Bolivian koulujärjestelmää uudistetaan

Posted: 4.1.10 in +Bolivia

Juha Uski haastatteli Bolivian entistä opetusministeriä  Magdalena Cajías de la Vegaa marraskuussa Las Palmasissa heidän matkallaan Maailmankulkueessa rauhan ja väkivallattomuuden puolesta. Yhteiskunnallinen muutos Boliviassa ulottuu myös opetussuunnitelmiin ja pedagogiikkaan.

[Teksti: Juha Uski]

Magdalena Cajías de la Vega on La Pazin yliopiston historian professori. Hän toimi opetusministerinä Evo Moralesin hallituksessa puolentoista vuoden ajan 2007-2008. Hän teki töitä erityisesti opetussuunnitelmien muuttamiseksi. Cajías on toistaiseksi palannut yliopistolle, mutta pitää edelleen yhteyttä ministeriöön ja mahdollisesti tulee lähitulevaisuudessa edelleen kehittämään opetusjärjestelmää.

Bolivian koulutusjärjestelmän muutoksen tärkein asia Evo Moralesin valtakaudella on ollut kuubalaisten ja venezuelalaisten opettajien avulla toteutettu laaja lukutaitokampanja Yo sí puedo. Kampanjan tuloksena kahdessa vuodessa 2006-2008 lukemaan opetettiin yli 800 000 bolivialaista.   Lukutaidottomuus on Boliviassa saatu niinkin alhaiseksi kuin kolme prosenttia, jonka UNESCOn tarkastajat ovat vahvistaneet. Vuonna 2009 kampanjaa on jatkettu siten, että lukemaan oppinut kansa voi suorittaa peruskoulutason opinnot kahdessa vuodessa.

Magdalena Cajías huomauttaa, että vaikka nämä ovat olleet huomattavia edistysaskelia, koulutuksen alalla on Boliviassa vielä paljon korjattavaa. Edellinen koulujärjestelmän uudistus oli Maailmanpankin ohjaama kymmenen vuoden prosessi vuodesta 1994 vuoteen 2004. Cajías kritisoi Maailmanpankin ajamia uudistuksia kahdella tavoin: aatteellisesti ja käytännössä.

 


Koulu heitteillä

Vuonna 1994 aloitettu uudistus oli käytännössä varsin tehoton. Kymmenessä vuodessa uudistus ehdittiin toteuttaa vain peruskoulutasolla, koska se eteni hyvin hitaasti. Uudistukset toteutettiin ensin ensimmäisen luokan opetussuunnitelmissa ja vähitellen edettiin ylemmille luokille. Koska Boliviassa perinteisesti maaseudun asukkaille ja kaupunkilaisille on ollut käytössä erilaiset opetussuunnitelmat, nämä Maailmanpankin uudistukset ehdittiin toteuttaa pääosin vain maaseudulla. Paljon rahaa käytettiin hienojen, Maailmanpankin aatteellisen suunnan mukaisten kirjojen tekemiseen.

Cajíasin mukaan yleinen ilmiö Latinalaisessa Amerikassa on ollut, että julkinen koulujärjestelmä on jätetty heitteille. Sen seurauksena monet lopettavat koulunkäynnin 12-vuotiaana. Boliviassa kaupunkien koulujen ja kaikkien lukioiden opetussuunnitelmat ja jotkut käytössä olevista oppikirjoista ovat 70-luvulta. Ei ole ihme, että nuoriso menettää mielenkiinnon koulua kohtaan. Boliviassa vain 40 prosenttia peruskoulun suorittaneista käy lukion. Mielipidetutkimukset kertovat, että syynä tähän eivät ole ensisijaisesti nuorison taloudelliset tarpeet, vaan yksinkertaisesti koulun käytäntö ei puhuttele heitä. Magdalena Cajías sanoo, että ongelma ei liity pelkästään opintosisällön puhuttelevuuteen vaan myös siihen, että oppilaita ei kohdata ihmisinä ja nuorina.

Cajías näkee Maailmanpankin ajamat uudistukset aatteellisesti rajoittuneena. ”Aatteellinen näkemys oli enimmäkseen kilpailukyvyn (kompetenssin) sekä yksilöllisen luovuuden palkitsemisen. Ei otettu huomioon tiettyjä kulttuurimme ominaisuuksia kuten kollektiivinen näkemys tai tarve vaikuttaa ja osallistua vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.”


Uusi kokonaisvaltainen näkemys

Maailmanpankin ehdottaman konstruktivismiin perustuvan näkemyksen sijaan Boliviassa ollaan nyt työstämässä uutta kokonaisvaltaisuuteen pyrkivää näkemystä opetussuunnitelmien pohjana. Magdalena Cajías mainitsee erityisesti kaksi suuntaa-antavaa innoituksen lähdettä: Paulo Freiren sorrettujen pedagogiikka sekä intiaaniheimojen perinteestä ammentava Warisatan koulu (Warisata Escuela-Ayllu).

Paulo Freire on brasilialainen pedagogian uranuurtaja, joka 60-luvun lopulla ja 70-luvulla kritisoi vallitsevaa näkemystä, jossa oppiaineisto on ennalta määrättyä tietoa, joka opettajien on vain tungettava oppilaitten päitten sisälle. Ylhäältä määrätyn oppimisen sijaan Freire puhui keskustelevan opetuksen puolesta, jossa oppilaitten omat kokemukset otetaan huomioon.

Warisata-koulu puolestaan oli 1930-luvulla Boliviassa perustettu koulu alkuperäiskansoille eli intiaaniheimoille. Koulu elvytti perinteiset alkuperäiskansojen järjestäytymismuodot opetustilanteessa ja siitä tuli hyvin tunnettu koko Latinalaisessa Amerikassa. Myös Warisata-koulu suuntasi vapauttavaan eikä tukahduttavaan pedagogiikkaan. Eurooppalaissukuisen eliitin hallitsema Bolivian valtio määräsi Warisata-koulun suljettavaksi vuonna 1940. Nyt uuden, työn alla olevan koululain nimenä on Warisata-koulun perustajien nimet, Avelino Siñani ja Elizardo Pérez. Elizardo Pérez oli kaupunkilainen älykkö ja Siñani oli intiaanipäällikkö.

Uuden lain perusperiaatteet ovat monikulttuurisuus, monikielisyys, tuotannollisuus ja yhteisöllisyys. Monikulttuurisuus tarkoittaa Bolivian nykyisessä tilanteessa alkuperäiskansojen tiedon ja näkökulman elvyttämistä, mutta myös länsimaisen kulttuurin 500-vuotisen vaikutuksen hyväksymistä. Bolivialaiset ovat sekä eurooppalaisten että alkuperäiskansojen jälkeläisiä, useat molempien.

Monikielisyys on uudessa laissa toteutettu käytännössä kolmikielisyytenä: opetus tapahtuu opetettavien äidinkielellä ja espanjaksi sekä jollain ulkomaisella kielellä – mikä ei tarkoita automaattisesti englanninkieltä kuten monissa muissa maissa, vaan voi olla valinnaisesti myös esimerkiksi ranska tai portugali. Uuden perustuslain mukaan Boliviassa on 36 eri alkuperäiskansaa ja jokaisella on erilainen äidinkieli. Näistä vain 11 kielen kielioppi ja aakkoset on säännönmukaistettu – muut ovat tähän saakka olleet puhekieliä.

Tuotannollisuus opetuksessa koskettaa erityisesti peruskoulun neljää viimeistä vuotta, joiden aikana koulutukseen kuuluu käytännöllisten töiden oppimista kuten teknistä tietoutta, puutöitä, elektroniikkaa, sairaanhoitoa, monenlaisia maanviljelykseen liittyviä aiheita sekä öljy- ja maakaasutuotannon tuntemusta. Nämä alat ovat kansantaloudellisesti tärkeimpiä.

Yhteisöllisyys on alkuperäiskansoille erittäin keskeinen periaate, erityisesti vahvimmille ja eniten esillä oleville kansoille. ”Lapset opetetaan elämään yhdessä, yhteisöllisesti – ei ainoastaan yksilöllisten kiinnostuksen kohteittensa mukaisesti, vaikka nekin tietysti ovat aivan oikeutettuja”, Magdalena Cajías kuvailee. ”Kyse on jokaisen yksilön panoksesta naapurustossaan, kaupungissaan, alueellaan, kansansa parissa, kollektiivisen näkemyksen puitteissa.” Lisäksi koulujen hallintoon  tulee tämän näkemyksen mukaan kuulua opettajien, oppilaitten ja vanhempien lisäksi paikallisten sosiaalisten liikkeitten edustajia. Warisata-koulussa tuota edustustehtävää toteuttivat alkuperäiskansojen heimonvanhimmat.


Ykseys moninaisuudessa

Opetuskäytännön muuttamistyössä kuten muutenkin Bolivian prosessissa jännite ja suurin työ on kansallisen ja paikallisen tason yhdistämisessä. ”Opetussuunnitelmien tulee olla monikulttuurisia, ne on sovitettava alueellisesti ja alkuperäiskansojen kulttuuriin.” Etnisten ja alueellisten kiistojen sovittamiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi oleellisen osan oppisuunnitelmaa pitää olla yhtäläinen kaikille, sekä kaupunkilaisille että maalaisille. Mutta samalla oppisuunnitelman pitää olla joustava, jotta se voidaan sovittaa paikallisyhteisön tarpeiden mukaiseksi. Tästä jännitteestä seuraa monia kysymyksiä käytännössä. Oppisuunnitelmien työstäminen onkin vielä kesken.”

Cajías tuo esiin myös näkemyksen, että uuden, kokonaisvaltaisemman pedagogiikan ei tulisi täysin torjua kaikkia konstruktivismin sisältöjä. ”Joskus opettajat sanovat, että pitää poistaa kaikki konstruktivismi, koska se on edellisen hallituksen tuottamaa.” Joka tapauksessa toimivan pedagogiikan ei tulisi olla mikään sekoitus yhtä ja toista, vaan ”pitäisi löytää sopivampi tie – eheämpi ja kokonaisvaltaisempi”.

Opettajan tulisi kyetä opastamaan oppilaita keskustelun kautta ja yhteiskunnan tulisi olla mukana keskustelussa. Tarvitaan pitemmän aikavälin keskustelevaa prosessia, sekä myöskin elämänarvojen ja tietoisuuden kehittämistä. Yhteisöllisyyteen kasvattava koulu ei voi jättää sellaisia asioita pelkästään kotikasvatuksen varaan.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.