Andres Gomez USA:n Kuuba-suhteista: ”Muutos tulee, ajan mittaan”

Posted: 18.11.09 in +Kuuba

Vain kapea Floridansalmi erottaa 800 000 Miamin kuubalaista heidän kotimaastaan. On totuttu ajattelemaan, että kaikki kotimaansa jättäneeet kuubalaiset haluavat murhata Fidel Castron ja kaataa Kuuban sosialistisen järjestelmän. Tämä ei pidä paikkaansa. Miamissakin asuu monenlaisia kuubalaisia ja yhä enemmän niitä, jotka haluavat USA:n ja Kuuban suhteiden normalisoimista.

[Teksti: Marjaliisa Siira]

Yksi heistä on mielipidevaikuttaja ja päätoimittaja Andrés Goméz, joka vieraili Helsingissä marraskuussa. Hän muutti Miamiin vanhempiensa mukana 13-vuotiaana vuonna 1960, pian Kuuban vallankumouksen jälkeen. Opiskeluaikoinaan hän alkoi kiinnostua Kuuban oloista ja järjestelmästä. Tämä johti siihen, että hän perusti vuonna 1977 Antonio Maceo -solidaarisuusprikaatin ja matkusti sen mukana Kuubaan. Se oli ensimmäinen Kuuba-prikaati USA:sta vallankumouksen jälkeen. Tämä matka antoi suunnan hänen loppuelämälleen.

”Olen toiminut Miamissa nyt 32 vuotta Kuuban puolesta. Se ei ole ollut helppoa eikä vaaratontakaan”, Gomez sanoo. Muun muassa pommiuhkauksia on tullut hänen toimittamansa lehden Areito Digitalin toimitukseen.”En ole yksin, mutta toki aktiivisesti toimivat ovat marginaalisen pieni ryhmä siinä ympäristössä.”

 

Siirtolaisten kaksi sukupolvea

Pian Kuuban vallankumouksen jälkeen USA:han muutti noin 130 000 kuubalaista. He olivat enimmäkseen rikkaita oikeistolaisia ja korkeasti koulutettuja ammattilaisia; muun muassa suurin osa Kuuban lääkäreistä lähti pakoon sekasortoisia oloja.

”Tämä joukko uskoi, että USA kaataa Fidel Castron hallituksen ja miehittää Kuuban viimeistään vuonna 1961 ja he pääsevät palaamaan kotimaahansa”, Gomez kertoo.

Näin ei käynyt. Muun muassa Sikojenlahden maihinnousu, jonka USA suoritti kuubalaisten pakolaisten avulla, epäonnistui surkeasti vuonna 1961. Ensimmäiset siirtolaiset jäivät USA:han loppuiäkseen juonimaan murhayrityksiä ja monenlaisia terroritekoja Kuubaa vastaan.

1960- ja 70-luvuilla Kuubasta lähdettiin vielä poliittisista syistä. ”Mutta 1980-luvulta alkaen lähtijöiden motiivit ovat painottuneet yhä enemmän henkilökohtaisiin ja taloudellisiin syihin”, Gomez sanoo. ”On esimerkiksi haluttu yhdistää perheitä ja auttaa köyhyydessä eläviä sukulaisia.”

Siirtolaisuus on siis muuttunut vähitellen normaaliksi köyhästä maasta leveämmän leivän ääreen siirtymiseksi. Nämä toisen aallon siirtolaiset eivät piittaa Kuuban järjestelmän muuttamisesta ja he myös haluaisivat vierailla kotimaassaan ilman rajoituksia. ”He haluavat aistia Kuuban tunnelman, sen arkipäivän ja rikkaan kulttuurin.”

Viimeisimpien tutkimusten mukaan Miamin kuubalaisten tilanne onkin kääntynyt niin, että enemmistö kannattaa kauppasaarron lopettamista ja suhteiden normalisointia.

Miamin poliittisessa tilanteessa tämä muutos ei vielä näy. Ennen vuotta 1990 kaikki kuubalaiset saivat heti muutettuaan USA:n kansalaisuuden, erikoisoikeudella. Tämä oikeus kuitenkin poistettiin, joten myöhemmät siirtolaiset eivät saa äänestää eivätkä osallistua politiikkaan. ”Tämän vuoksi näyttää edelleen siltä, että Miamin kuubalaiset kannattavat republikaanien kovaa linjaa Kuubaa kohtaan. Mutta tilanne on muuttumassa. Siirtolaisten ensimmäinen polvi on pian haudassa ja toisenlainen ääni pääsee kuuluville, ajan mittaan.”

 

Epäoikeudenmukaisuuden huippu

Helsingin luennollaan Andrés Goméz selostaa laajalti ns. Miamin viisikon tapausta. Hän johtaa kansainvälistä kampanjaa viiden kuubalaisen vapauttamiseksi vankilasta USA:ssa ja toimii heidän tukihenkilönään.

Viisi kuubalaista nuorta miestä, Gerardo Hernández, René González, Antonio Guerrero, Ramón Labañino ja Fernando González muuttivat 1990-luvulla Miamiin. Heidän tehtävänään oli soluttautua kovan linjan kuubalaispakolaisten järjestöihin ja kerätä tietoa Kuubaa vastaan suunnatuista terrori-iskuista. Nuorukaiset onnistuivatkin työssään hyvin ja keräsivät nipun vankkoja todisteita terroriaikeista. Kuuban valtio luovutti kaiken tiedon FBI:lle.

Terroristien sijasta Miamin FBI pidätti kuubalaiset agentit. Monimutkaisen farssimaisen oikeusprosessin jälkeen miehet tuomittiin vakoilusalaliitosta pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Muun muassa YK:n ihmisoikeuskomissio on vaatinut viisikon tuomioiden kumoamista ja uuden oikeudenkäynnin järjestämistä, mutta Yhdysvaltain korkein oikeus ilmoitti viime kesäkuussa ilman selityksiä, että se ei ota käsiteltäväkseen tätä tapausta.

”Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen kaikki oikeudelliset tiet viisikon vapauttamiseksi on kuljettu loppuun. Ainoa jäljellä oleva vaihtoehto on, että presidentti Barack Obama armahtaa vangit. Kaikki USA:n presidentit ovat käyttäneet runsaasti armahdusoikeuttaan. He ovat armahtaneet jopa murhamiehiä”, Gomez huomauttaa.

Goméz irvailee USA:n terrorismin vastaiselle sodalle ja sen kaksinaamaisuudelle myös terroristi Luis Posada Carrilesin tapauksen kautta. Tämä mies on tunnustanut järjestäneensä yhdessä Orlando Boschin kanssa vuonna 1976 kuubalaisen matkustajakoneen räjäyttämisen. Tässä iskussa kuoli kaikki 73 kuubalaista matkustajaa ja miehistö. Sittemmin samat miehet ovat syyllistyneet myös muihin terrori-iskuihin Kuubaa vastaan.

”Tämä terroristi kulkee tänäkin päivänä vapaana Miamin kaduilla”, Gomez sanoo.

 

Obaman ”muutos”

Presidentti Barack Obaman vaalikampanjan mantra oli ”muutos”. Tämä sai tietysti Kuuban ystävät haaveilemaan kauppasaarron lopettamisesta. YK tuomitsi hiljattain jo 33:n kerran peräkkäin Kuuban kauppasaarron 187 äänellä; vain USA, Israel ja pieni Palaun saarivaltio äänestivät saarron puolesta. Tämä tulos ei hetkauttanut Obaman hallintoa, joka päätti kylmästi jatkaa kauppasaartoa.

Pienen liennytyksen eleen Obama on tehnyt Kuuban suuntaan. Viime huhtikuussa hän peruutti George W. Bushin vuonna 2004 määräämät lapselliset tiukennukset kuubalaisten matkustussääntöihin ja rahalähetyksille määrätyn katon. Nyt kuubalaiset siirtolaiset saavat matkustaa kotimaahansa vapaasti – tosin reittilennot Kuubaan on edelleen kielletty. ”Mutta tilauslentoja lähtee Miamista ja eri puolilta USA:ta Kuubaan päivittäin”, Goméz kertoo.

Kolumbialainen latinopopin supertähti Juanes piti viime syyskuussa rauhankonsertin Havannan vallankumousaukiolla. Kun tieto tästä hankkeesta levisi, Miamin kuubalaisten ääriainekset järjestivät protesteja konserttia vastaan rikkomalla läjäpäin Juanesin levyjä ja polttamalla mustia paitoja. Viime mainittu sen vuoksi, että Juanesin läpimurtohitti on Camisa negra (musta paita). Tieto näistä mielenosoituksista uutisoitiin laajalti eikä se herättänyt sympatioita Miamin kuubalaisia kohtaan, pikemminkin päinvastoin.

”Antaa heidän tehdä näitä typeriä tempauksiaan. Niillä he vain edistävät meidän asiaamme”, Gomez naureskelee.

Andrés Gomézin sanoma suomalaiselle yleisölle oli selkeä: USA toimii Kuubaa koskevissa asioissa tekopyhästi, epäoikeudenmukaisesti ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Goméz jatkaa kamppailuaan Miamissa ja kansainvälisesti, koska ”tämä on työ, joka on tehtävä”. Hän on optimisti. ”Muutos tulee vääjäämättä, mutta se voi viedä hiukan aikaa.”

Advertisements

Kommentointi on suljettu.