Uusi yhteisö edistää Latinaisen Amerikan omaehtoista kehitystä

Posted: 13.12.11 in Uncategorized

33 maan ja 580 miljonaan asukkaan muodostaman ja helmikuussa 2010 Meksikossa perustetun Latinaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisö (CELAC) on juhlinut ensimmäistä varsinaista kokoustaan 2.-3.12 Venezuelan Caracasissa tavoitteenaan edistää maanosan integraatiota ja kehitystä talouskriisin olosuhteissa.

Nyt käydyissä neuvotteluissa virallistettiin uuden yhteistyöelimen status. Eri maiden presidentit ilmaisivat toiveikkuuteensa siitä, että uusi maanosan sisäinen rintama vapauttaa Latinaisen Amerikan Yhdysvaltojen ja Euroopan vaikutusvallasta ja johtaa entistä tasa-arvoisempaan kehitykseen. Yhdysvallat ja Kanada on jätetty tarkoituksella CELAC:in ulkopuolelle, sillä Amerikan valtioiden järjestön (OEA) koetaan toimineen pohjoisen imperialismin instrumenttinä.

Jo Simón Bolívar aikoinaan ilmaisi unelmansa maanosan yhtenäisyydestä vapauttaessaan kuusi nykyistä valtiota espanjalaisjohtoisen kolonialismin ikeestä: ”Tasavaltamme tulee pitää yhtä siinä määrin, etteivät ne näyttäydy kansakuntina, vaan sisaruksina, joita yhdistää toisiinsa vuosisataiset siteet, sillä ainoalla erolla että tuolloin tottelimme yhtä ainoata hirmuvaltaa ja nyt syleilemme yhtä samaa vapautta, uusin lain, moninaisin hallituksin. Jokainen kansa on oleva vapaa omalla tavallaan ja tulee nauttimaan itsemäärämisvallastaan tietoisuutensa tahdosta.”

Nyt uusi valtioliitto on syntynyt toteuttaakseen bolivariaanisen unelman 21. luvulla ja yhdistääkseen maanosan kansakunnat entistä kunnianhimoisempaan poliittiseen, taloudellisen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen integraatiokehitykseen. Caracasissa joulukuun toisena ja kolmantena päivänä järjestetty Latinaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisön (CELAC) ensimmäinen täysivaltainen kokous oli samalla Latinaisen Amerikan ja Karibian integraatio- ja kehityskomission (CALC) kolmas kokous ja Rion ryhmän 22. kokous. Nyt Venezuelan 200 vuotisen itsenäisyyden juhlavuotena nuo neuvotteluprosessit yhdistetään osaksi maanosan historian tärkeimpänä pidettyä integraatiokehityksen aaltoa.

Viimeisen sadan vuoden tärkein poliittinen tapahtuma

Venezuelan syövästään toipuva presidentti Hugo Chávez julisti uuden yhteisön tärkeyttä: ”Kuluneen sadan vuoden aikana ei ole tapahtunut mitään tärkeämpää tässä maanosassa kuin Latinaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisön syntymä. CELAC tulee marssimaan juuri siihen suuntaan, johon meidän kansamme haluavat. Ilman alueen geopoliittisen kartaston muuttumista yhteisön perustaminen ei olisi ollut mahdollista.”

Argentiinan äskettäin presidentivirkaansa uudelleen valittu Cristina Fernández piti tapaamista niin ikään uuden aikakauden alkuna: ”Koskaan aiemmin maanosamme historiassa ei ole ollut yhtä montaa kansojensa näköistä presidenttiä istumassa yhden ainoan pöydän ympärillä.”

Chavezin mukaan CELAC aikoo mennä EU:ta pitemmälle: ”Nyt haasteenamme on organisaation rakentaminen ja sen tavoitteiden työstäminen yhteisen toimintasuunnitelman ja poliittisen manifestin pohjalta. Emme aio kävellä Euroopan Unionin suuntaan, jossa ei ole ollut riittävän kyvykkäitä johtajia tai vahvaa kansantahtoa, joka olisi johtanut syvällisiin muutoksiin.”

Vuonna 2010 Yhdysvaltojen avulla organisoidusta vallankaappauksesta hengissä selvinnyt Ecuadorin presidentti Rafael Correa piti uuden yhteisön perustamista merkkinä alueen toisesta itsenäisyydestä, sillä sen tarkoituksena on korvata aikanaan aiempi Amerikan valtioiden järjestö:

”OEA on ollut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kädenjatke. Tuo liitto karkoitti Kuuban riveistään, mutta ei koskenut Chilen diktaattori Augusto Pinochettiin sormellaan tai puuttunut Argentiinan ja Ison-Britannin konfliktiin Falklandsaarista. 1981 Iso-Britannia tunkeutui Falklandsaarille. OEA asettui tukemaan valloittajia, eikä Argentiinaa, vaikka tällainen toiminta rikkoi Amerikkojen välistä vastavuoroisen avunannon (TIAR) sopimusta.”

Correa ei näe mitään mieltä Latinalaisen Amerikan ja Karibian ongelmien keskustelemisessa Washingtonissa: ”Ihmisoikeuskomitealla on päämajansa Washingtonissa, jossa sen toimintaa rahoittaa Yhdysvallat, joka ei tunnusta San Josén sopimusta eikä koko mantereen kattavaa yleissopimusta ihmisoikeuksista. Sitä rahoittaa myös Euroopan Unioni, vaikka se on maanosan ulkopuolinen toimija. Ne siis rahoittavat ihmisoikeuskomiteaa, jonka olemassaoloa he eivät tunnusta, jotta se keskittyisi toisten maiden tekemisiin ja unohtaisi sen tukijoiden rikkomukset. Tarvitsemme omat Washingtonista riippumattomat toimielimemme.”

Vaikka alueellisen autonomian lisääminen motivoi suurta osaa maanosan valtioista, Kolumbian presidentin Juan Manuel Santosin mielestä integraatiokehitys on osa ehkäisystrategiaa globaaleja talouskriisejä vastaan: ”Mitä enemmän pystymme integroitumaan alueellisesti, sitä paremmin varautuneita olemme maailman taloudessa myllertävän hurrikaanin ja koko planeetan laajuisen epävakauden kohtaamiseen.”

Meksikon presidentti Felipe Calderón loi puolestaan uskoa tulevaan avatessaan keskustelut teatteri Teresa Carreñossa Caracasissa edellisen Playa del Carmenin kokouksen isäntänä:

”Hyvät naiset ja herrat, olen vakuuttunut siitä, että tämä on Latinalaisen Amerikan vuosikymmen. Yhteistuumin voimme myös panna päätepisteen köyhyydelle ja eriarvoisuudelle maailmassa, jota leimaa epätasa-arvo.”

Uuden yhteisön arkkitehdit kunniaan

Caracasin kokouksen katsotaan ylittäneen odotukset. Kokouksen ilmapiiri oli demokraattinen ja sitä hallitsi maita yhdistävä veljeys. Nyt allekirjoitettujen dokumenttien henki viestii koko Latinaisen Amerikan kattavasta vapauden ja itsenäisyyden vaatimuksesta. Tästä lähin maanosan valtiot puhuvat yhdellä omalla äänellään kansainvälisillä foorumeilla ja ajavat yhteistä etuaan. Bolivariaanisen unelman aamunkoitossa maanosan veljesvaltiot suuntaavat katseensa kohden oikeudenmukaisempaa maailmaa, jossa politiikka vaatii kaikkien huomioimista ja luonnon oikeuksia ei voida polkea ilman seuraamuksia. Nyt hyväksyttyjen dokumenttien joukosta tärkeimpiä on niin sanottu Caracasin julistus, CELAC:in menettelymalli ja Caracasin toimintasuunnitelma. Näiden asiakirjojen ohella hyväksyttiin toiset parikymmentä dokumenttiä, jotka vahvistavat uuden yhteisön poliittista ja laillista asemaa.

Uusi lähentymiskehitys sai alkunsa joulukuussa 2008, jolloin globaalin talouskriisin alkuvaiheessa Brasilian silloinen presidentti Luíz Inácio Lula da Silva kutsui koolle maanosan 33 valtiota ensimmäiseen Latinalaisen Amerikan ja Caribian yhteistyökokoukseen (CALC). Eräs uuden yhteisön keskeisimmistä tavoitteista on yhteisen ja omaehtoisen taloudellisen arkkitehtuurin rakentaminen.

Latinaisen Amerikan ja Karibian maiden yhteisön arkkitehdeistä tärkeimpänä voidaan pitää Fidel Castroa, Kuuban presidenttinä 49 vuoden ajan toiminutta ja pitkään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta taistellutta poliitikkoa. Cuuban vallankumouksen johtaja Castro on aina puhunut maanosan yhtenäisyyden merkityksestä kamppailussa imperialistisia voimia vastaan. Vaikka Kuuba ei kuulu Caribian valtioiden yhteisöön (CARICOM), tämä yhteistyöelin palkitsi Castron hiljattain hänen elämäntyöstään maansa, maanosan ja maailman tulevaisuuden puolesta.

Vaikka nyt lähentyneen yhteistyön juuret ovan Rion ryhmän työssä poliittisen yhtenäisyyden eteen, viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan Venezuelan presidentti Hugo Chávez on ollut tärkein yhtenäisyyden lähettiläs ja allianssien luoja. Hänen solidaarinen työnsä alueellisen yhteisymmärryksen puolesta mahdollisti osaltaan nyt onnistuneen alueellisen yhteistyöelimen syntymisen.

Aikanaan vuonna 1994, neljä vuotta ennen hänen valitsemistaan maansa presidentiksi, Hugo Chávez puhui Havannan yliopistossa Kuubassa: ”Tuleva vuosisata on oleva meille toivon vuosisata, meidän vuosisatamme ja bolivariaanisen ja latinalaisamerikkalaisen unelman uudesti syntymisen vuosisata.”

Nyt historia on todistamassa oikeiksi nämä mahtipontiset sanat. Yhteisön päämaja sijaitsee Panamassa ja sen presidenttinä toimii parhaillaan Chilen valtionpäämies Sebastián Piñera. CELAC:in seuraava kokous on määrä järjestä Chilessä vuoden 2012 aikana.
SAMI LAAKSONEN

Lähteet: TeleSur, La Jornada, Notimex, El Espectador

Mainokset

Kommentointi on suljettu.