Bolivaarisen Venezuelan osuuskunnista

Posted: 23.11.13 in +Venezuela

Venezuelassa vahvistettiin osuuskuntalaki v. 2001. Nykyisin maassa on rekisteröity yhteensä 306 000 laillista osuuskuntaa. Kansallinen osuuskuntatoimisto (SUNACOOP) hallinnoi niiden perustamista ja rahoitusta. Osuuskunnissa työskentelee kaksi miljoonaa työntekijää. Heistä 200 00 henkilöä osallistuu päätöksentekoon työpaikallaan. Osa osuuskunnista on yhteiskunnan ja työntekijöiden yhteisomistuksessa. Osuuskunnat koetaan tärkeänä vaihtoehtona kapitalistisille yksityisomistukseen perustuville yrityksille.

Professori Carlos Molina Camachon mukaan osuuskuntatoiminnalle on ominaista:Osuuskunnan toiminta ulottuu syvemmälle kuin puhdas taloudellinen toiminta. Se perustuu tuotantosuhteisiin, jotka ovat kollektiivisia, solidaarisia ja etenkin kaiken kattavia.”

OSUUSKUNTALIIKKEEN KEHITTYMINEN

Bolivaarisen Venezuelan v. 1999 perustuslaissa todetaan, että valtio suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia, säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan taloudellista kehitystä.

Hugo Chávezin astuessa valtaan v. 1998 maassa toimi yhteensä 762 rekisteröityä osuuskuntaa, joissa työskenteli 20 000 jäsentä. Kolmessa vuodessa osuuskuntien määrä kasvoi jo tuhanteen. Vuonna 2003 niiden määrä tuplaantui. SUNACOOP raportoi v. 2006 kooperatiivien määräksi 108 000 ja niiden jäsenmääräksi 1,5 miljoonaa henkilöä. Valtio auttoi työntekijöitä muuttaman perinteisiä yrityksiä tuotanto-osuuskunniksi. Se myönsi myös perustettaville osuuskunnille starttirahoja. Osuuskuntaliike levisi Venezuelassa ennennäkemättömällä nopeudella.

KOULUTUSTA OSUUSKUNTIEN PERUSTAMISEEN ON LISÄTTÄVÄ

Venezuelan osuuskuntia on kritisoitu siitä, että useat niistä organisoituvat ottamaan vastaan valtion rahaa ja pankkilainoja, mutta ne lopettavat toimintansa yhteiskunnan taloudellisen avun päättyessä. Valeosuuskuntia on perustettu myös puhtaasti huijausmielessä. Professori Carlos Molina Camachon mukaan osuuskunnan perustajat eivät saa riittävästi koulutusta yhteisönsä perustamiseen ja niiden ylläpitämiseen.

OSUUSKUNTIEN TOIMINTAPERIAATE

Osuuskunnat ovat vaihtoehto tuotannon rahoittamiselle, johtamiselle ja jakelulle. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset, jotka pyörittävät tuotanto-organisaatiota/osuuskuntaa yhtä hyvin omistavat tuotannon kuin tekevät kaikki sitä koskevat päätökset. Heillä on myös valta päättää, mitä he tuottavat, mitä raaka-aineita käyttävät ja mitä palveluita, tavaroita ja jakelukanavia he kelpuuttavat toimintaansa. Lisäksi heillä on oikeus päättää, mitä he tekevät tuotannostaan syntyvälle voitolle/ylijäämälle. Työntekijät ovat yhteisvastuullisia omasta menestyksestään, tehokkuudestaan, työympäristöstään ja -ilmapiiristään.

OSUUSKUNTIEN TOIMIALAT

Osuuskunnat toimivat v. 2006 neljällä pääsektorilla: 1) kaupat, hotellit ja ravintolat (31 %), 2) kuljetus, varastointi ja viestintä (29 %), 3) maatalous, metsästys ja kalastus (18 %) ja 4) tehdasteollisuus (8,3 %). Valtaosa osuuskunnista olivat henkilökunniltaan pieniä yrityksiä.

Valtaosa venezuelalaisista osuuskunnista on keskittynyt nykyisin tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen sekä maatalouteen. Ne tyydyttävät ihmisten perustarpeita tuottamalla peruselintarvikkeita kuten: leipää, pastaa, hedelmiä ja vihanneksia. Päämääränä on irrottaa venezuelalaiset ylikansallisten yhtiöiden tuontituotteista ja kohentaa maan ruokaomavaraisuutta. Osuuskuntia toimii myös terveydenhuollossa, hampaiden hoidossa sekä kuljetus- ja pankkialalla ja teollisuudessa.

PÄÄMÄÄRÄ

Osuuskuntien yhtenä tavoitteena on työläisten itsehallinnon sekä tehtaan työläisten osallistumisen sen johtamiseen ohella demokratisoida Venezuelan taloutta luomalla tarpeellisia työpaikkoja ja suomalla resurssit niiden ihmisten käsiin, joita aikaisemmin suljettiin pois näistä ympyröistä ja alistettiin. Talouden kannalta tämä merkitsee sitä, että tuotantoa ja palveluita voivat toteuttaa ihmisryhmät, jotka eivät ole kapitalisteja. Heille ei ole tärkeintä tuottaa maksimaalista voittoa, vaan saada työstään tyydytystä työskennellessään mieluisassa yhteisössä. Osuuskunnan tarkoitus on olla ihmisyhteisö – ei pääomasuhde.

OSUUSKUNTIEN JA YHTEISÖNEUVOSTOJEN VERKOSTO

Osuuskunnat toimivat myös yhteistyössä maan yhteisöneuvostojen kanssa. Ne saavat rahoitusta kunnallisten pankkien kautta. Yhteiskunta ostaa niiden tuottamia tavaroita ja palveluita.

Syyskuussa 2013 Venezuelassa toimi Kansanvallan ministeriön alaisuudessa yhteensä 39 111 yhteisöneuvostoa, 1341 kommuunia, 27 291 kollektiivia ja yhteiskunnallista liikettä ja 1 264 yhteiskunnallisen kamppailun foorumia. Hallituksen viisivuotissuunnitelmassa v. 2013–2019 on tavoitteena, että 68 % maan 30,5 miljoonasta asukkaasta kuuluu yhteisöneuvostojen piiriin.

TYÖLÄISTEN ITSEHALLINTO

Työläisten itsehallinnosta on Venezuelassa useita malleja. Joissain valtionyhtiöissä sovelletaan työläisten ja yrityksen yhteisjohtoa. Näin toimitaan mm. VENALUM-alumiinisulattamossa ja FEROMINERA:n terästehtaassa. Valtion omistamassa paperitehtaassa INVEPAL:ssa toteutetaan työläisten itsehallintoa. Jokainen työntekijä voi osallistua päätöksentekoon. Heille maksetaan samansuuruista palkkaa. Tehtaan tuotannosta 20 % menee heidän paikalliselle yhteisölleen pääosin paperina heidän alueensa kouluille. Osuuskunnissa toteutetaan sen jäsenten kollektiivista hallintoa.

MATTI LAITINEN

Lähteet: Panel 3: “Cooperatives” Questions and Answers: Prout Research Institute Of Venezuela (Priven), 2.9.2011; Cooperation, Co-operatives, & Revolution in Venezuela: Michael Snow, 22.6.2012, Venezuelanalysis.com

Mainokset

Kommentointi on suljettu.