Tuntematon influenssavirus sai Meksikon paniikkiin

Posted: 8.5.09 in +Meksiko

Meksiko on influenssaviruksen lamauttama. Jatkuvasti kiristyneet sanitaariset turvatoimet saivat alkunsa torstaina 23. päivä huhtikuuta, kun Meksikon hallitus vastaanotti kaksi päivää aiemmin Kanadaan lähettämänsä tuntemattoman viruksen laboratoriotulokset.

[Teksti: Sami Laaksonen]

Koska virustapauksia todettiin olevan eniten maan pääkaupungissa Ciudad de Méxicossa, julistettiin sen koululaitokset tarhoista yliopistoihin suljetuiksi välittömästi. Viikonlopulle järjestettäväksi aiotut massatapahtumat ja kulttuuriaktiviteetit peruttiin. Ihmisiä kehotettiin välttämään paikkoja kuten elokuvateattereita ja ravintoloita tai puistoja, joihin saattaisi kerääntyä suuria joukkoja. Massiivinen tiedotuskampanja laajeni tunti tunnilta ja kanava kanavalta.

Ennen seuraavan viikon alkua kaupunginjohtaja Marcelo Ebrard päätti sulkea kaikki paikat, jotka houkuttelisivat ihmisiä lähtemään ulos lukuunottamatta pankkeja ja kauppoja. Ravintolat saisivat myydä 6.5. asti ruokaa vain mukaan. Ennen maanantaita ehdittiin myös sulkea kaikki maan koulut. Seuraavassa vaiheessa 30.4. presidentti Felipe Calderon kehoitti kansalaisia jäämään kotiin samaiseen keskiviikkoon 6.5. asti. Suurin osa valtion virastoista suljettiin ja yrityksiä pyydettiin sulkemaan ovensa. Samaan hengenvetoon todettiin kuitenkin ruuansaannin riittäminen ja perustavanlaatuisten palveluiden jatkuvuus.

Toimiiko hallitus vilpittömästi?

Maailman terveysjärjestö WHO on jo ehtinyt onnitella Meksikon hallitusta esimerkillisestä toiminnasta. Tuoreen gallupin mukaan 60 prosenttia meksikolaisista uskoo hallituksen menetelleen oikein ja jopa 95 prosenttia sanoo tunnistavansa viruksen oireet, mikä kertoo tiedotuspolitiikan onnistumisesta.

Kuitenkaan kaikki eivät ole yhtä mieltä viranomaisten kanssa. Tohtori Patricia de Oteyza toteaa:

”Influenssavirus sai alkunsa yhdysvaltalaisen Carroll-sikatilan hygieniarikkomuksista Cofre de Perotessa Veracruzin osavaltiossa. 20 ihmisen kuolemaan johtaneesta viruksesta ei tehty skandaalia, vaikka viikkoa myöhemmin Xalapan kaupungissa esiintyi satoja vakavia flunssaoireita viiden päivän aikana. Vaikutusvaltaisen yrityksen väärinkäytökset pyrittiin salaamaan uhkaamalla paikallisia asukkaita sortotoimilla.”

de Oteyezan mukaan Meksikon hallitus ja erityisesti äärioikeistolainen Kansallinen Toimintapuolue (PAN) on käyttänyt H1N1-virusta hyväkseen järjestääkseen mediaspektaakkelin:

”Liioittelemalla viruksen uhkaa halutaan harhauttaa kansalaisia, jotta he eivät kiinnittäisi huomiotaan muihin vakavampiin ongelmiin kuten huumeiden vastaiseen sotaan tai kasvavaan työttömyyteen. Sen sijaan hallitus käyttää hätätilaa hyväkseen luodakseen yhtenäisyyden vaikutelman, jolla se legitimioi valtansa. Saartotoimet ajoittuvat sopivasti vapun läheisyyteen, joten hallituksella ei ole mitään sitä vastaan, etteivät järjestöt ja ammattiliitot pääse toteuttamaan ilmoittamiaan valtavia mielenilmauksia. Kollektiivisen psykoosin provosoiminen antaa äärioikeistolle aseet puuttua eri mieltä olevien yksityiselämään. Armeija voidaan lähettää huoletta kaduille jakamaan suun sulkijoita (esp. tapaboca) sanan kahdessa merkityksessä.”

Veracruzilaisen lääkärin mukaan Meksikon viranomaiset eivät ole ennenkään olleet huolissaan maata riepotelleista epidemioista kuten denguesta ja kolerasta tai saastuneen maidon aiheuttamasta bruselosis-tulehduksesta. Siksi hän kysyykin, että antaako muutama kymmentä kuolintapausta 30 miljoonan ihmisen megalopolissa, mitään todellista syytä puhua epidemiasta. Vertaapa de Oteyeza virushysteriaa jopa George W. Bushin alkuaikojen pernaruttokirjeistä aiheutuneeseen kohuun.

Tässä vaiheessa varmaa on vain, että influenssaviruksen aiheuttama kansallinen hätätila tulee vaikuttamaan tavalla tai toisella heinäkuun 5. päivän vaaleihin, joissa valitaan osavaltioiden kuvernöörit, paikallishallinto sekä kongressin ala- ja ylähuoneen edustajat seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. 

Meksikolaisten maine maailmalla rapistuu

Kansainvälisen diskriminaation aalto, johon Suomenkin mediat ovat osallistuneet nostaa taas globaalin kriisin myötä päätänsä. Epidemian on epäilty johtuvan vuorotellen aliravitsemuksesta tai puutteellisista hygienioloista. Köyhyyttäkin on haluttu syyttää viruksen leviämisestä, vaikka mitään tähän viittaavaa ei ole tullut ilmi.

Kuuba, Argentiina, Ecuador ja Peru ovat jo rientäneet perumaan lentoyhteytensä tilapäisesti Meksikoon. Yhdysvallat, Kanada ja Ranska ovat puolestaan antaneet vahvat suosituksensa, joissa kehotetaan välttämään lentämistä Meksikoon. Kaikkialla maailmassa Meksikosta tulevat lennot tarkastetaan erityisin toimenpitein kuin kyseessä olisi rutto. Ehtipä Ranska jopa yllyttää Euroopan Unionia jäädyttämään kaikki lentonsa Meksikoon.

Ovatpa meksikolaiset jo saaneet kokea suoranaista rasismiakin matkustaessaan Euroopassa. Kreikassa eräs meksikolainen nuori mies heitettiin ulos junasta kesken matkan, kun hän paljasti kansalaisuutensa. Espanjassa taas meksikolaispariskunnalle tultiin tarjoamaan kasvosuojusta ja kumikäsineitä kesken ruokailun eräässä ravintolassa, jossa muut jatkoivat ruokailuaan keskeytyksettä. Kiinan maassaan oleskeleville oireettomille meksikolaisille asettama pakollinen karanteeni ollaan jo perumassa.

Virus on reilussa kahdessa viikossa ehtinyt stigmatisoida Meksikon ennennäkemättömällä tavalla, vaikka tosiasiassa Meksiko on ollut se maa, joka on ottanut virusuhan vakavasti ja varautunut sen torjuntaan ensihetkistä lähtien WHO:n korkeimman protokollan numero kuusi mukaan. Vaikka varoitusskaala näyttää tällä hetkellä viittä, eivät monetkaan maat ole lähteneet ehkäisemään viruksen leviämistä maansa rajojen sisällä. Toisaalta yhtään lentoa Yhdysvalloista ei ole peruttu, vaikka siellä esiintyy lähes yhtä monta varmistettua influenssatapausta kuin Meksikossa.

Meksiko on viimeisen kahden viikon aikana parantanut virusteknologiaansa merkittävästi. Se on tällä hetkellä ainot Latinalaisen Amerikan maa, joka pystyy tunnistamaan virukset molekyylitasolla. Kansallinen kapasiteetti on noussut yhdeksän uuden välittömästi asennetun laboratorion myötä niin korkeaksi, että Meksikossa voitaisiin analysoida viisi kertaa enemmän näytteitä päivässä kuin Yhdysvalloissa. Meksiko haluaa näyttää kykynsä maailmalle eikä olekaan mikään ihme, että virustorjuntakapasiteetti muodostaa jo osan kansallista itsetuntoa. Virusuhka koetaan myös historialliseksi tilanteeksi parantaa hygieniakasvatusta.

Kaikki virushoito on Meksikossa ilmaista ja avointa kaikille siitä riippumatta, onko heillä voimassa olevaa vakuutusta tai tietyn julkisen terveysinstituutin jäsenyyttä. Toisaalta sairastuneiden tai kuolleiden henkilötietoja ei ole haluttu paljastaa, joka kertoo osaltaan hallituksen vastuullisesta toiminnasta. Niin ikään viruslääkkeiden nimiä ei ole annettu julkisuuteen, vaan vaarallista itselääkintää on pyritty välttämään.

Monta kysymystä jää yhä vaille vastausta. Veracruzin osavaltion osallisuudesta taudin leviämiseen ei ole vielä todisteita. Viruksen varsinaista alkuperää ei tiedetä, eikä voida sanoa, miksi siitä esiintyy Meksikossa muuta maailmaa selkeästi tappavampi versio. Miksi sikavirus iski juuri Meksikoon? Emme voi vielä tietää vastausta tähän, mutta kyseessä on mitä ilmeisimmin sattuma. Meksikossa matkaa vuosittain yli 20 miljoonaa turistia, mikä nostaa globaalin liikehdinnän aiheuttamia riskejä epidemiologisessa mielessä. Sitä paitsi Ciudad de Méxicon kokoinen 30 miljoonan ihmisen megalopoli on varsin otollinen virusten leviämiselle, sillä mitä suurempi määrä ihmisiä vuorovaikuttaa keskenään päivittäin, sitä suurempi on tartuntariski.

Ovatpa influenssaviruksen takana olevat käytännöt syyt mitkä tahansa, niin meidän tulee varautua yhä pahempiin ja useammin toistuviin epidemioihin. Ilmastonmuutos tuottaa jatkuvasti yhä vastustuskykyisempiä viruskantoja. Toisaalta ihminen alistaa eläimet tehotuotannon välikappaleiksi, mikä johtaa eittämättä puutteelliseen hygieniaan. Globaalikin liikkuvuus on lisääntynyt valtavasti, joten tautien kulkeutuminen ei ole koskaan ollut nykyistä nopeampaa tai helpompaa. Varsinaiset syyt ovat siis nykyisessä elämäntavassamme, joka on kyettävä muuttamaan, jos emme halua kärsiä sen aiheuttamia tuhoavia seurauksia.

Influenssaepidemia synkentää talouden näkymiä

Paluu arkeen alkanee 6. päivä toukokuuta vaiheittain. Pääkaupungissa ovensa ensimmäiseksi avaavat valtion virastot ja ravintolat, joille asetettiin tiukka erityisohjeistus. Lukiot, korkeakoulut, kirjastot, museot ja kirkot alkavat toimia taas 7.5. Peruskoulujen opetus käynnistyy uudelleen vasta maanantaina 11. päivä, sillä kaikki laitokset halutaan puhdistaa perin pohjin. Lapset tullaan myös altistamaan ennakkotarkastukseen, ennen kuin he voivat palata koulutielleen. Opettajille ja vanhemmille on kaiken lisäksi valmistettu erityinen strateginen opas influenssan torjuntaan. Tietyt tilat kuten elokuvateatterit ja yökerhot pysyvät suljettuina kunnes toisin ilmoitetaan. Vaikka punaisen hätätilan asteikkoa laskettaisiinkin keltaisen värin edustamalle varoituksen tasolle jo tällä viikolla, jouduttaneen hygienisia varatoimia jatkamaan vähintään kolmen kuukauden ajan.

Terveyskriisi pahentaa laman vaikutuksia Meksikossa entisestään. Bruttokansantuotteen uskottiin vielä kaksi viikkoa sitten vähenevän 3,7 prosenttiyksikköä, mutta uusimmat ennusteet yltävät jo yli viiteen prosenttiin. Useita työpaikkoja tullaan menettämään pienten ja keskisuurten yritysten ajatuessa ahdinkoon tai jopa konkurssiin 10 päivän varatoimien takia. Hallitus on ilmoittanut tukevansa elinkeinoelämää verohelpotuksin, mutta toimenpiteiden vaikutukset ovat rajattuja. Työministeri on vaatinut, ettei yhtään palkkapäivää jätettäisi maksamatta epidemian takia.

Vielä herkemmin reagoidaan aloilla, jotka riippuvat mielikuvista. Turismi voi piakkoin olla kuolonkielissä. Pitkittyessään tämän kriisin vaikutukset saattaisivat viedä 2,2 miljoonaa työpaikkaa turismiteollisuudesta. Mitä ilmeisimmin hallitus onkin jo valmistelemassa suuren luokan imagokampanjaa, jonka uskotaan palauttavan maan maineen entiselleen.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.