Osallistuva demokratia vahvistuu Venezuelassa

Posted: 14.9.08 in +Venezuela

Venezuelan bolivaarinen hallitus pyrkii korvaamaan vanhan vallan valtiolliset rakenteet kansalaisten osallistuvalla demokratialla. Maassa on jo 36 000 yhteisöneuvostoa, joilla on myös budjettivaltaa. Neuvostot hoitavat asuinalueensa palveluja, muun muassa terveydenhoitoa, koulutusta ja asumista.

 

[Teksti: Matti Laitinen]

 

Huhtikuun 13. päivän kampanja on uusi sosiaalinen kampanja, joka liittyy maan presidentin asetuksilla 29.7.2008 antamiin ja maan kansalliskokouksen vahvistamiin 26 uuteen ja uudistettuun lakiin. Lakien tarkoituksena on jakaa päätäntävaltaa maan köyhille yhteisöille. Uudistus kuuluu osana Hugo Chávezin tavoitteeseen rakentaa 21. vuosisadan sosialismia ja kitkeä yhteiskunnasta kurjuus suomalla valtaa köyhille kansalaisille.

 

Huhtikuun 13. päivän kampanja ja uusi lainsäädäntö on säädetty kaikkialle maahan perustettuja yhteisöneuvostoja varten. Valtaosa neuvostoista työskentelee köyhien barrioissa ja työläisten asuma-alueilla. Uuden lainsäädännön päämääränä on organisoida vanhan valtiokoneiston tehtävien siirtäminen bolivaarisen vallankumouksen ja Venezuelan kansan vastuulle. Nimensä kampanja on ottanut kevään 2002 vallankaappauksen tapahtumista.

 

Kampanjan pilottivaihe on käynnistetty 47 eri sektorilla kahdeksassa osavaltiossa 24:stä ja se koskee 15 miljoonaa venezuelalaista. Hankkeen rahoitukseen on varattu jo 186 miljoonaa dollaria. Kampanja on poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen. Sen myötä edistetään uusia yhteiskunnallisen organisoitumisen muotoja sosialismin rakentamiseksi.

 

Bolivaariset piirit – osallistuvan demokratian kehto

 

Venezuelaan perustettiin v. 2000 presidentti Chávezin aloitteesta maanlaajuiset Bolivaariset piirit. Tämän kansalaisjärjestön tehtävänä oli bolivaarisen vallankumouksen ja vuonna 1999 säädetyn uuden perustuslain puolustaminen. Vuonna 2003 niissä toimi 2,2 miljoonaa jäsentä. Piirit auttoivat kansalaisia yhteisöissään perustamaan alueilleen koulu-, terveys-, asumis- ja yleispalveluita.

 

Piirien toiminnan tarkoituksena oli rakentaa yhteiskuntaa, jossa vallitsee taloudellinen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä taata kaikille kansalaisille todellinen poliittinen osallistumisoikeus. Bolivaariset piirit näyttelivät olennaista osaa kevään 2002 oikeistovallankaappauksen torjumisessa sekä elokuussa 2004 presidentin asemasta järjestetyn kansanäänestyksen vaalityössä.

 

Yhteisöneuvostot korvasivat bolivaariset piirit

 

Yhteisöllisen vallan kasvattaminen on ollut yksi tärkeimmistä bolivaarisen vallankumouksen moottoreista. Vuoden 2006 aikana maahan perustettiin yhteensä 16 000 rekisteröityä, 20-jäsenistä yhteisöneuvostoa. Niistä kukin edusti taajamissa asuinalueidensa 200 – 400 perhettä. Maaseudulla vastaavaan neuvoston piiriin kuului vain 100 perhettä. Vuonna 2008 maaseudun yhteisöneuvoston perustamiskriteeri pienennettiin 20 – 50 perheeseen. Yhteisöneuvostojen määrä on kasvanut kuluvana vuotena jo 36 000 toimintayksikköön. Ne toimivat tällä hetkellä Venezuelan osallistumisen ja sosiaalisen kehityksen ministeriön alaisuudessa.

 

Yhteisöneuvostojen toiminta-ajatuksena oli luoda näistä osallistuvan demokratian perusyksiköistä yhteisöneuvostojen liittoja, jotka voisivat lopulta syrjäyttää olemassa olevia valtiorakenteita. Niistä kehkeytyisi ajallaan tulevaisuuden yhteiskunnan perussoluja. Uudella lainsäädännöllä pyritään mahdollistamaan tämä ajatus.

 

Yhteisöneuvostojen vastuulla olivat omien alueiden terveydenhoito, koulutus, maatalous, asuminen ja kaikki muut toiminnot, jotka oli hoidettu siihen mennessä eri sosiaalisten kampanjoiden (Misiónes) ja kaupunkien maakomiteoiden kautta. Niitä hallinnoi maan hallituksen hajautusrahasto, jolle myönnetään varoja tehtäviensä hoitamiseen.

 

Presidentti Chávez määrittelee yhteisöneuvostot nykyisin kansan itsehallinnoksi. Projektin lujittuminen vaatii hänen mukaansa paljon ponnistuksia, solidaarisuutta ja humanismia, joka on mahdollista vain sosialismissa.

 

Sosiaalisten kampanjoiden integroiminen

 

Huhtikuun 13. päivän kampanjan pyrkimyksenä on integroida kaikki maan 30 sosiaalista kampanjaa, jotta ne saataisiin vastaamaan yhteisöjen tarpeita talousveden, sähkön, liikenneväylien, asumisen, koulujen ja terveydenhuollon osalta. Venezuelan hallituksen 18.8.2008 toteuttama maan sementtiteollisuuden kansallistaminen liittyy tähän prosessiin. Kansallistamisella pyritään asuntotuotannon voimakkaaseen tehostamiseen ja uudistamiseen.

 

Kampanjat perustettiin vuonna 2003 köyhien ihmisten tarpeita varten ja tehottomien kapitalististen valtioinstituutioiden korvaamiseksi omilla sosiaalitoimilla. Hallitus käynnisti niitä terveydenhuollon, koulutuksen, ravinnon jakelun ja asuntotuotannon alueilla. Kuuballa on ollut merkittävä osuus näiden kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Bolivaarinen hallitus on kehitellyt myöhemmin uudenlaisia sosiaalisia kampanjoita, jotka ovat koskeneet mm. puiden istutusta, intiaaniväestön oikeuksia, katulapsia ja kodittomuutta.

 

Uusi laki kansantaloudesta

 

Lailla kansantaloudesta luodaan uusia tuotantojärjestelmiä kuten kollektiivista työtuotantoa ja lisätään yhteiskunnallista ja yhteisöllistä omistusta yhteiskunnassa. Bolivaarinen hallitus pyrkii edistämään uudella lailla siirtymistä kapitalistisesta talousmallista sosialistiseen talouteen perustamalla sosialistisia tuotantoyksikköjä.

 

Uuden lain perustana on periaate, jonka mukaan tuotantomallin on vastattava yhteisön tarpeita ja sen on oltava vähemmän alisteinen pääoman uusintamiselle. Se suuntautuu yhteisöjen valvomaan tuotantoon, jota ne harjoittavat sosiaalisten tuotanto- ja jakeluyhtiöiden sekä perheyritysten kautta.

 

Lähteet: venezuelanalysis.com 15.8.2008, GLW 8.9.2008, Issue 381 12/2007-1/2008, Kendra Fehrer Ponniah

 

Advertisements

Kommentointi on suljettu.