Terveydenhuolto ja koulutus Kuubassa

Posted: 4.9.07 in +Kuuba

Kuuba on pienillä resursseilla saanut paljon aikaan koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Kuuban tuloksille on antanut tunnustusta YK:n lisäksi myös mm. Maailmanpankki, joka on joutunut myöntämään, että Kuuban koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut lyövät laudalta muiden kehitysmaiden saavutukset, vaikka Kuuba ei saa tukea maailmanpankilta ja noudattaa sen ohjeiden vastaista talouspolitiikkaa.

[Teksti: Esa Tulkki ja Tomi Kuhanen]

Kuuba tarjoaa erikoislaatuisen esimerkin strategisista valinnoista, joilla kehitysmaa on pystynyt edistämään merkittävästi kansanterveyttä ja jopa vaikuttamaan ulkomaankauppaan terveyssektorin kautta.

Kuuban vallankumous 1959 merkitsi syvällistä murrosta tämän Karibianmeren saarivaltion elämässä. Korruptoituneen ja yksinvaltaisen hallituksen kukistamisen lisäksi oli välttämätöntä tehdä periaatteellisia ratkaisuja, jotka tukivat kansallista itsenäisyyttä ja riippumattomuutta , tähtäsivät vuosisataisen köyhyyden, lukutaidottomuuden ja jälkeenjääneisyyden juurimiseen. Olennainen osa näitä pyrkimyksiä oli uuden terveydenhuoltojärjestelmän rakentaminen toteuttamaan kansanterveyden kohentamista.

Käytännössä Kuuba joutui aloittamaan läheltä nollaa. Aikaisempi terveydenhuoltojärjestelmä ei pystynyt tuottamaan maantieteellisesti kattavia ja väestön kaikkien osien saavutettavissa olevia terveydenhuollon palveluja. Terveydenhuollon suuntautuminen tuottamaan palveluja vain maksukykyisille lisäsi omalta osaltaan yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta ja kasvatti köyhien ja rikkaiden välistä kuilua. Vallankumouksen jälkeen huomattava osa Kuuban lääkäreistä – pääasiallisesti privaattisektorilta – emigroitui Yhdysvaltoihin.

Vallankumouksen ensimmäisiä tehtäviä oli tartuntatautien saamineen hallintaan. Alikehittyneenä maana Kuuba joutui vastaamaan niihin haasteisiin, jotka ovat aika tyypillisiä kaikille kehitysmaille yleensäkin. Oli välttämätöntä luoda ja kehittää kansallinen rokotusohjelma torjumaan tavallisimpia infektiotauteja, jotka kehittyneissä maissa oli saatu kuriin jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Lisäksi trooppiset sairaudet muodostivat oman ongelmansa. Kansallisen rokotusohjelman menestyksellinen toteuttaminen vaatii myös toimivan ja maantieteellisesti kattavan terveydenhuollon organisaation.

Kuuba joutui järjestämään erittäin nopealla aikataululla terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen, aluksi osin ulkomailla, myöhemmin omissa oppilaitoksissaan ja tiedekunnissa.  Näin saatiin määrätietoisesti luotua maantieteellisesti kattava ja sosiaalisesti oikeudenmukainen terveydenhuoltojärjestelmä, jonka palvelut ovat ilmaisia ja kaikkien kuubalaisten saavutettavissa riippumatta varallisuudesta.

Terveysohjelman saavutukset

Tuloksia alkoi syntyä: WHO antoi vuonna 1973 Kuuballe sertifikaatin malarian eliminoimisesta, vuonna 1993 WHO totesi Kuuban ensimmäisenä maana maailmassa onnistuneen villin polioviruksen hävittämisessä. Joukkomittaisten rokotuskampanjoiden avulla rokotuskattavuudet ovat nousseet riittävälle tasolle. Lapsikuolleisuus on vähentynyt tuntuvasti: vuonna 1997 se oli 7.4 promillea ja vuonna 2004 vain 5,8. Kansantuotteeseen suhteutettu alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on maailman alhaisin.

Kuubassa perusterveydenhuollosta vastaa yleislääkäri, jonka vastuuväestö koostuu keskimäärin 120 perheestä eli 600 – 1000 ihmisestä. Perhelääkäri – joksi kuubalaista omalääkäriä kutsutaan – työskentelee yhdessä terveydenhoitajan kanssa, vastaa väestönsä sairauksien hoidosta sekä ehkäisevästä terveydenhuollosta, kuten äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta ja rokotusohjelman toteuttamisesta omalla alueellaan. Vuonna 2000 maassa oli hieman yli 30 000 perhelääkäriä, joiden palvelujen piirissä on käytännössä koko väestö.

Erikoissairaanhoidon palveluja tuottaa kolmiportainen järjestelmä: perhelääkäreiden tukena toimivat erikoislääkäreiden konsultaatiopoliklinikat, minkä lisäksi potilaita lähetetään aluesairaaloihin, provinssisairaaloihin ja yliopistojen (lääketieteellisten tiedekuntien) sairaaloihin.

1990-luku oli Kuuballe ankarien koettelemusten aikaa.  Tuolloin yli 30 vuotta jatkunutta kauppasaartoa kiristettiin monin uusin toimin (Torricellin laki 1992, Helmsin-Burtonin laki 1996) ja lisäksi Neuvostoliiton ja koko sosialistisen järjestelmän romahdus vaikeutti ulkomaankauppaa ja erityisesti väestön lääkehuoltoa. Monista aivan tavallisistakin lääkkeistä on ollut pulaa, Kuuban omat lääketehtaat ovat toimineet vajaakapasiteetilla ja monenlaisin erityisjärjestelyin ja kalliilla hinnalla on jouduttu tuomaan ulkomailta lääkkeitä. 90-luvun vastoinkäymisistä huolimatta terveydenhuolto on säilyttänyt asemansa vallankumouksen prioriteettilistan kärjessä – yhdessä koulutuksen kanssa.Korkeatasoinen peruskoulutus ja biomedisiininen erikoistuminen on johtanut hämmästyttäviin tuloksiin. Merkittävä osa kansallisen rokotusohjelman rokotteista pystytään tuottamaan Kuubassa ja lisäksi rokotetuotanto on mahdollistanut rokotteiden viennin – ensisijaisesti Latinalaiseen Amerikkaan – minkä seurauksena Kuuban vienti on monipuolistunut ja on vähemmän riippuvainen raaka-aineista kuten sokerista.

Koulutus Kuubassa maailman huipputasoa

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco suosittelee, että valtiot varaisivat opetusmenoihin vähintään seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan. Latinalaisen Amerikan maista Kuuba on ainoa, joka on päässyt tavoitteeseen. Kuubassa opetukseen käytetään 8,5 prosenttia bkt:sta. Muissa alueen maissa osuus on keskimäärin 2,5-4 prosenttia.

Kuuban panostus koulutukseen on tuottanut myös tulosta. Aikuisten lukutaitoaste on noussut 97 prosenttiin (nuorten lukutaitoaste on tätäkin korkeampi), kun Latinalaisen Amerikan maissa lukutaidottomia on keskimäärin lähes 12 prosenttia aikuisikäisestä väestöstä. Kuuban kaltaisissa köyhissä maissa lukutaidottomuus on vielä suurempaa.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon mukaan Kuubassa on myös Latinalaisen Amerikan parhaat koulut. Unesco on tutkinut koululaisten osaamistasoa laajoissa testeissä, joiden maksimipistemäärä on 500. Kuuban koululaiset saivat keskimäärin 350 pistettä, kun muissa alueen maissa oppilaat saavuttivat keskimäärin 180-280 pistettä. Unescon mukaan Kuuban koululaiset ovatkin kaikkien muiden maiden koululaisia selvästi edellä. Muissa Latinalaisen Amerikan maissa yksityiskoulujen taso on parempi kuin julkisten, mutta Kuuban julkiset koulut pesevät tuloksissa myös maanosan yksityiset oppilaitokset.

Kuuban opetuksen taso pitää pintansa, kun vertailukohdaksi valitaan rikkaat länsimaat. Unescon luokituksen mukaan Kuuba on maailman johtava valtio koulutuksen alalla yhdessä Suomen, Kanadan ja Etelä-Korean kanssa. Kuuba on näin ainoa kehitysmaa, joka on saavuttanut paremman koulutustason kuin suurin osa kehittyneistä maista.

Unescon mukaan Kuuba investoi koulutukseen pysyvästi, maan koulut ovat erinomaisia ja koulutusjärjestelmä korostaa niin oppilaiden välistä kilvoittelua kuin keskinäistä solidaarisuutta.

Lukutaitokampanjasta aatteiden taisteluun

Toisin kuin muualla Latinalaisessa Amerikassa, koulutus on Kuubassa ilmaista ja mahdollista kaikille esikoulutasolta yliopisto-opintoihin saakka. Panostus koulutukseen ja kansansivistykseen alkoi vallankumouksen voiton jälkeen. Kuuban lukutaitokampanja vuonna 1961 hakee edelleen vertaistaan maailmassa. Vallankumouksen voiton huumassa yli 200 000 ihmistä – lähinnä nuoria ja opiskelijoita –  lähti vapaaehtoisena maaseudulle ja vuoristokyliin opettamaan luku- ja kirjoitustaitoa. Vain 11 kuukauden aikana syrjäseutujen 25 prosentin lukutaidottomuus onnistuttiin nujertamaan.

Lukutaitokampanjan voiton jälkeen Kuuban koulutusjärjestelmää alettiin uudistaa voimakkaasti. Koulujen, yliopistojen ja opettajien määrä kasvoi vuosikymmenten aikana voimakkaasti. Yksi vallankumouksen keskeisiä ajatuksia oli opiskelun ja työnteon yhdistäminen, joka elää tänäkin päivänä.

Viimeisten vuosien aikana Kuuban koulutusjärjestelmä on jälleen kokenut suuria muutoksia. Vuonna 2000 alkoi Kuuban hallituksen ja nuorisojärjestöjen aloitteesta ns. aatteiden taistelu, jolla on pyritty koulutuksen vallankumoukseen ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämiseen. Aatteiden taistelun tuloksena kaikki Kuuban koulut on varustettu tietokoneilla ja audiovisuaalisilla opetusvälineillä – myös vuoristojen syrjäkylissä, joiden kouluissa on usein vain yksi oppilas. Maahan on myös luotu kaksi television opetuskanavaa, joilla on keskeinen rooli niin nuorten kuin vanhojen opinnoissa.

Aatteiden taistelun yksi keskeisiä uudistuksia kouluissa on ollut myös yksilöllisen ohjauksen takaaminen oppilaille. Koululuokissa saa olla korkeintaan 20 oppilasta opettajaa kohti peruskoulussa ja 15 lukiossa. Kuuba on uudistuksen myötä noussut maaksi, jossa on pienimmät opetusryhmäkoot ja eniten opettajia väestöön suhteutettuna. Yksi aatteiden taistelun massivisimmista ohjelmista on ollut syrjäytymisvaarassa olevien nuorten integroiminen yhteiskuntaan eli toisen mahdollisuuden antaminen kaikille halukkaille. Keskeinen sija tässä työssä on ollut yliopistoilla, jotka ovat avanneet ovensa näille nuorille akateemisen loppututkinnon suorittamista varten. Samoin kymmeniä tuhansia koulutuksen aikanaan kesken jättäneitä nuoria on koulutettu mm. taideohjaajiksi ja sosiaalityöntekijöiksi aatteiden taistelun muiden sosiaalisten ohjelmien toteuttamista varten.

Koulutus luo tasa-arvoa

Kuuban korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on heijastunut koko yhteiskuntaan suotuisasti. Koulutuksen ulottamisella koko väestöön on lisätty huomattavasti tasa-arvoa. Kun aikaisemmin suuri osa Kuuban naisista oli työelämän ulkopuolella, on koulutuksen ansiosta naisilla tänään merkittävä rooli yhteiskunnassa. Tilanne  yliopisto- ja tiedemaailmassa on Kuubassa jopa parempi kun Euroopan maissa: tieteen parissa on naisia 44,5 % ja tutkijoista 51,6  % on naisia. Kuuban 199:stä tiedekunnasta johtaa 48 tiedekuntaa nainen. Johtavassa asemissa olevista virkamiehistä on Kuubassa 33,5,% naisia. Parlamentissa on  naisia 36 %. Myöskin oikeuslaitoksessa on paljon naisia: syyttäjistä peräti 61 %, korkeimmassa hallinto-oikeudessa 46,7% tuomareista on naisia.

Yksi Kuuban ylpeydenaiheista on myös erityisopetus mm. autistisille ja kehitysvammaisille lapsille. Koulutuksella annetaan eväitä itsenäiseen elämään ja siinä on tärkeä osa musiikilla ja kulttuurilla. Jokaisessa Kuuban kunnassa on vähintään yksi erityiskoulu, jossa toimii lasten tarpeisiin erikoistunut henkilökunta.

Kuuban koulutusjärjestelmä on luonut myös maailmanlaajuista tasa-arvoa. Tuhannet kuubalaiset opettajat tarjoavat ilmaiseksi palveluja kaikkein köyhimmille ihmisille Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Kuuba on myös tarjonnut ilmaisen koulutuksen maansa yliopistoissa kymmenille tuhansille kehitysmaista tuleville opiskelijoille. Eräs merkittävä 2000-luvun avaus on ollut Latinalaisen Amerikan lääketieteellinen koulu Havannassa. Koulussa opiskelee jatkuvasti tuhansia köyhiä nuoria muista Latinalaisen Amerikan maista ja nykyisin myös Yhdysvalloista. Kuuba tarjoaa näille nuorille ilmaisen koulutuksen, johon heillä omissa maissaan ei olisi ollut mahdollisuutta. Vastineeksi koulusta valmistuneet lääkärit sitoutuvat tekemään työtä oman maansa köyhien parissa.

Mainokset

Kommentointi on suljettu.