Samoin 30 000 nuorta, jotka saavat minimipalkan kouluttautuakseen työpajoissa, yrityksissä ja muussa tuottavassa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, työskennelläkseen oppisopimuskoulutuksessa kyseisessä Kaakkois-Meksikon osavaltiossa. Jos näitä kahta toimenpidettä sovellettaisiin välittömästi Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa, voitaisiin taata, että nämä noin 330 000 ihmistä, jotka ovat nykyään vaarassa muuttaa työttömyyden vuoksi, jäisivät asumaan omiin maihinsa.

Mielestäni YK:n tulisi soveltaa näitä ehdotuksia, jotta voitaisiin pureutua köyhien maiden ongelmien ytimeen. On välttämätöntä, että kansainvälisen yhteisön tärkein organismi herää talviunestaan ​​ja irtaantuu rutiineistaan, muodollisuuksista; että se uudistetaan ja että se tuomitsee korruption ja torjuu sitä maailmassa; että se taistelee planeetalla leviävää epätasa-arvoa ja sosiaalista huonovointisuutta vastaan. Päättäväisemmin, syvemmin, näkyvämmin ja enemmän johtajuutta osoittaen.

Tämän järjestön historiassa ei ole koskaan tehty mitään todella merkittävää köyhien hyväksi, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä luoda oikeudenmukaisuutta. Tänään on aika toimia syrjäytymistä vastaan puuttumalla sen syihin, ei vain sen seurauksiin.

Tämän ajatuksen mukaisesti Meksikon edustusto tulee esittämään lähipäivinä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokoukselle Veljeyden ja hyvinvoinnin maailmanlaajuista suunnitelmaa (Plan Mundial de Fraternidad y Bienestar). Tavoitteena on turvata oikeus ihmisarvoiseen elämään 750 miljoonalle ihmiselle, jotka selviytyvät päivistään alle kahdella dollarilla.

Meksikon ehdotus Veljellisen maailman hyvinvointivaltion (World State of Fraternity and Welfare) luomiseksi voidaan rahoittaa vähintään kolmesta lähteestä peräisin olevalla rahastolla: keräämällä vuosittain 4 prosentin vapaaehtoinen panostus maapallon tuhannen rikkaimman ihmisen omaisuudesta. Samanlainen tuhannen tärkeimmän yksityisen yrityksen tukimuoto niiden arvosta maailmanmarkkinoilla ja 0,2 prosentin yhteistyöapu kunkin G-20-ryhmän jäsenmaan bruttokansantuotteesta. Jos tämä tulotavoite saavutetaan, rahasto voisi kerätä noin biljoona [tuhat miljardia] dollaria vuosittain.

YK voisi vuosiraportissaan varata yhden päivän tunnustusten tai solidaarisuustodistusten myöntämiseksi ihmisille, yrityksille ja hallituksille, jotka erottuvat edukseen humanitaarisen kutsumuksensa vuoksi ​​ja auttavat rahoittamaan veljeys- ja hyvinvointisuunnitelmaa.

Tämän rahaston resurssien tulee tavoittaa edunsaajansa suoraan, ilman minkäänlaisia välikäsiä, sillä kun köyhien auttamiseen oletettavasti tarkoitettuja varoja annetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöille tai muun tyyppisille järjestöille, en halua yleistää, mutta monissa tapauksissa rahat jäävät byrokraattisiin koneistoihin, ylellisten toimistojen maksamiseen, neuvonantajien ylläpitämiseen, tai ne ohjataan muualle, eivätkä ne siten päädy edunsaajille. Tästä syystä korostan, että edunsaajille tarkoitettujen varojen on mentävä perille suoraan, ilman yhtäkään välikättä, henkilökohtaisen pankkikortin tai sähköisen kukkaron avulla.

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto voisivat tehdä yhteistyötä tarvittavan rakenteen luomiseksi ja toteuttaa ensi vuodesta alkaen maailman köyhimpien väestönlaskennan ja kun kohdeväestö olisi määritelty, kussakin maassa, alkaa resurssien jakaminen vanhusten, vammaisten tyttöjen ja poikien eläkkeisiin; opiskelijoiden apurahoihin; viljelijöiden ja nuorten tukiin, jotka työskentelevät harjoittelijoina tuotantotoiminnassa, sekä tarjoamalla ilmaisia ​​rokotteita ja lääkkeitä.

En usko, sanon sen vilpittömästi, että kukaan tämän turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä vastustaisi ehdotustamme, koska siinä ei viitata ydinaseisiin tai sotilaallisiin hyökkäyksiin, eikä se vaaranna minkään valtion turvallisuutta. Päinvastoin se pyrkii rakentamaan vakautta ja rauhaa niitä kohtaan suunnatun solidaarisuuden kautta, jotka eniten tarvitsevat tukeamme. Olen varma, että kaikki, rikkaat ja köyhät, lahjoittajat ja edunsaajat, tulemme olemaan rauhallisempia omantuntomme kanssa ja elämään suuremmalla moraalisella voimalla. Muistelen tässä sitä, mitä Adam Smith sanoi: ”Vaikka ihminen haluaisi kuvitella olevansa kuinka itsekäs tahansa, hänen luonteessaan on ilmiselvästi joitain elementtejä, jotka saavat hänet kiinnostumaan toisten kohtaloista siten, että heidän onnensa on välttämätöntä hänelle, vaikka hän ei saisi siitä mitään, paitsi ilon todistaa sitä.” Toisin sanoen vain olemalla hyviä voimme olla onnellisia.

Ja älkäämme koskaan unohtako, että kansojen yhteinen velvollisuus on tarjota jokaiselle tyttärelleen ja pojalleen oikeus ruokaan, terveyteen, koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, urheiluun ja virkistykseen.

Lopuksi muistan kahta Amerikkamme isänmaallista hahmoa ja vapauttajaa: José María Morelos y Pavón, Meksikon kansakunnan palvelija, joka hieman yli kaksi vuosisataa sitten vaati: ”puutteenalaisuuden ja ylenpalttisuuden hillitsemistä”; ja melkein samaan aikaan Simón Bolívar vakuutti, että ”täydellisin hallintojärjestelmä on sellainen, joka tuottaa suurimman mahdollisen määrän onnea, suurimman määrän sosiaaliturvaa ja suurimman määrän poliittista vakautta”.

On kunnia olla kanssanne, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät ja ei-pysyvät jäsenet, joka on eniten maailmanhallitusta muistuttava taho ja josta voi tulla tuloksellisin elin korruption vastaisessa taistelussa sekä jaloin hyväntekijä maan köyhien ja unohdettujen keskuudessa.

Paljon kiitoksia.

New York, 9. marraskuuta 2021

+++++

Yhdysvalloissa asuvat siirtolaiset olivat kerääntyneet YK:n päämajan ulkopuolelle Manhattanille osoittamaan tukensa Meksikon historian suosituimmalle presidentille, joka johti Yhdistyneiden kansankuntien turvallisuusneuvoston kokousta. López Obrador omisti heille etukäteen nauhoitetun puheen, jossa hän kiitti siirtolaisia maan taloudelle tärkeistä rahalähetyksistä, jotka kohdistuvat kymmenelle miljoonalle perheelle ja joiden ennustetaan tänä vuonna kasvavan ennätykselliselle 50 miljardin dollarin tasolle. Juuri siirtolaiset on yksi niistä väestöryhmistä, jotka kärsivät pahiten uusliberaalin kauden 1982−2018 epäoikeudenmukaisuuksista.

Meksikon presidentin puheen YK:n turvallisuusneuvostossa voi lukea täältä espanjaksi ja täältä toisesta linkistä englanniksi. Koko puheen voi katsoa López Obradorin YouTube-kanavalta.

Käännös- ja toimitustyö: VTT Sami T.T. Laaksonen

Lähteet: Andrés Manuel López Obradorin virallinen sivusto, Meksikon ulkoministeriö, Misión de México ONU, La Jornada, Sol de México, SDP Noticias, Forbes, etc.