Bolivian tie kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa

Posted: 11.2.09 in +Bolivia

Ensimmäistä kertaa Bolivian historiassa intiaaniväestö ja uusliberalismin vastainen liike esittivät merkittävää osaa maan parla­mentissa vuonna 2002. Evo Moralesia kannattava MAS-puolue oli tuolloin toiseksi suurin puolue Bolivian kaksikamarisessa parlamen­tissa. Lisäksi puolue oli liittoutunut poliittisesti aymara-intiaaniväestöä edustavan MIP-puolueen kanssa. Liittoutuma muodosti enem­mistön maan parlamentissa.


[Teksti: Matti Laitinen]

 

MAS (Liike kohti sosialismia) koostuu erilaisista vasemmistosuuntauksista, ay-liikkeestä ja kansanliikkeistä. Moralesin ydinkannattajat ovat kokaviljelijöitä ja aymara -intiaaneja. Sen poliittinen siipi edustaa entisiä guevaralaisia sissejä, trotskilaisia ja maolaisia militantteja ja heidän tukijoitaan taajamissa sekä maan keskiluokkaa.

 

Presidentti Sánchez de Lozada (MNR) joutui eromaan virastaan 18.10.2003 kaasusodan vuoksi ja luikkimaan USA:han. Bolivia aikoi toimittaa maakaasuaan Chilen satamien kautta USA:han ja Meksikoon. Maan hallitus pyrki edelleen yksityistämään valtion teollisuutta.

 

Hallituksen harjoittama uusliberalistinen talouspolitiikka, kansainvälisen valuuttarahaston vyönkiristysohjelma ja USA:n imperialistinen huumesota ei miellyttänyt maan valtaenemmistönä olevia intiaaneja. Kaikista hallituksen toimista koitui hyötyä vain Bolivian omistavalle luokalle.

 

Aymara-intiaanit olivat esittäneet maakaasun toimittamista ennen sen maastavientiä ilmaiseksi köyhiin bolivialaiskoteihin. Bolivialla on mantereen toiseksi suurimmat maakaasuvarat. Kriisin seurauksena kongressi nimit­ti uudeksi presidentiksi varapre­sidentti Carlos Mesan. Hänkin joutui eroamaan ajallaan, koska hänet koettiin uusliberalistisen yhteiskuntajärjestelmän edustajaksi.

Ensimmäinen intiaanipresidentti

Evo Morales voitti 18.12.2005 presidentinvaalit. Hän julisti MAS-puolueensa päämajassa Cochabambassa, että hänen vaalivoittonsa merkitsee Bolivian uuden historian alkua, historian, joka vaatii tasa-arvoa, oikeutta ja rauhanomaista yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. ”Kuten kansa, joka taistelee maansa puolesta ja rakastaa sitä, meillä on valtava vastuu meidän historiamme muuttamiseksi.”

Morales oli luvannut jo aikaisemmin kansallistaa Bolivian teollisuuden, lopettaa ulkomaan velan maksun ja keskeyttää USA:n ponnistukset kokapensaan kasvattamisen juurimiseksi maasta. MAS-puolueen tavoitteena oli palauttaa valta ja maa-alueet takaisin aymara-, guarani- ja ketsuaintiaaneille yhdessä työläisten kanssa. Hän astui tammikuussa 2006 presidentin virkaan maanosansa ensimmäisenä intiaaniväestön edustaja.

Presidentit Hugo Chávez Frías, Evo Morales Ayma ja Fidel Castro Ruz tapasivat 28.–29.4.2006 Havannassa ja allekirjoittivat maidensa nimissä ALBA-sopimuksen (Bolivaarinen vaihtoehto meidän Amerikkamme kansoille) sekä Bolivian, Kuuban ja Venezuelan kansojen keskinäisen kauppasopimuksen TCP:n (Kansojen kauppasopimus).

Kansallistaminen alkaa

Toukokuussa 2006 kansallistettiin Bolivian kaasuvarat. Saman vuoden elokuussa avattiin perustuslakia säätävä kokous, jonka tavoitteena on uusia maan v. 1967/1994 oleva perustuslaki. MAS-puolue sai kokoukseen enemmistön 135/255. Morales asetti tavoitteekseen myös maareformin, jolla jaettaisiin 200 000 km² maata enimmäkseen alkuperäisväestöä edustaville talonpojille.

Varapresidentti Alvaro Garcia Linera linjasi Moralesin hallituksen päämääräksi valtion roolin voimistamisen kapitalismissa ja asettaa sille aktiivinen rooli yhteiskunnassa. Uuden hallituksen astuessa valtaan valtio ei omistanut yksittäisiä yrityksiä. Vuoden aikana hallitus saattoi valtion hallintaan jo kaasu- ja öljytuotannon, kaivosteollisuuden ja televiestinnän. Valtiosta kehkeytyi tärkein taloudellinen toimija Boliviassa. Pyrkimyksenä on hankkia 30–40 % maan taloudesta valtion käsiin. Päämääränä on yhteiskunnan moniarvoinen nykyaikaistaminen, jossa yhdistyisi moderni teollisuustalous, kaupunkilaisperheiden mikroyritykset ja talonpoikien yhteisölliset taloudet.

Uusi perustuslaki

Bolivian alkuperäiskansojen, talonpoikien ja kansanliikkeiden Sucressa pitämä huippukokous kutsui 10.9.2007 kaikkia bolivialaisia puolustamaan perustuslakia säätävää kokousta, joka oli joutunut keskeyttämään toimintansa oikeisto-opposition lietsomien levottomuuksien vuoksi. Huippukokous hyväksyi 18-kohtaisen ohjelman uuden perustuslain pohjaksi. Perustuslain keskiössä ovat maan yhtenäisyyden säilyttäminen, sosiaalisten oikeuksien laajentaminen ja luonnonvarojen kansallistaminen.

Uuden perustuslakiluonnoksen 2 § mukaan. ”Intiaaniväestölle ja alkuperäiskansoille palautetaan ennen siirtomaavallan alkua vallinnut, heidän esi-isiensä aikainen, oikeus heidän omiin alueisiinsa. Tämä perustuslaki takaa heille vapaan itsemääräämisoikeuden, joka painottuu heidän tahtoonsa muodostaa ja olla osa yhdistynyttä, monikansallista ja yhteisöllistä valtiota sekä takaa heidän itsehallinto-oikeutensa, kulttuurinsa ja alueensa jälleenrakentamisen perustuslain puitteissa.” 

Tärkeimmät uudistukset

Kansanäänestyksessä 25.1. hyväksytty perustuslaki kääntää Bolivian suunnan kohti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta antamalla kansan enemmistölle sille kuuluvat oikeudet ja päätösvallan. Tärkeimmät uudistukset ovat:

1) Monikansallisen, yhteisöihin perustuvan yhtenäisen valtion perustaminen.

 

2) Intiaaniväestön osallistumisen takaaminen maan taloudelliseen ja poliittiseen järjestelmään. Maan oikeuslaitoksen tuomareista vähintään 50 % pitää edustaa intiaaniväestöä.

3) Alkuperäiskansojen, alueellinen, maakunnallinen ja kunnallinen itsehallinto sekä vallan hajauttaminen.

4) Presidentin uudelleen valitsemisen mahdollisuus ja eri etnisten ryhmien edustus kongressissa. Maan kaksikamarinen kongressi muutetaan yksikamariseksi kansalliskokoukseksi.

5) Hallitus ja parlamentti siirtyvät La Pazista ja Sucreen ja Sucrelle myönnetään pääkaupungin asema.

6) Armeijan ja kansallisen poliisiin keskinäisten suhteiden uudelleen järjestäminen. Armeijan kontolle tulisi ulkoinen turvallisuus ja poliisi huolehtisi maan sisäisistä asioista kuten rikollisuus, liikenne, turismi ja yleinen järjestys.

7) Katolinen kirkko menettää erityisasemansa maan uskontokuntien joukossa.

Pitkään kestäneiden kahinoiden ja neuvottelujen jälkeen Boliviassa päädyttiin siihen, että perustuslain lopullisesta hyväksymisestä päätetään kansanäänestyksessä 25.1.2009. Neljää rikkainta osavaltiota (Santa Cruz, Tarija, Beni ja Pando) edustava oikeisto-oppositio uhkasi hallitusta jopa sisällissodan mahdollisuudella.

Evo Morales on pysynyt vaikeuksista huolimatta vallassa, koska hän nauttii kansansa enemmistön ja maan armeijan tukea. Seuraavat presidentin vaalit järjestetään 6.12.2009.

 

Morales ilmoitti 6.1.2009, että loputkin uusiliberalistisen politiikan aikana yksityistetyt luonnonvarat, muu kansallinen omaisuus ja yhtiöt palautetaan Bolivian kansalliseen hallintaan. Seuraavina kansallistamisen kohteina ovat rautatieliikenne sekä sähkön tuotanto ja sen jakelu.

 

Hallitus ohjaa tänä vuonna 1,8 miljardia dollaria polttoaineiden ja ruoan hintojen tukemiseen ja näiden perushyödykkeiden saatavuuden takaamiseen kaikille kansalaisilleen. Varoja suunnataan myös vanhustenhoitoon ja peruskoulutukseen.

Lähteet: Prensa Latina / KOMINFORM, Matti Laitisen omat lehtiartikkelit, Bolivia´s New Constitution: Avoiding violent confrontation crisis group Latin America Report 23, 31.8.2007, YLE ja Observatorio de Gestión Publica.
 
 
 

 

Advertisements

Kommentointi on suljettu.