Vallankumous yliopistossa: Kuuban korkeakoulutus

Posted: 30.9.11 in +Kuuba

Suomi-Kuuba-seuran vieraat tri Eric Fernández Hernández Havannan yliopistosta ja lääketieteen opiskelija, Kuuban opiskelijaliiton varapuheenjohtaja Lisara Corona Oliveros luennoivat Kuuban yliopistojen nykytilasta ja historiasta 27.9.2011 Helsingin yliopistossa. Kuubalaiset tutkijat haluaisivat solmia yhteyksiä suomalaisiin tutkijoihin ja lisätä opiskelijavaihtoa Suomen kanssa. Vierailunsa aikana vieraat tutustuivat mm. Helsingin, Joensuun ja Tampereen yliopistoihin. Tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkimus ja Suomi-Kuuba-seura.

Havannan yliopisto on lähes 300 vuotta vanha. Ennen vallankumousta Kuubassa oli ainoastaan kolme yliopistoa sekä muutama korkeakoulumainen yksityinen oppilaitos. Vuoden 1959 jälkeen saarelle jäi vain vähän sivistyneistön edustajia. Tämän vuoksi aloitettiin ensin kirjoitus- ja lukutaitokampanja. Saari haluttiin nostaa alikehityksestä, mutta ongelmaksi osoittautui ammattitaitoisten osaajien niukkuus.

Vuonna 1962 Kuubassa suoritettiin ensimmäinen yliopistouudistus. Tuolloin luotiin stipendijärjestelmä. Väkeä saapui opiskelemaan Havannaan ympäri maata. Aikuiskoulutusta varten tarvittiin oppikirjoja. Samassa yhteydessä luotiin kirjastoverkosto ja opetussuunnitelmat. Tarkoituksena oli kouluttaa maan kehittämiseen kykeneviä ihmisiä. Koulutusapua ja opiskelijapaikkoja saatiin Euroopan sosialististen maiden oppilaitoksista.

 

YLIOPISTOUUDISTUKSEN YDINKOHDAT 

  • yliopistojen hallinto uudistettiin
  • lukuvuosi jaettiin kahteen osaan, opetuspäivien määrä nousi 120:sta 160:een
  • koulutukseen kokonaisvaltaisuuden periaate
  • aloitettiin tieteellinen tutkimustyö
  • laaja opintotukijärjestelmä

(Lähde: Kuuban uusi koulu, SKS, 1974)

 

KORKEAKOULUMINISTERIÖ VASTAA OPETUKSESTA

Vuonna 1976 Kuubaan perustettiin Korkeakouluministeriö, joka vastasi kaikesta opetuksesta. Uusia yliopistoja perustettiin ja luotiin suhteet ulkomaisiin yliopistoihin. Tuolloin oli käytettävissä jo omia professoreita. Kuubalaiset opiskelijat väittelivät tohtoreiksi eri tieteen aloilla ulkomaiden yliopistoissa. Kotimaahan palasi erilaisia näkemyksiä omaavia oppineita. Perustettiin tutkijayhteisöjä, joissa ongelmista keskusteltiin useampi lähtökohta huomioiden. Tuloksena syntyi uusia tieteenaloja ja korkeakouluja.

Korkeakouluministeriö johtaa hallinnollisesti Kuuban kaikkia yliopistoja sekä rahoittaa 14 yliopistoa ja neljää tutkimuskeskusta. Maan eri ministeriöt vastaavat omien alojensa yliopistojen rahoituksesta. Ne huolehtivat myös opiskelijoiden sijoittumisesta valmistumisen jälkeen työelämään.

 

MAKSUTON KOULUTUS

Korkeakoulutus on maksutonta Kuubassa. Opintomateriaalit ja opintoihin liittyvät tukitoimet ovat ilmaisia. Opiskelijat saavat toimeentulonsa turvaamiseksi stipendin. Maaseudulta saapuneille opiskelijoille taataan myös asunto ja ravinto. Koulutukseen liittyy velvollisuus suorittaa valmistumisen jälkeen kaksi vuotta kestävä yhteiskuntapalvelu. Se suoritetaan yhteiskunnan hyväksi. Näin yhteiskunnalle korvataan opiskeluun sijoitetut investoinnit.

 

TILASTOTIETOJA YLIOPISTO-OPETUKSEN TULOKSISTA

Vuonna 1959 korkeakouluopiskelijoista oli naisia vain 3 %, kun vastaavasti heidän osuutensa oli v. 2010 67 % (473 309). Nykyään Kuubassa toimii yhteensä 21 yliopistoa. Niistä valmistui v. 2005–2010 yhteensä yli miljoona opiskelijaa. Maassa on 10 000 väitellyttä tohtoria. Väitöskirjoja hyväksytään vuosittain 500 kappaletta.

Kuuban yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelee yhteensä 30 000 ulkomaalaista opiskelijaa. He edustavat 129 eri valtiota.  Suomalaisia on opiskellut Kuubassa parin viime vuosikymmen aikana vain muutama kymmen.

Tieteellistä yhteistyötä harjoitetaan Euroopan ja Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa. Maisteri- ja tohtoriopintojen ohjelmat perustuvat kansainväliseen yhteistyöhön. Kuubalaisia koulutusohjelmia käytetään myös muissa maissa. Opetuksen laadun tarkkailuun on luotu oma järjestelmänsä. Kansainväliset evaluaatioryhmät ovat arvioineet 50 % kuubalaisesta opetuksesta olevan tasoltaan erinomaista ja 32 % hyvää ja loput hyväksyttävää.

 

ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA

Pysyäkseen ajan tasalla tiedehenkilön on opiskeltava ja päivitettävä tietojaan koko ajan. Hänen on ajoittain ylitettävä itsensä. Teknologian kehitys on johtanut siihen, että tietokirjat ovat jo ilmestyessään vanhoja. Tieteen eri alueilla tapahtuu jatkuvasti nopeita muutoksia. Kuubalaisten yliopistojen professoreista 81 % on tuottanut tieteellisiä tutkimuksia. Tehtyjen tutkimusten kriteereinä ovat olleet kansallinen hyöty ja saavutettujen tulosten käyttö maan konkreettisten ongelmien ratkaisussa.

 

YLIOPISTO UUDISTUU

Viisivuotiskaudelle 2010–2015 opetuksen tavoitteeksi on asetettu tiedeyliopiston kehittäminen. Tämä tarkoittaa teoreettis-käytännöllistä yliopistomallia, jossa opiskelijat ovat toiminnassaan ja omaksuessaan uusia asioita luovia. Heidän omassa oppimisessaan tekemiä ratkaisuja sovelletaan opetustyöhön ja maan hallituksen työskentelyyn. Koulutukselle on ominaista myös kulutusideologian ja epätasa-arvoisuuden vastaisuus. Opetuksessa kiinnitetään huomiota lisäksi rauhaan ja solidaarisuuteen. Maailmassa on vähän ihmisiä, joilla on paljon ja paljon ihmisiä, joilla on vähän.

Tulevaisuudessa opiskelijoiden määrä suhteutetaan kunkin hallintoalueen tarpeeseen. Tähän asti kaikille opiskelijoille on kyetty tarjoamaan työtä valmistumisen jälkeen. Tulevaisuus huolestuttaa tämän saavutuksen takaamista. Tämän vuoksi koulutusohjelmien soveltuvuutta laajennetaan niin, että tutkinnon suorittanut henkilö voi toimia valmistuttuaan sekä valtion että yritysten palveluksessa tai opetustehtävissä.

Viiden vuoden tapahtumat eivät ole ennustettavissa. Kaikessa on huomioitava kansallinen ja maailmallinen tilanne sekä USA:n harjoittama ulkopolitiikka. Kuubalaiset lupaavat tehdä kaikkensa tilanteensa säilyttämiseksi.

 

MATTI LAITINEN

Advertisements

Kommentointi on suljettu.