Bolivia: Kohtalokas kansanäänestys tulossa

Posted: 29.7.08 in +Bolivia

Bolivian presidentti Evo Morales haluaa pitää 10.8. uuden kansanäänestyksen omasta asemastaan. Puolessa välissä viiden vuoden toimikauttaan hän toteuttaa koko ajan uusia sosiaalisia ohjelmia köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseksi. Hän on myös solminut erittäin hyviä yhteistyösuhteita muiden Latinalaisen Amerikan vasemmistojohtajien kanssa ja saa heiltä tukea. Samaan aikaan maassa on ollut alueellisia kapinoita, ja useita kyseenalaisia kansanäänestyksiä on järjestetty ja voitettu rikkaiden maakuntien autonomisesta asemasta.

 

Heinäkuun alussa Evo Morales julisti, että mikäli hän voittaa 10.8. järjestettävän kansanäänestyksen omasta presidentin virastaan, hänellä on jäljellä vielä kaksi ja puoli vuotta. ”Mutta jos häviän, minun on mentävä takaisin Chapareen viljelemään kokaa.”  Elokuun kansanäänestys koskee presidentin, varapresidentin ja kahdeksassa maakunnassa myös kuvernöörin virkoja.

 

Uusi perustuslaki ja osittain kansallistetun maakaasu- ja öljyteollisuuden tuoma hyvinvointi, jota Morales haluaa jakaa tasaisemmin maan väestön kesken, jakavat kansakuntaa. Se asettaa maan vakaan kehityksen uhanalaiseksi.

 

Toukokuun alun jälkeen on kansanäänestyksiä itsehallinnosta järjestetty viidessä maakunnassa. Santa Cruz, Tarija, Beni, Pando ja Chuquisaca ovat hyväksyneet kyseenalaisissa äänestyksissä autonomian. Oikeistolaiset oppositiopoliitikot ja maan liiketoimintaeliitti organisoivat nämä äänestykset. He haluavat jatkaa uusliberalistista talouspolitiikkaa ja vastustavat maan ja maakaasuvarojen uudelleen jakoa. Tarkoitus on myös heikentää Moralesin hallintoa.

 

Nämä kansanäänestykset eivät kuitenkaan ole minkään virallisen tahon laillisiksi tunnustamia, ei Bolivian keskusvaalilautakunnan, ei Moralesin hallinnon, ei Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestön (OAS), ei Euroopan Unionin tai minkään muunkaan merkittävän vaikuttajan.

 

Kaikkia näitä laittomasti järjestettyjä kansanäänestyksiä on leimannut äänestäjien pelottelu ja uhkailu ja toisaalta äänestyksen boikotointi, johon Morales on kannattajiaan kehottanut. Esimerkiksi Pandossa ei-äänten ja äänestämättä jättäneiden kokonaismäärä oli 16 303, kun kyllä-ääniä oli vain 12 671.

 

Huolimatta näiden kansanäänestysten kyseenalaisesta laillisuudesta äänestystulokset kuvastavat maan kasvavaa polarisaatiota. Yksi takaisku Moralesin hallinnolle oli opposition ehdokkaan Savina Cuéllarin valitseminen 29.6. Chuquisacan kuvernööriksi samaan aikaan maakunnan autonomiaäänestyksen kanssa.

 

Morales ehdotti uusintaäänestystä omasta asemastaan joulukuussa 2007 vastauksena opposition vaatimuksiin ja murtaakseen poliittisen umpikujan, johon maa oli ajautunut perustuslakikiistassa. Opposition hallitsema senaatti hyväksyi 8.5. kansanäänestyksen järjestämisen.

 

Äänestyksen sääntöjen mukaan presidentin, varapresidentin ja kuvernöörien on saatava korkeampi kannatus kuin vaaleissa 2005 sekä prosentuaalisesti että äänimäärältään. Jos näin ei käy, he menettävät virkansa. Uudet varsinaiset vaalit presidentin ja varapresidentin virasta olisi järjestettävä 90 – 120 päivän kuluessa.  Kuvernöörien hävitessä äänestyksessä Morales voi nimittää uuden kuvernöörin seuraaviin vaaleihin saakka. Kuvernöörien uusintaäänestys tapahtuu 8 maakunnassa. Chuquisaca ei osallistu, koska uusi kuvernööri valittiin vasta äskettäin.

 

Gallupit ennustavat Moralesin ja varapresidentti Álvaro García Lineran voittoa. Hallitus on myös järjestänyt maaseudulla massiivisen äänestyskampanjan, jossa paljon uusia äänestäjiä on saatu rekisteröityä. Monet kansalaisjärjestöt kampanjoivat myös Moralesin puolesta ja toisaalta opposition kuvernöörien poistamiseksi vallasta. Maassa ei haluta palata entiseen oligarkkien valtaan, vaan haluttaisiin jatkaa Moralesin aloittamia yhteiskunnallis-taloudellisia uudistuksia.

 

Vaikka uusintaäänestys vahvistaisi Moralesin asemaa ja heikentäisi oikeistoa, se ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, jotka repivät maan poliittista ilmapiiriä. Edelleen ollaan eri mieltä siitä, pitäisikö hallinnollisen ja lainsäädännöllisen vallan keskus olla Sucressa vai La Pazissa. Uusi perustuslakiehdotus, jonka opposition boikotoima kansankokous hyväksyi joulukuussa 2007, odottaa edelleen ratifiointia kansanäänestyksellä. Opposition hallinnoima senaatti on pysäyttänyt asian käsittelyn.

 

Jotkut opposition kuvernöörit eivät todennäköisesti hyväksy uusintaäänestyksen tuloksia. Varapresidentti Linera sanoi äskettäin, että ”he luultavasti järjestävät vaalien boikotin niillä alueilla, joilla he todennäköisesti häviäisivät”.

 

Ristiriitaa on myös maakaasu- ja öljyvarantojen tuottojen käytöstä.  Bolivian hallitus kansallisti luonnonvarat osittain 1. toukokuuta 2006. Oikeiston kuvernöörit Santa Cruzissa, Tarijassa, Benissä ja Pandossa vaativat enemmän varoja omaan maakuntansa käyttöön. He eivät hyväksy sitä, että Moralesin hallitus on osoittanut 166 miljoonaa dollaria näistä tuloista uuteen eläkeohjelmaan. Sen mukaan jokaiselle 60 vuotta täyttäneelle bolivialaiselle maksetaan vuodessa eläkettä 315 dollaria.  Oikeisto on uhannut muun muassa järjestää nälkälakon protestoidakseen uutta eläkejärjestelmää vastaan.

 

Oppositiolta on kuitenkin jäänyt huomaamatta se tosiasia, että heidän maakuntansa saavat tänä vuonna monta kertaa enemmän rahoitusta öljy- ja kaasuvaroista kuin he saivat vuonna 2005, ennen luonnonvarojen kansallistamista ja Moralesin hallituksen neuvottelemia uusia sopimuksia yksityisten ja ylikansallisten yritysten kanssa.

 

Alueellinen tuki Moralesin hallinnon politiikalle on nousussa ja suhteet muihin Latinalaisen Amerikan vasemmistohallituksiin ovat hyvät. Muun muassa Venezuela ja Brasilia tukevat Boliviaa merkittävästi myös taloudellisesti.  Hiljattain nämä maat myönsivät Bolivialle 530 miljoonaa dollaria tukea uusien valtateiden rakentamiseksi La Pazista Beniin ja Pandoon. Hugo Chavez sanoi tässä yhteydessä, että ”me olemme niitä vastaan, jotka haluavat repiä Bolivian kappaleiksi”. (MLS – Upside Down World)

Advertisements

Kommentointi on suljettu.