Naapurimaat tukevat Boliviaa, Bush moittii

Posted: 12.9.08 in +Bolivia

Kun Bolivian presidentti Evo Morales 10.9. pyysi Yhdysvaltain suurlähettilästä poistumaan maasta, Washingtonin vastaus oli odotetunlainen. ”Morales on tehnyt vakavan virheen, joka on vahingoittanut syvästi kahdenvälisiä suhteita”, USA:n presidentti George W. Bush lausui 11. syyskuuta 2008 uhkaavaan äänensävyyn.

 

11. syyskuuta on sekä New Yorkin World Trade Centerin tornien sortumisen vuosipäivä, myös Chilen vallankaappauksen vuosipäivä. Myös Chilen presidentti Salvador Allende, joka sittemmin tapettiin kenraali Augusto Pinochetin johtamassa sotilasvallankaappauksessa 11. syyskuuta 1973, karkotti Yhdysvaltain suurlähettilään maasta. Syy oli sama: maan sisäpolitiikkaan sekaantuminen. Myös sekaantumisen menetelmät olivat saman laatuisia: väkivaltaisia.

 

Kukaan naapurimaista ei 70-luvun alussa astunut Allenden tueksi hänen karkotettuaan Yhdysvaltain suurlähettilään, mutta tänään on toisin. Brasilia ilmoitti tukensa ja solidaarisuutensa Bolivialle heti keskiviikkona 10. syyskuuta. Torstaina 11. syyskuuta Argentiina puolestaan ilmoitti täyden tukensa Evo Moralesin hallintoa kohtaan. Argentiinan presidentti Cristina Fernández de Kirchner oli myös aiheesta puhelinyhteydessä sekä Brasilian Lulan että Chilen Bachelet’n kanssa.

 

Argentiinan hallituksen tiedotteessa aiheesta Argentiina kehottaa ”kansainvälistä yhteisöä lausumaan tukensa perustuslain mukaiselle järjestykselle ja Bolivian alueelliselle yhtenäisyydelle, sekä tuomitsemaan paikallishallinnon johtajien käynnistämät väkivallanteot.” Lisäksi Argentiina pyytää kaikkia maita tuomitsemaan ”kaikki ulkovaltojen pyrkimykset horjuttaa demokraattisesti ja vapaissa vaaleissa valittuja siviilihallituksia.”

 

Venezuelan presidentti Hugo Chavez julisti 11. syyskuuta, että Yhdysvaltain Venezuelan suurlähettilään on myös välittömästi alettava pakkaamaan laukkujaan. Lisäksi hän sanoi, että öljyn vienti Yhdysvaltoihin jäädytetään. Myös Venezuelassa on juuri julkistettu tietoja vallankaappaussuunnitelmasta siellä.

 

Latinalaisamerikkalaisten journalistien liitto FELAP on julkilausumassaan eilen tuominnut Bolivian opposition häirikköjoukkojen lehdistön edustajia kohtaan osoittaman väkivallan. Väkivaltainen hulina on käynnissä erityisesti Santa Cruzin ja Pandon maakunnissa.

 

”Goldberg ei-toivottu”

 

Bolivian presidentti Evo Morales kutsui 11.9. Yhdysvaltain suurlähettiläs Philip Goldbergiä ei-toivotuksi henkilöksi maassa ja syytti häntä Santa Cruzin separatistien rahoittamisesta. ”Emme tahdo maahamme henkilöitä, jotka vehkeilevät maan yhtenäisyyttä ja kansanvaltaa vastaan”, Morales perusteli kantaansa.

 

Viikon alussa santacruzilainen, jugoslavialaissyntyinen suurmaanomistaja, separatistijohtaja Branko Marinkovic palasi matkalta Yhdysvalloista. Vain tunteja Marinkovicin paluun jälkeen häirikköjoukkiot alkoivat vallata julkisia virastoja väkivalloin.

 

Goldberg oli todistettavasti tavannut salaa toisen Santa Cruzin johtavista separatisteista, maaherra Ruben Costasin. Se tapahtui vain joitakin päiviä ennen kuin hallituksen vastaiset väkivallanteot kiihtyivät. Kuultuaan tapaamisesta valtionkansleri soitti välittömästi Goldbergille ja kysyi, mistä oli kyse tuossa kokouksessa. Hän huomautti, että diplomaateilla ei ole oikeutta sekaantua toisen maan sisäpolitiikkaan.

 

 

Varoituksesta huolimatta Goldberg järjesti tapaamisen myös Chiquisacan maaherran Savina Cuellarin kanssa ja oletettavasti myös Benin, Pandon ja Tarijan separatismia kannattavien maaherrojen kanssa.

 

Goldberg on aiemmin toiminut Yhdysvaltain edustajana entisen Jugoslavian alueella. Tästä on vedetty johtopäätöksiä, että Goldberg on asiantuntija ”hajota ja hallitse” -toiminnassa ja että taloudellisten eturyhmien hallitsema Yhdysvaltain hallitus pyrkii jakamaan Bolivian kahtia, kun Bolivian kansaa ei enää pystytä kokonaisena pitämään aisoissa eli taloudellisessa orjuudessa. (JU – Bolpress, congresobolivariano.org, Aporrea, ABI, RNV)

Mainokset

Kommentointi on suljettu.