Cochabambassa löydettiin kosolti ratkaisuja ilmastokriisiin

Posted: 24.4.10 in +Bolivia

Bolivian Cochabambassa pidetty Kansojen välinen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssi päätti järjestää maailmanlaajuisen ilmastonmuutosta koskevan kansanäänestyksen vuonna 2011. Myös kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuustuomioistuimen perustamista aletaan valmistella ja ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää yhteen asteeseen.

Bolivian presidentti Evo Morales välittää kokoon kutsumansa kansojen konferenssin esitykset YK:ssa käytäviin ilmastoneuvotteluihin. Cochabambassa vaadittiinkin pontevasti niiden sisällyttämistä Cancúnissa Meksikossa marras-joulukuussa järjestettävän osapuolikokouksen neuvotteluasiakirjaan.

Venezuelan presidentti Hugo Chávez yllytti maailman sosiaalisia ja alkuperäiskansojen liikkeitä matkustamaan Cancúniin huolehtimaan, että näin käy. Hän ehdotti myös rahaston perustamista matkakulujen kattamiseksi.

Konferenssin julkilausumassa, Kansojen sopimuksessa ilmastokriisin syyksi julistetaan kyltymätön kapitalismi, jossa elämän kunnioittamisen sijaan pidetään äiti maata raaka-aineiden lähteenä ja ihmisiä tuotannon ja kulutuksen välineinä.

Konferenssissa päätettiin järjestää maailmanlaajuinen kansanäänestys ilmastonmuutoksesta äiti maan oikeuksien päivänä 22.4.2011. Konferenssi päätti myös aloittaa kansainvälisen ilmasto-oikeudenmukaisuustuomioistuimen perustamisen valmistelun.

Tuomioistuin toimisi ihmisoikeustuomioistuimen tapaan ja se kaavaillaan sijoitettavaksi Boliviaan. Ilmaston lämpeneminen vaadittiin konferenssissa pysäytettäväksi yhteen asteeseen. Tämän mahdollistamiseksi teollisuusmaiden tulee sitoutua Cancúnissa vähentämään kotimaan päästöjään vähintään 50 % vuoden 1990 tasosta.

Tapahtuman muita vaatimuksia olivat mm. universaalin äiti maan oikeuksien julistuksen laatiminen YK:ssa ihmisoikeuksien julistuksen tapaan, teollisuusmaiden vastuunotto ilmastovelastaan kehitysmaille, ilmastovelan periaatteen mukaisen sopeutumisrahaston perustaminen kehitysmaiden tilanteen helpottamiseksi sekä rikkaiden maiden täysimittainen vastuunotto ilmastosiirtolaisista. Rikkaita maita vaaditaan antamaan vuosittain kuutta prosenttia bruttokansantulostaan vastaava summa uutta rahaa kehitysmaille ilmastonmuutoksesta selviämiseksi. Rahastoa tulee hallinnoida osana YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.

Siemenpuu-säätiön Latinalaisen Amerikan yhteistyötahojen aloitteesta konferenssiin mukaan otettu maatalous- ja ruokasuvereniteettikysymysten työryhmä osoittautui suosituimmaksi tapahtuman 17 ryhmästä. Acción por la Biodiversidad -järjestön ja sen pienviljelijätaustaisten kumppaneiden pohjustama ryhmä korosti johtopäätöksissään markkinatalouteen perustuvan maatalouden päävastuuta ilmastonmuutoksesta. Ruoantuotannon lähtökohdaksi vaadittiinkin ruokasuvereniteettia. Pienviljelijöiden ja alkuperäiskansojen perinnetietoa vaalivassa tuotantomallissa siemenet, maa ja vesivarat ovat kansalaisten hallinnassa ja kulttuurisia näkökulmia kunnioitetaan. Valtioilla ja kansoilla on autonomia ruoantuotannossa. Tällainen tuotantomalli auttaa myös ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Metsien osalta konferenssin loppuasiakirjassa vaaditaan YK:n ilmastoneuvottelujen metsäkäsitettä muutettavan siten, ettei yksilajisia viljelmiä lueta metsiksi. Myös REDD-aloite (Reducing Emissions from Deforestation in Developing Countries), sen + ja ++ versiot sekä muut markkinaperustaiset mekanismit esitetään hylättäviksi. Niiden sijaan saastuttavilta mailta vaaditaan suoria raha- ja teknologiasiirtoja, jotta kehitysmaiden kansat voivat itse ennallistaa ja ylläpitää metsiään.

Myös konferenssiprosessin jatkosta päätettiin. Kansojen sopimuksen toimeenpanemisesta huolehtimaan perustettiin Maailman kansojen liike äiti maan puolesta. Seuraava vastaava konferenssi järjestetään vuonna 2011. Morales esitti sen järjestämistä Euroopassa, saastuttavien maiden keskiössä.

 

Konferenssi onnistui yli odotusten

Morales kutsui Kansojen välisen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssin koolle Bolivian Cochabambaan 19-22. huhtikuuta petyttyään Kööpenhaminan joulukuisiin ilmastoneuvotteluihin. Konferenssiin saapui 35 000 osallistujaa 142 maasta. Määrä on kaksinkertainen verrattuna ennakko-odotuksiin. Tuhkapilven aiheuttamien ongelmien vuoksi Euroopasta ja Afrikasta arvioitiin jääneen saapumatta tuhat osallistujaa.

Järjestäjät ilmoittivat konferenssiin osallistuneen sosiaalisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen lisäksi 90 virallista maadelegaatiota. Päättäjäispäivänä korkeimman tason edustuksen olivat lähettäneet muut Latinalaisen Amerikan vasemmistolaiset maat.

Päätöspäivänä järjestetyssä kansojen ja maiden välisessä keskustelussa äänekkäimmät aplodit sai Ecuadorin edustaja ilmoittaessaan maansa maksavan Yhdysvalloille 2.5 miljoonaa dollaria Kioton pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Yhdysvallat leikkasi samaisen määrän kehitysavustaan Ecuadorille maan kieltäydyttyä Kööpenhaminan julistuksen allekirjoittamisesta.

Monet ympäristö- ja kehitysjärjestöt sekä niiden maailmanlaajuiset verkostot ovat pitäneet Cochabamban konferenssia tärkeänä aloitteena ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Se on toiminut kanavana edistää muutosta, joka virallisissa ilmastoneuvotteluissa on edennyt kovin hitaasti. (Kirsi Chavda, Siemenpuusäätiö)

Mainokset

Kommentointi on suljettu.