Perustuslakia säätävän kokouksen vaalit ovat voitto Venezuelan hallitukselle

Posted: 31.7.17 in Uncategorized

Venezuelan bolivaarisessa tasavallassa järjestettiin 30.7.2017 kansallista perustuslakia säätävän kokouksen (ANC) vaalit.  Vaaleihin osallistui yli 6 000 ehdokasta. Äänestysprosentti vaaleissa jäi 41,53 %, koska maan oikeisto-oppositio boikotoi vaaleja, rikkoi äänestyskoneita, esti ihmisten pääsyä äänestyspaikoille ja mellakoi väkivaltaisesti kaduilla. Yhteenotoissa kuoli useita ihmisiä. Yli kahdeksan miljoonaa venezuelalaista ilmaisi vaaleissa luottamuksensa ja tukensa maata johtavalle sosialistihallitukselle ja maan presidentti Nicolas Madurolle. Hallituksen rauhanomainen tie yhteiskunnan muuttamiseksi rauhanomaisesti oikeudenmukaisemmaksi voitti nämä vaalit. Oikeisto-opposition väkivaltainen tie yhteiskunnallisen vallan palauttamiseksi kapitalisteille kärsi tappion. USA ja sen liittolaiset ovat hyvin pettyneitä vaalitulokseen.

Perustuslakia säätävä kokous on kansan valitsema, tilapäinen kollegiaalinen elin. Se on yhteiskunnan toimeenpano-, lainsäädäntö-, tuomio-, vaali- ja kansanvallan yläpuolella, kun muutetaan valtion rakenteita, kun luodaan uusi laillinen yhteiskuntajärjestelmä tai kun laaditaan uusi perustuslakiluonnos. Vasta kansanäänestys päättää, astuuko uusi perustuslakiehdotus voimaan.

Perustuslakia säätävän kokouksen 545 jäsentä valittiin suoralla ja salaisella vaalitavalla. Heistä 364 edustaa kuntia (vähintään yksi edustaja/kunta ja kaksi edustajaa/ kunkin osavaltion pääkaupunki). Tämän lisäksi intiaanikansat saivat kahdeksan edustajaa kokoukseen. Loput 173 paikkaa jakautuivat seuraaville väestöryhmille: työläiset, talonpojat , vammaiset, opiskelijat, eläkeläiset, liiketoiminnan harjoittajat sekä kommuunien ja yhteisöneuvostojen edustajat. Kaikilla sekä järjestäytyneillä että järjestäytymättömillä kansalaisilla sekä myös maan oppositiolla, oli mahdollisuus osallistua vaalien kautta maansa ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun.

OIKEISTOLLE PERUSTUSLAIN NOUDATTAMINEN EI OLE DEMOKRATIAA

Venezuelan, USA:n tukema, 11 oppositiopuolueen liittoutuma (MUD) ilmoitti etukäteen boikotoivansa vaaleja, koska sen mukaan bolivaarinen hallitus yrittää uudistaa laittomasti maan perustuslakia ja pyrkii samalla syrjäyttämään opposition hallussa olevan maan parlamentin. MUD ei asettanut tämän vuoksi ehdokkaita vaaleihin. USA ja EU vastustivat myös vaalien järjestämistä. Yhteistyökyvytön MUD ei ole suostunut koskaan osallistumaan presidentti Nicolas Maduron ehdottamiin yhteistyöneuvotteluihin.  Presidentti on pyytänyt jopa paavia Venezuelaan välittäjän rooliin.

Kansainvälinen media on antanut koko 2000-luvun Venezuelasta hyvin yksipuolisen kuvan. Se on oikeuttanut kaikin mahdollisin sepustuksin maan oikeisto-opposition toistuvat vallankaappausyritykset. Helsingin Sanomat ja Yle ovat liittyneet aina kernaasti mukaan tähän horjuttajien huutosakkiin.  Hallituksen puolesta järjestetyt suurmielenosoitukset ylittävät ani arvoin suomalaisen uutiskynnyksen.

Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Venezuelan bolivaarinen armeija vannoo edelleen uskollisuutta maan lailliselle hallitukselle. Hallitus nauttii edelleen maan yli 40 000 yhteisöneuvoston ja niiden yhteistyöeliminä toimivien 778 alueellisen kommuunin tukea. Näihin paikallisneuvostoihin kuuluu valtava joukko ihmisiä Venezuelassa. Ne voivat esittää ehdokkaita osavaltion hallintoon, sosiaalisiin ohjelmiin ja liittovaltion virastoihin. Kiina ja Venäjä eivät ole irtisanoneet yhteistyösopimuksiaan Venezuelan kanssa. Bolivian, Ecuadorin, Kuuban ja Nicaraguan vasemmistohallitukset tukevat yhä poliittisesti Venezuelaa.

PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS ON KUTSUTTU KOOLLE ENNENKIN

Perustuslakia säätävä kokous on kokoontunut viimeksi v. 1999 ja v. 2007. Elokuussa 1999 kokous hajotti vastaanhangoittelevan parlamentin. Hugo Chávezin kannattajat saivat ajettua lävitse 40 muutosta perustuslakiin. Uudistuksella muutettiin kaksikamarinen parlamentti yksikamariseksi parlamentiksi, jossa on 165 jäsentä. Suoralla kansanäänestyksellä valittavan presidentin toimikausi piteni viidestä vuodesta kuuteen. Työpäivän pituudeksi määritettiin kahdeksan tuntia ja työviikon pituudeksi 44 tuntia. Äänestysoikeus suotiin 18 vuotta täyttäneille kansalaisille. Vuonna 2007 perustuslakia säätävä kokous kokoontui muuttaman maan perustuslakia. Tuolloin perustuslakiehdotusta puitiin 9 020 julkisessa tilaisuudessa. Sosialistisiin uudistuksiin pyrkinyt perustuslaki ei tullut kuitenkaan hyväksytyksi kansanäänestyksessä 2.12.2007. Venezuelassa 15.2.2009 pidetyssä perustuslakikansaäänestyksessä hyväksyttiin presidentti Hugo Chávezin virkakauden jatkaminen.

Vuonna 2010 Venezuelan kansalliskokous täydensi määräenemmistönsä turvin perustuslakia kahdella uudella lailla; laki kansanvallasta sekä laki kansan- ja julkisesta suunnittelusta. Nämä lait ovat osa viidestä kansanvallan laista, jotka tähtäävät valtion suunnittelurakenteisiin siirtymiseen ja päätöksentekoon ruohonjuuriorganisaatioiden tasolla

VAALIKELPOISUUS

Vaalikelpoisuusehtojen mukaan kunkin ehdokkaan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt ja syntyperältään venezuelalainen henkilö, joka on asunut viimeiset viisi vuotta nykyisessä asuinpaikassa. Ehdokkuus edellyttää lisäksi 3 % kannatusta oman väestöryhmänsä tai asuinkuntansa rekisteröityjen äänestäjien parissa. Maan korkein johto, parlamentaarikot, valtion ja kaupunkien korkeat viranomaiset, valtion yritysten johtajat, oikeustoimen palveluksessa olevat henkilöt, sotilaat ja kansallisen vaalineuvoston jäsenet eivät saa ehdokkaiksi tässä vaalissa.

PERUSTUSTUSLAIN MERKITYS VENEZUELASSA

Perustuslaki on yksi Venezuelan demokraattisen järjestelmän suojatuista osallistumismuodoista, jonka suomin keinoin yhteiskunta voi tehdä joko osittaisia tai täydellisiä muutoksia tasavallan rakenteisiin. Perustuslain 347. artiklassa todetaan suoran demokratian harjoittamisesta: ”Alkuperäinen, peruslaillinen valta kuuluu kansalle”. Tätä valtaa voidaan käyttää valtion muuttamiseksi, uuden laillisen järjestelmän luomiseksi ja/tai uuden perustuslain säätämiseksi. Perustuslaki on korkein laki ja oikeusjärjestyksen perusta. Kaikki julkista valtaa harjoittavat henkilöt ja elimet ovat perustuslain alaisia.

MIKSI PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄ KOKOUS KUTSUTTIIN KOOLLE?

Perustuslakia säätävän kokouksen voi kutsua koolle maan presidentti ja hänen ministerinsä, parlamentti, jos 2/3 sen jäsenistä niin haluaa tai maan kunnanvaltuustot, jos 2/3 niiden jäsenistä niin tahtoo tai jos 15 % maan rekisteröidyistä äänestäjistä, niin haluaa.

Venezuelan – demokraattisesti vaaleilla valittu – presidentti Nicolas Maduro teki toukokuun lopussa 2017 aloitteen maansa perustuslakia säätävän kokouksen koolle kutsumiseksi. Jopa 17 opposition pienpuoluetta suostui keskustelemaan presidentin kanssa perustuslakia säätävästä kokouksesta. Presidentin perustelut kokouksen koolle kutsumiselle olivat: sisällissodan välttäminen, hallituksen ja parlamentin välisten ristiriitojen ratkaiseminen sekä demokraattisen ratkaisun löytäminen Venezuelan nykyiseen tilanteeseen.

Huhtikuussa 2017 alkaneissa maan oikeisto-opposition lietsomissa levottomuuksissa ja mellakoissa on kuollut tähän mennessä jo yli 110 ihmistä ja haavoittunut 1 200 ihmistä. Ammattihulinoitsijoiden pukukoodiin ovat kuuluneet kasvonaamiot, tehokkaat älypuhelimet, baseball-mailat ja polttopullot. Katuväkivalta ja maan talouden jatkuva sabotointi ovat kohdistuneet valtion kiinteistöihin ja sen tarjoamiin palveluihin kuten äitiyssairaalat, sähkölaitokset, ruokavarastot ja julkinen liikenne. Lisäksi lukuisia hallituksen tukijoita on päätynyt salamurhaajien uhreiksi. Kesäkuun lopun huipentumana varastetulla helikopterilla lentävä poliisi hyökkäsi sisäasiainministeriön ja korkeimman oikeuden rakennuksiin ja tulitti niitä ammuksin ja kranaatein. Asemiehet ampuivat lauantaiyönä 29.7.2017 Ciudad Bolivarin kaupungissa perustuslakia säätävään kokoukseen ehdolla olleen lakimies Jose Felix Pinedan. Keiden vapautta ja demokratiaa USA:n tukeman ja rahoittaman oikeisto-opposition harjoittama terrori, tekemät murhat ja polttopulloposti edistävät?

PERUSTUSLAKIA SÄÄTÄVÄN KOKOUKSEN TAVOITTEET

Perustuslakia säätävän kokouksen tavoitteiksi on asetettu yhteiskuntarauha, toimet dialogin saavuttamiseksi oikeisto-opposition kanssa; sopimus, joka johtaisi uudistettuun perustuslakiin; uusi talousmalli öljyteollisuuteen perustuvan mallin sijalle; nuorison aseman parantaminen; sosiaaliset missiot sekä muut näkökohdat, joita ei ole huomioitu maan nykyisessä perustuslaissa. Täysivaltaisella Venezuelalla on oikeus päättää itse omista asioistaan ja puolustaa omia kansallisia etujaan. Ulkopuolisilla valtioilla ei ole mitään oikeutta sekaantua sen sisäisiin asioihin.

VASTUSTAKAA IMPERIALISMIA – TUKEKAA BOLIVAARISTA VENEZUELAA

Jos Suomen valtio ryhtyisi toteuttamaan omaa peruslakiaan takaamalla kaikille kansalaisilleen ihmisarvoisen elämän, kelvollisen perusturvan ja arvokkaan vanhuuden, alkaisivatko suomalainen markkinatalousmyönteiseksi manipuloitu nuorison enemmistö ja osa-aikaisvasemmisto mellakoimaan yhdessä kaduilla ja vastustamaan sitä demokratian ja vapauden nimissä? Suomalaisen vasemmiston olisi vihdoinkin syytä avata siniset silmänsä sekä suoda laajakatseisesti solidaarisuuttaan ja tukeaan imperialismin vastaiselle, bolivaariselle vallankumoukselle.

Hands Off Venezuela!

MATTI LAITINEN

Lähteet: venezuelanalysis.com 24.7.2017, ML:n omat artikkelit Venezuelasta v. 2002–2017, Yle, Venezuelan perustuslaki v. 1999, TeleSur ja STT

Mainokset

Kommentointi on suljettu.