Bolivia: Vehkeilyä maan yhtenäisyyttä vastaan

Posted: 21.4.08 in +Bolivia

Bolivian demokraattinen muutosprosessi kohtaa edelleen ankaraa vastarintaa taloudellisen harvainvallan kannattajien taholta. Kansanäänestystä uudesta perustuslaista on edelleen lykätty. Sen sijaan äärioikeisto pyrkii järjestämään lainvastaisen kansanäänestyksen Santa Cruzin alueen itsehallinnon puolesta.

 

[Teksti: Juha Uski]

 

Santa Cruzin alue on luonnonvaroiltaan Bolivian rikkainta seutua. Paikalliset liikemiespiirit yhdessä ylikansallisten, erityisesti yhdysvaltalaisten eturyhmien kanssa, pyrkivät toteuttamaan alueen itsehallintoa valtiollisten demokraattisten keinojen ulkopuolella. Tämän itsehallinnon tarkoituksena on saavutettujen etujen säilyttäminen ja elvyttäminen pienelle osavaltion isäntien piirille.

 

YK:n tarkastaja Rodolfo Stavenhagenin mukaan Santa Cruzin osavaltion itsehallintoa hahmottelevaan asiakirjaan sisältyy useita rasistisia säädöksiä, jotka ovat vastoin sekä Bolivian kansallisia lakeja että ILO:n sopimusta numero 169 ja kansainvälistä alkuperäiskansojen oikeuksien julistusta.

 

Presidentti Evo Moralesin hallitus vastustaa toukokuun neljänneksi suunniteltua kansanäänestystä Santa Cruzin itsehallinnosta. Onko Moralesin hallinto siis valtion vallan keskittämisen kannalla? Ei suinkaan, vaan Bolivian hallituksen ehdotus uudeksi perustuslaiksi päinvastoin pyrkii syventämään todellista kansanvaltaa.

 

Ehdolla oleva perustuslaki vahvistaisi alueellista itsehallintoa

 

Bolivian uusi perustuslaki hyväksyttiin, opposition väkivaltaisesta vastarinnasta huolimatta, viime joulukuussa perustuslakia säätävässä yleiskokouksessa. Se oli työskennellyt puolitoista vuotta saadakseen aikaan mahdollisimman eheän, kansanvaltaisen ja kaikkien osapuolien intressit huomioon ottavan perustuslain.

 

Ehdolla oleva perustuslaki suojelee ihmisoikeuksia ja yksilönvapautta ja samalla pyrkii luomaan uuden yhteiskuntarakenteen, jossa alueellinen, kunnallinen ja yhteisöllinen itsehallinto vahvistuu. Perustuslaki ei poista yksityisiä omistusoikeuksia, mutta mahdollistaa myös yhteisöille ja alkuperäiskansoille kollektiivisen talouden harjoittamisen. Valtion itsehallinto luonnonvarojen suhteen elvytetään ja sota konfliktinratkaisukeinona tehdään laittomaksi.

 

Presidentti Evo Moralesin mukaan uusi perustuslaki tullaan harmonisoimaan alueellisten itsehallintosuunnitelmien kanssa niin, että sellaiset suunnitelmat voidaan toteuttaa laillisesti. Lyhyesti sanottuna, Bolivian uuden perustuslain voimaantulo ja eteneminen johtaisi Bolivian, yhden Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista, vaurastumiseen ja vahvistumiseen. Mutta tämä ei ole kaikkien intressien mukaista.

 

Yhteinen hyvä voi vahvistua vain siten, että mielivaltaisuutta vähennetään. Antamalla sekä valtiolle että kansalaisille, erityisesti tähän asti sorretuille alkuperäiskansoille, lisää valtaa luonnonvarojen suhteen uusi perustuslaki vähentäisi ylikansallisten yritysten ja rahoituspiirien yliotetta, jota ne jo ovat menettäneet aika lailla nykyisen hallituksen valtakaudella.

 

Kiistanalainen kysymys maanomistuksesta

 

Kansanäänestys uudesta perustuslaista sisältää hallituksen ehdotuksen mukaan myös erillisen kysymyksen, joka oli niin kiistanalainen, että sitä ei voitu sisällyttää perustuslakiin. Kansalta kysytään erikseen, mikä olisi sopiva yläraja yksityiselle maanomistukselle: 5000 vai 10.000 hehtaaria.

 

Yläraja yksityiselle maanomistukselle rajoittaisi myös maaomistuksilla keinottelua. Lisäksi siirtomaa-ajan perintönä Boliviassa on edelleen järjettömän suuria, 100.000 hehtaarin maatiloja, samalla kun alkuperäiskansat kituvat ahtaissa territorioissa. On helposti ymmärrettävissä, että joillakin on paljon hävittävää ja myös paljon resursseja tiedotusvälineitten ja häiriköitten ostamiseksi.

 

Evo Morales on antanut Guarani-alkuperäiskansan heimoille heidän perinteisiä maitaan takaisin. Yhdistyneitten Kansakuntien erityistarkastaja kävi noilla alueilla huhtikuussa. YK julkaisi käynnin jälkeen lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan, että kun guaranit ovat pyrkineet käyttämään näitä maitaan, heitä vastaan on hyökätty. YK tuomitsee nämä väkivallanteot.

 

Useitten kansalaisjärjestöjen lisäksi joittenkin maitten hallitukset ovat jo julkisesti kehottaneet kaikkia Boliviassa toimivia tahoja kunnioittamaan kansallisia lakeja maan yhtenäisyyden takaamiseksi. Näin tekivät huhtikuun alkupuolella Kolumbian, Ecuadorin ja Perun hallitukset. Kenen joukoissa seisot, Alexander Stubb?

 

 

Lähteet: Prensa Latina, Bolpress, Yhdistyneet kansakunnat, Bolivian hallitus, senaattori Gastón Cornejo Bascopé (MAS, Bolivia), Argentiinan humanistinen puolue

Advertisements

Kommentointi on suljettu.