Venezuelan uusi perustuslaki

Posted: 5.11.07 in +Venezuela

Venezuela siirtyy uuden perustuslain myötä kohti ”21. vuosisadan sosialismia”.

 

[Teksti: Matti Laitinen] 

Vuoden 1999 perustuslain mukaan: Venezuelan bolivaarisen tasavallan talous perustuu yhteis-kunnallisen oikeudenmukaisuuden, demokratian, tehokkuuden, vapaan kilpailun, ympäristön suojelun, solidaarisuuden ja tuottavuuden periaatteille, jotka turvaavat inhimillisen kehityksen ja ovat hyödyllisiä ja arvokkaita yhteiskunnalle. Valtio liittyneenä yksityiseen oma-aloitteisuuteen edistää kansantalouden sopusointuista kehitystä luoden työpaikkoja, korkea-asteista kansallista lisäarvoa, nostaa väestön elintasoa, vahvistaa maan taloudellisista itsenäisyyttä ja takaa luottamuksen lakiin. Talouden vakaa, dynaaminen, kestävä ja jatkuva kasvu sekä vaurauden jakautuminen turvataan osallistuvan, demokraattisen ja strategisen suunnittelun avulla.  (Artikla 299)

Venezuela siirtyy perustuslain uudistuksen myötä rauhanomaisesti ja demokraattisesti kohti uutta kehitysvaihetta, joka tunnetaan 21. vuosisadan sosialismina. Tämä malli perustuu tässä vaiheessa osallistuvaan demokratiaan, sekatalouteen, maan sosiaalisiin tarpeisiin ja moninapaisen maailman edistämiseen. Uuden perustuslakiehdotuksen keskeisimpiä kohtia ovat yhteiskunnallisen vallan ulottaminen yhteisöneuvostoille sekä yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen omistuksen aseman määrittely ja vahvistaminen perustuslaissa sekä maan armeijan muuttaminen bolivaariseksi kansanarmeijaksi. Kansalliskaarti bolivarisoidaan ja armeijan reservistä perustetaan bolivaarinen kansanmiliisi. Asevoimia ei voi käyttää enää sotimistarkoituksiin. Maan keskuspankin hallinta siirtyy valtiovarainministeriön sekä suunnittelu- ja kehitysministeriön alaisuuteen.

 

Voimassa oleva perustuslaki

 

Voimassa olevan perustuslain mukaan Venezuela rakentuu demokraattisesta ja sosiaalisesta oikeusvaltiosta ja oikeudenmukaisuudesta, joka pitää ylimpinä arvoina oikeusjärjestyksessään ja toimissaan elämää, vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, demokratiaa, sosiaalista vastuuta ja yleisesti etusijalla ihmisoikeuksia sekä eettistä ja poliittista moniarvoisuutta (Artikla 2). 

 

Vuoden 1999 perustuslain vallitessa maassa toteutettiin maareformi ja perustettiin maatalousosuuskuntia. Öljyteollisuus otettiin valtion tiukempaan hallintaan ja siitä saatuja tuloja kohdennettiin tuloksekkaasti väestön köyhimmän osan sosiaalietuuksien ja koulutuksen kohentamiseen. Koulutus ja terveydenhuolto säädettiin kaikille maksuttomaksi. Laki ei ole ollut myöskään esteenä rauhanomaista vallankumousta ja sen saavutuksia puolustavien bolivaaristen piirien ja niiden korvaajien yhteisöneuvostojen syntymiseen. Se ei ole kieltänyt myöskään tehtaiden valtaamista ja teollisuuden asteittaista kansallistamista. 

 

 

Sosialistinen vallankumous

 

Sosialistinen vallankumous asettaa aina tavoitteekseen tärkeimpien tuotantovälineiden yksityisomistamisen korvaamisen yhteiskunnallisella omistuksella. Poliittisen vallan valtaaminen on alkusoitto yhteiskunnalliselle vallankumoukselle.

Kapitalismista sosialismiin siirtyminen on kertyneen kokemuksen mukaan edellyttänyt aina omanlaistaan siirtymäkautta. Tämä prosessi alkaa työväenluokan ja sen liittolaisten vallan pystyttämisellä ja jatkuu sen jälkeen vuosikymmeniä sosialistisen yhteiskunnan perusteiden rakentamisena, ylläpitämisenä sekä täydentämisenä. Venezuelassa siirtymäkausi on edennyt toistaiseksi rauhanomaisin keinoin parlamentaarista tietä kulkien.

 

21. vuosisadan sosialismin voiton takaamiseksi on välttämätöntä, että yhä laajemmat työtätekevien joukot osallistuttavat aktiivisesti maan tuotantoelämän valvontaan, valtiovallan toimintaan ja maan yhteiskuntaelämän johtamiseen sekä paikallisella tasolla että myös koko valtakunnan mitassa. Käytännössä tämä toteutetaan Venezuelassa toimivilla yhteisöneuvostoilla, työläisneuvostoilla ja -valvonnalla tehtaissa sekä luomalla bolivaarinen kansanarmeija ja kansanmiliisi vallankumous-prosessin turvaamiseksi ja perustamalla vallankumousta johtava puolue – PSUV – sekä toteuttamalla maassa osallistuvaa demokratiaa.  

 

 

Perustuslakiluonnoksen kansalaiskäsittely

 

Venezuelassa järjestettiin 16.8.–7.10.2007 yhteensä 9 020 perustuslakiluonnosta esittelevää julkista tilaisuutta. Kansalaiskäsittelyssä lakiin tehtiin 624 muutosehdotusta. Perustuslakiluonnos oli myös kaikkien kansalaisten hankittavissa kohtuuhintaan kirjana. Lisäksi lakiluonnoksesta toimitettiin kansalaisille 10 000 000 kopiota.

 

Perustuslakia säätävä kansalliskokous käsitteli kokouksissaan kolmeen otteeseen lakiluonnosta. 350-pykäläisen perustuslain 69 artiklaan kirjattiin muutoksia. Lisäksi kokousedustajat matkustivat ympäri maata selvittämässä sen sisältöä eri yhteisöille, kansalaisjärjestöille, opposition edustajille ja tavallisille kansalaisille. Kansalliskokous vastaanotti 80 000 puhelinsoittoa asian tiimoilta.

Hallituksen arvion mukaan 77,8 % venezuelalaisista tutustui lakiluonnokseen. Kansalliskokous hyväksyi perustuslakiluonnoksen tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen 2.11.2007. Sen lopullinen voimaanastuminen riippuu 2.12.2007 järjestettävän kaksiosaisen kansanäänestyksen lopputuloksesta.

 

Perustuslakiin ehdotettuja uudistuksia

 

Presidentin toimikausi pitenee kuudesta seitsemään vuoteen ja hänen uudelleenvalintaansa ei rajoiteta. Yhteisöneuvostojen toimintaan myönnetään varoja 5 % valtion budjetista (167 §) sekä niiden toiminnan luonnetta selkiytetään (184 §). Hallitus tekee kaikkensa varmistaakseen kansalaisten aktiivisen osallistumisen maan demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään (158 §).

Äänioikeusikäraja alennetaan 18 vuodesta 16 vuoteen Itävallan, Brasilian ja Nicaraguan mallin mukaan. Sairaudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta johtuva syrjintä kielletään lailla (21 §). Kaikille kansalaisille suodaan oikeus asumiseen ja ketään ei voi häätää kodistaan velan vuoksi (82 §). Itsenäisille ammatinharjoittajille ja kotiäideille perustetaan oma sosiaaliturvarahasto (87 §). Työviikon pituus alennetaan 44 tunnista 36 tuntiin (90 §). Kaikille taattu ilmainen koulutus ulotetaan yliopisto-opintoihin asti (103 §). Maan yliopistot myös demokratisoidaan.Venezuelan rangaistusjärjestelmä kulkee kohti vankien kuntoutusta ja heidän ihmisarvonsa kunnioittamista vankeuden aikana (272 §). 

Yhteiskunnallinen ja yksityinen omaisuus

Vanhan perustuslain mukaan: ”Valtio suojelee ja tukee pientä ja keskisuurta teollisuutta, osuuskuntia, säästökassoja, perhe- ja pienyrityksiä sekä kaikkea yhteisöjen kollektiivisessa omistuksessa olevaa työ- ja säästämistoimintaa voimistaakseen maan taloudellista kehitystä. Se on valmis hankkimaan näille tahoille koulutusta, rahoitusta ja teknistä apua. Venezuelalainen käsityö ja kansan elinkeinot ovat valtion erityissuojelussa”(Artiklat 308–309).  

Uuden perustuslakiluonnoksen 112 § takaa edelleen kaikille venezuelalaisille oikeuden harjoittaa vapaasti liiketoimintaa. Valtio edistää yksityisiä yrityksiä luomaan ja takaamaan vaurauden oikeudenmukaista jakautumista sekä johtaa taloudellisia toimia maan sisäisen kehityksen kohentamiseksi. Ehdotettu uudistus valtuuttaisi hallituksen edistämään sellaisen itsenäisen ja monipuolisen talousjärjestelmän turvaamista, joka perustuisi yhteistyön inhimillisiin arvoihin ja yleiseen hyötyyn. Sama koskisi myös yhteiskunnallisesti suuntautuneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia toimintamalleja. Uutena puolena tässä uudistuksessa on valtion ohjaavan roolin lisääntyminen kapitalististen yritysten suhteen ja myös yhteisöllisessä tuotannossa. 

Monopolien kieltäminen

113 § mukaan taloudelliset monopolit eivät olisi enää sallittuja Venezuelassa. Lainkohdan voimaantulo kieltäisi monopolit ja muut toiminnot, jotka keskittävät taloudellisen vallan tai muut resurssit jonkin käsiin. Valtio velvoitetaan suojelemaan sosiaalisesti orientoituneita, osuuskunnallisia ja yhteisöpohjaisia talouden toimintamalleja.

 

Osuuskuntien määrä on kasvanut viime vuosina 800 yksiköstä yli 180 00 osuuskuntaan. Valtio laajentaa maan luonnonvarojen käyttöä kansalaisten yhteistä hyvää varten. Yksityisyrityksillä on yhä lupa hyödyntää maan luonnonvaroja, mutta vain yhteistyössä valtionyritysten kanssa.

Venezuelan valtiovalta pyrkii tällä toiminnolla hajottamaan maan kapitalistien valtakeskittymät, joita ilmenee etenkin tele-, viestintä- ja viihdeteollisuudessa.  Kapitalistit eivät voi hyödyntää enää maan luonnonvaroja ilman valtion kontrollia. Sosialismille maaperää luova osuuskuntasektori otetaan valtiovallan erityiseen suojeluun. 

Yhteiskunnallinen omistus laajenee

115 § käsittelee oikeutta yksityisomistukseen.  Sen mukaan mikä tahansa omaisuus voidaan ottaa yleisen edun nimissä valtion haltuun. Haltuunotto korvataan kuitenkin asianmukaisesti. Lakiehdotus jättää ennalleen oikeuden yksityisomistukseen ja sen suojaan, mutta lisää omistamiseen joukon uusia omaisuusluokituksia. Omaisuus, joka ei ole yksityistä, voidaan luokitella seuraavasti:

Julkinen omaisuus: valtion täysin omistama ja hallitsema omaisuus.Yhteiskunnallinen omaisuus: Venezuelan kansan omistama mutta valtion, yhteisöjen tai laitosten hallitsema omaisuus.

Osuuskunnallinen omaisuus: kansalaisryhmien omistama ja hallitsema omaisuus, joka tarkoitettu heidän omaan käyttöönsä.

Sekaomistuksellinen omaisuus: omistajuuden ja hallinnan erilaiset yhdistelmät.

Suurteollisuuden, pankkien, yhdyskuntatekniikan, liikenne- ja viestintävälineiden, viljelysmaan, kotimaisen ja ulkomaisen kaupan kansallistamisella on ratkaiseva merkitys sosialistisen rakennustyön edistymiselle myös Venezuelassa. Maan luonnonvarat on jo otettu yhteiskunnan hallintaan.

Todennäköisesti kansallistamisprosessi etenee bolivaarisessa tasavallassa asteittain. Pienyrittäjyydestä luovutaan tuskin koskaan. Siirtymäkaudella esiintyy rinnakkain useita eri talousmuotoja kuten pienyrittäjiä ja –viljelijöitä, pieniä ja keskisuuria kapitalistisia yrityksiä, valtiokapitalismia (valtion ja kapitalistien yhteisyrityksiä) sekä sosialistista talousmuotoa erilaisten osuuskuntien ja valtion yhtiöiden ja laitosten muodossa.  

Lähteet: www.venezuelanalysis.com, the Embassy of Venezuela in the United States  

Advertisements

Kommentointi on suljettu.