Avainsanaan ‘Antti Halinen’ liitetyt artikkelit

Che Guevaran taloudellinen ajattelu

Julkaistu 25.2.21 | Kirjoittanut netzahualpilli1984 | Kategoria(t): Uncategorized
Avainsanat:, , , ,
Vallankumouksellisen Che Guevaran esimerkki ja ajattelu ei vanhene koskaan.

Luin mielenkiinnolla Antti Halisen teoksen Kuuba 2020. Se on varsin kriittinen näkemys. Hän lainaa Yassel Padrón Kunakbaevan artikkelia blogista La Joven Cuba: ”Kuuba hyväksyi ennen kaikkea vuodesta 1971 lähtien neuvostomallin ja imi yhteiskuntaan kaikki reaalisosialismin vinoutumat. Valtiosta eikä kansalaisyhteiskunnasta tuli johtava elementti.” Ernesto Che Guevara de la Serna oli 1960-luvulla toista mieltä neuvostomallista. Haluan palauttaa mieliin Chen työn.

Havannan Yliopiston taloustieteen professori Carlos Tablada Pérez vieraili Helsingissä ja luennoi 2.11.1990 Chen taloudellisesta ajattelusta. Tabladan erikoisala oli 15 vuoden ajan valtion yritysten johto. Hän sai 1986 taloustieteen tohtorin arvon Neuvostoliiton Tieteellisen akatemian Latinalaisen Amerikan Tutkimuskeskuksessa. Tabladan väitöskirjaa ”Ernesto Che Guevaran taloudellinen ajattelu” painettiin yli 300000 kappaletta julkaisemisvuoden 1987 jälkeen. Hän piti yli 500 alustusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Seuraavassa on tiivistelmä luennosta.

Sanomalehdissä on ollut monenlaisia otsikoita Kuubasta: Onko Kuuba Neuvostoliiton satelliittivaltio? Säilyykö Kuuba hengissä SEV:in avutta? Käykö Kuuban kuten Itä-Euroopan sosialististen maiden? Esityksensä Tablada aloitti puhumalla ensin Kuuban historiasta.

Kuuba kuuluu kolmanteen maailmaan, sillä Kuuba on omalta osaltaan maksanut teollisuusmaiden kehityksen ja jäänyt alikehittyneeksi. Kuuba oli vain sokerintuottaja ja 1700-luvun lopusta 1800-luvulle maailman tärkein sokerintuottaja.

Kuuba oli Espanjan siirtomaa vuoteen 1898. USA ryösti osan Meksikoa ja halusi ostaa Kuuban. Espanja myi vain Floridan. Carlos Manuel de Céspedesin johtama kymmenvuotinen itsenäisyyssota Espanjan siirtomaavaltaa vastaan päättyi 1878 tappioon.

José Martí

Lannistumattomat itsenäisyysvoimat kokosivat rivinsä José Martín johdolla. Vallankumoustaistelun toinen vaihe päättyi 1898 voittoon. Jenkit tulivat Kuuban maaperälle. Kuuba sai muodollisen itsenäisyyden 1902, mutta USA säilytti oikeuden puuttua Kuuban asioihin.

José Martí kuoli 1895 taistelussa. Hän jätti jälkeensä yhtenäisen puolueen ja puolueohjelman. Hänen johdollaan ja hänen ajattelunsa mukaan kuubalaiset halusivat ihmisarvon. Kuuban todellinen itsenäisyys olisi saattanut torjua USA:n Latinalaisen Amerikan valloittamisen.

Martí kirjoitti ensimmäisenä imperialismista. Hän määritteli kaksi viidestä imperialismin tärkeimmästä ominaispiirteestä, joista Lenin kirjoitti 25 vuotta myöhemmin teoksessaan ”Imperialismi kapitalismin korkein vaihe”.

José Martí tunsi Marxin, eli pitempään kuin Marx ja arvosti kirjoituksissaan suuresti Marxia. Marxilaisuus ei ollut Kuuballe vierasta, vaan osa kuubalaista ajattelutapaa. Se ei ollut ristiriidassa kansallisuusaatteen kanssa kuten monissa muissa maissa.

Jenkit toivat uussiirtomaavallan Kuubaan ja ryöstivät Guantánamon (joka on vielä heillä laivastotukikohtana) ja Isla de Pinosin. Kansanvallankumous tapahtui 1920-30-lukujen vaihteessa, ja USA joutui luovuttamaan Isla de Pinosin (nykyinen Nuorison Saari). Kuuba ei saanut itsenäisyyttä, koska oli syntynyt paljon puolueita ja erimielisyyttä.

Martí ajatteli ensimmäisenä yhtä puoluetta jo ennen Leniniä. Vallankumouksellisen ajattelun hajaannuksen vuoksi Kuuba menetti vallankumouksen ja itsenäisyyden. Fidel Castro jatkoi taistelua 1950-luvulla. Sissit opiskelivat marxilais-leniniläistä ajattelua, mutta se oli hieman erilaista kuin muualla.

Länsimainen kulttuuri oli 1950-luvulla pysähdyksen tilassa. Kun fasismi ja natsismi oli kukistettu, tarvittiin vapaata demokraattista henkeä. Syntyi kuitenkin uusfasismia kylmän sodan muodossa ja maccarthyisminä, jolloin Chaplin lähti USA:sta. Hän ei ollut kommunisti.

Neuvostoliitossa marxilais-leniniläinen ajattelu kangistui kaavoihin. Opiskelijoiden ei tarvinnut lukea Marxin, Engelsin ja Leninin kirjoituksia, vaan marxilais-leniniläisiä käsikirjoja. Sosialismin talouspolitiikkaa pidettiin valmiina tieteenä. Ajateltiin, että kaikki lait oli keksitty. Psykologiaa ei opiskeltu. Neuvostoliittolaisten mielestä Kuuba ei ollut kapitalismin heikoin rengas.

Vallankumous

Kuuban sosialistinen vallankumous Fidel Castron johdolla 1959 oli kapinaa imperialistista valtaa vastaan. Kuuba alkoi rakentaa uutta yhteiskuntaa. Maauudistus oli erilainen kuin muualla. Tehtaat luovutettiin toisella tavalla ja niitä johdettiin eri tavalla kuin sosialistisissa maissa. Samoin järjestöt organisoitiin eri tavalla.

USA:n diplomaatti sai 1959 lähteä, koska hän antoi ”neuvoja” vallankumoukselliselle hallinnolle. USA alkoi räjäytellä pommeja Kuuban kaupungeissa ja levittää sikaruttoa ja homesieniä viljelmille. Kuuba ei luonut tavallista armeijaa, vaan maatyöläiset, tehtaiden työläiset, koulujen ja yliopistojen opettajat ja opiskelijat saivat aseen. Näiden joukossa oli Carlos Tablada. Heiltä kysyttiin, haluavatko he pitää maan, tehtaat, ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Näin vallankumous lujittui.

Che tuli Kuubaan samalla Granma-laivalla kuin Fidel. Che oli eräs sivistyneimmistä ihmisistä. Hän syntyi aristokraattiseen argentiinalaiseen perheeseen, oli jo nuorena lukenut maailmankirjallisuuden, puhui ranskaa jne. Hän opiskeli ensin insinööriksi, mutta valmistui lääkäriksi. Vapaamielisenä Che luki marxismi-leninismiä, kävi kaikissa sosialistisissa maissa ja kiersi kaikki Latinalaisen Amerikan maat. Hän vakuuttui siitä, ettei Neuvostoliiton mallia tule sovittaa Kuubaan, mutta ihaili Leniniä, Neuvostoliittoa ja sen sosialismia.

Che oli muun muassa maauudistuksen johdossa, Kuuban kansallispankin johtaja, teollisuusministeri ja johtotehtävissä poliittisessa järjestössä, josta tuli Kuuban Kommunistinen Puolue.

Neuvostoliitto oli 1920-luvulla ottanut teknisen tilinpidon tavan kapitalistisesta taloudesta, mutta NL:n toverit eivät kehittäneet sitä. Che tunsi ylikansalliset yritykset, jotka kokeilivat Kuubassa eri johtamismenetelmiä (mm IBM) ja sovelsivat sitten oppeja muissa maissa. Chen mielestä olisi ollut tyhmää hylätä edistynyt tilinpito ja korvata se vanhentuneella sosialististen maiden tilinpidolla. Se ei ole sosialistista eikä kapitalistista.

Chellä oli ideaali näkemys sosialismista. Che ja Fidel olivat yhtä mieltä sosialismin toteuttamisesta siten, että yhteiskunta saadaan inhimillisemmäksi. NL:n sosialismi perustui vanhentuneille ihmissuhteille, jotka olivat perua kapitalismista esim työn kiihokkeet kuten kapitalistisissa yrityksissä. NL:n sosialismin tavoitteena oli rakentaa ensin aineellinen perusta ja vasta seuraavassa vaiheessa kasvattaa yhteiskunnallinen tietoisuus.

Chen ja Fidelin mielestä oli samanaikaisesti sosialismin aineellisen, taloudellisen ja teknisen edistyksen rinnalla kehitettävä yhteiskunnallista ajattelua. On tiedettävä, mitä ihmiset ajattelevat, miten he toimivat. Samanaikaisesti on kasvatettava tuotantoa ja tietoisuutta. On muovattava henkistä elämää, ei itsekeskeisyyttä eikä omanvoitonpyyteistä itsekkyyttä.

Che keksi erilaisen talousmallin kuin NL:ssa eli tulo- ja menoarvion kehittämisen. Hänen mielestään ei vielä ollut sosialismin talouspolitiikkaa, vaan suurisuisia lausumia sosialistisesta taloudesta, eikä vielä tieteellistä sosialismin analyysiä. Che ajatteli omilla aivoillaan. Kuuba kehitti omaa ajattelua ja on edelleen itsenäinen.

Fidel arvioi 1966, että marxilaiset yhteiskuntatieteet olivat jääneet ajastaan jälkeen. Hän vieraili 1972 Romaniassa ja Puolassa ja totesi, että kuubalaiset ja nämä sosialistiset maat elävät erilaisissa maailmoissa, ja että on kaksi erilaista marxismi-leninismiä.

Uusien ajatusten kehittäminen on vaikeaa. Kuubassa yksi puolue on vallankumouksen tuote; puolue ei tehnyt vallankumousta. Vallankumous loi puolueen ja valtion.

Teknokraatit

Kuuballe koetettiin tyrkyttää kaavamainen sosialistinen realismi, mutta sitä ei hyväksytty. Oli murrettava kulttuurin alalla vanhat tavat. Kuubassa on mm esitetty pohjoisamerikkalaisia ja yleensä kapitalististen maiden elokuvia ja videoita.

Koska kaikkea ei tarvitse keksiä itse, koulutettiin osa opiskelijoista NL:ssa. Monet oppivat huonoja asioita ja tulivat takaisin käsikirja kainalossa. Teknokraatit ajattelivat, että samantapaisia rakenteita kuin muissa sosialistisissa maissa tuli soveltaa Kuubassa.

Che ja Fidel olivat 1970-luvulla heikoilla, koska monet lakkasivat ajattelemasta omilla aivoillaan. Kopiotiin 1971 NL:n talousmalli, valtion ja puolueen rakenne. Kuuba liittyi 1973 SEV:iin. Fidel esitti vetoomuksen: ”Puhutaan, että Kuuban järjestelmästä tehdään tehokas, mutta ei saa unohtaa puolueen eikä vapaaehtoista kansan työtä”.

Kymmenen vuoden ajan toimittiin päinvastoin kuin Fidel ja Che ajattelivat. Seurauksena työväenluokan johto, hallinto ja ministerit alkoivat rappeutua ja muuttua lahjottaviksi. Ei tajuttu, että on yhtä tärkeää rakentaa lastentarhoja ja kouluja kuin teollisuutta.

Oikaisu

Huomattiin, että muutossuunta on oikaistava. Vallankumouksellinen etujoukko totesi, että teknokraatit ovat kokeilleet 10 vuotta, mutta tilanne on huonontunut kuten Che ennakoi. Oikaisumenettely aloitettiin 1984, ja oikaisuryhmä poisti kielteisimpiä ilmiöitä. Tuolloin ei tunnettu perestroikaa, glasnostia eikä Gorbatšovia. Nyt [1990] Kuubassa keski-ikä 75 vuotta on korkeampi kuin NL:ssa (65 vuotta), muissa sosialistisissa maissa puhumattakaan muista Latinalaisen Amerikan maista.

Kuuban vallankumous voitti markkinat ihmisten käyttöön. Myös Carlos Tablada oli etuoikeutettu, ja teknokraatit nostivat hänen palkkaansa kolmanneksella, mutta työläisten vain 10 %. Lisäksi Tablada sai auton myös yksityisiin ajoihin; valtio maksoi kaiken.

Vallankumous yritti vähentää yhteiskunnallisia eroja, mutta ne alkoivat teknokraattien toiminnan vuoksi kasvaa. Kuuba on palannut jälleen siihen, että markkinat alistetaan ihmisten palvelukseen. Työläisten palkkoja on nostettu. USA:ssa, Puolassa ja Unkarissa vanhusten ostovoima pienenee, sillä eläkkeitä ei ole korotettu. Kuuban 10 miljoonasta asukkaasta on miljoona eläkeläistä. Yli 780000 eläkettä on nostettu oikaisumenettelyssä. Esim Argentiinassa hinnat ovat nousseet viime vuosina 5000 %. Kuubassa 30 vuoden aikana ruokamenojen osuus on säilynyt samana, koska ei ole inflaatiota.

Teknokraatit sanoivat, että lastentarha ei tuota. Niinpä 1981-1985 rakennettiin 12 lastentarhaa, vaikka pelkästään Havannassa tarvittiin 100 tarhaa. Ehdotettiin 1985-1990 rakennettavaksi vain viisi lastentarhaa. Oikaisumenettelyn alettua on rakennettu 425 lastentarhaa. Tämä on auttanut naisen vapautumista samoin kuin taloudellinen riippumattomuus. Isillä ei vielä ole isyyslomaa, ja sairaan lapsen hoito on vielä naisen vastuulla.

Tällaisista asioista on kyse oikaisumenettelyssä. Seuraavien kuukausien aikana sovitellaan raha- ja markkinasuhteita. Ihmiset eivät ole markkinoiden palveluksessa eli ei sovelleta epäinhimillistä markkinajärjestelmää. Ihminen ei saa pelkästään vain rahojensa mukaan, vaan myös tarpeidensa mukaan.

Carlos Tabladan alun perin 1987 julkaistu kirja Chen talousajattelusta on palkittu teos, josta on ehditty ottaa jo ainakin 38 painosta.

Tabladan alustuksen jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä. Niitä olisi riittänyt, mutta valitettavasti aikaa oli vajaa tunti jäljellä. Seuraavassa ovat kysymykset ja vastaukset lyhyesti.

NL:n talouden keskitetty johto? NL:ssa ei keksitty talouden suunnittelua, vaan se kehitettiin Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Harvojen käsiin keskittyvät pääomat on sosialisoitava eli otettava työväenluokan käsiin.

Tuotannonohjausjärjestelmä on myös yhteiskunnallinen. Che tutki ylikansallisten yritysten keskitettyä johtamista ja huomasi, että ne tarvitsevat suunnittelijoita vähemmän kuin NL:ssa. Che sovelsi keskittämisen ja hajauttamisen periaatteita kuten ylikansallisissa firmoissa. Yhdistäessään yrityksiä hän vähensi suunnittelijoita ja johtoa. Kaikki päätökset tehdään tehtaissa. Ministeriöt keskustelevat kehityssuunnista. Sijoitustoiminta keskitettiin.

Kaksi marxismi-leninismiä? On monta marxismi-leninismiä. Ensimmäisinä marxilaiset itse sensuroivat Marxin kritiikkiä Gothan ohjelmasta. NL:n monet marxilaiset ajattelivat, etteivät Che ja Fidel ole marxilaisia. NL:ssa ei ole julkaistu Carlos Tabladan kirjaa.

Sosialismin kritiikki? Gramsci esitti kritiikkiä vankilavihoissaan. Trotskille ei vielä ole annettu anteeksi kritiikkiä. Che ja Fidel kritisoivat reaalisosialismia ensimmäisinä vallassa olevina kommunisteina. Heidän vaihtoehtonsa on johdonmukaisesti erilainen kuin aikaisemmat mallit. He totesivat 1960-luvulla pari kertaa, jos sosialismi jatkaa samalla tiellä, se palaa kapitalismiin.

Italian KP? Tablada vastasi nöyrästi ja varovasti, että IKP on kehittänyt niin sanotun eurokommunismin, joka kieltää marxilaisuuden. Eurokommunistit häpeävät sanoa olevansa kommunisteja tai marxilaisia.

Voiko yhden puolueen järjestelmä toimia? José Martín lähtökohtana oli konkreettinen poliittinen ja maantieteellinen tilanne. Ei saa katsoa eurooppalaisten kiikarien läpi, sillä Latinalaisessa Amerikassa on täysin erilaista. Kuuba oli 56 vuotta valetasavalta, jossa oli viisi puoluetta. Ihmisillä ei silloin ollut samoja oikeuksia kuin nyt yhden puolueen aikana.

Vallankumouksen 30 vuoden saavutukset ovat suuremmat kuin monessa kapitalistisessa maassa. Yksikään kehitysmaa ei ole saavuttanut samaa. Kun USA lopettaa määräilyn, voi tulla muita puolueita. Nyt on oikeastaan sotatila.

Kuubassakin on sensuuria? Tablada luopui filosofian oppituolista Havannan Yliopistossa ja alkoi kirjoittaa kirjaa Chen taloudellisesta ajattelusta. Se suuntautui puolueen päätöksiä ja ajattelua vastaan. Yksi puolue on sietänyt erilaista ajattelua sensuroimatta kuten Tabladan. Samoin esim IKP:tta on ajateltava nöyrästi.

USA:n radio- ja TV-lähetykset? Kuuban vallankumous ei ole estänyt USA:n tai muiden normaaleja radio- tai TV-lähetyksiä. Ovia ei ole suljettu länsimaiselta kulttuurilta. Vallankumouksen jälkeen käynnistettiin poliittinen keskustelu italialaisen elokuvan avulla (Fellini: Dolce vita – Makea elämä) monien vastustuksesta huolimatta. Elokuvia tulee länsimaista, mutta esim USA:ssa vain 1 % on ulkomaisia ohjelmia.

USA:n kongressi rahoitti 1985 Radio Martínia, joka valloitti osan Kuuban radiotaajuuksista. Kuuba pyysi taajuutta, jolla se voi lähettää ohjelmaa USA:han. Tästä on keskusteltu tuloksetta viisi vuotta hallitusten kesken.

USA arveli 1990, ettei Kuuballa ole rohkeutta vastustaa, ja perusti TV Martínin, joka käyttää Kuuban television kanavaa 13. Tämä oli liikaa Kuuballe. USA luuli, etteivät kuubalaiset osaa teknisesti estää lähetystä, mutta jo 10 minuutin kuluttua TV-lähetyksen alettua se ei näkynyt eikä kuulunut. Nyt jo 3-4 sekunnin kuluttua lähetyksen alkamisesta se saadaan estettyä.

TV-alan kansainväliset järjestöt ovat tuominneet USA:n. Kuuba on esittänyt USA:lle ohjelmien vaihtoa. Vain CNN vaihtaa ohjelmia joka viikko, mutta muilta USA:n hallitus on kieltänyt vaihdon.

Nyt on estetty myös Radio Martínin lähetykset. USA:sta kuuluu vielä neljä muuta vastavallankumouksellista radioasemaa, mutta niitä ei ole estetty, koska ne eivät käytä Kuuban taajuusaluetta. Lähetyksiä ei tarvitse estää, koska kuubalaiset ovat periaatteellisia kommunisteja.

Onko kaksinaismoraalia Kuubassa? Kaksinaismoraalia alkoi esiintyä NL:sta kopioinnin aikana mm lahjonnan muodossa. Oikaisumenettelyn aikana on kolme ministeriä erotettu, ja he ovat saaneet 20 vuotta vankeutta. Kuubassa on suora ja salainen äänestystapa. AY-liikkeessä on taisteltu osallistumisella kaksinaismoraalia vastaan. Järjestetään paljon kokouksia. Kaikki AY-johtajat on vaihdettu uusiin.

Ammattipoliitikkojen määrää vähennetään puolella. Valtio on kokeillut perusteollisuuden ministeriön uudelleenjärjestelyä ja huomannut, että se toimii hyvin, vaikka 60 % henkilökunnasta on vähennetty. Valtion henkilökuntaa vähennetään keskimäärin 50 %; alan mukaan vähemmän tai enemmän.

Kuuban vallankumouksellinen etujoukko ei ole lahjottua eikä kaavamaista. Diktaattoria ei ole. Fidel Castro joutui teknokraattien aikana vähemmistöön, mutta hänen näkemyksistään tuli vallitseva tasapaino. Fidel ei ole yksinvaltias, sillä hän ei nimitä ministereitä eikä suurlähettiläitä, ei aloita eikä lopeta sotaa, ei päätä diplomaattisuhteiden solmimisesta eikä lopettamisesta.

Huolimatta saarrosta, jota USA koettaa laajentaa, Kuuba on olemassa.

Aiheesta on kirjoitettu myös muualla: Chen ajattelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan

Esimakua kirjasta voi lukea täältä ja täältä.

Teksti: Hannu Kautto