Ecuador: 30S – kapina vai kaappausyritys?

Posted: 6.10.11 in +Ecuador

Vuosi sitten Ecuadorin pääkaupungin Quiton sankka aamusumu ehti tuskin vaihtua keskipäivän paahtavaan auringonpoltteeseen, kun maa havahtui lähihistoriansa pahimpaan poliittiseen kriisiin.

Presidentti Rafael Correa oli vieressään räjäytetyn kyynelkaasupommin jäljiltä sairaalassa, jota kapinaan nousseet poliisivoimien yksiköt pitivät saarrettuna estäen presidentin poistumisen.

Quiton kansainvälinen lentokenttä oli kapinaan liittyneiden armeijan yksikköjen hallussa ja suljettuna. Maan parlamenttirakennus saarrettiin, ja hallituspuolueiden kansanedustajien pääsy rakennukseen estettiin. Muutamaan ministeriöön myös tunkeuduttiin, ja valtaapitävän vasemmistolaisen Alianza PAIS – puolueen kannattajia pahoinpideltiin. Oppositioryhmien edustajat yrittivät lisäksi ottaa haltuunsa valtion televisiokanavan.

”Hallinnasta karannut poliisikapina vai vallankaappausyritys?” Tätä kysytään Ecuadorissa yhä, vuosi dramaattisten tapahtumien jälkeen. Poliisikapinalla on kuitenkin vaikea selittää se, miksi maan pääkaupungin liikennevaloja oli kopeloitu näyttämään risteyksissä samanaikaisesti kaikille vihreää kolarien aiheuttamiseksi, tavoitteena lisätä kaaosta.

Liikehdintä alkoi sattumalta juuri, kun varapresidentti Lenin Moreno oli ulkomailla, joten presidentin kidnappaus loi tarkoituksenmukaisen valtatyhjiön. Poliisikapinaan on vaikea nähdä liittyvän myöskään maan opposition ja eliittiryhmien salaista tapaamista samaisena aamupäivänä keskustan luksushotellissa. Juhliin oli ostettu valtava määrä samppanjaa. Nauhalle on jäänyt myös poliisiradiossa rätisevä ääni ”Tappakaa presidentti, saatetaan tämä nyt loppuun. Tappakaa presidentti.”

Tapahtumia oli edeltänyt kiivas debatti suunnitellusta julkisia palveluita koskevasta lakiuudistuksesta, jota presidentti Correan hallitus oli toteuttamassa. Maan opposition taholta oli heitetty bensaa liekkeihin levittämällä mediassa ristiriitaisia väitteitä lakiuudistuksen sisällöstä. Poliisiin ja armeijaan kuuluville henkilöille oli tuntemattomasta tahosta lähetetty sähköpostiviestejä, joissa kehotettiin kapinaan hallitusta vastaan, sillä hallitus tulisi leikkaamaan näiden sektorien palkkoja.

Kohtalokkaana syyskuisena aamuna osa poliisin yksiköistä järjesti mielenilmauksen hallituksen politiikkaa vastaan esittäen huolen palkoistaan. Presidentti Correa saapui paikalle tavoitteenaan selvittää poliiseille kiistellyn lakiuudistuksen sisältöä.

Jälkikäteen on myös selvinnyt, että kapinoiviin poliiseihin oli soluttautunut ulkopuolisten, puolisotilaallisten ja rikollisten ryhmien jäseniä, Correan hallituksen ministeri Doris Soliz Carrión toimittaman tapahtumia käsittelevän 30S – La Contrarrevolución (30S – Vastavallankumous) kirjan mukaan. Sittemmin poliisin ja Yhdysvaltain suurlähetystön väliltä löytyi myös linkki. Tällä hetkellä Yhdysvalloilla ei ole diplomaattiedustusta Ecuadorissa Wikileaks-paljastuskohun aiheuttaman diplomaattikriisin vuoksi.

Tapahtumat eivät enää olleet kenenkään hallinnassa. Presidentti Correa evakuoitiin kyynelkaasupommien aiheuttamien hengitysvaikeuksien vuoksi läheiseen sairaalaan, jossa häntä pidettiin panttivankina kahdentoista tunnin ajan. Lopulta hallitukselle lojaalit armeijan erikoisjoukot saivat pelastettua presidentin sairaalasta yhden sotilaan hengen vaatineessa operaatiossa.

Kokonaisuudessaan tapahtumat vaativat viisi kuolonuhria maan pääkaupungissa Quitossa, heidän joukossaan 24-vuotias opiskelija Juan Pablo Bolaños, aseeton siviili, joka veljensä kanssa lähti kadulle osoittamaan tukea vasemmistohallitukselle. Bolaños sai kaksi luotia kalloonsa ja kuoli välittömästi.

Maan suurimmassa kaupungissa Guyaquilissa, jonne levottomuudet myös levisivät yleisenä kaaoksena ja ryöstelynä, kuolonuhrien määrä oli niin ikään viisi. Haavoittuneiden saldo nousi yhteensä useisiin satoihin. José Luis Caicedo sekä Omar Mosquera menettivät osia kasvoistaan heidän vieressään räjäytetyn kyynelkaasupommin takia. Kansa maksoi kovan hinnan uskaltautuessaan kaduille puolustamaan demokratiaansa.

Suuri osa tekijöistä on yhä vuoden kuluttua tapahtumista joko selvittämättä tai muusta syystä vapaana. Tämä johtuu oikeuslaitoksen korruptiosta sekä siitä, että useat tuomarit kuuluvat vasemmistohallituksen poliittisiin vastustajiin, joka vaikuttaa tuomioihin. Esimerkiksi Juan Pablo Bolañosin tappajaa ei ole vielä saatu vastuuseen teostaan.

Ecuadorissa Bolaños on antanut traagiselle päivälle kasvot. Itse tapasin hänen veljensä Ecuadorin synkän päivän tapahtumista kertovan Muchedumbre-dokumentin ensi-illassa. Dokumentin on ohjannut Rodolfo Muñoz, pitkäaikainen CNN Españolin Ecuadorin kirjeenvaihtaja, joka erosi tehtävästään vuosi sitten, koska kanavan näkemys ja siten levitykseen päätynyt uutiskuva erosi rankasti siitä, mitä hän kirjeenvaihtajana paikanpäällä näki.

Ecuador oli neljäs Latinalaisen Amerikan maa, joka lyhyen ajan sisällä ajautui tai ajettiin vastaavaan poliittiseen kriisiin (Venezuela 2002, Bolivia 2008, Honduras 2009 ja Ecuador 30.9.2010).

 

RAISA MUSAKKA

Mainokset

Kommentointi on suljettu.