Meksiko: PRI presidentinlinnaan, kansa kaduille

Posted: 9.7.12 in +Meksiko

Meksikon vuoden 2012 vaaleista tuli jälleen kerran värikkäät. Jotkut ovat jo voittajia, jotkut taas julistautuneet voittajaksi. Valtaosa kansasta epäilee vaalien tuloksia, eivätkä häviäjät tunnusta tappiotaan ennen kuin vaalituomioistuin on puhunut. Poliittinen tilanne on turhankin vakaa, kun ottaa huomioon vallitsevan epäuskon määrän. Onko vanha valtapuolue PRI tosiaan palaamassa presidentinlinnaan demokratian sallimin keinoin vai massiivisen vaalivilpin takia? Yhdet juhlivat, toiset osoittavat mieltään. Vaalit jakavat taas kansan kahtia vuoden 2006 tapaan.

Kansallisen vaali-instituutin suorittaman vaalipiirien laskennan perusteella PRI:n ja Vihreän puolueen muodostaman Compromiso por México –koalition ehdokas Enrique Peña Nieto on saanut 38,2 prosentin ja 19,2 miljoonan äänen kannatuksen, kun taas vasemmistokoalition Movimiento Progresista (PRD, PT, MC, MORENA) Andrés Manuel López Obrador nautti 31,6 prosentin ja 15,9 miljoonan meksikolaisen kannatuksesta, mikä tarkoittaa hänen saaneen 3,2 miljonaa eli 6,6 prosenttia vähemmän ääniä kuin hänen poliittinen vastustajansa. Kansallisen toimintapuolueen Josefina Vázquez Mota puolestaan jäi 25,4 prosenttiin.

16 yhdeksän osavaltion alueella sijaisevan äänestysalueen tulokset laskettiin kokonaan uusiksi. Kaikkiaan 78 469 vaalipakettia avattiin, mikä vastaa 54,8 prosenttia kaikista äänestyspaikoista. Vaikka IFE on varmistanut vaalitulokset, viralliset tulokset saadaan vasta sen jälkeen, kun Kansallinen vaalituomioistuin (TRIFE) on arvioinut vaalipäivän ja julkistaa sen jälkeen lopulliset tulokset. Jo Peña Nietoa onnitelleiden valtion päämiesten toiminta on siis ollut ennenaikaista.

Vaali-insituutin puheenjohtajan Leonardo Valdés Zuritan mukaan nyt käydyt vuoden 2012 vaalit olivat kaikkien aikojen vilkkaimmat ainakin mitä tulee äänestäjien määrään. Meksikossa on yli 112 miljoonaa asukasta. Historiallisen suuresta 79,5 miljoonan rekisteröidyn äänioikeutetun joukosta jopa 63,3 prosenttia ilmaisi kantansa vaaliuurnilla. Yhteensä siis jopa hieman yli 49 miljoonaa meksikolaista äänesti. Lukuun ei lasketa 1,25 miljoonaa hylättyä ääntä, joiden määrä ylittää Uuden alliansin presidenttiehdokkaan Gabriel Quadri de la Torren saaman 2,3 prosentin ja 1,15 miljoonan äänimäärän. Tulos kuitenkin ylittää puoluerekisteriin vaadittavan kahden prosentin rajan.

Pääkaupunki keltaisempi kuin koskaan

Vasemmistolainen Demokraattinen vallankumouspuolue on hallinnut yhtä jaksoisesti Meksikon pääkaupunkia Méxicoa tai Distrito Federalia aina vuodesta 1997 lähtien, jolloin kaupunginjohtajan virasta järjestettiin ensimmäistä kertaa avoin kansanäänestys. Siihen asti PRI oli nimittänyt kaupunginjohtajan suoraan presidentinkansliasta käsin.

Nyt vasemmistokoalitio Movimiento Progresista (PRD-PT-MC), jonka muodostavat Demokraattinen vallankumouspuolue, Työnväenpuolue ja Kansalaisliike ylsi historiallisen vakuuttavaan vaalivoittoon maan pääkaupungissa Distrito Federalissa, joka tunnetaan myös Ciudad de Méxicona tai englanniksi Mexico Citynä. Sitoutumaton 46-vuotias vasemmistopoliitikko ja oikeustieteen tohtori Miguel Ángel Mancera Espinosa vastaanotti Distrito Federalin vaaali-instituutin (IEDF) todistuksen vaaleissa saadusta enemmistöstään jo vaalien jälkeisenä lauantaina, mikä tekee hänestä maan toiseksi tärkeimpään poliittisen virkaan valitun edustajan. Hän sai osakseen kaikkiaan hieman yli kolme miljoonaa ääntä. 63,5 prosentin ääniosuus on vasemmiston historian suurin. 12 akateemista julkaisuakin laatineen Manceran poliittinen ura lähti nousuun, kun hän kykeni pääkaupungin yleisenä syyttäjänä laskemaan rikollisuutta 12 prosentilla, kun kansallisella tasolla rikosten teko lisääntyi 10,4 prosentilla.

Parhaillaan Demokraattinen vallankumouspuolue (PRD) hallitsee 13 kaikkiaan 16 paikallishallituksesta tai delegaatista. Nyt käytyjen vaalien jälkeen PRD:llä tulee olemaan hallussaan 14 delegaattia, sillä se voitti viimeiset vuoden PAN:in hallussa olleen erittäin vauraan Miguel Hidalgon paikallishallituksen. Tarkastuslaskentaan viety Cuajimalpan delegaatti lienee PRI:n 0,3 prosentin turvin ja uudelleen laskettu Benito Juárez PAN:in 1,8 prosentin marginaalilla.

Vasemmistokoalitio voitti pääkaupungin 40 vaalipiiristä 38, mikä kertoo atsteekkiaurinkonakin tunnetun PRD:n hegemonista asemasta. Kansalaisten tyytyväisyys paikallishallintoon legitimioitiin jälleen kerran vaaliuurnilla. Vasemmisto vahvisti tuloksilla ehdotonta enemmistöään Distrito Federalin 66-paikkaisessa parlamentissä. Sen 38 suoralla enemmistöllä tullutta edustajan paikkaan täydentyvät suhteellisella paikkajaolla, jonka IEDF on määrittänyt vaalitulosten perusteella. PAN saisi siis 12 paikkaa, joista kymmenen on suhteellisia. PRI sai lopulta yhdeksän, Vihreä puolue (PVEM) kaksi, Uusi Allianssia (PANAL) kaksi ja Kansalaisliike (MC) yhden edustajan paikalliseen lainsäädäntö elimeen. PRD:n yhteenlaskettu paikkamäärä on 40, mikä antaa vasemmistolle mahdollisuuden jatkaa laajamittaisia uudistuksiaan pääkaupungissa.


Muutoksia osavaltiotasolla

Nyt käydyissä vaaleissa kuudessa osavaltiossa valittiin uudet kuvernöörit. PRI-PVEM sai haltuunsa Jaliscon (39%), Chiapasin (67%) ja Yucatanin (51%) johdon, kun taas PAN voitti vain Guanajuatossa 48 prosentin turvin. Vaikka PRD menetti hallitsemansa Chiapasin Vihreään puolueen Manuel Velasco Coellolle, joka on historian nuorin kuvernööri nyt 32-vuotiaana, sai se nyt itselleen ensimmäistä kertaa Tabascon ja Morelosin osavaltiot sekä oli lähellä vaalivoittoa myös Jaliscossa. Vasemmistokoalition ehdokas voitti Tabascon kuvernöörinviran 51 prosentin turvin. Samaisessa osavaltiossa, jossa PRI hallitsi viimeiset 83 vuotta, PRD voitti kaikki senaattorin ja kongressiedustajan virat sekä 11 kaikkiaan 17 kaupunginjohtajanvirasta. PAN:in 18 vuotta kestänyt yhtäjaksoinen hallintokausi tuli tiensä päähän Morelosissa, jossa vasemmiston Arturo Núñez takasi vaalivoiton 43 prosentin äänisaalillaan. Vasemmistolla meni hyvin myös Guerrerossa, jossa se valloitti Acapulcon kaupunginjohtajuuden ja 41 kuntaa kaikkiaan 81:stä. Vaikka vaaleissa olikin jaossa kaikkiaan yli 2 700 poliittista virkaa, useimmissa osavaltioissa ei järjestetty paikallisia vaaleja samaan aikaan kuin senaattorin, kongressin ja presidentinvaalit.

Maan väkiluvultaan suurimmassa Méxicon osavaltiossa käydyistä kuntavaaleista PRI voitti 91 yhteensä 125 kunnasta. PRD palasi valtaan maan suuriväkisimmässä kunnassa Nezahualcóyotlissa, tosin vain reilun 800 äänen turvin, ja PAN voitti kahdessa tärkeässä kunnassa eli Atizapán de Zaragozassa ja Ixtapalucassa. PRI voitti osavaltion pääkaupungin Tolucan vaalit sekä tärkeiden Ecatepecin, Tlalnepantlan ja Naucalpanin kuntavaalit.

Nykyisellään PRI hallitsee ”enää” 20 osavaltiossa, joista osassa se ei ole menettänyt valtaansa koskaan. PRD:llä on puolestaan hallussaan neljä osavaltiota ja pääkaupunki Distrito Federal. Toisaalta se hallitsee kolmessa osavaltiossa, kuten Oaxacassa ja Pueblassa, oikeisto-vasemmistolaisen PRD-PAN koalition voimin. PAN on kuvernööritason puolue neljässä osavaltiossa.

Vasemmistopuolueista niukasti maan toiseksi suurin polittinen voima

Alustavien vaalitulosten ohjelman (PREP) mukaan Institutionaalisen vallankumouspuoluen (PRI) ja Vihreän puolueen (PVEM) edustama koalitio sai suurimman kannatuksensa maan kongressiin 2000-luvulla. Vuonna PRI ylsi 224 paikkaan, joista se menetti valtaosan vuoden 2006 vaaleissa, joissa sille annettiin vain 123 paikkaa. Kuitenkin nyt 1.7. käydyissä vaaleissa kahden puolueen koalitio sai 232 paikan kannatuksen. PRI voitti 50 ja koalitio 123 äänestysalueella.

Kansallinen toimintapuolue (PAN) oli kongressinvaalien suurin häviäjä, sillä sen vuoden 2006 206 kongressinpaikkaa sulivat vaivaiseksi 118:ksi. Demokraattinen vallankumouspuolue (PRD) menetti 16 paikkaa kuuden vuoden takaiseen verrattuna, mutta vakiinnutti asemansa maan toiseksi suurimpana poliittisena voimana yltäen 140:n edustajaan. Toisin sanoen PRD voitti 70 vaalipiiriä, mukaan lukien pääkaupungin ja PAN 54.

Nyt saadut tulokset tarkoittavat sitä, ettei PRI kyennyt saamaan itselleen ehdotonta enemmistöä 500-paikkaisessa kongressissa ja joutuu jo tutuksi tulleeseen tapaan neuvottelemaan lakiuudistuksista, nimityksistä ja budjeteista muiden poliittisten puolueiden kanssa.

Mitä tulee Meksikon 128 edustajan senaattiin, PRI ja Vihreän puolueen koalitio voitti vaalit kahdeksassa osavaltiossa ja PRI kymmenessä. Sen sijaan vasemmistokoalito (PRD-PT-MC) ylsi voittoon kaikkiaan kuudessa osavaltiossa: Oaxaca, Guerrero, Morelos, Distrito Federal, Tabasco ja Tlaxcala. PAN:n piti asemansa senaatissa kahdeksan osavaltion vaalivoitollaan. PRI ja koalitio saivat yhteensä noin 35 prosentin, PAN 26 prosentin ja vasemmistokoalitio 27 prosentin kannatuksen. Kuitenkin senaatinpaikoissa PAN onnistui säilyttämään itsellään 41 edustajaa, mikä tarkoittaa 11 paikan pudotusta vuoden 2006 tasoon nähden. Vasemmisto menetti seitsemän senaattoria yltäen kaikkiaan 29 paikkaan. Myös senaatissa PRI on ykkönen 57 edustajalla. Uusi alliansi sai yhden senaattorin viran.

Vasemmistolaisia arvoja edustavan Dialogi Meksikon Uudelleenrakentamiseksi (DIA) puheenjohtaja ja tuleva senaattori Manuel Camacho Solís piti tuloksia tyydyttävinä:

– PRI:n on näytettävä kykenevänsä korjaamaan virheensä ja sitoutumaan demokratiaan, sillä jos näin ei tapahdu ei ole mahdollista saavuttaa sopimuksia. Emme sitä paitsi voi puhua mistään voitosta, jos 60 prosenttia kansasta vastustaa yhtä puoluetta.

Vasemmisto-oppositio ei hyväksy vaalitulosta

Jo vaali-iltana vasemmistokoalitio Movimiento Progresistan (PRD-PT-MC) presidenttiehdokas Andrés Manuel López Obrador ilmoitti odottavansa vaalitulosten selkeytymistä. Tiistaina pitämässään lehdistötilaisuudessa ”presidenti, presidentti” huutojen keskellä viimeiset 12 vuotta oppositiota johtanut López Obrador totesi puolustavansa vaalien laillisuutta, valittavansa tuloksista asianomaisille tahoille ja vaativansa kaikkien vaaliuurnien uudelleenlaskentaa tarkoituksenaan olla hyväksymättä vaalivilppiä:

– Valtava epäselvyyksien määrä, miljoonien äänien ostaminen ja Enrique Peña Nieton viiden miljardin peson vaalikampanjakulut ovat riittäviä argumenttejä olla tunnustammatta presidentinvaalien tulosta. Aiomme käyttää kaikki lailliset keinot ja esittää todisteet. Olen rauhallinen ja tiedän mikä on historiallinen vastuuni.

Vaali-instituutti oli määrittänyt vaalikampanjan katoksi 360 miljoonan peson budjetin (21,5 €), mutta vasemmistopuolueiden edustajan mukaan Institutionaalisen vallankumouspuolueen ehdokkaan kampanjaan olisi käytetty yhteensä viisi miljardia pesoa (299 €), joka edustaisi tietysti lajissaan uutta maailmanennätystä.

– Kyseessä eivät ole puhtaat tai tasavertaiset vaalit. PRI:n ehdokas käytti miljardeja pesoja laittomista lähteistä tulevaa rahaa, ylitti selkeästi lain sallimat kulurajat ja häntä sponsoroivat vielä yksinoikeudella suurin osa tiedotusvälineistä.

Lehdistötilaisuuden aikana eräs toimittaja kysyi medioiden edustajilta, josko he aikovat vaieta totuuden vaalivilpistä vuoden 2006 tapaan. Eräs vanhempi mieshenkilö puolestaan ojensi López Obradorille dokumentin, jossa hän arvoi alustavien vaalitulosten ohjelman (PREP) toimintaa vaalien jälkeisenä yönä. Hänen tietojensa mukaan vilppi tapahtui yön aikana vasemmiston ehdokkaalta ääniä ryöstämällä. Käytännössä PREP eteni hitaasti koko sunnuntai-illan ajan. Ennen puoltayötä ero kärkiehdokkaiden välillä heilahteli kahden ja kolmen prosenttiyksikön välillä. Vasta yön aikana PREP pääsi todella vauhtiin ja meksikolaisten herätessä uuteen aamuun ero oli jo kuuden prosentin luokkaa. Lopulta PREP vahvisti Peña Nietolle 18,7 miljoonan 38,2 prosentin kannatuksen ja López Obradorille 15,5 miljoonan ja 31,6 prosentin tuen vaaliuurnilla, kun taas PAN:in Vázquez Mota sai 12, 5 miljoonaa ääntä, joka tarkoitti 25,4 prosenttin kannatusta.

Peña Nieto julistettiin voittajaksi jo sunnuntai-iltana jolloin sekä vaali-instituutin puheenjohtaja Valdés että presidentti Calderón onnittelivat häntä. Sen jälkeen muun muassa jälkeen Yhdysvallat, Saksa ja Peru ovat onnitelleet uutta presidenttiä. Peña Nieto piti ensimmäisen puheen samana iltana ja puhui jo maanantaina rakenneuudistuksista luvaten edistää kansallista yhtenäisyyttä. Todellisuudessa äänten virallinen laskenta alkoi vasta keskiviikkona. Peña Nieto ilmaisi kantansa seuraavalla tavalla:

– Olen luottavainen alustavan laskennan ja virallisen laskennan yhdenmukaisuuden suhteen. Virallinen laskenta seurannee alustavan laskennan tuloksia. Väitteet epäselvyyksistä ovat osa vaaliprosessia. Uskon, että poliittiset puolueet voivat ilmaista tyytymättömyytensä olemassa olevien institutionaalisten ja laillisten kanavien kautta.

PRD:n puheenjohtajan Jesús Zambranon mukaan IFE menetti tilaisuutensa vahvistaa alustavien vaalitulosten ohjelman luotettavuus ja todenmukaisuus kieltäytyessään avaamasta kaikkia uurnia laskeakseen uudelleen kaikki äänet. Hänen mukaan IFE:n päätön on selittämätön, sillä kyseinen vaaliviranomainen tunnusti epäselvyyksiä yli 110 000 vaalipaikan suhteen. Kaikkiaan vaaleissa annettiin ääniä noin 143 000 äänestyspisteessä.

– Haluamme vain yksinkertaisesti tulosten selkeyttämistä ja niiden läpinäkyvyyden takaamista. Siis alustavien vaalitulosten ohjelmaa tulisi verrata hallussame oleviin äänestysasiakirjoihin. Olisimme halunnneet täydellisen uudelleenlaskennan, jotta vaalien tulos olisi voitu legitimioida. Näin sosiaaliset protestit löytäisivät perustuslaillisen purkautumisväylänsä. Aiomme odottaa, mitä tapahtuu. Emme voi sallia tulosten hyväksymistä sellaisenaan kaikkien prosessia ennen, sen aikana ja jälkeen sattuneiden laittomuuksien takia.

Zambranon mukaan ääntenlaskentaa vastustavien asenne muodostaa osan kansallisesta laittomuuden ja rankaisemattomuuden kulttuurista, joka mahdollistaa rikosten tekemisen siinä määrin, että jopa tasavallan presidentti voi tuntea itsensä kunnioitetuksi laittomuudessa.

IFE:n puheenjohtajan Leonardo Valdésin mukaan Meksikon vaalijärjestelmä ei mahdollista vaalivilppiä. PAN:in puheenjohtaja Gustavo Madero puolestaan on todennut, ettei vilpin tekemisen tarvitse enää välttämättä toteutua vaalipäivänä, vaan sen rakentaminen voidaan aloittaa kuusi vuotta ennen h-hetkeä. Hän on ilmaissut olleensa aina sitä mieltä, että PRI voittaa vaaleja huijaamalla ja rahalahjuksin. Josefina Vázquez Mota on todennut, että “näkyvä tasavertaisten olosuhteiden puute määritti vaalien tuloksen”. Silti PAN on tunnustanut, että puolueessa tarvitaan syvällistä pohdintaa huonon vaalituloksen takia. Zambrano joukkoineen pyrkii läheiseen yhteydenpitoon oikeistolaisen PAN:in kanssa vaalien läpinäkyvyyden parantamiseksi. Vasemmistokoalition tavoitteena on täydellinen äänten uudelleenlaskenta, vaalirikoksista rankaiseminen ja lopulta vaalien hylkääminen laittomina.

Itsenäisten politiikantutkijoiden Kansalaisallianssin (Alianza Cívica) mukaan 21 prosentilla vaalipaikoista esiintyi epäselvyyksiä:

– Näissä vaaleissa on rikottu tasavertaisuuden periaatetta vastaan. Vaalit tulisi hylätä, mutta sen toteutuminen näyttää vaikealta.

Arvostettu Proceso-lehti on kiteyttänyt vaaliprosessin seuraavalla tavalla:

– Sunnuntain 1.7. vaalipäivä, ainakin mitä tulee tasavallan presidenttiin, oli loppujen lopuksi aivan käsikirjoituksen mukainen, siis sekoitus reality show:ta ja saippuaoopperaa, tarkoituksenaan PRI:n valtaan paluun järjestäminen. Kyseessä ei ole enää oletettu suurten työläisten ja maanviljelijöiden joukkojen edustaja, vaan kahden maata hallitsevan televisioyhtiön ja niistä hyötyvien tahojen etu. IFE:n kiirehtiminen, Felipe Calderónin yllättävä viesti, pääosanesittäjän Enrique Peña Nieton pitkä diskurssi ja iloinen juhlinta olivat tähteitä monia miljoonia maksaneesta esityksestä, joka alkoi vuosia sitten. Vaikka vaaliviranomaiset, ehdokkaat ja PRI:n, PAN:in ja PANAL:in ja erityisesti median edustajat puhuivat mutkattomasta ja esimerkillisestä vaalipäivästä, PRD ja opiskelijaliike #YoSoy132:n nuoret dokumentoivat epäselvyyksiä ja rikoksia, jotka saattoivat heidän mukaansa vaikuttaa merkittävästi sunnuntain vaalitulokseen. Ilmiantojen joukossa on äänestäjien vieminen, äänten ostaminen ja äänestämään pakottaminen, elintarvikkeiden ja korttien jakaminen, äänestyslipukkeiden ja vaaliuurnien ryöstäminen, uhkaukset ja jopa suorat hyökkäykset äänestäjiä ja vaalitoimitsijoita vastaan, siis kaikkien huijausten summa.

Vaalijärjestelmän mustat aukot

Niin sanotut erityiset äänestyspaikat aiheuttivat jälleen ongelmia edellisten vaalien tapaan. Kutakin kolmea sataa vaalipiiriä kohtaan saatettiin pystyttää korkeintaan viisi tämänlaatuista äänestyspistettä, joihin voitiin lainmukaisesti toimittaa vain 750 lipuketta. Kaikkia kahdeksan vaalitoimitsijaa allekirjoittivat henkilökohtaisesti jokaisen äänestyslipukkeen taatakseen niiden laillisuuden. Kuitenkin usein paikoin kansalaiset joutuivat odottamaan tuntikaupalla äänestysoikeutensa toteutumista tai pahimmassa tapauksessa eivät kyenneet ilmaisemaan kantaansa uurnilla. Jopa PRI:n ja PAN:in puheenjohtajista ensimmäiseksi mainittu ei pystynyt käyttämään äänioikeuttaan pääkaupungin lentokentällä, josta lipukkeet loppuivat jo varhaisessa vaiheessa. Etenkin ne meksikolaiset, jotka asuvat pysyvästi toisen osavaltion tai vaalipiirin alueella, mutta eivät ole päivittäneet tietojaan ja äänestyskorttiaan, kärsivät kohtuuttomasti. Ärtymys kanavoitui myös pieniksi spontaaneiksi protestiliikkeiksi muun muassa Cancúnissa, jossa lomailemassa olleet meksikolaiset suuttuivat vaali-instituutin toimintaan, joka rikkoo heidän kansalaisoikeuksiaan vastaan.

Toisaalta ulkomailta tulevien äänien osuus on edelleen luokattoman pieni, vaikka IFE juhlikin 23 prosentin nousua äänestysaktiviisuudessa. Ulkomailla arvellaan asuvan kaikkiaan noin 12 miljoonaa meksikolaista. Heistä vain hieman yli 40 000 osallistui nyt käytyihin vaaleihin. Vähäinen äänimäärä selittyy hyvin monimutkaisilla viranomaismenettelyillä, joihin harva ryhtyy. Erityisesti laittomien siirtolaisten keskuudessa vallitseva epäluottamus vaikeuttaa sekin osaltaan asiaa. Toisaalta yksittäisiin kirjeisiin perustuva äänestysmekanismi tulee kalliiksi Meksikon valtiolle. Onkin huolestuttavaa, ettei Meksikon valtiota kiinnosta omien kansalaistensa perustavimpiin oikeuksiin kuuluvan äänestysoikeuden takaaminen. Käytännössä ulkomailla äänestämistä voitaisiin helpottaa ratkaisevasti sallimalla sen toteuttaminen Meksikon suurlähetystöissä ja konsulaateissa sekä elektronisesti. Nyt Californiasta rajan ylittäneista tuhansista meksikolaisista suuri osa jäi ilman poliittisia oikeuksia itseilmaisuun.

Vuoden 2007 vaalireformi on jakanut myös mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Siinä taataan uutuutena kaikkien alle yhden prosentin eron sisään mahtuvien tulosten uudelleenlaskenta. Kyseinen muutos on suorassa suhteessa vuoden 2006 viralliseen ja erittäin kyseenalaiseen 0,53 prosentin eroon niin sanotun voittajan (Calderón) ja häviäjän (López Obrador) välillä. Myös vaalirahoitukseen tehtiin muutoksia. Puolueet eivät enää maksa vaalipropagandansa lähettämisestä radio- ja tv-kanaville. Vaikka uusi käytäntö takaa presidenttiehdokkaille ainakin teoriassa yhdenvertaisen näkyvyyden, erityisesti PRI on ollut opposition ja opiskelijaliikkeen hampaissa sen osakseen saamansa runsaan huomion takia. Nyt kun vaalimainoksista ei enää tarvitse maksaa voidaan rahaa käyttää runsaasti hyvän julkisuuden rakentamiseen uutis- ja ajankohtaisohjelmissa, jotka luetaan puolueettomiksi. Suurimpien televisiokanavien Televisan ja TV Aztecan uutisoinnissa ei kuitenkaan ole ollut kyse mistään journalistisista linjauksista vaan todennäköisesti ostetusta media-ajasta. Brittiläinen The Guardian lehti paljasti jo vaalikampanjan aikana, että Peña Nieto oli sijoittanut positiiviseen julkisuuskuvaan Televisan kanavilla. Yhdysvaltalainen The New York Times puolestaan paljasti Institutionaalisen vallankumouspuolueen tukiryhmien ostaneen merkittävien gallup-yhtiöiden tulokset. Esimerkiksi Milenio GEA-ISA seurasi presidentinvaalien tilannetta uudella gallupilla sadan päivän ajan. Kyseissä gallupissa vain López Obrador rekisteröi muutoksia. Eroa oli tulosten mukaan parhaimmillaan selkeästi yli 20 prosenttia, vaikka todellisuudessa ehdokkaat saattoivat olla teknisen virhemarginaalin sisällä. Vielä vaaliviikolla eroksi merkittiin 18,4 prosenttia. Samaisen yhtiön vaali-iltana julkaistuissa ovensuukyselyissä Peña Nieto olisi ollut 11 prosenttia vasemmisto-opposition ehdokasta edellä. Milenio GEA-ISA on pyytänyt anteeksi “erehdystään”, vaikka se tuomitsi vaalikampanjan aikana jyrkästi akateemikkojen esittämän kritiikin. Lienee selvää, että julkisen mielipiteen manipulointi oli jälleen kerran hyvää liiketoimintaa.

Meksikon vaalijärjestelmä ei tunnusta poliitikkojen uudelleenvalintaa, vaikka aiheesta onkin keskusteltu viime aikoina. Jos samat ehdokkaat eivät voi asettua ehdolle samaan virkaan uudemman kerran, kansa ei voi todella päättää vaaliuurnilla, onko yksittäisen poliitikon toiminta ollut tyydyttävää, vaikka se voikin epäsuorasti rangaista tai palkita hänen edustamansa puolueen. Tätä vielä vakammaksi puutteeksi voidaan laskea presidentinvaalien toisen kierroksen puuttuminen. Näissäkään vaaleissa oletettu voittajaehdokas ei saanut tuekseen kansan enemmistöä, mikä tekee hänen hallituksestaan heikoimman ja vie vaaleilta demokraattista uskottavuutta. Noin 60 prosenttia kansasta äänesti kolmea muuta ehdokasta. Kun hylätyt äänet lasketaan mukaan, sai Peña Nieto vain 38 prosentin kannatuksen.

Opiskelijaliike #YoSoy132 ei hyväksy vaalitulosta

Lähinnä opiskelijoista koostuva maan ja sen medioiden demokratisoitumista vaativa protestiliike  #Olen132 ei aio tunnustaa Enrique Peña Nieton oletettua vaalivoittoa, koska äänestäminen ei tapahtunut laillisuuden puitteissa ja rauhallisessa ilmapiriissä. Tämä PRI:n kandidaatin vastustamisen ympärille rakentunut liike sai nimensä solidaarisuudenilmauksesta, jolla viitattiin sen ensimmäisiin aktivisteihin. Kaikki sai alkunsa Iberoamerikkalainen (Universidad Iberoamericana) 11.5 järjestetystä vaalitilaisuudesta, jossa joukko yksityisen yliopiston opiskelijoita ilmaisi vastustavansa opinahjoonsa saapunutta Enrique Peña Nietoa muistuttaen samalla koko maata hänen aiemmista ihmisoikeusloukkauksistaan, jotka liittyvät muun muassa Atencon väkivaltaisesti tukahdutettuun mielenilmaukseen vuonna 2006. Tilaisuudessa Peña Nieto yritti puolustautua vetoamalla argumenttiin, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan oli estää tilanteen paheneminen. Tämä raivostutti lopullisesti ylemmän keskiluokan maineessa olevan yliopiston opiskelijat, jotka alkoivat huutaa, ettei Atencoa ole unohdettu. He pakottivat presidenttiehdokkaan ulos kampuksilta takaoven kautta. Sitä ennen hänet pakotettiin vetäytymään piiloon wc-tiloihin.

Iberon tapahtumia seurasi valtava mediaryöpytys, jonka lomassa valtamediat ja PRI yrittivät väittää vasemmiston ostaneen tai järjestäneen mielenilmauksen kuin kyseessä olisi poliittinen teatteri. Opiskelijat kumosivat väitteet siitä, etteivät he olisi oikeita opiskelijoita. 131 opiskelijaa vastasi väitteisiin lähettämällä videonsa YouTubeen. Siinä he näyttävät opiskelijakorttinsa ja ilmaisevat tyytymättömyytensä median uutisointiin. Pian ihmiset alkoivat ilmaista solidaarisuuttaan tweettaamalla “Olen 132. opiskelija”. Niinpä tuo nimi vakiintui uuden opiskelijaliikkeen tunnukseksi. Ruutumerkki korostaa sen yhteyttä Twitteriin, jossa opiskelijaliike oli niin sanottu trending topic tai maailmanlaajuisesti suosittu aihe usean päivän ajan. Opiskelijoiden mobilisoitumista on ehditty jo verrata Occupy-liikkeeseen ja on puhuttu jopa Meksikon keväästä.

132-liikkeen saavutuksiin voidaan lukea toisen presidenttiväittelyn näyttäminen Meksikon katsotuimmilla kanavilla. Se järjesti lisäksi kolmannen väittelytilaisuuden, johon osallistuivat kaikki muut ehdokkaat Enrique Peña Nietoa lukuunottamatta. Peña Nieto hylkäsi kutsun vedoten oletettuun puolueettomuuden puutteeseen.

#YoSoy132-ryhmittymän viidennessä yliopistojen välisessä kokoontumisessa todettiin instituutioiden olleen tahallaan kykenemättömiä ehkäisemään ja puuttumaan suureen numeroon outouksia. Kokoukseen osallistui yli 120 yliopiston edustajia ja 250 tarkkailijaa. Heidän näkemyksensä vaaleista epädemokraattisina on yhdenmukainen, tosin itsenäinen, vasemmistokoalition kantaan nähden. Vaaleja tarkkaan monelta kannalta valvonut 132-liike puhuu ihmisten hätään perustuvasta äänten ostamisesta, painostamisesta, valtiollisesta väkivallasta, medioiden manipulaatiosta, gallupien väärinkäytöksistä ja muista laittomuuksista, jotka vaikuttivat merkittävällä tavalla äänioikeuteen vapaana, tietoisena, hyvin ajateltuna ja kriittisenä kansalaistoimena.

Opiskelijat eivät tunnusta vaalitulosta:

– Olemme tietoisia siitä, että meillä ei ole vielä lopullista selvyyttä vaalituloksista. Identifioimme Peña Nieton pakkovallan nykyisten vallanpitäjien tukemaksi ja kansallista itsemäärämisoikeutta loukkaavaksi prosessiksi, joka on ollut käynnissä usean vuoden ajan. Sen tarkoituksena on uusliberalististen rakenneuudistusten läpivieminen.

– Siispä #YoSoy132 hylkää ehdokas Enrique Peña Nieton aikeet nousta väkisin tasavallan presidentiksi. Emme hyväksy häntä, emmekä tule hyväksymään.

Tilaisuudessa keskusteltiin lisäksi jatkotoimista ja mahdollisesta toiminnan radikalisoimisesta. Eräät ryhmät pyysivät valtateiden tiemaksupisteiden sulkemista, kansallista opiskelijalakkoa ja julkisten rakennnusten, kuten vaali-instituutin valtaamista. Toiset taas korostivat liikkeen vahmistamista itsenäisenä toimijana, joka suuntaa kaiken energiansa poliittista järjestelmää ja sen osallistumismekanismeja vastaan tarkoituksenaan vahvistaa kansalaisten tahdon toteutumista. 132-liike on luonteeltaan täysin pasifistinen. Kansallinen opiskelijatapaaminen järjestetään 6-8. heinäkuuta Morelosin osavaltiossa. 7.7. Marssitaan oletettu vaalitulosta ja sen seurauksia vastaan. 14-15.7. puolestaan järjestetään kansallisen opiskelijaliikkeen kongressi San Salvador Atencossa, Méxicon osavaltiossa.

Sorianagate

Maanantaista 2.7. lähtien tuhannet ihmiset ovat rynnänneet Sorianan kauppoihin tehdäkseen paniikkiostoksia. Yllättävä käyttäytyminen on perustunut huhuihin siitä, että PRI peruuttaisi elektronisille korteille ladatut saldot. Useat kansalaiset ovat kertoneet vastaanottaneensa sähkörahaa vastineeksi äänistään Institutionaalisen vallankumouspuolueen presidenttiehdokkaalle. Toisaalta Distrito Federalin paikallishallituksen hallintoyksikkö on sulkenut alkuviikosta yhden vuorokauden sisään kaksi Sorianan supermarkettia Iztapalapan delegaatissa. Kahden kaupan toiminta on kielletty toistaiseksi väestönsuojelullisiin syihin vedoten. Sulkemisien taustalla epäillään olevan poliittisia motiiveja, vaikka hallintoyksikön toiminta perustuukin kansalaisten tekemiin valituksiin

Muun muassa maan suuriväkisimmässä kunnassa Nezahualcóyotlissa Méxicon osavaltiossa korttien vaihtaminen alkoi perjantai-iltana. Sorianan kassatyöntekijöiden mukaan PRI jakoi lahjakortteja jotta Peña Nieto voittaisi vaalit. Aluksi ääniä ostettiin sadalla pesolla, siis noin kuudella eurolla. H-hetken lähestyessä hinta kuitenkin kohosi. Erään kortin vastaanottanut kuvaili menettelyä seuraavasti: “Eilen sunnuntaina 1.7. menit äänestyspaikalle, otit kuvan lipukkeesta jossa annoit äänesi PRI:lle, näytit sen ja sait kortin.”

Paikoin asiakaspalvelun jonot kasvoivat tunnin mittaiseksi. Osa sai tietää, ettei korteilla ollutkaan rahaa. Toiset sen sijaan huomasivat saaneensa 300, 500 tai jopa 700 pesoa (noin 40 euroa) äänestään. Jotkut saivat kaksikymmentäkin korttia, koska niitä annettiin yksi jokaista myytyä lipuketta tai taivuteltua äänestäjää vastaan. Kaupat lastasivat sisään lisää tavaraa tyydyttääksen “PRI:n aiheuttaman kysynnän”, kuten yksi työntekijä asian ilmaisi.

Kokonaiset perheet ryntäsivät Sorianan myymälöihin ostakseen papuja, riisiä ja ruokaöljyä, muroja sekä wc-paperia. Jotkut hankkivat patjoja ja sähkölaitteita. Keskustelut aaltoilivat avoimina: “Montako korttia sait? Montako ääntä hankit? Nyt PRI laittoi kaiken peliin.”

Aiempi etukäteismaksuna (Prepago) tunnettu korttityyppikin vaihdettiin uuteen säästökorttiin (Mi Ahorro). Työntekijöiden lausuntojen mukaan kyseessä on esimiestason sopiminen, sillä heillä ei ole ollut tietoa jonka nojalla olisi ollut mahdollista suorittaa korttityyppien vaihtaminen.

Korttien peruuttaminen ja kauppojen sulkeminen ovat provosoineet yhä useammat paljastamaan ääntensä hinnan. Yksi opiskelija tunnusti saaneensa kortin Peña Nieton nuorisotapaamisessa. Kortit oli määrä aktivoida kunhan PRI:n ehdokas olisi voittanut vaalit. Toisaalla korteille ladattiin 1 500 pesoa (noin 90 euroa). Kansalaiset saattoivat lunastaa korttinsa antamalla vastikkeeksi oman äänestyskorttinsa eli niin sanotun IFE:n, joka on yleisin henkilökortti Meksikossa. Vain äänestyskortin omaavat voivat osallistua vaaleihin. Jotkut saivat sähkörahaa vasta vaalipäivänä näyttäesssään kuvan äänestyslipukkeestaan. Toiset saivat pettyä tyhjiin lupauksiin arvottomien korttien muodossa. Ihmiset ovat oikeuttaneet käytöstään toteamalla tehneensä päätöksen tarpeidensa mutta ei arvojensa perusteella.

Suuttumus on paljastamassa petoksen kahdet kasvot. PRI syyllistyi todennäköisesti vaalitulosten väärentämiseen, mutta huijasi myös yksittäisiä kansalaisia lupaamalla sähkörahaa, jota ei koskaan laitettukaan kortille tai joka ehdittiin peruuttaa ennen sen käyttämistä. Silti tuhannet pystyivät tuhlaamaan Institutionaalisen vallankumouspuolueen valtavia vaaliresursseja supermarketin kassoilla. Toisaalta toimittaja Carmen Aristeguilla on hallussaan dokumenttejä, jotka todistavat Sorianan vastaanottaneen kaikkiaan lähes kolme miljardia pesoa (139, 2 miljoonaa euroa) Méxicon osavaltiolta kuluneen helmi- ja kesäkuun välillä.

Soriana-kauppaketju on kiistänyt syytökset perättöminä ja sanonut korttien tarjoavan vain alennuksia ja kanta-asiakasohjelman pisteitä. Sen mukaan kortit eivät ole toimineen sähköisenä rahana. Itse PRI pitää koko keskustelua poliittisena teatterina. 132-liike on puhunut kahdesta miljoonasta ostetusta äänestä. Opiskelijaliikeen protestoi muun muassa Parque Deltan kauppakeskuksessa sijaitsevan Sorianan kassojen läheisyydessä torstaina 6.7. Méxicon osavaltion kuvernööri puolestaan on kertonut antaneensa 170 000 Sorianan korttia alaikäisille opiskelijoille osana kymmenen kohdan koulutuksen parantamisohjelmaa. Sosiaalisissa medioissa on kiertänyt valokuvia kauppakuiteista joissa lukee “PRI:n etuuksia”. Torstaina 6.7. López Obrador piti lehdistötilaisuuteensa Sorianan korteilla päällystettyjen seinien edessä. Korteissa on PRI:hin kytkökssiä olevan Meksikon työntekijöiden liiton (CTM) logo. Vasemmistokoalitio on vastaanottanut ainakin 3 500 korttia todisteina vaalivilpin organisoimisesta. Institutionaalinen vallankumouspuolue aikoo haastaa vasemmiskoalition (PRD-PT-MC) oikeuteen tekaistun tiedon levittämisestä. Esiin on noussut myös huhuja joiden mukaan vasemmistopuolueet olisivat jakaneet itse kortteja. Sorianan tapaus tai Sorianagate muodostaakin yhden vasemmistopuolueiden mielenkiintoisimmista syytteistä mitä tulee vaaliprosessin aikana tehtyihin laittomuuksiin. Lisäksi vireillä on useita muita syytteitä Monetex-tileistä, vaalibudjettin rajoitusten ylittämisestä ja useista ääntenostamiskäytänteistä ja muista vaalirikkomuksista.

Vaalivilppi vai viralliset tulokset

Kolme neljästä maan poliittisesta voimasta eli vasemmisto, opiskelijaliike ja oikeisto ovat puhuneet vaalivilpistä, eriarvoisista olosuhteista ja epäselvyyksistä. Lisäksi sosiaaliset mediat, lähinnä Twitter ja Facebook ovat täynnä erinäisiä todisteita vaalivilpin käytännöistä. Nähtäväksi jää, mikä on vaalituomioistuimen (TRIFE) kanta nyt käytyjen vaalien laillisuudesta ja rikkomusten seurauksista. Uuden presidentin on määrä astua virkaan ensimmäisenä päivänä joulukuuta.

Varmaa on vain se, että tyrannosaurus on terottanut hampaansa ja “täydellinen diktatuuri”, joka tunnetaan myös nimellä Institutionaalinen vallankumouspuolue (PRI) on tekemässä paluutaan presidentinlinnaan Los Pinosiin 12 vuoden katastrofaalisen Kansallisen toimintapuolueen (PAN) hallituskausien jälkeen. Kansa, vasemmisto ja opiskelijaliike eivät ole kuitenkaan vielä sanoneet viimeistä sanaa. Taistelu jatkuu.

Lauantaina 7.7. järjestetttiin maanlaajuinen marssi Peña Nieton valtaannousua ja sortohallitusta vastaan. Mielenosoittajat huusivat useita iskulauseita: “Peña ei voittanut, IFE auttoi häntä”, “Meksiko ilman PRI:tä”, “Ulos Peña”, “Haluamme kouluja emmekä saippuaoopperoita”, “Soriana ymmärrä , kotimaata ei myydä”, “Täällä se näkyy, täällä se näkyy, Peña Nietosta ei tule presidenttiä”. Kaikille maan toreille kutsuttu massiivinen mielenilmaus kiinnosti satojatuhansia meksikolaisia. Pelkäästään pääkaupungin kaduilla lienee marssinut selkeästi yli puolimiljoona henkeä. Eräät tahot puhuvat jo Meksikon kevään muuttumisesta vallankumoukseksi, sillä edellisestä on kulunut jo sata vuotta.

SAMI LAAKSONEN
Lähteet: La Jornada, Proceso, Canal Once, El Universal, IFE.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.