Kansanliikkeet nousivat uusliberalismia vastaan

Posted: 19.6.08 in +Kuuba, +Venezuela

Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkoston 14.6. järjestämä seminaari ”Uusia tuulia ja vastatuulia Latinalaisessa Amerikassa” toteutui hyvin. Läsnä oli noin 80 kuulijaa. Tommi Lievemaa on referoinut alla olevassa artikkelissaan ulkomaisten vieraiden alustuksia. Jutussa mainittujen puhujien lisäksi professori Teivo Teivainen analysoi Bolivian vallankumousprosessia. Anna-Reetta Korhonen kertoi Ääni Intiaanikylille -projektista ja Tero Pekki tarjosi rautaisen tietopaketin Brasilian maattomien maatyöläisten liikkeestä.

 

Kun puhutaan Latinalaisen Amerikan maista, jotka pyrkivät rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja sosialismia, kansalaisten ruohonjuuritason toiminnan merkitys nousee aina voimakkaasti esiin.

 

Ruotsissa asuvan, Uruguayssa syntyneen toimittaja ja kirjailija Ana Valdésin mukaan tämän päivän Palestiinan ja Latinalaisen Amerikan 1960–70-lukujen tilanteet ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa on kyse vapaustaistelusta ja pyrkimyksestä irrottautua kolonialismin kahleista.

 

Itsekin Uruguayssa vankilassa istunut Valdés kertoi, että hänen entisessä kotimaassaan eletään nyt sovinnon aikaa. Hän kuitenkin huomautti, että vääryydet eivät unohdu noin vain.

 

– Ei voi olla sovintoa, ellei asioita tutkita ja käsitellä kunnolla, totesi Valdés, ja viittasi myös Suomen historiaan ja sisällissotaan.

 

Hänen mukaansa työtä on tehtävä nyt, kun Latinalaisen Amerikan diktatuurien uhreja on vielä elossa. Edistystä onkin tapahtunut, kun Chilen vallankaappaukseen liittyviä asiakirjoja on julkistettu.

 

Edistystä on sekin, että monien Latinalaisen Amerikan vallankaappausten taustalla ollut USA:n entinen ulkoministeri Henry Kissinger ei Valdésin mukaan voi poistua kotimaastaan, koska hänet voidaan pidättää osallisuudestaan näihin rikoksiin.

 

Sosiaalisia ohjelmia ja paikallisdemokratiaa

 

Kirjailija ja professori Luis Britto García kertoi, että perinteisten puolueiden – sosiaalidemokraattien ja kristillisdemokraattien – valta-asema mureni hänen kotimaassaan Venezuelassa, koska uusliberalismi osoitti toimimattomuutensa.

 

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainapaketit, elintarvikkeiden sekä kansallisen teollisuuden tukien poisto, korkorajoitusten poisto, sosiaalimenojen leikkaukset ja yksityistäminen kautta linjan – nämä toimenpiteet eivät saaneet ihmisten hyväksyntää.

 

Liikehdintä uusliberalismia vastaan voimistui 27. helmikuuta 1989, jolloin ihmiset lähtivät kaduille vastustamaan IMF:n toimintapakettia, joka oli tullut voimaan muutamaa päivää aiemmin. Ruoan hinta kohosi jopa 200 prosenttia. Julkisen liikenteen maksut kohosivat niin paljon, että ihmisillä ei ollut enää varaa käydä töissä. Niinpä kansa lähti kaduille ja busseja sytytettiin tuleen.

 

Vanhojen puolueiden hylkäämisestä syntyneen valtatyhjiön ovat täyttäneet monenlaiset ruohonjuuritason yhteiskunnalliset liikkeet. Britto painotti, että Hugo Chavéz nousi valtaan nimenomaan kansan spontaanin liikehdinnän tukemana.

 

– Chavéz voitti vihdoin vaalit vuonna 1998, vaikka kaikki tiedotusvälineet olivat häntä vastaan, totesi Britto.

 

Britton mukaan vanhan vallan aikainen virkamieskunta sabotoi bolivaarisia sosiaalisia ohjelmia. Lukutaidottomuutta kitkevä, pitkälti vapaaehtoisvoimin toteutettu kampanja ”Missio Robinson” sai kuitenkin Unescon palkinnon saavutuksistaan.

 

Terveyspalveluja köyhien kortteleihin vievä kampanja ”Missio Barrio Adentro” puolestaan toteutettiin kuubalaisten lääkäreiden erittäin merkittävällä avulla. ”Missio Milagron” puitteissa taas järjestetään ilmaisia silmäleikkauksia.

 

Venezuelaan on perustettu kymmeniä uusia yliopistoja, ja opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut.

– Aiemmin koulutukseen käytettiin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt luku on 9 prosenttia, sanoi Britto.

 

Britto painotti myös osallistuvan demokratian merkitystä. Venezuelassa on jo 18 000 paikallisneuvostoa, jotka pyrkivät olemaan yhteydessä keskushallintoon. Lisäksi on perustettu paikallisia kollektiiveja. Britton mukaan nämä kokeilut toimivat hyvin myös käytännössä.

 

Tiedotusvälineet Chavézia vastaan

 

Britto kommentoi väitteitä, joiden mukaan Hugo Chavéz olisi taannoisella perustuslakikansanäänestyksellä pyrkinyt sementoimaan valtansa pysyväksi. Chavéz ehdotti äänestyksessä, että hänet voitaisiin valita uudelleen useamman kerran.

 

– Käytäntö, jossa presidentti voidaan valita useamman kerran uudelleen, on voimassa useissa maissa, huomautti Britto.

 

Chavéz kuitenkin hävisi kansanäänestyksen, tosin vain 50 000 äänellä. Hän tunnusti tappionsa välittömästi, toisin kuin presidenttiä vastustavat tahot etukäteen kuvittelivat. Chavéz joutuukin luopumaan presidentin virasta näillä näkymin vuonna 2012.

 

Venezuelassa on järjestetty vuoden 1998 jälkeen jo 10 kansanäänestystä. Britto korosti, että Venezuelan vaalit ovat olleet erittäin avoimia, ja paikalla on ollut kansainvälisiä tarkkailijoita. Käytössä on ollut myös sähköinen äänestysjärjestelmä, jollainen on muutoin käytössä vain Sveitsissä.

 

11.4.2002 Chavéz yritettiin syöstä vallasta Chilen 1973 mallisella vallankaappauksella. ”Ihmismeri”, kuten Britto kuvasi, palautti kuitenkin Chavézin valtaan.

 

Vallankaappausyrityksen aikana Venezuelan pääosin yksityisten omistamat ja Chavézia vastustavat tiedotusvälineet aivan avoimesti kehottivat syöksemään laillisen hallituksen vallasta. Silti sananvapautta ei ole rajoitettu, painottaa Britto.

 

Latinalaisen Amerikan yhdentyminen oli tavoitteena jo Simón Bolívarilla (1783–1830). Britto totesi, että 520 miljoonan asukkaan ja 25 maan alue olisi yhdistyneenä merkittävä talousmahti maailmassa.

 

Tänä päivänä on jo olemassa Etelä-Amerikan talousalue Mercosur. Venezuela on luonut yhteistyöjärjestö ALBA:n, jossa ovat mukana Kuuba, Nicaragua, Bolivia ja Dominica.

 

Britto tähdensi, että Latinalaisen Amerikan maiden välillä on paljon vähemmän eroavaisuuksia kuin Euroopan unionin maiden välillä, alueella on muun muassa vain kaksi kieltä, toisin kuin Euroopassa. Siten yhdentyminen on hyvin luonnollinen kehityssuunta.

 

Kuubalaisia lääkäreitä maailmalla

 

Maailmassa kuolee vuosittain yli 10 miljoonaa lasta tauteihin, joista suuri osa olisi parannettavissa. Tämä johtuu kolmannen maailman maissa vallitsevasta sosiaalisesta ja etnisestä epätasa-arvosta. Nämä taas ovat seurausta monopolikapitalismista, jossa omaisuus keskittyy harvojen käsiin, totesi lääkäri Ernesto Pérez Kuubasta.

 

Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella jopa 190 naista 100 000 synnytystä kohti kuolee synnytyksen komplikaatioihin. Samoin jopa 25 alle vuoden ikäistä lasta menehtyy 1000 syntymää kohti.

 

USA:n ylläpitämästä saarrosta huolimatta Kuuba on saavuttanut erinomaisia tuloksia terveydenhoidon saralla. Pérez mainitsi esimerkiksi, että eliniän odote maassa on 77 vuotta. Kuubassa toimii perhe- ja omalääkärijärjestelmä, ja tuhkarokko sekä hinkuyskä on saatu häviämään.

 

Kuuba on toteuttanut kansainvälistä lääkäriapua jo useamman vuosikymmenen ajan, muun muassa Afrikassa. Kuubassa koulutetaan niin ikään myös ulkomaalaisia lääkäreiksi.

 

– Kansainvälisessä propagandassa on tarkoitushakuisesti pyritty vaikenemaan kuubalaisten lääkäreiden työstä, sanoi Pérez.

 

Aiemmin mainitussa Venezuelan ”korttelimissiossa” oli kuubalaisilla ratkaiseva osuus. Pérezin mukaan Hugo Chavéz halusi laajentaa missiota, joten nyt on tekeillä osa II, joka keskittyy muun muassa kuntoutukseen. Pérez totesi myös, että ALBA-hanke on alkujaan lähtöisin nimenomaan näistä yhteisprojekteista.

 

TOMMI LIEVEMAA

Advertisements

Kommentointi on suljettu.