Meksikon uusi vasemmisto kongressiin

Posted: 9.6.15 in +Meksiko

Meksikossa käytiin sunnuntaina 7.6. niin sanotut välivaalit, joissa valittiin 500 kongressiedustajaa sekä yhdeksän osavaltion kuvernöörit. Lisäksi käytiin kuntavaalit ja pääkaupungin Distrito Federalin delegaattien johtajat sekä paikallinen parlamentti uudistettiin. Vaalien uutuutena voidaan mainita lakimuutosten sallimat puolueista itsenäiset ehdokkaat sekä säädös, jonka mukaan kaikkien puolueiden ehdokkaista vähintään 50 prosenttia tuli olla naisia.


Vaikka nykyinen hallituspuolue PRI, Institutionaalinen Vallankumouspuolue, menetti ääniä kuten myös oikeistolainen Kansallinen Toimintapuolue (PAN), on se edelleen maan suurin poliittinen voima kongressissa. Tämä hegemonia takaa osaltaan presidentti Enrique Peña Nietolle valtuudet jatkaa Sauli Niinistön äskettäin kehumia kiistanalaisia rakenneuudistuksia. Uudet vasemmistopuolueet eli Sosiaalinen kohtaaminen (PES) ja Kansallinen uudistamisliike (MORENA) lunastivat kummatkin paikkansa aikaisempien vasemmistopuolueiden eli Työn puolueen (PT), Kansanliikkeen (MC) ja Demokraattisen Vallankumouspuolueen (PRD) rinnalla.Vaikka PAN onkin sinällään kongressin toiseksi suurin ryhmittymä, viisi vasemmistopuoluetta saivat yhteensä enemmän paikkoja kuin puoluekartan oikeistolaisin vaihtoehto.

Kaikkiaan kongressista löytyy nyt yhdeksän puoluetta, sillä myös PRI:n kanssa liittoutuneet Vihreä Puolue (PVEM) ja Uusi Alliansi (PANAL) lunastivat ääniä uurnilla. Sen sijaan tulokas Humaani Puolue (PH) ei saanut tarvittavaa kolmen prosentin kannatusta säilyttääkseen rekisterioikeutensa. Vasemmistopuolueet yhdistävät todennäköisesti voimansa kongressissa äänestääkseen oikeiston ajamia ehdotuksia vastaan.

Pääkaupungissa vasemmistolaisen PRD:n vuodesta 1997 jatkunut valta murtui nyt ensimmäistä kertaa, vaikka puolue säilyi yhä täpärästi suurimpana puolueena mitä tulee delegaatteihin ja paikalliseen parlamenttiin. Vaikka Demokraattinen Vallankumouspuolue voitti itselleen kuusi delegaattia, MORENA sai haltuunsa viisi hallintoaluetta, PRI kolme ja PAN kaksi. Tästä lähin pääkaupungin kaksi suurinta puoluetta ovat kummatkin vasemmistolaisia. Nyt päättyneellä kolmivuotiskaudella PRD hallitsi 14 delegaattia.

Osavaltiotasolla PRI jatkoi voittojen tiellä, saaden haltuunsa Guerreron, Sonoran, Campechen ja San Luis Potosin kuvernöörinvirat, myös Colimassa se voi juhlia voittoa tosin vain 0,4 prosentin marginaalilla. Sen sijaan kyseinen puolue hävisi tärkeän Nuevo Leónin kuvernöörinviran itsenäiselle ehdokkaalle Jaime Rodríguezille, lempinimeltään El Bronco. PAN voitti Querétarossa ja Baja California Surissa. PRD hävisi aiemmin hallitsemansa Guerreron, mutta palasi valtaan Michoacánissa.

Voidaan todeta, että vaikka vaalit olivat iso tappio PRD:lle, joka menettää lähes puolet kongressipaikoistaan, radikaalimpi vasemmisto MORENA taas voitti oppositiojohtaja Andrés Manuel López Obradorin johdolla. Nyt saadut tulokset aavavat hänelle mahdollisuuden asettua presidenttiehdokkaaksi kolmen vuoden päästä käytävissä vaaleissa. Nähtäväksi jää, asettuvatko muut vasemmistopuolueet tukemaan hänen ehdokkuuttaan.

Kaikkiaan vasemmiston kannatus kasvoi, sillä viiden puolueen yhteenlaskettu kannatus oli 31 prosentin luokkaa eli enemmän kuin PRI:n 29:n prosentin lukemat. PAN sai lähes 21 prosentin kannatuksen. Vasemmistopuolueiden kannatus jakautui seuraavasti: PRD 10,8; MORENA 8,4; MC 6,0; PES 3,3 ja PT 2,9. Näin ollen myös Työn Puolue pyyhittäneen lopulta puoluerekisteristä, vaikka se saikin läpi joitakin ehdokkaitaan. Paikalliset erot kannatuksessa ovat suuria, esimerkiksi pääkaupungissa MORENA sai 40,7 ja PRD 37 prosentin kannatuksen kongressinvaaleissa. Huomioitavaa on myös, että MORENA sai suuremman kokonaisääniosuuden kuin PRD ensimmäisissä vaaleissaan vuonna 1991.

Liittovaltion vaali-instituutista (IFE) nimensä Kansalliseksi vaali-instituutiksi (INE) muuttaneen itsenäisen laitoksen tietojen mukaan noin 47 prosenttia äänioikeutetuista osallistui näihin välivaaleihin, joiden osallistumisaktiivisuus jää aina tavanomaisesti paljon alhaisemmiksi kuin kuuden vuoden välein käytävissä yhteisissä presidentin-, senaatin ja kongressinvaaleissa.

Välivaaleja on myös pidetty protestiäänien kanavana vuodesta 1997 lähtien, koska joka kerta presidentin edustama puolue on kärsinyt vakavan vaalitappion. Nyt näin ei käynyt ja PRI:llä liittolaisineen on edelleen niukka 251 edustajan enemmistö kongressissa. Kuten yksi vaaliasiantuntija María Amparo luonnehti tilannetta: ”Mitä huonompi maine, sitä enemmän ääniä.”

Tämä on yksi vaalien paradokseista, sillä presidentin nauttima kansalaishyväksyntä on hädin tuskin 40 prosentin tasolla.
Vaaleja voidaan pitää historian väkivaltaisimpina, sillä ainakin 21 ihmistä, heidän joukossaan muutama ehdokas, kuoli niihin liittyneissä yhteydenotoissa. Myös vaalirikoksia tehtiin kiitettävästi erityisesti ennätyssakot keränneen Vihreän Puolueen toimesta, vaikka vaaleja voidaan pitää loppujen lopuksi järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan voittona, koska pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet ja tulokset ovat yleisesti varsin luotettavia. Meksikon demokratia vahvistui taas hieman, vaikka rahaa kyseiseen harjoitukseen kului noin 18 miljardia pesoa eli noin miljardin euron verran.

Itse voin olla tyytyväinen vaalien tulokseen, sillä Cuauhtémocin delegaattia eli eräänlaista kunnallista hallintoyksikköä johtaa jatkossa äänestämäni vahvasti vasemmistolainen Ricardo Monreal, joka pyrkii vuoden 2018 vaaleissa Distrito Federalin kaupunginjohtajaksi.

Teksti: Sami Laaksonen
Lähteet: INE, Canal Once, La Jornada

Mainokset

Kommentointi on suljettu.