Luis Britto García: ”Neljäs maailmansota on sota uusliberalismia vastaan”

Posted: 26.3.08 in +Venezuela

Eräs Venezuelan merkittävistä intellektuelleista, kirjailija Luis Britto García on useasti todennut, että neljäs maailmansota alkoi Venezuelassa helmikuussa 1989. ”Se on sota uusliberalismia vastaan. Kolmas maailmansota oli kylmä sota, joka päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen ja uusliberalismin ilmeiseen voittoon”, Britto sanoo. Hän on tulossa vierailulle Suomeen, luennoimaan Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkoston järjestämässä seminaarissa kesäkuussa 2008.

[Teksti: Marjaliisa Siira]

Luis Britto García viittaa Venezuelan helmikuun 1989 tapahtumilla Caracazoon eli suureen kansannousuun ja Caracasin mellakoihin hallituksen uusliberalistisia uudistuksia vastaan. Mellakat päättyivät 27. helmikuuta verilöylyyn, jossa turvallisuusjoukot surmasivat 400 ihmistä. Puhdasoppinen uusliberalistinen talouspolitiikka oli syössyt köyhyyteen 44 prosenttia Venezuelan kotitalouksista ja pudottanut 20 prosenttia kansasta äärimmäiseen köyhyyteen. Hinnat saattoivat nousta yhdessä yössä 100 prosenttia, mutta palkat oli jäädytetty.

Venezuelassa katsotaan vuoden 1989 kapinan olleen myös bolivaarisen vallankumouksen alku.  Hugo Chávezin nouseminen valtaan oli Britton mukaan ruohonjuuritason yhteiskunnallinen liike, koska hänellä ei ollut perinteistä puoluetta taustallaan eikä hän myöskään saanut kampanjansa aikana valtajulkisuutta. Siitä huolimatta hän voitti vaalit 1998. Toisaalta Venezuelassa sanotaan myös, että ”Chavez ei luonut kansanliikettä, vaan liike loi hänet”.

Chavezin palauttaminen kansan protestin voimalla presidentiksi vallankaappauksen jälkeen vuonna 2002 sekä öljyalan lakon lopettaminen ovat Britton mukaan samaa Caracazosta alkunsa saanutta kansanliikettä.

Luis Britto García syntyi 1940 Caracasissa. Hän kuuluu sukupolveen, joka kasvoi aikuiseksi traumaattisissa oloissa. Marcos Perez Jiménezin sotilasdiktatuuri kaatui 1958 ja sitä seurasi aseellinen taistelu 1960-luvulla. Sitä taas seurasi vasemmiston poliittinen taantuminen.

Britton sukupolvella oli hyvin kriittinen ja sarkastinen näkemys Venezuelan poliittisesta järjestelmästä. Sukupolven älymystö oli myös syvästi jakautunut, kun Hugo Chavez astui esiin vallankumousprosessin johtajana. Britto asettui Chavezin ajamien uudistusten puolelle.

Yhteiskunnallisten liikkeitten voima

Ruohonjuuritason liikkeistä on Britton mukaan syntynyt uusi, dynaaminen voima Latinalaisessa Amerikassa. ”Ihmiset ryhmittyvät usein hyvin spesifisten kysymysten ympärille, esimerkkinä taistelu veden yksityistämistä vastaan Cochabambassa Boliviassa tai alkuperäiskansojen liikehdintä oikeuksiensa puolesta eri puolilla, Brasilian maattomien maatyöläisten liike ja monet muut. Kun ihmiset organisoituvat saman päämäärän ympärille, se rakentaa yhtenäisyyttä ja kykyä yhteistyöhön myös muiden vastaavien ryhmien kanssa.”

Eräs merkittävä Latinalaista Amerikkaa yhdistävä liike on taistelu Yhdysvaltojen masinoimaa vapaakauppasopimusta FTAA:ta (Free Trade Area of the Americas) vastaan. ”FTAA:ta vastaan on noussut laaja rintama, koko maanosan laajuinen liike. Siellä missä pidetään uusliberalismia edistävien valtaapitävien kokousta, siellä kokoontuvat myös kansanliikkeet järjestämään mielenosoituksia ja laatimaan julistuksia ja kannanottoja.”

Britton mukaan kaikki ruohonjuuritason liikkeiden esille nostamat asiat ovat yhtä tärkeitä ja ne tuovat esille kansan tarpeet, mielipiteet ja uusia aloitteita. ”Ongelmahan on, että valtiot ja poliittiset puolueet ovat eristäytyneet kansasta. Niinpä ihmiset ovat valinneet oman tiensä: he ovat alkaneet kokoontua yhteen ja protestoida.”

Lähteet: IPS/TerraViva, venezuelanalysis.com

Mainokset

Kommentointi on suljettu.