Bolivia puolustaa kokapensasta

Posted: 30.1.11 in +Bolivia

Bolivia nousi tammikuussa uutisotsikoihin, kun maan markkinoille tuotiin kokapensaan lehtiä sisältävä virvoitusjuoma. Koka-kiista hiertää USA:n ja Bolivian välejä, mutta perinteisen kasvin laillistaminen kansainvälisesti saa myös tukea.

Kokapensaita kasvatetaan Etelä-Amerikassa Andien vuoriston tuntumassa useissa maissa. Bolivian alkuperäiskansat ovat käyttäneet kokanlehtiä todistetusti vähintään tuhannen vuoden ajan mietona, lähinnä teehen tai kahviin verrattavissa olevana piristeenä. Kokateetä suositellaan myös vuoristoilmaan totutteleville matkailijoille, sillä se lievittää vuoristotaudin oireita. Kokatee on Boliviassa varsin tavallinen, jokapäiväinen juoma, jota nauttivat ihmiset kaikista kansanosista.

Länsimaisen tieteen keinoin 1800-luvulta lähtien kokapensaan lehdistä on jalostettu voimakasta, terveydelle haitallista ja riippuvuutta aiheuttavaa huumetta nimeltä kokaiini. Bolivia on huumekaupassa ennen kaikkea raaka-aineen tuottaja. Itse tuote, valkoinen kokaiinipulveri, valmistetaan usein naapurimaissa Perussa tai Kolumbiassa, mutta tehtaita on löydetty myös Boliviasta.

Kokan perinteisestä käyttötavasta johtuen kokanviljely ei ole Boliviassa laitonta, kuten se on useimmissa muissa maissa. Huumeiden vastaisen sodan puitteissa Bolivian valtio on kuitenkin asettanut viljelylle kiintiöitä ja rajoitteita, ja laillinen viljely tapahtuu siis valtion valvonnan alaisena.

Bolivian nykyinen presidentti Evo Morales on itsekin taustaltaan kokanviljelijä ja Bolivia on esittänyt Yhdistyneissä kansakunnissa kokan laillistamista – ei siis kokaiinin, vaan harmittoman kokanlehden käytön. Lehtiä imeskellään suussa tai niistä tehdään yrttiteetä. Monet eurooppalaiset valtiot kuten Espanja, Ranska, Belgia ja Yhdistyneet Kuningaskunnat kannattavat Bolivian aloitetta. Aloitteen vaikutuksesta terveellisestä kokateestä voisi tulla laillista muissakin maissa.

Vuoden 2009 maaliskuussa presidentti Morales otti YK:ssa esiin kokapensaan lehtiä ja alkoi imeskelemään niitä julkisen puheensa aikana.

”Kokapensaan lehti ei ole kokaiinia, koka on osa kulttuuriamme. Kokan imeskely ei vahingoita ketään. Jos koka on huumetta, niin minähän olen narkomaani ja herra Costan (YK:n huumeiden vastaisen sodan vastuuhenkilö, joka oli paikalla) pitäisi heittää minut vankilaan”, Morales julisti.

Oliver Stonen dokumenttielokuvassa South of the Border Evo Morales tarjoilee kokanlehtiä myös Hollywood-ohjaaja Stonelle.

Bolivian aloitetta vastustaa Coca-Colan synnyinmaa Yhdysvallat, joka tahtoo ylläpitää kivenkovaa, mustavalkoista linjaa huumeiden vastaisessa sodassa.

Bolivialaiset köyhät, yleensä alkuperäiskansoihin kuuluvat kokanviljelijät osoittivat mieltään Yhdysvaltojen vastustusta kohtaan keskiviikkona 26. tammikuuta Yhdysvaltain lähetystön edustalla Bolivian pääkaupungissa La Pazissa. Lähetystön edustalla viljelijät perheineen jakoivat ohikulkijoille säkeittäin kokapensaan lehtiä sekä kokasta tehtyä virvoitusjuomaa, karamellejä ja kakkua. Esillä oli myös mm. kokashampoota ja luonnonlääkkeitä, jotka sisältävät kokaa.

Samaan aikaan myös muualla maailmassa bolivialaisten kannattajat ovat pitäneet ”kokapensaan lehtien imeskelypäivää” 26. tammikuuta.

Bolivian valtionkansleri David Choquehuanca ihmettelee Yhdysvaltain lähestymistapaa ja muistuttaa, että samalla, kun Yhdysvallat pitää harmitonta kokapensaan lehtien käyttöä laittomana, joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa kokaiini-huumeen henkilökohtainen käyttö (ei kauppa) on laillistettu.

Choquehuanca vetoaa myös Maailman terveysjärjestön (WHO) tutkimukseen vuodelta 1995, jossa WHO toteaa, että koka ei ole huume ja että sillä on myönteisiä terveysvaikutuksia.

Samalla Bolivian valtio on ottanut huumeiden vastaisen sodan Boliviassa omaksi tehtäväkseen ja varmisti 26. tammikuuta, että Yhdysvaltain huumevirasto DEA ei tule palaamaan Boliviaan.

JUHA USKI

Advertisements

Kommentointi on suljettu.