Chen perintö nykypäivän Latinalaisessa Amerikassa

Posted: 8.11.07 in +Bolivia, +Kuuba, +Venezuela

Latinalaisen Amerikan voimatasapaino on muuttumassa edistyksellisten voimien eduksi, mikä vahvistaa uskoa muutokseen. Che Guevara on läsnä tässä uudestaan syntyvässä Latinalaisessa Amerikassa

[Gustavo Garcían puhe Viva Che! -juhlassa 9.10.2007]

Tänään tulee kuluneeksi 40 vuotta Ernesto Che Guevaran kuolemasta taistelukentillä Bolivian itäosassa sijaitsevassa Valle Grandessa. Imperiumi oli tuominnut hänet kuolemaan jo silloin, kun hän lähti muutamien urheiden miesten ja naisten kanssa Bolivian viidakkoon luodakseen tukikohdan, josta levittää kumouksellista toimintaa muihin maihin. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin hänen esimerkkinsä elää edelleen ja kasvaa kasvamistaan.

Che kuuluu samaan joukkoon José Martín, Emiliano Zapatan, Augusto Sandinon, Farabundo Martín ja Camilo Torresin kanssa. He kaikki kuolivat saappaat jalassa, ase kädessä ja heistä on tullut ikiajoiksi tulevaisuuden siemeniä, jotka on kylvetty Latinalaisen Amerikan maaperään, tähtiä kansojen toivon taivaalle.

 

Chessä henkilöityy koko sukupolvensa ja sitä seuranneiden uusien sukupolvien halu kaapata taivas itselleen ja heidän pyrkimyksensä inhimilliseen, solidaariseen, sosialistiseen yhteiskuntaan.

 

Heidän taistelunsa arvopohjana oli voimakkaan eettinen pyrkimys vapauttaa yhteiskunta kapitalismiin liittyvästä riistosta ja koko yhteiskuntajärjestelmästä, jota leimaavat itsekkyys, kuolema ja luonnon tuhoaminen.

 

9. lokakuuta tulee säilymään aina sorretun, vapautta kohti marssivan ihmiskunnan merkkipäivänä. Luodit voivat tappaa taistelijan, mutta eivät hänen ihanteitaan, toiveitaan ja unelmiaan.

 

Che luotti syvästi ihmiseen ja hänen kykyynsä muuttua ja muuttaa ympäristöään. Tästä syystä hän ei nähnyt vallankumousta dogmaattisena koneistona, vaan miljoonien miesten ja naisten muodostamana hyökyaaltona, jonka ansiosta epätavallisesta tulee jokapäiväistä ja innostus korvaa riiston aiheuttaman apatian ja alakulon.

 

Chen kaltaisia ihmisiä ei pidä kunnioittaa minuutin hiljaisuudella, vaan omaksumalla heidän arvonsa, tutkimalla heidän teoksiaan ja ideoitaan ja vaalimalla solidaarisuuden henkeä, jota he itse toteuttivat. Tätä varten meidän tulee omaksua ne opetukset, jotka löytyvät Chen kirjoituksissa, elämässä ja sankarikuolemassa.

 

”Saanen huomauttaa”, hän sanoi, ”silläkin uhalla, että vaikutan naurettavalta, että todellista vallankumouksellista johdattaa syvä rakkaus. On mahdotonta kuvitella aitoa vallankumouksellista vailla tätä ominaisuutta.”

 

Chen elämänkaaren tärkeimmät kohdat ovat lapsuus ja nuoruus Argentiinassa, matkat Latinalaisessa Amerikassa, oleskelu Guatemalassa ja Meksikossa, sissisota, vallankumouksen johtotehtävät ja kansainvälinen taistelu Afrikassa ja Boliviassa.

 

Eräs hänen toimintaansa ohjanneista periaatteista oli internationalismi. Tämä piirre leimasi koko Kuuban vallankumousta, jonka pyörteissä Chestä tuli yksi sen johtajista. Hänestä tuli samalla myös yksi erään sosialismin koulukunnan teoreetikoista.  Hänen mielestään sosialismia tuli rakentaa maailmanlaajuisesti. Näin hän totesi vallankumouksellisista, jotka unohtavat internationalismin: ”Heidän johtamansa vallankumous lakkaa olemasta eteenpäin työntävä voima ja se vaipuu mukavuudenhaluiseen horteeseen, jota ikuinen vihollisemme, aina etenevä imperialismi, pääsee käyttämään hyväkseen.”

 

Nyt, kun kapitalismi on kohottanut suhteensa, teknologiansa jne. kansainväliselle tasolle, meidän reaktiomme ei voi jäädä nykyisten kaltaisten kansallisten rajojen sisälle. Tämä ei tarkoita, että kansallisvaltioilla ei olisi merkitystä. Meidän visiossamme tällaista valtiota tulee kuitenkin käyttää instrumenttina paitsi maan sisäisessä sosiaalisessa integraatiossa, taloudellisen systeemin muuttamisessa ja perusoikeuksien turvaamisessa, myös kansainvälisten suhteiden verkon uudelleenmuovaamisessa uudenlaisen internationalismin luomiseksi.

 

Tänä vuonna Chen kuoleman vuosipäivää vietetään edellisistä vuosista poikkeavassa tilanteessa.

 

Latinalaisessa Amerikassa muutosprosessi syvenee. Se ilmenee eri paikoissa erilaisena, mutta on aina suuntautunut taistelemaan uusliberalismia vastaan. Uusliberalismi on luonteeltaan aggressiivista, se ei epäröi käyttää sotaa keinona pysyä vallankahvassa. Se on valmis tuomitsemaan kolmannen maailman kansat kärsimykseen pitääkseen hyvinvoinnin harvojen etuoikeutena.

 

Maailma on kuitenkin nousemassa kapinaan. Sosialismi nähdään taas haluttavana ja mahdollisena vaihtoehtona. Toivo alkaa sarastaa uudelleen.

 

Kirjeessä, jonka Che jätti Fidelille lähtiessään 1965 Kuubasta taistelemaan ensin Kongoon ja sitten Boliviaan, sanotaan mm: ”En jätä lapsilleni ja vaimolleni mitään materiaalista; en pyydä heille mitään, koska valtio antaa heille mitä he tarvitsevat elääkseen ja opiskellakseen.”

 

Tänään Che on läsnä latinalaisamerikkalaisessa integraatioprosessissa. Tämän prosessin konkreettisin muoto on ALBA, johon kuuluvat tällä hetkellä jäseninä Venezuela, Kuuba, Bolivia ja Nicaragua sekä tarkkailijoina Ecuador, Uruguay, Haiti, Dominikaaninen tasavalta ym. Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maita. Nämä maat pyrkivät yhdistymään talouden, kulttuurin ja politiikan saroilla ja ovat näin ottaneet ensiaskeleet toteuttaakseen Simón Bolívarin unelman suuresta latinalaisamerikkalaisesta isänmaasta. ALBA kattaa valtavan, n. 3 miljoonan neliökilometrin ja 80 miljoonan ihmisen alueen, jolla on suunnattomasti keskeisiä strategisia luonnonvaroja. Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin dynaaminen alue, joka on lähtenyt radikaalille ja nopeasti etenevälle vallankumouksen tielle ja joka käy läpi syviä sosiopoliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia muutoksia.

 

Latinalaisessa Amerikassa ei ole käynnissä abstrakti integraatioprosessi, jossa jaetaan markkinaosuuksia ylikansallisille yhtiöille, vaan aito yhdentyminen. Tässä joitakin faktoja:

 

  • 28.10.2005 Unesco julisti Venezuelan lukutaidottomuudesta vapaaksi alueeksi. Tähän saavutukseen johtaneeseen lukutaitokampanjaan osallistui puolitoista miljoonaa ihmistä, joista yli 76 000 oli intiaaneja. Kampanjassa käytettiin Kuubassa kehitettyä ”Yo sí puedo” -metodia, ja työssä oli mukana tuhansia venezuelalaisia ja kuubalaisia ohjaajia.
  • Samaa solidaarista henkeä osoittaen ”Barrio Adentro” -toiminta, johon osallistui tuhansia kuubalaisia lääkäreitä, toi terveydenhuollon ilmaiseksi yli 17 miljoonalle venezuelalaiselle.
  • Venezuelalaisia nuoria on Kuubassa opiskelemassa lääketiedettä ja yhdyskuntatyötä ”Barrio Adentro” -lääkäreiden avustamina.
  • Boliviassa kuubalaiset lääkärit hoitivat vuoden aikana n. kolmea miljoonaa potilasta, mikä vastaa 30 prosenttia väestöstä.
  • Kuubalaisten avulla Boliviassa on kunnostettu 20 sairaalaa ja tämän vuoden aikana kunnostetaan vielä 23 lisää. 5000 nuorta bolivialaista opiskelee parhaillaan Kuubassa, suurin osa heistä lääketiedettä.
  • Kuubalais-bolivialaisen yhteistyön tuloksena myös 1,2 miljoonaa bolivialaista oppii lukemaan v. 2006 maaliskuussa alkaneen 30 kuukautta kestävän lukutaitokampanjan ansiosta.
  • Integraatioprojektin myötä Bolivialla on suosituimmuusasema sen ja Kuuban ja Venezuelan välisessä kaupankäynnissä. Venezuela on antanut 5000 bolivialaiselle nuorelle stipendin petrokemian opintoja varten ja sen lisäksi 100 miljoonaa dollaria Bolivian kehitysprojekteja varten.
  • ”Operación Milagro”, joka sai alkunsa Venezuelasta, on levinnyt myös Boliviaan, jossa yli 51 000 potilasta 11 silmäsairaalassa on saanut silmäleikkauksen avulla näkönsä takaisin. Suurin osa heistä kärsi kaihista. Todisteena maanosan yhdentymisestä kerrottakoon, että myös yli 3200 argentiinalaista ja yli 1900 perulaista potilasta matkusti Boliviaan vapautuakseen sokeudesta. Ecuadorissa on leikattu yli 10 000 ihmistä. Koko alueella leikkausohjelmasta on hyötynyt puoli miljoonaa ihmistä, joista yli 24 000 Karibian alueelta.
  • Terveydenhuollon lisäksi ALBA pyrkii kehittämään alueen energiataloutta. Nicaraguan kärsiessä vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia aiheuttaneesta energiakriisistä maa hankki Venezuelasta pienoisvoimalaitoksia, jotka ovat helpottaneet tilannetta tässä keskiamerikkalaisessa maassa.
  • Mitä muuta ALBAan kuuluu? Mantereen laajuinen tv-kanava Telesur, Banco del Sur eli Maailmanpankin vastapainoksi syntynyt Etelän Pankki ja monia muita projekteja ja ideoita, joita syntyy lähes päivittäin.

Nyt, kun Latinalaisen Amerikan voimatasapaino on muuttumassa edistyksellisten voimien eduksi, ALBAn edustama integraatio tekee mahdolliseksi saavuttaa poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen yhtenäisyyden, jonka puolesta Bolívar, Martí ja monet muut taistelivat. Tämä vahvistaa uskoa siihen, että maanosa todella elää muutoksen aikaa.

Che on läsnä tässä uudestaan syntyvässä Latinalaisessa Amerikassa: Kolumbian viidakoissa ja Etelä-Meksikon vuorilla, Oaxacan taisteluissa, maattomien liikkeessä Brasiliassa, Plaza de Mayon äideissä Argentiinassa, chileläisissä opiskelijoissa, anastettujen maittensa puolesta taistelevissa mapuche-intiaaneissa. Itse asiassa koko tämä toisenlainen maailma, joka on mahdollinen ja jonka syntymää olemme todistamassa, toteuttaa uskollisesti lausetta: ”Olkaamme kuin Che:” 

Advertisements

Kommentointi on suljettu.